Tuplaostot maanantaina

Maanantaina ostan poikkeuksellisesti tuplasummalla kuukausisäästöllä ETF:iä. Ostan 1600 eurolla seuraavan allokaation mukaisesti:

EUNK (Eurooppa, TER 0,12%) 50% 

EUNL (kehittynyt maailma) 21%

IS3N 25% (kehittyvä maailma) 25%

IUSN (kehittyneen maailman pienyhtiöt) 4%

Miksi ostan tuplasummalla juuri nyt?

1. Tilillä on yhä sen verran paljon ylimääräistä rahaa, että mielelläni pääsen siitä ”eroon”.

Lisäostoksen jälkeen tilillä on arviolta noin 8500e ennen seuraavaa palkkapäivää. Tuo on mielestäni sopiva käteisen määrä tässä elämäntilanteessa.

2. Kertasijoitus on todennäköisesti kannattavampi strategia kuin tasainen kuukausisijoittaminen.

Kuuntelin todella laadukasta Rational reminder -podcastia (linkki jaksoon). Siinä käsiteltiin isomman kertasumman sijoittamista vs ajallinen hajauttaminen. Ajallisen hajauttamisen hinnaksi tuli keskimäärin 0,38% vuodessa kymmenen vuoden aikaskaalalla. Eli tuotot olivat annualisoidusti keskimäärin 0,38% huonommat vuosikymmenen aikana, kuin jos olisi sijoittanut summan kerralla. Kaksi kolmasosaa tapauksista parempi tuotto saatiin sijoittamalla koko potti kerralla. Ajalliseksi hajauttamiseksi valikoitiin tuossa simulaatiossa 12kk ajanjakso. Sijoitukset ”tehtiin” tasasummin kerran kuukaudessa. Tutkimukseen valikoitiin Kanadan, USA:n, Japanin, Australian, Iso-Britannian ja Saksan pörssit. Simulaatio käsitteli vuoden 1970-2020 välisiä pörssien tuottoja. Ajallisella hajauttamisella ei saatu kovin merkittäviä hyötyjä edes niiden kertasummasijoitusten kohdalla, jolloin kertasijoitus oli tehty todella epäedullisena hetkenä. 

3. Eurooppa ja kehittyvät markkinat ovat vielä melko kohtuullisesti hinnoitellut markkinat.

EUNK maksoi vuoden 2015 maaliskuussa lähes yhtä paljon kuin tällä hetkellä. Samoin vuoden 2017 toukokuussa EUNK maksoi yhtä paljon kuin nytkin. EUNK on noin 15% alempana kuin sen all time high -lukema ja sen p/e on myös melko kohtuullinen. Euroopan osakemarkkinat ovat siis jo pitkään menneet sivusuunnassa, joten vuosikymmenien perspektiivillä nyt on luultavasti ihan kohtuullinen hetki sijoittaa Eurooppaan. Sama tilanne on kehittyvien markkinoiden (IS3N) kohdalla. IS3N oli melko lähellä nykyhintoja jo vuoden 2015 huhtikuussa. Lisäksi minua on jo pitkään harmittanut, etten sijoittanut jo vuosia sitten isompia summia osakemarkkinoille. Nyt nämä kaksi ETF:ää tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa jo viitisen vuotta sitten nähtyihin hintoihin (esimerkiksi USA ei tarjoa).

4. Korona

Saattaa hyvinkin olla, että korona aiheuttaa vielä suurenkin pörssiromahduksen. En kuitenkaan osaa sanoa, mikä on tämän todennäköisyys. Uskon kuitenkin, että monessa maassa ei kovinkaan helposti enää mennä keväällä nähtyihin lock downeihin. Rajut sulkutoimet ovat myrkkyä taloudelle, joten niitä todennäköisesti vältellään mahdollisimman pitkään. Toinen asia on ihmisten ostoskäyttäytyminen. Moni ei koronan takia välttämättä pitkään aikaan ole valmis syömään ravintoloissa, matkustamaan jne. Sijoitan kuitenkin vuosikymmenien aikajänteellä, enkä usko, että koronan taloudelliset vaikutukset ulottuvat kovinkaan monen vuoden päähän. 

5. Keskuspankit vs korona

Koronaa suurempana uhkana tuleville tuotoille näen keskuspankit. Keskuspankit tekevät kaikkensa, jotta osakemarkkinat eivät romahda nyt koronan vaikutuksesta. Myös koronan jälkeen keskuspankit jatkavat todennäköisesti korkojen pitämistä nollan tuntumassa ja ”rahan printtausta”. Tämä aiheuttaa uhan osakemarkkinoiden tulevien vuosien tuotoille. Osakemarkkina saattaa kuplaantua (arvostuskertoimet nousevat), jolloin tulevat tuotot odotusarvoisesti heikkenevät. Sijoittamalla nyt varmistan, että saan tämän hetken sijoituksille edes jossain määrin kohtuullisen tuoton pitkässä juoksussa. Kyse on siis jonkin sortin FOMO-ilmiöstä omalla kohdallani. 

Ensi kuusta lähtien tarkoituksena ei olisi enää muutella kuukausittaista sijoitettavaa summaa, vaan aion pitää sen 800e tuntumassa, Toki, mikäli markkinat tarjoavat mahtavia ostopaikkoja pörssien romahduksien muodossa, saatan hyvinkin nostaa hetkellisesti sijoitettavaa summaa jonkin verran. Tilillä pidän kuitenkin mielelläni kohtuullisen puskurin kaikissa tilanteissa ja velalla en ala sijoittamaan. En myöskään jatkossa aio näin vahvasti tiltata kuukausiostojani mihinkään tiettyyn markkinaan. Eri maiden/maanosien painotukset ovat tällä hetkellä mielestäni melko sopivat salkussani.

Kriittinen katsaus omistuksiini

Tein tänään inventaarion rahasto- ja ETF-omistuksistani. Alla on tiedot siitä, mikä on noiden sijoitusteni maakohtainen allokaatio (luvut ovat suuntaa-antavasti seuraavat):

USA 40%

Eurooppa 21% (josta Suomen osuus 5%).   

Kehittyvät markkinat 21%

Muut maat 18%

Lisäksi noihin sisältyy small cap -ETF:t, joiden osuus on yhteensä 24%.

Onko allokaatio toivottava?

Olen melko tyytyväinen nykyiseen maakohtaiseen allokaatiooni. Erityisesti USA:n osuuden haluan pitää kutakuinkin tuossa 40 prosentin hujakoilla. Syynä tälle on se, että USA on arvostuskertoimeltaan historiallisen tyyris ja sillä on takanaan vuosikymmenen pituinen ylituoton aikakausi. Esimerkiksi tässä artikkelissa povataan USA:n häviävän tuotoissa seuraavan 10 vuoden aikana globaalisti hajautetulle salkulle, jossa ei ole Yhdysvaltoja: Linkki artikkeliin

Lähtökohtaisesti en myöskään pidä ajatuksesta, että minulla olisi paljoa yli 40% sijoituksistani minkään yksittäisen maan osakemarkkinoilla. USA:n osuus EUNL:ssä ja IUSN:ssä on niin suuri, että jos sijoitan jatkossa näihin suhteessa 65% ja 15% (ja 20% kehittyville markkinoille), menee kuukausisijoituksestani aikalailla tasan 50% Yhdysvaltoihin. Tämän takia päätin hieman muuttaa suunnitelmaani. Ensin kuitenkin pieni katsaus siihen, kuinka hyvin USA:n osakemarkkinat ovat tuottaneet Euroopan osakemarkkinoihin verrattuna viimeisen 10, 20 ja 30 vuoden aikana.

USA versus Eurooppa

Luvuissa ei tietääkseni ole huomioitu osinkoja, mutta ne eivät hirveästi vaikuta loppupäätelmiin.

Katsotaan, mitä USA:n S&P 500 ja Stoxx Europe 600 ovat tuottaneet 30 vuoden aikana keskimäärin vuosittain 1.6.1990-26.6.2020 välillä:

USA:n S&P 500 nousi pisteluvusta 358,77 pistelukuun 3009,05. Vuosittainen tuotto oli siis 7,33%.

Stoxx Europe 600 -indeksi nousi pisteluvusta 109,79 pistelukuun 358,32. Vuosittainen tuotto oli 4,02%.

Tehdään vastaava vertailu aikavälille 1.6.2000-26.6.2020:

USA:n S&P 500 oli aluksi 1454,37 ja nyt 3009,05 eli vuosituotto oli 3,7%.

Stoxx Europe 600 -indeksi oli aluksi 383,11 ja nyt 358,32 eli vuosituotto oli -0,3%

Tehdään vielä vertailu ajanjaksolle 1.6.2010-26.6.2020:

USA:n S&P 500 oli aluksi 1077,11 ja nyt 3009,05 eli vuosituotto on 10,8%.

Stoxx Euro 600 oli aluksi 247,64 ja nyt 358,32 eli vuosituotto on 3,75%.

Vaikka ilmeisesti näissä luvuissa ei ole osinkoja huomioitu, nähdään niistä, että USA on tuottanut varsinkin viimeisen 10v aikana huimasti enemmän kuin Eurooppa.

Vertaillaan Seligsonin rahastojen tuottoja 

Seligsonin rahastoissa on osingot huomioitu. Seligsonin Eurooppa-rahasto on tuottanut keskimäärin vain 1,06% vuodessa vuosien 2000-2020 välillä. USA:n rahastoa heillä ei ollut vielä vuonna 2000.

Seligsonin Eurooppa-rahasto tuotti viimeisen 10v aikana keskimäärin 6,86% kun taas heidän Pohjois-Amerikka -rahastonsa tuotti vastaavana aikana 11,61%. Eroa vuosituotoissa on 4,75%-yksikköä.

Summa summarum

Noista ylläolevista luvuista nähdään, että Eurooppa on tuottanut jo 30v ajan melko huonosti. Erityisen huonosti se on tuottanut aikavälillä 2000-2020. Tämä selittyy paljolti IT-kuplan ja finanssikriisin puhkeamisina, mutta siltikin USA:n verrattuna tuotto on ollut huonoa.

Tämän lisäksi kehittyvät markkinat ovat tuottaneet viimeisen 10v aikana erityisen huonosti (vain 2,47% annualisoidusti/vuodessa keskimäärin).

Lisäksi Euroopan ja kehittyvien markkinoiden arvostuskertoimet ovat selvästi alhaisemmat USA:n S&P 500 -indeksiin nähden. Uskon, että nämä pitkän ajan tuottoerot USA:n ja Euroopan/kehittyvien markkinoiden välillä tulevat tällä vuosikymmenellä jälleen kaventumaan ainakin jonkin verran. Näin on historiassa ennenkin tapahtunut.

Tämän takia tulen jatkossa ostamaan EUNL:n, IS3N:n ja IUSN:n lisäksi myös pienen siivun EUNK-ETF:ää (sisältää tällä hetkellä 443 eurooppalaista yritystä). Tuota ETF:ää minulla jo onkin salkussa jonkin verran, mutta se on ollut jo jonkin aikaa tauolla. 

Tarkoituksena on siis pitää tuo USA:n osuus tuossa 40% tuntumassa. En voi olla varma tuottaako Eurooppa USA:a paremmin jatkossakaan, mutta nyt sille on mielestäni korkeammat todennäköisyydet. Lisäksi tuon EUNK:n juoksevat kulut ovat vain 0,12% eli 0,08% EUNL:ää edullisempi, mikä on pieni lisäbonus. Lisäksi kaikkien osinkojen lähdeveroja ei tuossa EUNK:ssa tarvinne maksaa, mutta tästä en ole aivan varma. Pitää selvittää sen verotus vielä. Mikäli lähdeveroja ei tarvitse maksaa saa siitä taas hieman kuluetua EUNL:n verrattuna.