sunnuntai 25. heinäkuuta 2021

Tuuliviiri rauhaton - Täyskäännös


Teenkin täyskäännöksen. Ostan tulevat kuukaudet pelkkää kehittyviä markkinoita mikäli USA:n ja kehittyneiden markkinoiden välisessä arvostustasojen erossa ei tapahdu merkittävää muutosta. Tavoitteeni on nostaa kehittyvien markkinoiden osuus 20%:n salkusta eli näillä näkymin noin 20 000 euroon. Tässä väliprojektissa kestää arviolta vain 7-9kk. Miksi teen näin? Ostin jo koronaromahduksessa koko loppuelämäni tarpeisiin pienyhtiöiden osuuden täyteen (iusn). Nyt teen saman kehittyville markkinoille. Tämän jälkeen voin vaikka koko loppuelämäni ostaa vain yhtä lappua eli kehittyneitä markkinoita (esim. EUNL). Tällöin saan sijoittamisen automatisoitua todella tehokkaasti. Kun katsoo USA:n ja EM:n gäppiä arvostustasoissa, en usko että tämä kovin huono ajankohta on tälle liikkeelle. EM on riskisempi sijoitus, joten haluan ottaa tuon riskin kokonaan mahdollisimman nuorena sen sijaan, että ostan sitä ripotellen suraavat 20 vuotta. Tuolla vain siirtää riskinottoa ajallisesti. Tämän voi nähdä pahamaineisena ajoittamisena. Ehkä se sitä onkin. En suosittele kenellekään, kuten minulla ei muutoinkaan tapana ole.

Lisäksi eri ETF:ien p/e:t ovat BlackRockin mukaan nyt:

SXR8 = 33,51

EUNL = 28,57

IS3N = 18,95





Lähde: https://www.yardeni.com/pub/mscipe.pdf

EDIT. Katsottuani alla olevan videon päätin sittenkin palata 24.7. julkaisemaani sijoitussuunnitelmaan. Kohdasta 44min eteenpäin:

https://youtu.be/IbirBW2mXfg

Tuuliviiri, indeed...

 

lauantai 24. heinäkuuta 2021

Sijoitussuunnitelman päivitys

                                 ”In investing you get what you don’t pay for.”

                                                        - John Bogle

Teen pienen muutoksen sijoitussuunnitelmaan. Teen jatkossa kuukausittain sijoituksia seuraavalla allokaatiolla:

EUNL 87% ja IS3N 13%. 

Tällä tavoin en ota maakohtaista näkemystä. Pienyhtiöitä en salkkuuni enää osta, sillä ne ovat isossa ylipainossa jo nyt salkussani. Lisäksi IUSN:n kulut ovat melko isot. Lisäksi pienyhtiöiden riskipreemio saattaa koskea vain small cap valueta.

Tiettyjen yksittäisten ETF:ien alhaiset kokonaiskulut houkuttelevat. Teen niin, että rakennan salkulleni ensin rauhassa vankan perustan EUNL:n ja IS3N:n avulla. Myöhemmin saatan siirtyä sijoittamaan  yksittäisiin vielä alhaisempien kulujen ETF:iin. Esimerkiksi LYP6 ja SXR8 vaikuttavat houkuttelevilta kokonaiskuluiltaan. Vuosien saatossa saattaa tulla monia muitakin kulutehokkaita ETF:iä vastaan, joten yritän pitää itseni kartalla näissä asioissa.

Täältä voit itse tutkia eri ETF:ien tracking differenceä, joka antaa aika hyvin osviittaa rahastojen todellisista kokonaiskuluista:

https://www.trackingdifferences.com/

maanantai 5. heinäkuuta 2021

Tilastot ja käppyrät sijoitusfilosofiani takana


”The two greatest enemies of the equity fund investor are expenses and emotions”
- John C. Bogle


Suurin osa ihmisistä yrittää todennäköisesti ajoittaa markkinoita. Useimmiten hajautus on myös surkea. Lopputuloksena sijoittajat saavat keskimäärin paljon heikompaa tuottoa, kuin mitä markkinat antavat. Hyvä, jos inflaatiolle pärjäävät. Passiivinen holdaaja sen sijaan saa aina kohdeindeksin tuoton (miinus erilaiset kulut ja verot). Tärkeintä on pitää tunteet kurissa.


Jos salkussa on vain muutamaa yhtiötä, saa todennäköisesti suunnilleen markkinoiden mediaanituoton, ei keskiarvotuottoa. Kunnon hajauttaminen on ainut ilmainen lounas. Suurin osa yhtiöistä on katastrofaalisia sijoituksia ja hyvin pieni osa yhtiöistä vastaa koko indeksin reaalituotosta.

      Lähde: Novel Investor

Edes 15 vuoden aikavälillä yksittäisten maiden pörssit eivät välttämättä tuota läheskään saman verran, vaan erot voivat olla todella merkittäviä. Yllä olevan taulukon tuotot on laskettu aikaväliltä 2006-2020.

             Lähde: MSCI

Edes yksittäiseen maanosaan, kuten Eurooppaan, sijoittamalla ei välttämättä saa globaaliin indeksiin nähden keskipitkällä aikavälillä kilpailukykyistä tuottoa. 



              Lähde: Credit Suisse

Globaali indeksi (esim MSCI ACWI IMI index) tarjoaa pitkällä aikavälillä hyvää tuottoa. Siihen sijoittamalla ei koskaan saa aivan parasta tuottoa, mutta tuskin tuotot häntäpäähänkään asettuvat erinomaisen hajautuksen ansiosta. Eikä tarvitse arpoa, mikä maa tai sektori tuottaa milloinkin parhaiten.


Maailmanindeksiin sijoittamalla ei tarvitse ottaa aktiivisesti kantaa eri maiden painotuksiin. Indeksin sisältämien maiden painot elävät automaattisesti ajan saatossa. Sijoittajan ei tarvitse tehdä muuta kuin holdata sijoituksiaan.



Globaali bruttokansantuote lähti nousuun vasta kun luonnontieteet keksittiin. Siihen asti talous ei kasvanut juuri lainkaan.


Tieteen, teknologian ja markkinatalouden avulla etenkin länsimaat ovat vaurastuneet satumaisen paljon. 


Talouskasvu on ollut historiassa melko sitkeästi plussan puolella ja kasvutahti on ollut suhteellisen vakaa ja helposti ennustettava. Osakemarkkinoiden kehitys on pitkällä aikavälillä riippuvainen reaalitalouden kasvuvauhdista.


Myös jatkossa talous oletettavasti kasvaa erityisesti tieteen ja teknologian kehityksen myötä. Koronan aiheuttama romahdus ei todennäköisesti juurikaan edes näy pitkän aikavälin käppyröissä.


                                                Lähde: mrmoneymustache.com

Taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen on melko yksinkertaista matematiikkaa, jos ja kun osakemarkkinat tuottavat jatkossakin suunnilleen sen verran, kuin pitkällä aikavälillä historiallisestikin.



Sama taulukko vähän erilaisessa muodossa. Monessa maassa iso säästöprosentti on normi.


                   Lähde: earlyretirementnow.com

SWR:ää (safe withdrawal rate) on tutkittu tutkimalla historiallisia tuottoja. Taulukko antaa hyvän arvion siitä, kauanko erilaisten salkkujen (osakkeet/korot) tuotoilla/pääomalla voi olettaa voivansa elää. Ruoho on ollut pitkässä juoksussa vihreämpää sillä puolella aitaa, missä osakepaino on ollut korkea tai edes korkeahko. 

keskiviikko 30. kesäkuuta 2021

Kuukausikatsaus: kesäkuu 2021


Kesäkuun nettotulot:
 
Palkka (netto): 2687€
     
Menot:
  Elintarvikkeet: 593€
  Bensa: 70€
  Laskut: yhtiövastike 0€
                puhelinlasku 21,90€
                vakuutus 554€
              
  Muut:   lääke 10€
                vaatteet 96€
                ravintola 28€
                kukat 12€
                harrastus 57€
                                                    
KULUT YHTEENSÄ: 1420€

TULOT - MENOT: 2687€ - 1420€ = 1267€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 1267€ : 2687€ = 47,1%

Nettotuntipalkka: 1267€ : 170h = 7,45€/h

ETF-sijoituksiin yhteensä: 473€ (EUNL)

Varat:
Käteinen: 3611€
Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 94 850€ (muutos viime kuusta: +4030€)
Salkun koko 5,1 x elämisen vuosikulut.
Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 98 461€ (muutos viime kuusta: +5043€)
 

Ajatuksia menneestä kuukaudesta:
Tämän kuun yhtiövastike tulee vasta ensi kuussa, joten kulut olivat sen takia hämäävän pienet. Olen tätä kirjoittaessani kesälomalla, joten kuluja on ja tulee olemaan kesärientojen takia enemmän.

torstai 17. kesäkuuta 2021

Vähemmän ja hitaammin - Elämä 2.0


Olen nyt ollut kohta viikon kesälomalla. Tavoitteeni on loman aikana palautua kroonisesta väsymyksestä ja stressistä. Eilen havahduin siihen, että oli pitkästä aikaa hieman raukea olo. Sellaista ei montaakaan kertaa ole ollut viime vuosien aikana.

Kesäloman jälkeen en toivottavasti enää aja kroppaani vastaaville kierroksille kuin mitä viime vuosina. Yritän tehdä asioita vähemmän ja hitaammin. Menneen työvuoden aikana olen fyysisesti levätessänikin ollut useimmiten psyykkisesti toisaalla, en läsnä hetkessä. Jatkuva tekeminen, ruudun tuijotus, sijoituksien miettiminen ja markkinoiden seuraaminen pitää mielen koko ajan suoritusmoodissa eikä ehdi palautua kunnolla missään vaiheessa. Olen huomannut, että melko pienikin stressi syöksee nykyään kroppani/mieleni koville ylikierroksille ja sitä on vaikea saada loppumaan.

Jo viime kesänä minulla oli vastaavia ajatuksia. Syksyn tullen haalin itselleni kuitenkin aivan liikaa töitä. Nyt aion välttää tuon virheen uusimisen. Myös sijoitusrintamalla yritän ottaa rauhallisemmin. Loppuvuoden laitan noin 500€/kk EUNL:n ja muutoin yritän jättää sijoitusasioiden vatvomisen vähemmälle. Vähemmän netissä roikkumista, enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa, enemmän ulkoilua, enemmän unta ja maltillisesti liikuntaa. Näillä yksinkertaisilla asioilla yritän saada elämäni balanssiin. Haluan olla tyytyväinen elämääni nyt enkä vasta joskus vuosikymmenien päästä, jolloin ehkä olen saavuttanut (osittaisen) taloudellisen riippumattomuuden.

Näköjään pari päivää sitten tuli vuosi bloggaamista täyteen...

Tässä on mielestäni hyvä video liittyen stressin/ahdistuksen vähentämiseen:

https://youtu.be/ntfcfJ28eiU




perjantai 11. kesäkuuta 2021

Strategiani sijoitusten myyntiin


Hankintameno-olettamaa käyttämällä (10 vuoden holdauksen jälkeen) voi omistukset myydä niin, että muodostuu katto verojen osuudelle. Tuo katto on 18% myyntihinnasta (0,6 x 0,3 = 0,18). Mikäli sijoitus on tuottanut voittoa yli 150% (eli sijoituksen arvo on yli 2,5 kertaistunut), tulee edullisemmaksi käyttää hankintameno-olettamaa. Eli huolimatta siitä, paljonko sijoitus on voitolla, veron osuus on 18% myyntihinnasta käytettäessä hankintameno-olettamaa.

Tuo 18% myyntihinnasta on kuitenkin melko iso osa. Esimerkiksi neljän prosentin sääntöä käyttämällä jää myynneistä nettona käteen vain:

4% x 0,82 = 3,28%

Jotta käteen jäävä osuus olisi 4%, pitää myydä noin 4,88% edestä (4% : 0,82 = 4,878).

Rahastojen ja ETF:ien myynneissä joutuu useimmiten käyttämään niin sanottua FIFO-periaatetta (first in, first out) eli joutuu myymään ensin ne osuudet, jotka on ensin ostanutkin. Tällöin ensin myytävät osuudet ovat todennäköisesti paljon voitolla, jolloin on ehkäpä ”pakotettu” käyttämään hankintameno-olettamaa. 

Itse ajattelin saada ensimmäisten vuosien myynnit hoidettua mahdollisimman pienillä veroseuraamuksilla. Aion viimeiset vuodet (esim viimeiset kuusi vuotta) ostaa itselleni ”uusia” etf:iä tai indeksirahastoja. Esimerkiksi voisin ostaa aina yhtä kohdetta yhden vuoden ajan. Kuuden vuoden jälkeen voisin myydä sitä rahastoa/etf:ää, joka on vähiten voitolla. Tällä tavalla säästän alussa ehkäpä muutamia tuhansia euroja siihen verrattuna, että ”olisin heti pakotettu” käyttämään hankintameno-olettamaa.

”Uusien” rahastojen/etf:ien sijaan voin myös avata uuden salkun, jonne ostan itselleni tuttuja etf:iä, joita voin sitten myydä pienemmillä veroseuraamuksilla.

Yksi vaihtoehto on myös ostaa sellaisia perinteisiä indeksirahastoja, joiden kohdalla ei tarvitse käyttää FIFOa, vaan voi itse valikoida, mitkä osuudet haluaa milloinkin myydä. Tällä hetkellä esimerkiksi Seligsonin rahastot ovat tällaisia. 

Viimeiset sijoitusvuodet aion ostaa siis erilaisia globaaleja rahastoja/etf:iä. Jos nyt jo lähtisin toteuttamaan tätä strategiaa, valitsisin uuteen salkkuun globaaleja rahastoja/etf:iä, jotka ovat Nordnetin kuukausisäästölistalla ja tämän lisäksi erilaisia perinteisiä indeksirahastoja (esimerkiksi Osuuspankin  OP-Maailma indeksi A). Uskon, että olisi aika helppoa saada kokoon kuusi globaalisti hajauttavaa rahastoa/etf:ää, jolloin jokaiseen voisin sijoittaa vaikka vuoden verran.

Lähitulevaisuuden taloustilanteeni



En ole varmaan aiemmin tästä maininnut, mutta olen tällä hetkellä taloudessani ainut, joka on työelämässä. Vaimoni palaa töihin kesän jälkeen syksyllä. Tuo tarkoittaa sitä, että minun osuuteni perheen kuluista tulee lähitulevaisuudessa pienenemään. Viime vuonna kulutin 1550€/kk, joten oletan että lähikuukausina tuo kulutus putoaa jonnekin 1250€ kieppeille. Kaikenlaisia ikäviä yllätyksiä voi kuitenkin tulla, joten arvioin kulutukseni asettuvan noin 1450 euroon. 

Nyt kun en tee enää ylitöitä, palkkani tulee olemaan arvioni mukaan nettona noin 2180€/kk. Tuo tarkoittaisi sitä, että säästöön/sijoitettavaksi jäisi:

2180€ - 1450€ = 730€

Säästöprosentti tulee siis olemaan arvioni mukaan:

780€ : 2180€ = 33%

Eli toisin sanoen vuodessa saan säästöön neljän kuukauden elämisen kuluja vastaavan summan. Todellisuus saattaa kuitenkin olla jotain aivan muuta, sillä olen viimeisen reilun vuoden aikana laittanut kaiken liikenevän rahan sijoituksiin. Pankkitilillä vallitseekin aikamoinen tyhjiö, joten mahdolliset isohkot ylimääräiset menot tulevat vaikuttamaan melko voimakkaasti kykyyni sijoittaa. Jos kulutukseni pysyisikin viime vuoden tasolla, pystyn sijoittamaan vähän yli 600€/kk. Kummelin sanoin: ”Ei työllä, ei taidolla, ei tuskalla, ei järjellä, vaan Tuurilla!”.

keskiviikko 9. kesäkuuta 2021

Tarkistin työeläkeotteeni


Tarkistin työeläkeotteeni taas pitkän tauon jälkeen. Sen mukaan eläkettä on kertynyt tähän mennessä 482€. Laskin eläkelaskurilla arvion tulevasta eläkkeestäni:

https://www.tyoelake.fi/elakelaskuri/#16134e81

Laskurin mukaan pääsisin eläkkeelle aikaisintaan 66v 11kk iässä. Jos tekisin nykyisellä noin 40 000€ vuosipalkallani tuonne asti töitä, eläkkeeni olisi laskurin arvion mukaan 1789€/kk. Tämä vastaa 54% nykyisestä palkastani. 

Laskin neljän prosentin sääntöä noudattaen, kuinka suurta salkkua tuo tähän asti kertynyt eläke vastaa:

482€/kk x 12kk x 25 = 144 600€

Nykyinen 92 000€ kokoinen sijoitussalkkuni on kooltaan noin 63% verrattuna tuohon kuvitteelliseen eläkesalkkuun sillä:

92 000€ : 144 600€ = 63,6%.

Oma salkkuni siis tarjoaisi lisäeläkettä 306€/kk, sillä:

(0,04 x 92 000€) : 12kk = 306€/kk.

Tuon ”oman lisäeläkkeeni” olen kerryttänyt vähän yli kuudessa vuodessa eli noin 50€ per sijoitusvuosi. Yhteensä eläkettä on siis kertynyt 482€/kk + 306€/kk = 788€/kk.

Mielenkiintoista on, että sekä tuota arvioitua eläketuloa, että omia sijoituksiani verotetaan yhtä raskaasti, sillä 1789€ kuukausieläkettä verotetaan noin 18% veroasteella ja tämän lisäksi hankintameno-olettamaa käytettäessä salkun pääomatulojen vero on 18% myyntisummasta.

Tavoitteeni on kerryttää vähintään 250 000€ salkku ennen eläkeikää nykyisellä ostovoimalla mitattuna. Tuosta voisi 4% säännöllä nostaa 10 000€ vuodessa eli nettona 0,82 x 10 000€ = 8200€ eli kuukaudessa 683€. Viimeisen vuosikymmenen ajan aion tehdä selkeästi vähemmän töitä, joten tuo oma eläke tulee tarpeeseen, sillä valtion maksama eläke tulee jäämään hyvin pieneksi.

En myöskään usko, että eläkejärjestelmämme tulee ”kestämään”. Eläkeikää tullaan todennäköisesti vielä nostamaan ja todelliset eläkkeet tulevat luultavasti olemaan selkeästi pienemmät, kuin mitä nyt lupaillaan. Suurin syy tälle lienee se, että eläkejärjestelmämme on rakennettu niin, että vain pieni osa kerätyistä rahoista rahastoidaan. Suurin osa jaettavista eläkkeistä kerätään veroina työssäkäyvältä kansanosalta/yrityksiltä ja ne maksetaan heti eläkeläisille. Eläkejärjestelmä ei siis juurikaan hyödynnä korkoa korolle -ilmiötä. Tulevaisuudessa työtä tekeviä tulee olemaan liian vähän suhteessa eläkeläisiin, jotta järjestelmän rahoitus toimisi ilman merkittäviä veronkorotuksia, jotka taas itsessään tuhoavat taloudellista toimeliaisuutta ja kannustimia tehdä työtä ja ottaa riskejä (esim. ruveta yrittäjäksi ja ehkä jopa palkata muitakin).

Mutta ei auta surkutella. Parasta on tehdä itse asioita niin, ettei ole täysin valtion/poliitikkojen almujen varassa.


tiistai 8. kesäkuuta 2021

Mikä on downshiftauksen hinta?



Edellisessä blogipostauksessani laskin, paljonko voisin downshiftata ikälisien avulla. Tuolla downshiftauksella on kuitenkin jokin euromääräinen hinta. Lasketaan, paljonko se on. Alle olen listannut tulevat ikälisäni bruttona sekä nettona (oletin, että marginaaliveroprosentti on 50).

Ikä  Bruttoikälisä  Nettoikälisä

37v  115,9€                    58€  

38v  266,7€                  133€

40v  456,6€                  228€

45v  657,9€                   329€

50v  871,3€                   435€

Oletan, että elämisen kulut ovat tästä eteenpäin 1700€/kk (inflaatiokorjattu luku). Tuo on selvästi korkeampi kuin tämänhetkinen kulutukseni taso. Jos tekisin jatkossa 100% työaikaa, voisin sijoittaa seuraavasti:

Ikä  Nettopalkka  Sijoituksiin kuukaudessa

Nyt  2100€                 400€

38v  2175€                  475€

40v  2270€                 570€

45v  2371€                  671€

50v  2477€                  777€

Jos oletan saavani vuosittain 2,5% reaalituoton juoksevien kulujen ja osinkojen lähdeverojen jälkeen, on salkkuni inflaatiokorjattuna 20 vuoden päästä noin 344 000€. Olen tuolloin 58v. Neljän prosentin sääntöä noudattaen voisin myydä 13 760€ vuodessa. Hankintameno-olettamaa käyttämällä saisin nettona vuodessa 0,82 x 13 760€ = 11 282€. Kuukaudessa tuo olisi nettona 940€.

Jos sen sijaan downshiftaisin ikälisien avulla niin, että tuo nykyinen 2100€ nettopalkkani 100% työajalla säilyisi jatkossakin, voisin sijoittaa 400€/kk. Tuolloin salkkuni kasvaisi yllä mainitulla tuotto-oletuksella 273 000 euroon.  

Tällöin downshiftauksen hinnaksi tulee:

344 000€ - 273 000€ = 71 000€

Tuo 71 000€ vastaa 2840€ lisätuloja vuodessa neljän prosentin säännöllä laskettuna, sillä:

0,04 x 71 000€ = 2840€. Kuukaudessa 2840€ : 12kk = 237€. Nettona hinta on

0,82 x 237€/kk = 194€/kk

Toisaalta tuo 273 000€ salkku antaa sekin ihan kivat kuukausinettotulot:

(0,04 x 273 000€ x 0,82) : 12kk = 746€/kk. Tuo kattaisi 44% kuukausittaisista 1700€ menoista ja puolet nykyisistä elämisen kuluistani.

Mielestäni tuo downshiftauksen hinta (194€/kk) on sen verran maltillinen, että se ehkäpä kannattaa ottaa. Eli näillä näkymin hyvä nyrkkisääntö voisi olla, että sijoitan nettokuukausipalkastani jatkossa (vähintään) 20%. Tuolla pääsen hyvin todennäköisesti tavoitteeseeni. Ylitöitä ei tarvitse tehdä lainkaan ja todennäköisesti voin vähentää töiden määrä pikkuhiljaa ikälisien verran. 

Laskuissani olen olettanut melko maltillisen reaalituoton (ETF:ien juoksevien kulujen ja osinkojen lähdeverojen jälkeen), eli 2,5%. Laskujen tulokset ovat melko erilaiset, jos osakemarkkinat tuottavatkin suunnilleen pitkän ajan keskiarvonsa verran. Pidän tätä kuitenkin melko epätodennäköisenä, joten varaudun melko vaatimattomiin tuottoihin jopa 20v aikajänteellä.

lauantai 5. kesäkuuta 2021

Note to self: ikälisien avulla downshiftaaminen


Olen tehnyt aina aiemmin taloudellisen riippumattomuuden laskelmat huomioimatta ikälisiä. Alla olen laskenut, paljonko ja missä vaiheessa voisin vähentää töitä ikälisien avulla, jos tavoitteeni olisi ylläpitää nykyinen 100% työaikaa vastaava tulotasoni seuraavien 21 vuoden ajan. Tietysti oletus on, että ikälisiin ei tule tulevaisuudessa ikäviä yllätyksiä, mikä ei ole lainkaan varmaa.

Ikä            Työaika

37v              100%

38v              96%

40v              92%

45v               87%

50v              83%

Viimeistään 58-vuotiaana salkun pitäisi olla 12-kertainen elämisen vuosikuluilla laskettuna. Tässä vaiheessa viimeistään voisin alkaa elämään osittain sakkuni turvin ja tehdä esim 40% työaikaa keikkatöiden avulla. Reilun 12 vuoden päästä voisin jo tehdä noin 83% työaikaa saaden nykyistä 100% työaikaa vastaavaa palkkaa.

Blogitekstisuositus

Tuuliviiri rauhaton - Täyskäännös

Teenkin täyskäännöksen. Ostan tulevat kuukaudet pelkkää kehittyviä markkinoita mikäli USA:n ja kehittyneiden markkinoiden välisessä arvostus...

Suosituimmat tekstit