Helmikuu 2024

   

Enjoy life. There is plenty of time to be dead.”

 - Hans Christian Andersen

Helmikuun nettotulot: 2396€ (Note to Self: Älä koskaan äänestä Kokoomusta.)

Menot: 920€

SÄÄSTÖÖN: 2396€ - 920€ = 1476€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 1476€ : 2396€ = 61%

Osakemarkkinoille: 815€

Varat:

Käteinen: 12 775€

Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 141 300€

Salkun koko 9,1 kertaa elämisen vuosikulut.

Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 154 000€

 

Mietteitä: Kokonaisvarallisuus kasvoi kuukaudessa noin 5000€. Myös säästöprosentti oli hyvä. Nyt musta tuntuu, että työrintamalla asiat tulevat sujumaan melko vähäisellä stressillä kesään asti. Olisipa työnteko aina näin helppoa. 

Kirjeenvaihtoa

Sain eilen tänne blogiini kommentin eräältä lukijalta. Alla hänen kommenttinsa sekä minun vastaukseni hänelle.

Morjesta vaan,

Blogiasi pitkään lukeneena koen kommentoimisen viimein aiheelliseksi. Työt tuntuvat stressaavan sinua melkoisen paljon. Sinulla on velaton asunto ja kohtuullisen kokoinen sijoitussalkku. Eihän tuollaisen suuruusluokaltaan 150 000 euron salkun tuotolla kuuhun mennä, mutta 4 prosentin tuotolla tuo vuodessa 6 000 euroa pääomatuloa, mikä puolestaan 2 000 euron kuukausikuluilla vastaa kolmen kuukauden vapaata. Kolme kuukautta on 25% vuodesta. Eli lyhennettyä työviikkoa voisi hyvin tehdä. Jos sillä saisi stressitasoa laskettua, niin se olisi varmasti omalla terveydelle pidemmän päälle erinomainen asia.

Nyt viime aikoina olet päin vastoin kirjoittanut töiden tekemisestä myös eläkeiän saavutettuasi. Ja muhkean perinnön jättämisestä tyttärellesi. Olin alunperin siinä käsityksessä, että tämän blogin ja näiden kirjoitusten oli tarkoitus olla tyttäresi perintö. Että hän oppii hallitsemaan omaa talouttaan, ymmärtää sijoittamisen ja korkoa korolle -ilmiön merkityksen. Mikä ajattelussasi siis on muuttunut? Miksi haluat jättää mahdollisimman suuren perinnön? Mikset nauti työsi hedelmistä itse? Se, että käytät pääomasi tuottoa keventämään työtaakkaasi, mahdollistaa edelleen pääoman jättämisen perintönä tyttärellesi. Lisäksi töiden keventäminen nyt mahdollistaa kaikkein arvokkaimman lahjan antamisen sekä tyttärellesi että itsellesi: voit viettää enemmän aikaa hänen kanssaan.

Itse olen vihdoin ymmärtänyt, että kaikkein arvokkainta maailmassa on aika. Sitä ei saa lisää. Paitsi että rahalla voi ostaa aikaa. Kun sijoitustuotot mahdollistavat töiden tekemisen vähentämisen, voit käyttää elämäsi tunnit miten itse haluat.

Toivottavasti saat tästä kommentistani ja kysymyksistä miettimisen aihetta.

t: Vapaahippi
https://vapaahippi.wordpress.com/

Moi Vapaahippi,

Kiitos kommenteistasi ja kysymyksistäsi. Vuosien varrella olen oppinut lisää itsestäni sekä osakemarkkinasta. En esimerkiksi usko, että koskaan kykenisin syömään merkittäviä määriä salkustani, sillä olen luonteeltani aivan liian saita ja turvallisuushakuinen. Tykkään siitä, että salkku aina vain paisuu isommaksi ja isommaksi. Kuluttaminen ja tuhlaaminen sen sijaan tuntuvat pahalta. En myöskään enää usko, että saisin salkulleni 5% reaalituoton. Odotan saavani 2-4% reaalituoton esim 30 vuoden aikavälillä. 

Stressiä koen työssäni usein liikaa ja muutoinkin kroppa menee herkästi ylikierroksille. Koen kuitenkin, että salkkuni on yhä liian pieni, jotta minun kannattaisi vähentää töiden määrää. Lisäksi alallani palkka heikkenee downshiftatessa enemmän kuin työmäärä. Samalla heikkenee myös tuleva eläke. Olen myös kilpailuhenkinen, joten egoni ei kestä ajatusta, että lähes kaikki muut työkaverini tekevät täyttä työaikaa ja tienaavat minua paremmin. Kokisin katkeruutta siitä, että minun oli taivuttava olosuhteiden pakottamina. Jätän tuon downshiftauksen niille vuosille, kun oikeasti olen burnoutin partaalla.

Olen kärvistellyt ja kituuttanut raha-asioissa koko elämäni ajan. Unelmoin siitä, että jossain vaiheessa voisin höllentää lompakon nyörejä, ja voisin kuluttaa osan palkastani turhuuksiin. Palkkani on kuitenkin niin huono, että samaan aikaan en voisi sekä downshiftata että kuluttaa ja sijoittaa.

Luonteeltani olen neuroottisuuteen eli murehtimiseen ja ahdistukseen taipuvainen. Vaikka tekisin vähemmän töitä tai lopettaisin työt kokonaan, se tuskin toisi asiaan lopullista helpotusta. Töitä tehdessä ei ehdi murehtia omia asioita, joten työnteko voi monesti jopa lievittää ahdistusta. Vaikka joskus tavoittaisin FIREn, pelkäisin jatkuvasti, että menen poikki seuraavassa pörssiromahduksessa.

Mitä varakkaammaksi olen tullut, sitä vaikeammaksi on tullut ajatus siitä, että en jättäisi kummoistakaan perintöä lapselleni. Se tuntuisi petturuudelta. 

Kaikkien näiden tekijöiden johdosta aion siis nauttia elämästä tekemällä lähtökohtaisesti 100% työaikaa ja vastapainona kuluttaa myös rahaa asioihin, jotka tuovat minulle hyvinvointia. Töitä tekemällä voin siis oikeuttaa itselleni syntisen tuhlaamisen. Ja koska eläkkeeni saattaa silti jäädä pieneksi, kannattaa minun tehdä myös eläkkeellä töitä muutaman tuhannen euron verran vuodessa, jotta minun ei tarvitsisi juurikaan kajota salkkuuni. Lisätuloilla voin tehdä elämänlaatua parantavia asioita. 

P.S. Lapsena leikkelin ja askartelin paperista ison pinon seteleitä. Tämän jälkeen täytin omistamani lelusalkun  erinäisillä tavaroilla. Niiden päälle asettelin askartelemani setelit niin, että vaikutti siltä, että salkkuni oli täynnä rahaa. Sitten kuljeskelin kodissani paikasta toiseen ja leikin rikasta. Tämä anekdootti ehkä kertoo minusta jotain olennaista. 

T. Faija

Hyvän elämän madonluvut

Tämä kirjoitus on tyttärelleni.

Elämisen kulut voidaan jakaa kahteen kategoriaan: 

1. Pakolliset kulut

2. Valinnaiset kulut

Pakollisiin kuluihin kuuluvat kaikki sellaiset kulut, jotka sinun on maksettava voidaksesi elää yksinkertaista perusarkea. Näihin kuuluvat lainanlyhennykset, vakuutusmaksut, yhtiövastike, sähkölasku, vesilasku, bensa, autoilu/auton vaihtaminen, muu pakollinen liikkuminen, vaatteet, ruoka, puhelin, remonttiaskut jne.

Valinnaisiin kuluihin kuuluvat rahastosijoitukset, alkoholi/juhlinta, matkustelu, kylpylälomat, ravintolassa syöminen, suoratoistopalvelut, kirjojen ostaminen, harrastukset, elokuvissa käynti jne.

Jotta voisit elää hyvää elämää, tulisi henkilökohtaisessa taloudessasi olla paljon liikkumavaraa. Täten pakollisten kulujen osuuden tulisi olla melko rajattu. Tässä hyvä nyrkkisääntö siihen, paljonko vuosittaisista nettotuloistasi tulisi kulua pakollisiin ja valinnaisiin kuluihin:

 

1. Pakolliset kulut = enintään 60% nettotuloista

2. Valinnaiset kulut = vähintään 40% nettotuloista

Jos saat vuodessa nettotuloja keskimäärin 2500€/kk, voit laittaa pakollisiin kuluihin 1500€/kk (sisältäen lainanlyhennykset) ja valinnaisiin kuluihin 1000€/kk.

Kun sinulla jää 40% nettopalkasta valinnaisiin kuluihin, voit siitä sijoittaa esimerkiksi  puolet osakemarkkinoille ja puolet törsätä huvituksiin, matkoihin jne. Kun pakolliset kulut ovat kurissa, voit samaan aikaan nauttia nykyhetkestä sekä myös rakentaa sijoitussalkkuasi eli tulevaisuuttasi. Ja jos/kun kohtaat elämässäsi ikäviä yllätyksiä, on sinulla taloudessasi riittävästi liikkumavaraa.

Isolla osalla ihmisistä elämän kurjuus, tylsyys ja stressi johtuvat siitä, että he ovat rakentaneet elämänsä sellaiseksi, että pakolliset kulut syövät vuosittain lähes kaikki nettotulot. Toimi sinä strategisemmin.

Riskit vaanivat sijoittajaa

Tyger Tyger, burning bright,

In the forests of the night;

What immortal hand or eye,

Dare frame thy fearful symmetry?

- William Blake

Sijoittaminen on riskien viidakko. Niiden seassa on rahastosijoittajankin suunnistettava. Tässä esimerkkejä riskeistä.

Markkinariski:

Välillä markkinat romahtavat globaalistikin esimerkiksi -55%. Yksittäisissä maissa on nähty myös paljon suurempiakin romahduksia. Romahduksista toipuminen uusille all time high -tasoille saattaa globaalistikin viedä esimerkiksi jopa 15 vuotta. Miten tätä riskiä voi välttää? Esimerkiksi sijoittamalla osakemarkkinoiden ulkopuolelle. Salkun mörnimisjaksoja voi myös lyhentää sijoittamalla osa rahoista faktoreihin (esimerkiksi arvofaktoriin). Itse aion sijoittaa osan rahoistani IS3S nimiseen ETF:n, joka sijoittaa kehittyneiden maiden arvoyhtiöihin.

Diluutio:

Talouskasvu ei täysimääräisesti siirry osakemarkkinoiden tuotoiksi. Tätä kutsutaan diluutioksi. Erityisesti nopeasti kasvavien talouksien (kehittyvät markkinat) kohdalla diluutio voi olla suurta. Tämä voi heikentää merkittävästi pörssituottoja. Miten tätä riskiä voi välttää? Välttämällä sijoittamista nopeasti kasvaviin talouksiin. Tämän takia tuskin itse juurikaan enää sijoitan uutta rahaa EM:n. 

Pakkolunastus (expropriation):

Ulkomaille sijoittaessa on olemassa riski siitä, että valtio pakkolunastaa omistuksesi. Tätä on tapahtunut historiassa paljon varsinkin sotien ja vallankumousten yhteydessä. Suurin riski pakkolunastuksesta on kehittyvien maiden kohdalla. Miten tätä riskiä voi minimoida? Sijoittamalla ainakin osa rahoista kotimaan pörssiin ja välttelemällä kehittyvien maiden yhtiöitä. 

Rahaston/ETF:n lakkautusriski:

Rahasto tai ETF voidaan lakkauttaa, jolloin olet pakotettu myymään sijoituksesi ja joudut tuotoista verolle. Suurin lakkautusriski on rahastoissa ja ETF:issä, joiden hallinnoitavat varat (AUM) ovat pienet. Myös rahaston/ETF:n liikkellelaskijan koolla ja elinvoimalla on iso merkitys. Tämän takia sijoitan itse vain miljardiluokan AUM:in ETF:iin. Lisäksi sijoitan vain isojen toimijoiden kuten Vanguardin, BlackRockin ja State Streetin ETF:iin.

Rahaston tai ETF:n sijoitusstrategian muuttuminen:

Rahasto voi muuttua esim ESG-rahastoksi aivan yllättäen. Siksi itse suosin peruskaurarahastoja eli rahastoja, jotka seuraavat esim MSCI ACWI- tai MSCI World -indeksejä.

Valuuttariski:

Ulkomaille sijoittaessa (euroalueen ulkopuolelle) otat valuuttariskin, jolloin sijoituksen tuotto huojuu sijoituksen arvonvaihtelun lisäksi valuutan arvonvaihtelun mukana. Valuutan arvonvaihtelusta aiheutuva heilunta vaikuttaa salkun tuottoihin muutamien vuosien ajan, jonka jälkeen kohdemaan inflaatio pikkuhiljaa dilutoi valuuttakurssien vaikutukset. Tätä riskiä voi välttää esimerkiksi sijoittamalla myös oman maan pörssiin (tai euroalueelle) tai hajauttamalla sijoituksia hyvin tasaisesti eri maiden pörsseihin. Scott Cederburgin tutkimusten perusteella olisi hyvä sijoittaa kotimaan pörssiin 5-50% salkusta, jotta salkun SWR (safe withdrawal rate) pysyisi hyvänä. Itse aion sijoittaa noin 10% kokoisen erillisen siivun euroalueelle/Suomeen. Tuota enempää en uskalla euroalueelle sijoittaa, koska olen muutoinkin hyvin riippuvainen Suomen talouden kehityksestä (eläke, sosiaaliturva, palkka jne).

Käyttäytymiseen liittyvät riskit:

Pahinta mitä sijoittaja voi tehdä, on myydä sijoitukset pörssiromahduksessa tai esimerkiksi pelata holtittomasti velkavivulla. Itse en lähtökohtaisesti myy koskaan sijoituksiani. Ainoastaan eläkkeellä saatan niitä hieman myydä (enintään 3% vuodessa), jos tarvitsen lisää tuloja. Sijoittamisessa on paljolti kyse tunteiden hallinnasta.

Muut riskit:

Sairastuminen, potkujen saaminen, avioero ja maan ajautuminen sotaan ovat esimerkkejä ikävistä yllätyksistä, joilla voi olla suuret vaikutukset kykyyn sijoittaa. Näihin kannattaa jokaisen varautua kykynsä mukaan. Esimerkiksi vakuutuksen avulla voi varautua sairastumisen taloudellisiin vaikutuksiin ja avioehdolla avioeroon.

Miten tulisi siis sijoittaa?

Koska sijoittamiseen liittyy hyvin laaja joukko erilaisia riskejä, ei ole yhtä oikeaa tapaa sijoittaa. Jokaisen tulee punnita näitä riskejä suhteessa omaan elämäntilanteeseensa. Niihin lukeutuvat esimerkiksi ikä, sijoitushorisontti, asuinmaa, lähisuvun sairaudet, ammatti, koulutustaso, velat, parisuhdetilanne, perheen koko, sijoitustoiminnan  tavoitteet sekä oma riskinsietokyky. Useimmille meistä hyvä ydin salkulle lienee ACWI IMI.  Sen rinnalle voi salkkuun lisätä muitakin sijoituksia oman riskiprofiilin mukaan. 

When the stars threw down their spears

And water’d heaven with their tears:

Did he smile his work to see?

Did he who made the Lamb make thee?

- William Blake

Repullinen arkea ja salkullinen ikuisuutta

Tänään töissä kuulin, kun kaksi kollegaani keskustelivat työstä, elämästä ja sijoittamisesta. Se meni kutakuinkin näin:

Historian maikka: Helvetti, että 8B:n runkku-Roope hännystelijöineen kävi taas mun hermoille. Sitten, kun mun sijoitukset tuplaa, nostan kytkintä ja muutan Espanjaan. 

Matikan ope: Taasko Roope heitti runkkuläppää ja uhkasi näyttää sulle luokassa kaikkien nähden ”mustan miehen helikopteri-räpin” ja uhkasi ”heittää mällit sun rilleille, jotka ovat niin paksut, että niillä näkee pilviselläkin säällä Uranukseen asti”?

Hissan maikka: Ei vaan tällä kertaa se huusi, että hänellä on ”niin pitkä karttakeppi housuissa, että sillä vois takarivistä saakka osoittaa Euroopan parhaat panomestat luokan seinän kartalta”. Ja kysyi vielä, että ”onko lehtori Laitinen viime aikoina kovinkin ahkerasti läpsinyt ”karttakepillään” ruotsin maikkaa öljytyille pakaroille, vai onko mennyt käsihommiksi?”. Ja että ”niille pakaroille kalpenee varareksin mahtipersekin”. Sitten se vielä huusi moneen kertaan, että ”Päivi har mega rumpa, super arsle, hyper röv!”.

Matikan ope: No voi helvetin helvetti. Kerro tosta nyt ainakin Juhalle (rehtori). 

Hissan maikka: Joo, se saa hoitaa. Olen jo aivan kypsä. 

Matikan ope: Kerros lisää noista sun sijoituksista. Kauanko tuplaamiseen vois mennä vielä aikaa?

Hissan maikka: Osakkeet on historiallisesti tuottaneet semmoset 8% vuodessa. Eli oletan, että noin yhdeksän vuoden päästä mulla koittaa vihdoin vapaus. 

Matikan ope: Älä helvetissä! Kyllä tuommoisen kakun jaksaa lusia. Olet silloin vielä melko nuori.

Hissan maikka: Toivotaan. Päivi (ruotsin lehtori) ei ole vielä täysin vakuuttunut mun ideasta. Ei haluaisi muuttaa ainakaan ennen kuin meidän lapset on työelämässä…

En raaskinut historian lehtorille kertoa totuutta osakemarkkinoiden historiallisista reaalituotoista. Jos hän saisi tietää totuuden, voisi olla burnout hyvinkin pian tosiasia. Hän on aika herkkä mies, vaikka onkin pakkomielteisen kiinnostunut Adolf Hitlerin elämästä, yhteiskunnallisista näkemyksistä sekä sotastrategioista.

Paljonko osakemarkkinalta sitten kannattaa odottaa reaalituottoja? Tuottoja on mahdoton tarkasti ennustaa, mutta yksinkertaisena miehenä olen tykästynyt yksinkertaiseen kaavaan, joka suunnilleen kertoo, paljonko herra markkinalta kannattaa pitkällä aikavälillä odottaa. Kaava on:

100% : CAPE = reaalinen tuotto-odotus

Globaali CAPE oli 1.1.2024 noin 22,31, joten reaalinen tuotto-odotus oli tämän kaavan mukaan 100% : 22,31 = 4,48%. Tuosta kun vähennetään sijoittamisen kulut ja osinkojen lähdeverot, reaaliseksi tuotto-odotukseksi saadaan noin 4%. Hissan maikan salkku tuplaantuu reaalisesti 72-säännön mukaan noin 18 vuodessa, sillä:

72 : 4 = 18.

Tässä vielä globaalin osakemarkkinan reaalinen tuotto-odotus viimeisen noin neljän vuoden ajalta CAPEN avulla arvioituna:

1.1.2024 = 4,48%

30.9.2023 = 4,91%

30.6.2023 = 4,66%

31.3.2023 = 4,87%

31.12.2022 = 5,11%

30.9.2022 = 5,50%

30.6.2022 = 5,00%

31.3.2022 = 4,06%

31.12.2021 = 3,79%

30.9.2021 = 3,98%

30.6.2021 = 3,83%

31.3.2021 = 4,03%

31.12.2020 = 4,18%

30.9.2020 = 4,78

30.6.2020 = 5,07

31.3.2020 = 5,99%

Lähde: https://siblisresearch.com/data/world-cape-ratio/

Tuon noin neljän vuoden aikana reaalinen tuotto-odotus oli keskimäärin noin 4,64. Kulujen ja lähdeverojen jälkeen reaalinen tuotto-odotus oli siis noin 4%. 

Paras tuotto-odotus tuolla aikavälillä oli 31.3.2020, joka osuu Covid-19:n aiheuttamaan pörssiromahdukseen. Sijoittamisessa hienoa on se, että romahdukset nimenomaan parantavat salkun tuottoja, jos on yhä salkun lihotusvaiheessa. Itse en ehkäpä koskaan myy salkustani mitään, joten minun ei tarvitse välittää pörssilaskuista. Jos kuollessani salkkuni rämpii pohjamudissa, perii tyttäreni euromääräisesti vähemmän rahaa, mutta se ei haittaa, sillä tuolloin sijoitusten tuotto-odotus on noussut. Pitkässä juoksussa salkku todennäköisesti paisuu sen kokoiseksi, mitä tuotto-odotus antaa ymmärtää. 

Oma salkkuni on nyt noin 140 000€ kokoinen. Mikäli saan salkulleni reaalisesti noin 3,5-4,0% reaalituoton, on salkkuni ilman lisäsijoituksiakin 30 vuoden kuluttua 392 000€ - 454 000€ kokoinen. Itse toki tykkään ennustaa hieman pessimistisemmin, joten käytän 3% reaalituottoa. Tuolloin 30v päästä salkkuni olisi ilman lisäsijoituksia noin 340 000€ kokoinen.

Toivottavasti hissan ope ei eksy tänne…

Loppuelämäni askelmerkit

Kävelen pitkin merenrantaa varpaat osittain veteen uponneina. Etenen maan ja meren, elämän ja kuoleman, hetken ja ikuisuuden rajapinnassa. Suuntaan katseeni kauas horisonttiin. Näkyvyys on hyvä. Näen vihdoin vuosikymmenien päähän. Tältä siellä näyttää:

Salkun kasvatusvaihe

Seuraavat rapiat viisi vuotta yritän sijoittaa melko aggressiivisesti osakemarkkinoille. Uskon, että vuonna 2029 salkkuni ylittää vihdoin 200 000€ tavoiterajan. Vuonna 2029 lopetan salkun aggressiivisen kasvatuksen.

Hippeilyä

Kesäkuussa 2029 aloitan hippeilyvaiheen. Sijoitan osakemarkkinoille vain pieniä summia (esim 25-250€/kk), jotta saisin tunteen, että yhä teen salkunkin suhteen jotain tuottavaa toimintaa. Opettelen nauttimaan elämästä esimerkiksi matkustelun muodossa. Panostan lepoon ja palautumiseen. Töitäkin saatan hieman downshiftata, jos burnout vaivaa (100-75% työaika). Yritän kuitenkin tehdä täyttä työaikaa, jos vain mahdollista. Kun olen 60-vuotias, tytär on jo hyvin todennäköisesti muuttanut kotoa pois, joten juoksevissa kuluissa saattaa tapahtua laskua. En myy edelleenkään sijoituksiani.

Kuusikymppisenä väsymys painaa

Kun täytän 60 vuotta, saatan hyvinkin tehdä eläkeikään saakka enää 75% työaikaa, sillä ainakin nyt on vaikea kuvitella tilannetta, että noin iäkkäänä enää jaksaisin nykyistä rääkkiä töissä. Sijoitan yhä minimaalisia summia (esim 10-100€/kk) osakemarkkinoille enkä myy salkusta mitään. 

Eläkkeellä

Eläkkeelle siirtyessäni olen todennäköisesti jo vanha ja sairas. Mikäli työnteko kuitenkin yhä onnistuu, teen opettajan sijaisuuksia vuosittain keskimäärin esimerkiksi 250 tunnin verran. Eläkkeeni avulla pystyn toivon mukaan maksamaan arjen juoksevat kulut ja töiden avulla rahoitan elämisen huvit. Salkusta en edelleenkään myy mitään, ellei ole (lähestulkoon) pakko.

Ennakkoperintö

Kun olen ollut eläkkeellä jonkin aikaa, annan vaimoni kanssa asuntomme ennakkoperintönä tyttärellemme. Tytär vuokraa asunnon meille, joten hän saa tätä kautta mukavasti lisätuloja. Samaan aikaan annan ainakin osan salkustani ennakkoperintönä tyttärelleni. Viimeistään siinä vaiheessa kun terveys estää suuren osan elämän huveista (kuten matkustelun), annan lopunkin omaisuuteni tyttärelleni. 

Muutto vanhainkotiin

Koska omaa omaisuutta ei enää ole, on helppoa ja vaivatonta muuttaa vanhainkotiin. Ja koska omaisuutta ei ole, voi vanhainkoti ryöstää pelkästään eläkkeeni. Vanhainkodissa makaan viimeiset vuodet paskat housuissa suu auki kattoon tuijottaen. Hoitaja ihmettelee päivittäin hölmöä virnettä suupielessäni. Ei tiedä, että pelasin pelin helvetin viekkaasti. Siirryn ajasta ikuisuuteen hyvin todennäköisesti viimeistään 2060 eli 36 vuoden kuluttua.

Loppusanat

En usko, että koskaan kykenen myymään salkustani juuri mitään. Myöskin downshiftaus voi olla yllättävän vaikeaa egolleni. Sen sijaan uskon, että kykenen lopettamaan uuden rahan tunkemisen pörssiin lähes kokonaan. Parin sadan tuhannen euron kokoisen salkun turvin voin ilman suurempia omantunnontuskia kuluttaa lähes koko kuukausipalkkani sekä aikanaan eläkkeeni erilaisiin seikkailuihin, huvituksiin ja elämyksiin. Ja koska aion myös eläkkeellä ollessani tehdä hieman palkkatöitä, voin suhtautua säästämiseen ja sijoittamiseen vuoden 2029 jälkeen selvästi rennommin.

Pelkomme, unelmamme ja toiveemme ovat Pohjantähtiä, joiden avulla navigoimme elämän tyrskyissä. Kuin jalanjäljet merenrannan hiekkaan, piirtyvät elämämme maailmankaikkeuden kanvaasiin. Ikuisuuden pohjattomaan kuiluun tuijottaessa saa eletty elämä ja jäljellä olevat päivät uudenlaisen merkityksen. Lopun lähestyessä pohdimme, jääkö meistä tänne mitään jäljelle. Muistaako kukaan meitä? Olimmeko koskaan edes olemassa? Oliko elämällämme jokin tarkoitus?

Saapuu ilta. Kirjoitan puunoksan avulla rannan hiekkaan ”Faijakin kerran eli täällä!” Jalanjälkeni, kuin myös huudahdukseni, huuhtoutuvat pian nousuveden lämpimiin aaltoihin. Aaltoihin, jotka vielä miljardin vuoden ajan saavat elinvoimansa Auringosta ja Kuusta.

Tähtitaivas ylläni. Yksi toisensa jälkeen ne sammuvat. Jäljelle jää hiljainen pimeys.

Suo, kuokka ja ikiholdaus

Olen viime ajat murehtinut sitä, miten voisin ikuisesti vain holdata sijoituksiani myymättä niitä koskaan. Viimein keksin erinomaisen ratkaisun.

Eläkkeeni tulee aikanaan olemaan vaatimaton, joten sen avulla ei todennäköisesti hirveästi reissailla tai tarjoilla nuorille naisille drinkkejä baareissa. Onneksi olen kuitenkin alalla, jossa keikkatöihin tekeminen on helppoa ja työvoimapula on aika iso. 

Laskin, että jos tekisin vuosittain 26 viikkoa opetustöitä keskimäärin 10h viikossa, tienaisin vuodessa bruttona varmaan suunnilleen:

30€/h x 10h x 26 = 7800€ (en osaa kovinkaan tarkasti arvioida sijaisen tuntipalkkaa)

Vaikka palkan marginaaliveroprosentti olisi aikanaan huikea 40, jäisi tuosta käteen 4680€ eli lähes 400€/kk. Jos saan eläkkeeni avulla katettua elämisen juoksevat kulut, voin tuon 4680€ tuhlata esimerkiksi matkusteluun. 

Tämä suunnitelma perustuu optimistiseen oletukseen, että elän (terveenä) eläkeikään saakka. Jos niin ei käy, pitää tyytyä kohtaloon. Joka tapauksessa halukkuus, valmius ja kyky työskennellä hieman myös eläkkeeltä käsin vähentää säästöpaineita varsinaisen työuran ajalta. Voin siis ottaa koko loppuelämäni hieman rennommalla asenteella.

Kara saifu do - Tyhjän lompakon tie

Olen viime kuukaudet sijoittanut EMU-alueelle sekä OMXH25:n. Tarkoitukseni on saada salkkuun sopiva määrä sijoituksia, joissa ei ole valuuttariskiä. En tätä siivua tarvitse ennen kuin alan myydä sijoituksiani. Toisaalta olen kärsimätön ja haluaisin tuon allokaatioon heti valmiiksi. Kiirehtimällä altistan salkkuni kuitenkin ACWI IMI:ä heikommalle tuotolle. Yritänkin nyt jatkossa pakottaa itseni sijoittamaan kuukausittain palkasta robottimaisesti SPYI-ETF:n eli ACWI IMI:n. Mikäli kuitenkin saan jostain ylimääräistä rahaa esimerkiksi lainaa ottamalla, omaisuutta myymällä tai perinnön kautta, sijoitan ne rahat SXR7:n ja Seligson OMXH25:n. 

Kun salkku aikanaan ylittää 200 000€ kriittisen rajan, puntaroin asiaa uudelleen. Seuraavan reilun viiden vuoden aikana uskon ja toivon kykeneväni sijoittamaan palkastani 35 000- 40 000€ uutta rahaa markkinoille.

SPYI (eli ACWI IMI) on tuottanut 1994-2024 välisenä aikana reaalisesti noin 5,40% vuodessa. Samalla aikavälillä IS3N (Emerging Markets IMI) on tuottanut vain noin 2,46% reaalisesti. Edes kolmessa vuosikymmenessä ei olisi lisäriskin haaliminen lyönyt leiville. Kaltaiseni köyhän ei kannata riskeerata tuottoja poikkeamalla ACWI-polulta.

Faijalaisuuden ja elämän ytimessä

Faijalaisuudessa ei ole pohjimmiltaan kyse kituuttamisesta, indeksisijoittamisesta tai edes rikastumisesta. Faijalaisuudessa on kyse resurssien ja ajan järkevästä allokoinnista. 

Hyvän elämän yksi perustavanlaatuisista kulmakivistä on kulujen ja menojen järkevä suhde. Tavoiteltavaa olisi, että pakollisiin juokseviin kuluihin kuluisi vain puolet nettopalkasta (asuminen, liikkuminen, ruoka ja lainanlyhennykset). Tällöin jää vielä toinen puolisko palkasta joko sijoitettavaksi tai törsättäväksi huvituksiin. Valitettavan usein ihmiset kuitenkin säätävät pakolliset juoksevat kulunsa hyvin lähelle tulotasoaan, jolloin ovat ikuisesti riippuvaisia palkkatuloista sekä pakotettuja tekemään 100% työaikaa. Jos vetää taloutensa tiukille, ei jää enää tilaa muutokselle tai uusille seikkailuille.

Elinaikaa on minulla hyvin todennäköisesti vähemmän edessä, kuin mitä vuosia on minulla jo takana. Huomaan, että kuoleman lähestyessä alan yhä enemmän kyseenalaistaa jatkuvaa kituuttamista. Elämäni onkin ollut tähän saakka hyvin pitkälti sijoittamista. Ensimmäisen reilun neljännesvuosisadan ajan sijoitin etupäässä opintoihini sekä fysiikkaani treenaamalla ahkerasti salilla. Työelämään siirtyessäni opiskelut jäivät ja treenaaminenkin muuttui yhä vaivalloisemmaksi. Opiskelijaelämän jälkeen aloitin melko pian rahastoihin ja ETF:iin sijoittamisen. 

Onko järkeä jatkaa kituuttamista ja ahkeraa sijoittamista, jos on jo ohittanut elämänkaarensa puolivälin? Vuosi vuodelta vastaus lähestyy yhä varmemmin sanaa EI. Tästä syystä siirryin tänään treenien osalta puhtaasti ylläpitovaiheeseen. Treenaan melko minimaalisella panostuksella ja hyväksyn myös sen, että edessä on vääjäämätön alamäki. Pidän saavuttamastani kehityksestä kiinni, mutta en millä tahansa hinnalla. Seuraavan viiden vuoden aikana yritän vielä sijoittaa sen verran, että salkku ylittää 200 000€ rajapyykin. Tämän jälkeen yritän asteittain vähentää säästämistä ja muuttaa painopistettä yhä enemmän rahan kuluttamiseen. Onneksi pakolliset juoksevat kuluni ovat jatkossakin melko maltilliset. Se mahdollistaa kaavailemani elämänmuutoksen eli huolettoman kuluttamisen ”turhuuksiin”.

Yritän nyt viimein ymmärtää ja hyväksyä sen, että aikaa on kovin rajallisesti enää jäljellä ja kuolema lähestyy kovaa vauhtia. Haluan jo tänään oppia pois tulevaisuuden ikuisesta rakentamisesta ja keskittyä enemmän tästä hetkestä nauttimiseen. 

Puolen millin perintö

Perheemme salkkujen yhteisarvo alkaa lähestyä 300 000€ kokoluokkaa. Jos markkina jatkaa loivassa noususuunnassa, uskon tuon rajapyykin ylittyvät viimeistään vuoden sisällä. Mikäli emme nykyisistä salkuista nostaisi koskaan rahaa pois ja saisimme vaatimattoman 2% reaalituoton sijoituksillemme, olisi salkkujen yhteisarvo yli 500 000€ noin 30v päästä. Tytärtäni odottaa siis sen kokoluokan perintö, että voi työelämän aikanaan ottaa melko lunkisti. Tuo ajatus lämmittää mieltä. Toki toivon, että tyttäreni aikanaan löytää persoonalleen hyvin soveltuvan ja kohtuullisen hyvin palkatun työn, mutta isoja paineita ei asiasta tarvitse ottaa. Mikäli saisimmekin salkuillemme 4,5% reaalituoton, nousisi salkkujen yhteisarvo yli miljoonan euron kolmessa vuosikymmenessä. Tuollaisista tuotoista en kyllä uskalla edes unelmoida.

Tyttäreni muisti, havainnointi-, päättely- ja keskittymiskyky sekä monet muutkin taidot tuntuvat olevan hyvällä tasolla, joten uskon hänen aikanaan löytävän oman paikkansa (työ)elämässä. Toivottavasti ei ole perinyt isänsä stressiherkkyyttä, mutta jos näin on, saa hän salkusta aikanaan mukavasti stressinlievitystä. Onpahan ainakin yksi merkittävä huoli vähemmän. Voi tanssahdellen edetä kohti auringonlaskua.

Kuinka jaksaisin rankkaa arkea?

^ No closer to the gods can any mortal rise.

Olen bodaillut suunnilleen neljännesvuosisadan verran. Niistä noin kymmenen vuoden ajan olen jatkuvasti taistellut jaksamisen kanssa. Työ ja muut vastuut vievät mehut niin, etten meinaa jaksaa treenata. Viikolla hermosto on töiden takia kovilla kierroksilla ja viikonloppuisin vaivaa jatkuva väsymys. Treeneissä pumppu lähtee usein laukalle ja sarjojen jälkeen herkästi tärisyttää ja heikottaa. Vähän kuin krapulassa treenaisi. Useimmiten en jaksa edes tehdä kunnollisia alkulämmittelyjä. Kotona haluaisin jatkuvasti vain istua/loikoilla sohvalla ja lepäillä.

En usko, että asiaan on tulossa muutosta niin kauan kun teen 100% työaikaa. En kuitenkaan halua luopua saavuttamastani kehityksestä. Tämän takia aion jatkossakin treenata kolmesti viikossa, mutta sarjamäärät lasken aivan minimiin:

Treeni 1

Käsipainopenkkipunnerrus 3x

Yhden käden käsipainosoutu 1x

Alataljasoutu 1x

Ylätaljasoutu tai leuat 1x

SJMV 1x

Vipunostot sivuolkapäille 1x

Dippi 1x

ranskis ojentajille 1x (ja perään 1 tiputussarja)

Hauis 1x (ja perään mahdollisesti tiputussarja)

Takaolkapäälaite 1x

Treeni 2

Kyykky 2x

Jalkaprässi 3x

Reisikoukistus 4x

Vatsa 2x

Sivuolkapäät 1x

Treeni 3

Sama kuin treeni 1

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 

Jokaisessa treenissä tulee siis 12 työsarjaa eli viikkotasolla 3 x 12 = 36 työsarjaa. Treenit tehdään HIT-tyyppisisti eli sarjoja tulee vähän, mutta ne tehdään kovaa. Mikäli intoa ja energiaa on, voin tehdä treeneissä enemmänkin sarjoja. Lisäksi lomaviikoilla olisi tarkoitus tehdä 50-100% enemmän sarjoja. 

Luonteelleni sopii jopa paremmin tuollaiset kuolemaa uhmaavat sarjat (joita tehdään vähän) kuin volyyminitkutus. Tuollaista 36 työsarjan rasitusta per viikko uskon jaksavani työn ohessa eläkeikään saakka (jos sinne asti edes elän). Uskon ja toivon, että lihasmuistin ansiosta kunto pysyy hyvänä noinkin vähäisellä sarjamäärällä. 

Vaihtoehtoinen ohjelma, jossa 2 treeniä viikossa:

Treeni 1

Käsipainopenkkipunnerrus 4x

Yhden käden käsipainosoutu 1x

Alataljasoutu 2x

Ylätaljasoutu tai leuat 2x

SJMV 1x

Vipunostot sivuolkapäille 1x

Dippi 2x

ranskis ojentajille 1x 

Hauis 3x

Takaolkapäälaite 3x

Treeni 2

Kyykky 2x

Jalkaprässi 3x

Reisikoukistus 4x

Vatsa 2x

Sivuolkapäät 1x