Suunnitelmani salkun tuotoilla elämiseen

Tämä kirjoitus ei ole sijoitusneuvo. Lisäksi se saattaa sisältää paljon asiavirheitä, kuten muutkin blogikirjoitukseni. 

Yhdysvaltojen osakemarkkinan historiallisia tuottoja on tutkittu paljon. Tutkimustulosten mukaan salkusta voi myydä noin 4% vuosittain 30v ajan, ja salkku ei silti tuona aikana hyvin todennäköisesti ehdi sulaa nolliin. Lisäksi vuosittain salkusta nostettavaa summaa nostetaan kyseisen vuoden inflaation verran. Eli alussa miljoonan euron salkusta voidaan nostaa 2% inflaatio-olettamalla:

1. vuosi 0,04 x 1 000 000€ = 40 000€

2. vuosi 0,04 x 1,02 x 1 000 000€ = 40 800€

3. vuosi 0,04 x 1,02 x 1,02 x 1 000 000€ = 41 616€

Jne...

Romahduksissa ei euromääräistä nostettavaa summaa missään vaiheessa pienennetä. 

Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle sijoittajalle, joka hajauttaa sijoitukset globaalisti matalakuluisiin indeksiosuusrahastoihin? Ensinnäkin kuluja tulee noin 0,5% vuodessa (juoksevat kulut + osinkojen lähdevero). Lisäksi 4%:n sääntö koskee vain USA:n historiallisia markkinatuottoja. USA:n osakemarkkina on ollut yksi parhaiten tuottaneista markkinoista maailmassa, joten sitä ei voi yleistää koskemaan koko globaalia markkinaa. Lisäksi alkuperäisessä tutkimuksessa salkku koostui osittain myös bondeista.

Itse en uskalla sijoittaa pelkästään yhden maan osakemarkkinoille, vaan haluan hajauttaa sijoitukset ympäri maailmaa. Tämän takia en usko, että 4%:n sääntö toimii välttämättä omalle salkulleni. Lisäksi haluan jättää myös melko ison salkun perinnöksi. Olenkin pohtinut mahdollisimman yksinkertaista sääntöä itselleni salkun tuotoilla (osittain) elämiseen. Ajattelin, että tuo sääntö voisi olla esimerkiksi tällainen:

”Myy vuosittain (enintään) 3,0% salkun kulloisestakin arvosta. Jos globaali markkina on laskenut yli -25% kaikkien aikojen alle time high -lukemasta, ei myydä mitään.”

Eli euromääräinen myyntisumma pienenee markkinaromahduksissa ja tietyn rajan jälkeen ei myydä omistuksia lainkaan. Myöskään mitään inflaatiokorotuksia ei tehdä. Myyntejä ei myöskään ajoiteta, vaan myyntipäivä on joka vuosi sama (esim marraskuun 5. päivä). Tutkimusten mukaan osakemarkkinat viettävät valtaosan ajastaan lähellä all time high -lukemia, joten myynnit onnistunevat useimpina vuosina.

Salkkuni tuskin koskaan kasvaa niin suureksi, että se kattaisi kaikki elämisen kuluni. Toisaalta aion pitää elinkustannukset niin alhaisina, että maltillisellakin työnteolla saan kulut katettua. Salkun avulla voi sitten toteuttaa kaikenlaisia pieniä ja vähän isompiakin unelmia.

Kuukausikatsaus: huhtikuu 2021

Huhtikuun nettotulot:

 

Palkka (netto): 2607€

     

Menot:

  Elintarvikkeet: 711€

  Bensa: 40€

  Laskut: yhtiövastike 315,41e   

               puhelinlasku 21,90€

              

  Muut:  mätkyt 42€

               kesärenkaat 320€

              

                           

KULUT YHTEENSÄ: 1451€

TULOT - MENOT: 2607€ - 1451€ = 1156€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 1156€ : 2607€ = 44,3%

Nettotuntipalkka: 1156€ : 170h = 6,8€

ETF-sijoituksiin yhteensä: 1040€ (S&P 500 -indeksiä eli SXR8-ETF). 

Varat:

Käteinen: 3627€

Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 89 415€ (muutos viime kuusta: +2405€)

Salkun koko 4,8 x elämisen vuosikulut.

Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 93 040€ (muutos viime kuusta: +2524€)

 

Ajatuksia menneestä kuukaudesta:

Vauhtisokeus on tainnut iskeä, sillä salkun nopea kasvutahti ei enää tunnu oikein missään. Tiedän kyllä, etteivät tuotot pitkällä aikavälillä tule olemaan läheskään näin hyvät. Säästöprosentti oli jälleen todella hyvä. Ainakin seuraavat pari kuukautta tulevat olemaan säästöprosentin suhteen todella huonot, sillä isoja laskuja on tulossa maksettavaksi.

Töissä on ollut yhä kiirettä ja sama jatkuu koko kevään. Välillä tuntuu, että aivot ovat ihan sumussa ja muisti ja keskittymiskyky pätkii. Esimerkiksi unohtelen melko usein helppoja sanoja. Kesälomaa odotellessa. Ehkäpä silloin vihdoin pääsee palautumaan kunnolla.

Tilannepäivitys salkun sisällöstä ja sijoitussuunnitelmasta

Salkkuni sisältää melko ison määrän erilaisia rahastoja ja ETF:iä, joten on todella vaikea pysyä kärryillä, kuinka suuri paino milläkin maalla on salkussani. Ensi kuussa ostan vielä SXR8-etf:ää (S&P 500 -indeksiä) 4kpl eli noin 1400 eurolla. Tuon oston jälkeen salkkuni näyttää tältä:

USA 50%

Muut maat 50% (josta Eurooppa 19,9%)

      Pienyhtiöt 26,5% (IUSN)

      Kehittyvät markkinat 17% (IS3N)

En edes jaksa selvittää, mitkä mahtavat olla Japanin, Kanadan jne painot. 

Omistamieni ETF:ien juoksevat kulut ovat keskimäärin 0,225%. Kaikkien sijoitusten juoksevat kulut ovat noin 0,27%.

Ensi kuussa USA:n osuus on noin 50%, joten ajattelin tämän jälkeen ostaa jatkossa vain EUNL:ää. EUNL:ssä USA:n osuus on noin 66%, joten ostamalla EUNL:ää saan hitaasti jatkossakin nostettua USA:n osuutta salkussani. Kun kehittyvät markkinat (IS3N) on enää noin 14% salkustani, lisään IS3N:n kuukausittaisiin ostoihini. Salkkuni on tällöin todennäköisesti jo yli 100 000e kokoinen. Kun pienyhtiöiden osuus (IUSN) on enää noin 13%, lisään senkin vielä kuukausittaisiin ostoihin. Tällöin salkkuni koko on todennäköisesti vähintään 180 000€. 

Jätän itselleni kuitenkin vapauden välillä ostaa ylimääräisiä osuuksia SXR8:a, mikäli suunnitelman orjallinen noudattaminen alkaa tuntua liian tylsältä. Lisäksi myyn vuosittain alle 1000 eurolla perinteisiä rahastoja (joissa hieman korkeat kulut), ja ostan niillä SXR8:aa. 

Noudattamalla tätä suunnitelmaa, ei liiemmin enää tarvitse miettiä, paljonko tulisi rahaa allokoida minkäkin maan tai maanosan indeksiin.

Todennäköisyyksien punnintaa

Vuodet vierivät, mutta tavoite siintää yhä jossain kaukaisuudessa. Ajattelin, että on hyvä tässä kohtaa tehdä tilannepäivitys, missä kohtaa matkaa tässä mennään. Tavoitteena on, että salkku olisi kooltaan noin 12x elämisen kulut viimeistään 22 vuoden päästä. Tein laskelmia, millä kuukausisäästösummilla ja reaalituottoprosenteilla salkkuni on minkäkin kokoinen tasan 20v päästä. Jos ja kun pikkuhiljaa downshiftaan töiden osalta, on hyvä tietää, miten se mahdollisesti vaikuttaa salkun kasvutahtiin esimerkiksi 20v aikajänteellä. Salkkuni on nyt 89 000€.

Laskelmat tein käyttämällä 1-4%:n (inflaatiokorjattuja) reaalituottoja eli tuottoja, jotka saan inflaation päälle. Koska pörssien arvostuskertoimet ovat tällä hetkellä hyvin korkeat, globaalin tuottavuuden kasvu on jo pitkään ollut hidastumaan päin ja nollakorot pitävät zombifirmoja pystyssä heikentäen pääoman tehokasta allokointia, oletan, että tulevat tuotot ovat historiallisia tuottoja heikommat. Oma varovainen ja monen mielestä pessimistinenkin arvioni on, että 20v päästä olen saanut noin 2-3%:n vuosittaisen reaalituoton salkulleni (kulut ja lähdeverot on tuosta luvusta jo poistettu).

Ensimmäinen luku kertoo kuukausittain sijoitettavan summan, seuraava kertoo salkun inflaatiokorjatun ostovoiman 20v päästä ja viimeinen luku, monenko kuukauden elämisen kulut vuosittain salkkuni kustantaisi ns. 4%:n sääntöä käyttäessä. Viimeisen luvun laskemisessa oletin, että joudun maksamaan täyden 18% veron myyntisummasta (eli käyttäen hankintameno-olettamaa). Tuota lukua laskiessani käytin viime vuoden elämisen kuluja, jotka olivat 18 600€ eli 1550€/kk:

 1%:n vuosittaisella reaalituotolla:

  50€/kk                122 000€         2,5kk

  200€/kk              162 000€         3,4kk

  400€/kk               215 000€        4,5kk

  600€/kk               268 000€         5,6kk

2%:n vuosittaisella reaalituotolla:

  50€/kk                147 000€          3,1kk

  200€/kk              191 000€          4,0kk

  400€/kk               250 000€         5,2kk

  600€/kk               309 000€         6,5kk

3%:n vuosittaisella reaalituotolla:

   50€/kk          177 000€        3,7kk

   200€/kk        226 000€        4,7kk

   400€/kk        291 000€        6,1kk

    600€/kk        357 000€        7,5kk

4%:n vuosittaisella reaalituotolla:

    50€/kk               213 000€         4,5kk

    200€/kk             268  000€        5,6kk

    400€/kk            341 000€         7,2kk

    600€/kk            414 000€         8,7kk

Näista eri skenaarioista pidän todennäköisimpinä mustalla maalattuja lukuja. Oletan, että motivaationi ja tulojen suhde menoihin pysyy sellaisena, että keskimäärin saan seuraavan 20v aikana sijoitettua 400€/kk. Tällä hetkellä sijoitan tuntuvasti enemmän. Lisäksi oletan, että salkun reaalituotto asettuu 2-3%:n väliin. Tällöin saavutan salkun kokotavoitteen tuon 20v aikana, eli pari vuotta tavoiteaikataulua nopeammin. Mikäli kuitenkin saisin 4%:n tuoton, pelkästään 200€/kk sijoittamalla pääsisin 20 vuodessa tavoitteeseeni. Tuo 200€ on alle 10% nettopalkastani. Tammikuun blogipostauksessani laskin, että 80%:n työajalla voisin sijoittaa noin 350€/kk. Arvioni on, että voisin jo nyt alkaa tehdä 80%:n työaikaa ja siltikin saavuttaisin tavoitteeni noin 20 vuodessa. Asiat voisivat olla siis sijoitusten osalta paljon huonomminkin.

Päätös on tehty - Aloitan downshiftaamisen

 

Viimeiset seitsemän vuotta ovat ollet työelämän osalta todella rankkoja. Sivutyötäkin tuli tehtyä omien töiden ohessa kolmisen vuotta. Ja nyt viime kesäloman jälkeen olen tehnyt taas melko pitkää päivää. Keskimäärin olen tehnyt noin 117% työaikaa tuon viime kesäloman jälkeen. 

Nyt olen asioita pohtinut jo useita kuukausia ja päätös on vihdoin kypsynyt. Tämän vuoden kesäloman jälkeen aloitan hitaan downshiftaamisen töiden osalta. Työnantajan mukaan 80% työaika on sovittavissa, ehkäpä hieman alempikin. Alustava ajatus onkin vähentää töitä niin, että tekisin kesän jälkeen 106% työaikaa, eli tiputusta tämän hetkiseen tulisi reilut 10 pinnaa. Tämän jälkeen olisi tarkoitus vähentää vuosittain töitä 5-6 prosenttiyksikköä. Niin kauan voisin töiden määrää vähentää kunnes löydän tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä. Mutuna sanoisin, että tuo löytynee viimeistään 80-90% väliltä. Esimerkiksi 85% työaika vähentäisi nykyistä työtaakkaa yli 30 prosenttiyksikköä. Sen luulisi jo riittävän. Progressivisen verotuksen ansiosta tuollaisesta 85% työajasta jäisi nettona käteen noin 90% täydestä palkasta. Lisäksi tulevat ikälisät nostavat palkkaa melko tuntuvasti.

Vastaavaa työn määrän vähentämistä pohdin jo vähän alle vuosi sitten. Tuolloin kuitenkin ahneus voitti ja päädyin ottamaan kontolleni aivan liikaa hommia. Syksyllä tuo sitten kostautui uupumisena. En kuitenkaan suostunut antamaan periksi, vaan hoidin sovitut työt väkisin. Nytkin on vielä kesälomaan matkaa, mutta valoa näkyy jo tunnelin päässä. Toivon todella, että osaan tulevina vuosina pitää ahneuteni kontrollissa, jotta en enää jatkossa löydä itseäni samasta suosta. 

Veikkaan, että monen korvaan esim 85% työaika ei vaikuta kovin vähältä. Mietitäänpä asiaa hieman tarkemmin. Tuo 85% työaika ei tarkoita pelkästää 15%-yksikköä vähemmän rasitusta vaan myös saman verran enemmän palautumista. Eli tuolloin saa 15%-yksikköä enemmän aikaa palautua 15%-yksikköä pienemmästä rasituksesta. Urheilua kilpatasolla harrastaneet ymmärtävät, että ero palautumisessa on todella iso. Ja tämänhetkiseen työn määrään verrattuna pudotus olisi tosiaan yli 30%-yksikköä.

Ahneuteni näkyy kuitenkin yhä siinä, että aion suorittaa downshiftaamisen hyvin verkkaiseen tahtiin. Salkun koko on yhä melko pieni ja koen, ettei minulla ole yksinkertaisesti varaa nopealla aikataululla vähentää merkittävästi töitä. Ikääkin on yhä sen verran vähän, että tässä kohtaa on hyvä saada vielä isohko osa palkasta ohjattua sijoituksiin kasvamaan korkoa korolle. Kun ikää tulee lisää, ei korkoa korolle -efektikään enää ole niin voimakas uusien sijoitusten osalta. 

Toivon, että töitä vähentämällä itse työ muuttuu joksikin muuksi kuin lähinnä stressin lähteeksi. Jos oikein hyvä tuuri käy, alan viihtyä töissä niin hyvin, että taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen muuttuu selkeästi vähemmän merkitykselliseksi asiaksi. Olisi melkoista tuhlausta, jos ainutkertaisen elämänsä omistaisi liialliselle työnteolle ja suorittamiselle. Tällä hetkellä työ vie niin ison osan jaksamisesta, että työn ulkopuolinenkin elämä tuntuu aivan liikaa mekaaniselta suorittamiselta. Elämä on liiaksi selviytymistä, selviytymistä seuraavaan päivään.  

Toivon, että tämän blogin kirjottaminen myös omalta osaltaan antaa selkärankaa vihdoin pysyä suunnitelmassani.

Projekti etenee

Maaliskuun nettotulot:

 

Palkka (netto): 2526€

      

Menot:

  Elintarvikkeet: 667€

  Bensa: 70€

  Laskut: yhtiövastike 315,41e   

               puhelinlasku 21,90€

              

  Muut:   perheen yhteiselle tilille 185€

               Lahja 44€

              

                           

KULUT YHTEENSÄ: 1304€

TULOT - MENOT: 2526€ - 1304€ = 1222€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 1222€ : 2526€= 48%

Nettotuntipalkka: 1222€ : 170h = 7,18€/h

ETF-sijoituksiin yhteensä: 957€ (S&P 500 -indeksiä eli SXR8-ETF). 

Varat:

Käteinen: 3506€

Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 87 010€ (muutos viime kuusta: +5089€).

Salkun koko 4,6 x elämisen vuosikulut.

Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 90 516€ (muutos viime kuusta: +5361€)

 

Ajatuksia menneestä kuukaudesta:

Päätin ottaa kuukausittaisissa laskelmissani käyttöön nettotuntipalkan. Se kertoo, paljonko uurastamisesta jää käteen verojen ja elämisen kulujen jälkeen. Nettotuntipalkka huomioi työhön uhratun ajan järkevyyden. Jos saan säästöön vaikka 2000€ kuussa mutta se vaatii, että joudun omistamaan lähes kaiken ajan työlle, en voi pitää itseäni kovin hyväpalkkaisena. Tässä vanha kirjoitukseni ”todellisesta” tuntipalkasta:

https://faijanfinanssit.blogspot.com/2020/07/paljonko-tuntipalkastasi-jaa-oikeasti.html

Tässä kuussa työlle uhratun ajan rahallinen arvo oli 7,18€/h. Tuon verran sain siis työn avulla vauhditettua taloudellisen riippumattomuuden etenemistä. 

Säästöprosentti oli 48% eli parempi kuin pitkään aikaan. Tämän vuoden osalta säästöprosentti on 44 ja viimeisen puolen vuoden osalta rapiat 42. Sijoitusvarallisuus tuntuu myös kasvavan pörssikurssien nousun avittamana todella kovaa tahtia. Toisaalta tämä on huono asia. Varallisuus kasvaa nyt nopeasti, jolloin tuleva nousu on todennäköisesti hitaampaa. Laskumarkkina tuntuisi ehkä hieman pahalta tässä hetkessä, mutta sen ansiosta tulevat tuotot olisivat todennäköisesti paremmat. Menivät pörssikurssit siis mihin suuntaan tahansa, paranee tilanteeni niin pitkään, kuin pystyn sijoittamaan uutta rahaa pörssiin.

Postista saapui juuri verotuspäätös. Kuulemma olen yhä velkaa Politbyroolle rapiat 41€. Eipä tuolla summalla kovin montaa kampaviineriä saa mussutettua. Voihan Marinat. Voisiko olla hyvä hetki taas korottaa veroja?

Töissä eläkeiän kynnyksellä oleva kollega kauhisteli, kuinka korkea eläkeikä minulla on. Mieli olisi tehnyt sanoa, etten aio paahtaa töitä viralliseen eläkeikään saakka. Jätin kuitenkin sanomatta. En tiedä, miksi asiasta on töissä vaikea puhua. Ehkä syynä on se, että kollegat ilmeisesti automaattisesti ajattelevat, että eläkeiän määrittää valtio, ja siihen on vain kunkin nöyrryttävä. Tai vaihtoehtoisesti voi vaihtaa alaa. Veikkaan, ettei alallani kauhean moni ole innostunut firettämisestä tai että siitä kovin paljoa ymmärtäisivät. 

Mieliala on ollut aivan viime aikoina parempi sitä mukaa, kun säät ovat olleet keväisemmät. Sen sijaan hallituksen sekoilut koronan verukkeella jaksavat ihmetyttää. Kauankohan näitä älyvapaita rajoituksia ja älynväläyksiä on siedettävä? Kuka poliitikko uskaltaa ottaa riskin ja todeta, että nyt voidaan jo palata normaaliin tilaan? Eiköhän näitä rajoituksia pidetä varmuuden vuoksi ylipitkään yllä. Ja suomalaiset alistuvat maan tavan mukaan kohtaloonsa ymmärtämättä, että rajoitukset saattavat olla yhteiskunnallisesti vahingollisemmat (varsinkin pitkällä aikavälillä) kuin itse korona. Taidan arvostaa vapautta enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Ihmiset ovat näköjään valmiita antamaan pois vapauksiaan hyvinkin paljon lisääntyneen turvallisuuden tunteen takia. Ihmistä ei ole tehty erakoksi ja hoitamaan asioita etäyhteyksien avulla. Näillä pitkittyneillä rajoitustoimilla tulee olemaan vielä kauaskantoiset ja vakavat seuraukset. 

”Those who would give up essential liberty to purchase a little temporary safety, deserve neither liberty nor safety”. 

-Benjamin Franklin

 Toisaalta yritän olla välittämättä ja lähinnä vain nauttia tästä Älli ja Tälli -näytelmästä. George Carlin kiteytti maailman tilan aikoinaan hienosti: 

”When you are born to this world, you are given a ticket to the freak show. If you are born in America you get a front row seat.

Kuukausikatsaus: helmikuu 2021

Helmikuun nettotulot:

 

Palkka (netto): 2544€

      

Menot:

  Elintarvikkeet: 576€

  Bensa: 40€

  Laskut: yhtiövastike 315,41e   

               puhelinlasku 21,90€

              

  Muut:   perheen yhteiselle tilille 260€

               ravintola 53€

               auton huolto 194€

               kukat 12€

                           

KULUT YHTEENSÄ: 1473€

TULOT - MENOT: 2544€ - 1473€ = 1071€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 1071€ : 2544€ = 42%

Nettotuntipalkka: 1071€ : 170h = 6,3€/h

ETF-sijoituksiin yhteensä: 983€ (SXR8). 

Varat:

Käteinen: 3240€

Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 81 921€ (muutos viime kuusta: +3234€).

Salkun koko 4,4 x elämisen vuosikulut.

Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 85 155€ (muutos viime kuusta: +3318€)

 

Ajatuksia menneestä kuukaudesta:

Kulut olivat melko tavanomaiset ja säästöprosentti oli jälleen hyvä, eli 42%. Sijoitusvarallisuus ehti kuukauden aikana käymään jo yli 85 000 eurossa mutta aivan viime päivinä ollaan lasketeltu alemmas, joten salkku on nyt hieman alle 82 000€.  Silti sijoitusvarallisuus kasvoi noin 3200 eurolla kuukaudessa. Mielialassa on ollut pienoista nousua myös sitä mukaa, kun kelit ovat olleet aurinkoisemmat ja lämpimämmät. Kesää odotellessa...

Uusi tavoitteeni sijoittamisessa

 

Nyt, kun sijoittamisesta on alkuhuuma laantunut, on aika miettiä the Tavoitetta uudelleen. Mietin, että sopiva minimitavoite salkun koolle olisi sellainen, että sillä eläisin vuosikymmenen ajan, vaikken saisi mitään lisätuloja mistään. Viime vuonna kulutin 18 600€. Tällöin tarvitsisin 186 000€ salkun. Pääomatuloista on ikävä kyllä maksettava myös voittojen osalta veroja. Koska aion myöhemmin hyödyntää hankintameno-olettamaa, tiedän, ettei minun tarvitse nykyverolainsäädännön mukaan maksaa kuin maksimissaan 18% veroa sijoitusteni myyntisummasta. Tämän takia asetan salkun tavoitekooksi 12 x  vuosittaiset elämisen kulut.

Tällä hetkellä salkun koko on lähemmäs 84 000€ eli 4,5 x elämisen kulut. Toivon mukaan elämisen kuluni laskevat hieman tulevaisuudessa. Tuo tavoite näkyy nyt blogin etusivulla oikeassa yläkulmassa. Päivitän sitä tasaisin väliajoin.

Nykyisellä kulutuksellani laskettuna tarvitsisin 223 000 euron salkun, jotta se kattaisi 12 kertaisesti vuosikuluni. En kuitenkaan aseta salkulleni euromääräistä tavoitetta, sillä se ei huomioisi inflaatiota. Kun asetan tavoitteen vuosikulutukseni kertalukuna, huomioi se inflaation sekä muutokset omassa kulutuksessani. 

Tuo 12 x vuosikulut vastaa noin 50 prosenttista firen astetta. Se on kaltaiselleni keskituloiselle mielestäni ihan riittävä tavoite. Mikäli saavutan tavoitteeni etuajassa, saatan hyvinkin asettaa vähän haastavamman tavoitteen. Nyt tuohon tavoitteeseen pitäisi päästä melko ”helposti”, viimeistään 60-vuotiaana.

Toisin sanoen en enää tavoittele täyttä fireä, sillä en usko näillä tuloilla voivani hankkia kokonaista orjaa itselleni säädyllisessä ajassa. On siis tyydyttävä osa-aikaorjaan. Orjuushan ei ole mihinkään kadonnut, vaan se on vain muuttanut muotoaan. Nykyajan orjamarkkinat löytyvät esim osakemarkkinoilta. Omalla noin 84 000€ salkullani kykenen ostamaan itselleni vuosittain orjan vain pariksi kuukaudeksi. Muut 10 kuukautta joudun olemaan orjana muille sijoittajille. En tiedä kehtaako tässä siis sijoittajaksi itseään edes vielä ajatella.

Saatat pitää kirjoitustani mauttomana. Onko mautonta totuuden toteaminen? Mielestäni ei. Kyllähän se niin on, että lähes jokainen täällä joutuu elelemään orjana vailla oikeaa (taloudellista) itsenäisyyttä. Hyvä puoli on se, että voit nykyään itse valita, pyritkö hivuttautumaan orjan hikiseltä pallilta enemmänkin orjan omistajaksi. Itse ainakin yritän ennemmin tuota jälkimmäistä, vaikka eipä se orja-tittelikään häpeällinen ole. Kyllä orjan osa on arvostettava siinä, missä vapaaherran tai vuorineuvoksenkin. Onhan orjuus niin sanottua rehellistä, oikeaa työtä. 

Kuukausikatsaus: tammikuu 2021

Tammikuun nettotulot:

 

Palkka (netto): 2489€

      

Menot:

  Elintarvikkeet: 783€

  Bensa: 65€

  Laskut: yhtiövastike 315,41e   

               puhelinlasku 21,90€

              

  Muut:   perheen yhteiselle tilille 200€

               lahjat 40€

                           

KULUT YHTEENSÄ: 1426€

TULOT - MENOT: 2489€ - 1426 = 1063€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 1063€ : 2489€ = 42,7%

Nettotuntipalkka: 1063€ : 170h = 6,2€/h

ETF-sijoituksiin yhteensä: 1637€ (SXR8 + EUNL). Lisäksi myin 940€ edestä Seligsonin kehittyvien markkinoiden rahastoa sekä Phoebus-rahastoa. Nettona sijoituksiin siis 1637€ - 940€ = 697€.

Varat:

Käteinen: 3150€

Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 78 687€ (muutos viime kuusta: +2587€).

Salkun koko 4,2 x elämisen vuosikulut.

Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 81 837€ (muutos viime kuusta: +3070€)

 

Ajatuksia menneestä kuukaudesta:

Kulut olivat melko tavanomaiset ja säästöprosentti oli hyvä. Eipä sitä älyttömästi ehdi edes kuluttamaan kun elämä on kiireistä. Sijoitusvarallisuus ehti kuukauden aikana käymään jo yli 80 000 eurossa mutta aivan viime päivinä ollaan hieman lasketeltu. Silti varallisuus nousi melko paljon kuukauden takaiseen verrattuna. Nyt nousumarkkinassa tuntuu rahaa tulevan ovista ja ikkunoista. Ei tämä aivan näin helppoa voi olla. Laskumarkkinaa odotellessa...

Motivaatio-ongelmia

 

Vuodenvaihteeseen osui useita asioita, joilla on ollut ehkä hieman yllättäviäkin vaikutuksia. Ensinnäkin kaikki ylimääräinen raha tuli sijoitettua markkinoille viime vuoden puolella. Lisäksi loppuvuodesta oli hieman lomaa, jonka aikana sain ladattua akkuja. Samalla, kun kiire hieman hellitti, laskivat pääkopankin kierrokset. Tästä seurasi se, että aloin miettiä blogin kirjoittamisen mielekkyyttä. Kirjoitin noin puolessa vuodessa lähemmäs 60 blogipostausta, joten päivitystahti oli aika kova. Vuodenvaihteen jälkeen on kuitenkin ollut motivaatio-ongelmia blogin suhteen. Tuntuu, että kaikki oikeasti oleellinen on jo sanottu. Mistä kirjoittaa seuraavat 60 blogipäivitystä, kun oma ideologia on, että sijoittamisen tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista ja tylsää puuhaa? 

Lisäksi suoraan sanottuna on välillä ollut olo, että miksi kirjoittaisin asioista, joita melko harva kuitenkaan arvostaa. Sijoitusaiheisten blogien suosituimmat tekstit ovat useimmiten aiheista, joista en halua itse kirjoittaa. 

Samalla kun pankkitili on huvennut, myös sijoittamisesta on tullut tylsempää puuhaa. Tästä eteenpäin omilla kuukausittaisilla lisäsijoituksillani ei enää nopeaa vaikutusta ole salkun suuruuteen. Ehkäpä tämänkin takia blogin kirjoittaminen ja oman sijoittamisen pohtiminen tuntuu nykyään hieman hukkaan heitetyltä ajalta.

Ehkäpä itselläni on ollut alitajuntaisesti myös jonkinlainen ”maailmanparannusprojekti” käynnissä. Kuvittelin, että voisin saada blogini avulla jonkinlaista muutosta suomalaiseen sijoitustietämykseen. Melko sinisilmäistä ja suuruudenhullua ajattelua, pakko myöntää. Samaan aikaan, kun omat fiilikset ovat latistuneet, jatkuu euforia osakemarkkinoilla. Riskinottohalukkuus tuntuu monella olevan poskettoman kova ja näitä riskinottajia ihannoidaan laajalti. Tällaisessa nousuhuumassa tuskin monikaan jaksaa lukea ”maalin kuivumisesta”.

En aio ottaa stressiä blogini suhteen. Joka kuukausi kirjaan tänne vähintään kuukauden tulot ja menot. Lisäksi ajatuksena on kirjoittaa muita blogipäivityksiä sitä mukaa, kun inspiraatiota löytyy tai kun on jotain uutta ”raportoitavaa”. Voit siis jatkossakin seurata matkaani, jos se jaksaa kiinnostaa. En kuitenkaan aio näillä näkymin blogipäivityksiäni enää missään mainostaa. Löytänet blogiini jatkossakin, jos koet sen lukemisen arvoiseksi. 

Julkaisuvauhti ei jatkossa tule olemaan siis enää sama. Sprintin sijaan luvassa on hidasta jolkottelua. Sellaistahan koko sijoittamiseni muutenkin on.