sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

Edessä toisinto vuosilta 2000-2020?


Näin unta, että kohta on edessä toisinto ajanjaksolta 2000-2020. Jos noin on, mitenköhän salkkuni käy? Selvitin asian osoitteessa: https://curvo.eu/backtest/en

Tuolle 20 vuoden ajanjaksolle osui kaksi todella isoa (globaalisti noin -50%) pörssiromahdusta. Ensimmäinen alkoi vuoden 2000 loppupuoliskolla (IT-kupla) ja toinen alkoi vuonna 2007 (finanssikriisi). Oletukseni ovat seuraavat:

Ajanjakso: Heinäkuu 2000 - Heinäkuu 2020

Aluksi kertasijoitus: 143 000€ (nykysalkkuni koko)

Kuukausisäästö: 250€/kk tuon 20 vuoden ajan eli 10% nettopalkastani

Alla on havainnollistettu, miten olisi käynyt, jos rahani olisivat olleet kaikki yhdessä ETF:ssä/indeksissä.

Salkun koko Reaalisesti heinäkuussa 2020 olisi ollut:

SPYI: 316 000€

EUNL: 276 000€

IS3N: 406 000€

IS3S: 359 000€

EUNK (Eurooppa): 208 000€

Kiina: 490 000€

SXR8 (USA:n S&P500): 380 000€

Kanada (MSCI Canada): 260 000€

Italia (FTSE MIB): 126 000€

FTSE 100: 175 000€

ZPRX: 431 000€

DAX: 244 000€

SXR7 (EMU): 209 000€

MSCI India: 487 000€

Yllä olevat luvut ovat reaalisia, eli niissä on jo huomioitu inflaation vaikutus. 

Tämä harjoitus havainnollistaa hyvin, että myös indekseillä voi päätyä hyvin erilaisiin lopputuloksiin jopa 20 vuoden ajanjaksolla. Parhaiten tuotti Kiina (490 000€) ja heikoiten Italia (126 000€). Lopputuloksissa oli lähes nelinkertainen ero! SPYI eli MSCI ACWI IMI (maailmaindeksi) olisi kasvattanut salkkuni 316 000 euroon. Huomaa myös, että Eurooppaan sijoittaessa EUNK (isot yhtiöt) kasvatti salkun vain 209 000 euroon, kun taas Euroopan pieniin arvoyhtiöihin sijoittaessa salkku olisi kasvanut 431 000 euroon. Hajautukseen kannattaa ehdottomasti panostaa!

Lopputulokset olisivat varmasti jonkin verran erilaiset, jos kykenisin  sijoittamaan kuukausittain paljon suurempia summia kuin vain 10% nettopalkasta. En kuitenkaan usko jaksavani kituuttaa enää kovinkaan pitkään.

Jos salkkuni on 20 vuoden päästä 10% säästöasteella Reaalisesti yli 300 000€ kokoinen, lupaan olla tyytyväinen. 


lauantai 9. maaliskuuta 2024

Säästäjäksi vai sijoittajaksi?


Moni säästää pankkitilille, koska ei ymmärrä sijoittamisesta juuri mitään. Mikä on säästämisen hintalappu? Katsotaan. 

Oletetaan, että inflaatio syö vuosittain 2,0% pankkitilillä makaavan rahan ostovoimaa. Tämä on mielestäni hyvin konservatiivinen oletus. Oletetaan myös, että henkilö kykenee säästämään 250€/kk 40 vuoden ajan esimerkiksi ikävuodet 25-65. Tuo 250€/kk vastaa mediaanipalkkaisella noin 10% säästöä nettopalkasta. Henkilö siis säästää vuosittain 3000€ ja 40 vuoden aikana reaalisesti yhteensä 120 000€. Neljän vuosikymmenen jälkeen henkilöllä on tilillä reaalisesti vain noin 75 000€ potti:


Jos kyseinen henkilö olisikin sijoittanut tuon 250€/kk osakemarkkinoille saaden konservatiivisen 3,5% reaalituoton, olisi salkku lopussa reaalisesti 258 000€ kokoinen:


Sijoittamalla rahat osakemarkkinoille potti on siis lähes 3,5-kertainen säästäjään verrattuna. 

Lasketaan vielä uudelleen sama skenaario, mutta oletetaan, että henkilö säästää 400€/kk. Säästäjällä on 40v jälkeen pankkitilillä reaalisesti noin 131 000€.


Sijoittajalla on sen sijaan (reaalisesti) 413 000€ salkku:


Tässä skenaariossa säästäjän ja sijoittajan varallisuudessa on jo lähes 300 000€ ero. Huomaa myös, miten tilille säästävän potti kasvaa vuosi vuodelta yhä hitaammin. Sijoittajan salkku sen sijaan kasvaa loppua kohti yhä nopeammin, ellei lopussa nähdä kunnon laskumarkkinaa, joka tosin on jo mielestäni melko pitkälti leivottu sisään tuohon konservatiiviseen 3,5% reaalituotto-oletukseen.

Yhteenvetona sanoisin, että tilille säästävän on hyvin vaikea säästää pitkälläkään aikavälillä reilusti yli 100 000€ salkkua. Tämä johtuu siitä, että inflaatio aiheuttaa negatiivisen korkoa korolle -ilmiön. Inflaatio siis jarruttaa varallisuuden kasvua vuosi vuodelta yhä voimakkaammin.

Mikäli inflaatio nakertaisikin tilillä makaavan rahan ostovoimaa 4,0% vuodessa, olisi 250€/kk pankkitilille säästävän potti reaalisesti vain 59 000€ kokoinen 40v jälkeen:


Huomaa, kuinka viimeisinä vuosina varallisuus kasvaa enää hyvin hitaasti, vaikka joka kuukausi lapataan uutta rahaa säästöön 250€. Yli puolet rahan ostovoimasta on ajan saatossa kadonnut inflaation kitaan.

Säästäminen tulee siis hyvin kalliiksi.

Yllä käytin tuottolaskuria, joka löytyy osoitteesta www.seligson.fi.

lauantai 2. maaliskuuta 2024

ACWI IMI and chill!

 



Elämäni on vuoristorataa: välillä on hyvin levoton ja maaninen olo ja välillä taas helvetin väsynyt. Työ, treenit ja muut stressit pistävät kropan ja mielen ylikierroksille ja seuraavana päivänä saattaakin olla sitten  voimat ja energia täysin poissa. Kahvia juon töissä ja vapaa-ajallakin edelleen liikaa, jotta jaksaisin pysytellä riehuvan apinan päällä.

Tässä vielä hieman yksityiskohtaisempi kuvaus ongelmastani: arkena herään väsyneenä. Töissä työ vaikuttaa minuun siten, että kroppa ja mieleni menevät koville ylikierroksille. Jotta jaksaisin töissä, juon lisäksi kahvia buustaamaan jaksamistani. Töiden jälkeen ”maniavaihe” jatkuu, jonka johdosta olen ärtynyt (mutta väsynyt) ja seuraan/mietin pakonomaisesti sijoitusasioita. Illalla saattaa myös välillä olla vaikeuksia saada nopeasti unta. Aamulla herään väsyneenä uuteen työpäivään ja kierto alkaa taas alusta. Kun lauantai koittaa, olen helvetin väsynyt eikä oikein mitään jaksaisi tehdä. Haluaisin vain loikoilla ja lepäillä ja samalla tietysti myös lueskella sijoitusasioista. Salilla tulee kuitenkin viikonloppuisin molempina päivinä rutiininomaisesti käytyä, mikä osaltaan lisää rasitusta ja vaatii yhä enemmän lepoa. Uskon, että viikonloppuisin väsymys painaa erityisesti siksi, että silloin ei ole hektistä työtä, mikä pakottaisi kropan taas koville kierroksille. Jos olisin viikonloppuisinkin töissä, en tuntisi tuota väsymystä yhtä voimakkaasti ainakaan päivisin. Paskamaista on myös se, että tuo arkipäivien ”mania” on kaikesta huolimatta aika addiktoiva tila.

Myös pörssin ja sijoitusten miettiminen siis vaikuttaa osaltaan tuohon ahdistukseen ja ”maanis-depressiivisyyteen”. Toisaalta ”maniavaihe” on myös syynä pörssin seuraamiseen. Yritän jatkossa automatisoida sijoittamiseni mahdollisimman pitkälle ja unohtaa kaiken spekuloinnin. Jotta tähän pystyisin, pitää minun muistuttaa itseäni tavoitteestani: haluan saada globaalin markkinan eli ACWI IMI:n tuoton. ACWI IMI kattaa koko globaalin markkinan, joten se on itselleni ainut ja oikea vertailuindeksi!



Onneksi minulla on sekä pienyhtiöt (IUSN) että kehittyvät markkinat (IS3N) melko reilussa ylipainossa. En usko, että ne koskaan menevät alipainoon. Tämän takia voin loppuelämäni ajan sijoittaa palkastani kehittyneiden maiden isoihin yhtiöihin. Paras ETF tähän on mielestäni VGVF, jonka juoksevat kulut ovat vain 0,12%:

Jos jostain kumman syystä kehittyvät markkinat ja/tai pienyhtiöt joskus menevät alipainoon, saan helposti ne takaisin markkinapainoon sijoittamalla hetken ajan vähän reippaammin IUSN:n ja IS3N:n. Myös VGVF:lle löytyy ihan OK vaihtoehtoja, kuten SPPW tai EUNL. 

Sanon tästä lähin siis itselleni ”VGVF and Chill!”. Yritän irtautua spekulointiaddiktiostani ja korvata sitä mahdollisimman paljon muulla tekemisellä. Vähennän perseelläni istumista ja koitan keksiä jotain muutakin tekemistä kuin ruudun tuijottamisen. Teen vaikka ennemmin ulkoilulenkkejä, treenaan salilla, kuuntelen äänikirjoja ja vietän rauhallista aikaa perheeni ja kavereiden kanssa. Töissäkin yritän nähdä asiat lintuperspektiivistä ja ymmärtää, ettei loputon kiirehtiminen ole kestävä tapa elää. 

Alan myös vakavasti miettiä (ja ehkäpä hieman tehdä kokeilujakin), mitkä ovat sellaisia asioita, joihin olen valmis tulevaisuudessa tuhlaamaan enemmän rahaa eli mitkä asiat antavat eniten ”bang for the buck”. Terveellinen ja monipuolisempi ruokavalio saattaa ainakin olla tällainen asia. Samoin päihteisiin minun varmaan kannattaisi panostaa enemmän. 

Blogitekstisuositus

Tärkeimmät asiat sijoittamisessa(ni) - Vanhat kirjoitukseni yksissä kansissa

  Kokosin tähän blogikirjoitukseen tärkeimmät blogikirjoitukseni. Ne sisältävät mielestäni tärkeimmät asiat, joita sijoittajan tulisi tietää...

Suosituimmat tekstit