torstai 10. helmikuuta 2022

Tärkeimmät asiat sijoittamisessa(ni) - Vanhat kirjoitukseni yksissä kansissa

 

Kokosin tähän blogikirjoitukseen seitsemän vanhaa blogikirjoitustani. Ne sisältävät mielestäni tärkeimmät asiat, joita sijoittajan tulisi tietää ja pohtia. En ole sijoitusalan ammattilainen, joten kirjoitukseni saattaa sisältää virheitä eikä niitä pidä missään nimessä ottaa sijoitusneuvoina.

MSCI:n perusindeksejä

Moni indeksiosuusrahasto eli ETF seuraa MSCI:n ylläpitämiä indeksejä. Niillä saa sijoitukset hajautettua laajasti eri maihin ja maanosiin. Alla on esimerkkejä, millaisia laajoja perusindeksejä MSCI:ltä löytyy. 

*ACWI = all country world index (sisältää 23 kehittynyttä markkinaa ja 24 kehittyvää markkinaa).

*IMI = investable market index (sisältää sekä isoja, keskisuuria että pieniä yhtiöitä).

*World = kehittyneet markkinat (23kpl), eli EI siis koko maailma. Sisältää pääosin vauraita maita.

*Emerging Markets = kehittyvät markkinat (24 kpl). Sisältää useita ei niin vauraita maita.

*Small cap = pieni yhtiö

MSCI ACWI IMI:

Globaali osakemarkkina kattaen sekä isot, keskisuuret että pienet yhtitöt. Indeksi sisältää 23 kehittynyttä ja 24 kehittyvää markkinaa. Indeksi käsittää noin 99% koko maailman sijoitettavissa olevasta osakemarkkinasta. Esimerkiksi SPYI-etf pyrkii seuraamaan ( englanniksi ”track”) tätä indeksiä. 

MSCI ACWI:

Globaali osakemarkkina kattaen isot ja keskisuuret yhtiöt. Ei siis sisällä pieniä yhtiöitä. Indeksi sisältää 23 kehittynyttä ja 24 kehittyvää markkinaa. Indeksi kattaa tällä hetkellä noin 85% koko maailman sijoitettavissa olevasta osakemarkkinasta. Esimerkiksi IUSQ-etf pyrkii seuraamaan tätä indeksiä.

MSCI World IMI:

Sisältää 23 kehittyneen markkinan isoja, keskisuuria ja pieniä yhtiöitä. Ei siis sisällä kehittyviä markkinoita.

MSCI World:

Sisältää 23 kehittyneen markkinan isoja ja keskisuuria yhtiöitä. Ei siis sisällä pieniä yhtiöitä. Esimerkiksi EUNL-etf pyrkii seuraamaan tätä indeksiä.

MSCI ACWI Small Cap:

Sisältää 23 kehittyneen ja 24 kehittyvän markkinan pieniä yhtiöitä.

MSCI World Small Cap:

Sisältää 23 kehittyneen markkinan pieniä yhtiöitä. Esimerkiksi IUSN-etf pyrkii seuraamaan tätä indeksiä.

MSCI Emerging Markets Small Cap:

Sisältää 23 kehittyvän markkinan pieniä yhtiöitä. Ei siis sisällä lainkaan isoja tai keskisuuria yrityksiä. 

MSCI Emerging Markets IMI:

Sisältää 24 kehittyvän markkinan isoja, keskisuuria ja pieniä yhtiöitä. Esimerkiksi IS3N-etf pyrkii seuraamaan tätä indeksiä.

MSCI Emerging Markets:

Sisältää 24 kehittyvän markkinan isoja ja keskisuuria yhtiöitä. Ei siis sisällä pieniä yhtiöitä. Esimerkiksi XMME-etf pyrkii seuraamaan tätä indeksiä.

Täältä voit tutustua MSCI:n indekseihin tarkemmin:

https://www.msci.com/our-solutions/indexes/market-classification


Tilastot ja käppyrät sijoitusfilosofiani takana



”The two greatest enemies of the equity fund investor are expenses and emotions”
- John C. Bogle


Suurin osa ihmisistä yrittää todennäköisesti ajoittaa markkinoita. Useimmiten hajautus on myös surkea. Lopputuloksena sijoittajat saavat keskimäärin paljon heikompaa tuottoa, kuin mitä markkinat antavat. Hyvä, jos inflaatiolle pärjäävät. Passiivinen holdaaja sen sijaan saa aina kohdeindeksin tuoton (miinus erilaiset kulut ja verot). Tärkeintä on pitää tunteet kurissa.



Jos salkussa on vain muutamaa yhtiötä, saa todennäköisesti suunnilleen markkinoiden mediaanituoton, ei keskiarvotuottoa. Kunnon hajauttaminen on ainut ilmainen lounas. Suurin osa yhtiöistä on katastrofaalisia sijoituksia ja hyvin pieni osa yhtiöistä vastaa koko indeksin reaalituotosta.

      Lähde: Novel Investor


Edes 15 vuoden aikavälillä yksittäisten maiden pörssit eivät välttämättä tuota läheskään saman verran, vaan erot voivat olla todella merkittäviä. Yllä olevan taulukon tuotot on laskettu aikaväliltä 2006-2020.

             Lähde: MSCI

Edes yksittäiseen maanosaan, kuten Eurooppaan, sijoittamalla ei välttämättä saa globaaliin indeksiin nähden keskipitkällä aikavälillä kilpailukykyistä tuottoa. 



              Lähde: Credit Suisse

Globaali indeksi (esim MSCI ACWI IMI index) tarjoaa pitkällä aikavälillä hyvää tuottoa. Siihen sijoittamalla ei koskaan saa aivan parasta tuottoa, mutta tuskin tuotot häntäpäähänkään asettuvat erinomaisen hajautuksen ansiosta. Eikä tarvitse arpoa, mikä maa tai sektori tuottaa milloinkin parhaiten.


Maailmanindeksiin sijoittamalla ei tarvitse ottaa aktiivisesti kantaa eri maiden painotuksiin. Indeksin sisältämien maiden painot elävät automaattisesti ajan saatossa. Sijoittajan ei tarvitse tehdä muuta kuin holdata sijoituksiaan. Pitkällä aikavälillä globaalin osakemarkkinan kokonaisarvon luulisi nousevan. Jos se ei nouse, kamppailee maailma todella isojen ongelmien kanssa.


MSCI ACWI IMI -indeksi on yllättävänkin riippuvainen kehittyvistä markkinoista (EM = emerging markets) (vuodelta 2021). Yhtiöt ovat melko globaaleja, joten länsimaalaistenkin yhtiöiden tuotoista merkittävä osa tulee kehittyviltä markkinoilta. Lisäksi taulukon Other-kategoria sisältää frontier-markkinan maita. Kehittyvien maiden nopeasta talouskasvusta saattaa kehittyneiden maiden yhtiöt haukata ison osan.



Globaali bruttokansantuote lähti nousuun vasta kun luonnontieteet keksittiin. Siihen asti talous ei kasvanut juuri lainkaan.


Tieteen, teknologian ja markkinatalouden avulla etenkin länsimaat ovat vaurastuneet satumaisen paljon. 


Talouskasvu on ollut historiassa melko sitkeästi plussan puolella ja kasvutahti on ollut suhteellisen vakaa ja helposti ennustettava. Osakemarkkinoiden kehitys on pitkällä aikavälillä riippuvainen reaalitalouden kasvuvauhdista.


Myös jatkossa talous oletettavasti kasvaa erityisesti tieteen ja teknologian kehityksen myötä. Koronan aiheuttama romahdus ei todennäköisesti juurikaan edes näy pitkän aikavälin käppyröissä.


                                                Lähde: mrmoneymustache.com

Taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen on melko yksinkertaista matematiikkaa, jos ja kun osakemarkkinat tuottavat jatkossakin suunnilleen sen verran, kuin pitkällä aikavälillä historiallisestikin.



Sama taulukko vähän erilaisessa muodossa. Monessa maassa iso säästöprosentti on normi.



SWR:ää (safe withdrawal rate) on tutkittu tutkimalla historiallisia tuottoja. Taulukko antaa hyvän arvion siitä, kauanko erilaisten salkkujen (osakkeet/korot) tuotoilla/pääomalla voi olettaa voivansa elää. Ruoho on ollut pitkässä juoksussa vihreämpää sillä puolella aitaa, missä osakepaino on ollut korkea tai edes korkeahko.

Lähde: https://www.ifa.com/portfolios/risk-and-return/

Mikäli osakemarkkina on edes melko tehokas, ei osakepoiminnalla voi systemaattisesti tehdä merkittävää ylituottoa, paitsi erinomaisella tuurilla. Tällöin sijoitusstrategian keskiöön nousee sopivan riskitason valitseminen. Laajasti hajautetun salkun riskit sekä tuotto ovat korrelloineet historiassa erittäin pitkällä aikavälillä voimakkaasti keskenään. Tuotoista ei ole postettu inflaatiota eli ne eivät ole reaalituottoja.



Päivitetty sijoitussuunnitelmani



Luin tämän Aswath Damodaranin kirjoittaman paperin pienyhtiöiden tuotoista:

https://www.appraisers.org/docs/default-source/discipline_bv/1_damodaran-34-4.pdf

Tuo oli sen verran masentavaa luettavaa, että päätin päivittää sijoitussuunnitelmani. 

SIJOITUSSUUNNITELMA 7.2.2022

1. En enää koskaan sijoita pienyhtiöihin, sillä niiden ylipaino salkussani on liiankin suuri. Pienyhtiöiden riskipreemio on masentavan huono. Vaimonkaan salkkuun ei niitä enää osteta, sillä omassa salkussani on pienyhtiöitä koko taloutemme ”tarpeisiin” yllin kyllin.

2. Sijoitan jatkossa joko:

a) pelkkä IUSQ tai

b) EUNL + IS3N (uudet ostot MARKKINAPAINOJEN mukaisesti)

3. Sijoitan niin usein ja niin paljon kuin kulloinkin huvittaa kuukausisäästöohjelman kautta, mutta kuitenkin niin, että sijoitan vuosittain vähintään 20% vuoden nettopalkastani. Tuolla tahdilla pääsen tavoitteeseeni 60-vuoden ikään mennessä, vaikka en saisi sijoituksilleni lainkaan reaalituottoa.

4. Sijoituksia saan myydä vasta kun salkku on valmis ja alan elämään osittain salkun tuottojen avulla.


iShares MSCI ACWI UCITS ETF USD (Acc)



Tämä etf-rahasto on lyhyemmältä nimeltään IUSQ. Se on lisätty nyt Nordnetin kuukausisäästölistalle. Ajattelin tiputtaa jatkossa eunl:n pois kuukausisäästöstäni ja korvata sen tällä etf:llä. Jatkan ainakin jonkin aikaa pienellä ylipainolla kehittyville markkinoille sijoittamista, eli sijoitan kuukausittain myös pienen siivun is3n-etf:n (tyyliin 5-10%).

Kyseinen IUSQ-ETF pyrkii seuraamaan tätä indeksiä:

https://www.msci.com/documents/10199/a71b65b5-d0ea-4b5c-a709-24b1213bc3c5

Eli rahasto sijoittaa kehittyneiden ja kehittyvien maiden isojen ja keskisuurien yhtiöiden osakkeisiin. Siitä jää ulos siis pienyhtiöt, joiden osuus globaalista markkinasta on tällä hetkellä ymmärtääkseni noin 11%.

Tässä muutama speksi IUSQ:sta:

Rahaston juoksevat kulut ovat 0,20% (aiemmin kulu oli paljon korkeampi).

Rahaston nettovarat ovat tällä hetkellä noin 3,45 miljardia dollaria.

Kotipaikka: Irlanti (tämä on osinkojen lähdeverojen kannalta hyvä asia).

Rahasto sijoittaa yli 1600 kohteeseen.

Miksi ajattelin sijoittaa kyseiseen rahastoon?

1. Se on vihdoin Nordnetin kuukausisäästölistalla, joten ostokulu on enää 2,5€/ostokerta kuukausisäästön kautta ostaessa.

2. Sen juoksevat kulut ovat enää 0,20% vuodessa (aiemmin taisi olla 0,60%).

3. Yhdellä ETF:llä saan koko maailman, eli sekä kehittyneet että kehittyvät markkinat. Ei tarvitse enää säätää kehittyvien ja kehittyneiden markkinoiden painotuksia erillisiä etf:iä käyttämällä.

4. IUSQ:n kappalehinta on edullinen (tällä hetkellä vähän yli 62€). Siihen voi siis sijoittaa melko pieniäkin summia kuukausisäästön kautta ja alhaisen kappalehinnan takia voin melko tarkasti säätää säästösumman itselleni sopivaksi.

5. Rahastokohtainen hajautus: tämä on ehkä hieman epärationaalinen argumentti, mutta neuroottisuuteen taipuvaisena tuntuu hyvältä sijoittaa useampaan ETF:n kuin vain pariin. Toisaalta tämä etf soveltuu hyvin yhden rahaston taktiikkaan tykästyneille.

6. Vaikka rahaston nettovarat ovatkin omaan makuuni vähän pienehköt, uskon että rahaston suosio tulee lähiaikoina kasvamaan alentuneiden juoksevien kulujen ansiosta.

7. Itselläni on pienyhtiöitä (iusn) salkussani vähän liikaakin, joten niiden puuttuminen tästä rahastosta ei haittaa itseäni lainkaan. 

Propsit Nordnetille siitä, että lisäsivät (osittain sharevilleläisten pyynnöstä) tämän ETF:n kuukausisäästölistalleen.

Sijoitussuunnitelmani siis muuttuu, ei sijoitusfilosofiani. Halutessani voin aina siirtyä tuttuun eunl + is3n -komboon.

”It’s not the daily increase but daily decrease. Hack away at the unessential.”


Näin voit itse laskea eri indeksien markkinapainot



Tämä on lyhyt muistutus itselleni, miten voin jatkossa laskea esimerkiksi kehittyvien markkinoiden (IS3N), kehittyneiden markkinoiden suuryhtiöiden (EUNL) ja kehittyneiden markkinoiden pienyhtiöiden (IUSN) markkinapainot itse helposti ja oletettavasti myös melko tarkasti:

MSCI ACWI IMI -indeksi sisältää koko maailman osakemarkkinan (eunl + iusn + is3n).

Koko maailma (ACWI IMI):

https://www.msci.com/documents/10199/4211cc4b-453d-4b0a-a6a7-51d36472a703

MSCI ACWI -indeksi sisältää koko maailman paitsi pienyhtiöt (IUSQ-etf seuraa tätä indeksiä!):

https://www.msci.com/documents/10199/a71b65b5-d0ea-4b5c-a709-24b1213bc3c5

Kehittyneen markkinan isot yhtiöt (EUNL):

https://www.msci.com/documents/10199/149ed7bc-316e-4b4c-8ea4-43fcb5bd6523

Kehittyneen markkinan pienyhtiöt (IUSN):

https://www.msci.com/documents/10199/a67b0d43-0289-4bce-8499-0c102eaa8399

Kehittyvät markkinat kokonaisuudessaan (IS3N):

https://www.msci.com/documents/10199/97e25eb7-9bd0-4204-bea9-077095acf1d3

Jokaisen dokumentin loppupuoliskolla on kohta, jossa kerrotaan kyseisen indeksin market cap (Mkt Cap). Nyt voidaan hyvin yksinkertaisella jakolaskulla laskea paljonko kyseinen indeksi on koko maailman osakemarkkinoista (ACWI IMI). Alla on indeksien koot aavistuksen pyöristäen (biljoonia dollareita). Käytän indeksien nimien sijaan ETF:ien lyhenteitä, koska olen laiska:

ACWI IMI (koko maailma) = 76,49 = 100%

EUNL = 58,86 = 77%

IUSN = 8,49 = 11%

IS3N = 9,144 = 12%

Eli esimerkiksi laskemalla 58,86 : 76,49 = 0,77 = 77% saadaan EUNL:n tämän hetken markkinapaino.

Voit laskea muidenkin MSCI:n indeksien markkinapainot käyttämällä MSCI:n indeksikohtaisten dokumenttien market cap lukuja. Esimerkiksi USA:n osakemarkkinan (sisältää myös pienyhtiöt) indeksin löydät googlettamalla ”MSCI USA IMI index”. Saadaan USA:n markkinapainoksi koko globaalille indeksille (ACWI IMI):

44,83 : 76,49 = 58,6%

Tällä hetkellä omistan kehittyneiden markkinoiden pienyhtiöitä (IUSN) noin 26 000 eurolla. En usko, että joudun enää koskaan ostamaan IUSN:ää lisää, sillä vaikka tuon rahaston arvo pysyisi inflaatioon nähden paikallaan, olisi tuo ETF markkinapainossa vasta, kun koko salkun inflaatiokorjattu arvo olisi yli 236 000€ (26 000€ : 0,11 = 236  363€). Todennäköisesti IUSN kasvaa salkussani sen verran nopeasti, että se tulee aina olemaan vähintään lievässä ylipainossa salkussani.


Globaalin osakemarkkinan reaalinen vuosituotto = BKT:n reaalikasvu + osingot - kulut



Note to self. 

Globaalin osakemarkkinan hyvin hyvin pitkän aikavälin reaalituotto noudattaa kutakuinkin seuraavaa kaavaa:

osakemarkkinan reaalituotto ~ BKT:n reaalikasvu + osingot - kulut

(Oikeasti lasku on kertolasku, mutta pienillä luvuilla kerrottaessa tulos on kutakuinkin sama kuin yhteenlaskussakin)

MSCI ACWI IMI -indeksin osinkotuotto on viimeisen tiedon mukaan ollut 1,77%:

https://www.msci.com/documents/10199/4211cc4b-453d-4b0a-a6a7-51d36472a703

Bloomberg ennustaa pitkän aikavälin BKT:n reaalikasvun olevan noin 3,5% globaalisti.

Lisäksi kustannustehokkaiden ETF:ien pyörittämiseen häviää erilaisten kulujen (+ osinkojen lähdeverot) muodossa vuosittain noin 0,5-0,8%. Käytän tässä itse tuota 0,8%:n lukua, sillä omistan siivun myös melko korkeakuluisia rahastoja.

Täten erittäin pitkän ajan tuotto-odotukseksi globaalille osakemarkkinalle saadaan:

3,5% + 1,77% - 0,8% = 4,47%

Tuo luku kuulostaa omaan korvaani aivan liian optimistiselta, joten karsitaan luvuista optimismiläskiä pois:

2,1% + 1,7% - 0,8% = 3,0%

EDIT: OECD ennustaa, että globaalin BKT:n kasvu hidastuu vaivaiseen kahteen prosenttiin vuoteen 2060 mennessä:

https://www.oecd.org/economy/growth/scenarios-for-the-world-economy-to-2060.htm#main_findings

Huom! Tähän yllä olevaan laskukaavaan ei pidä sokeasti tarrautua, sillä tämä laskukaava toimii vain hyvin pitkällä aikavälillä, tyyliin 100 vuoden ajanjaksolla. Tuottoihin kun vaikuttaa lyhyellä aikavälillä (esim 20 vuotta) paljon esimerkiksi osakkeiden arvostustasojen muutokset (p/e).

Käytän kuitenkin itse omalle salkulleni pitkähkön aikavälin (yli 20 vuotta) vuosittaisena tuottoprosenttina tuota 3,0 prosenttia. 

P.S. Itsehän en ymmärrä tästä asiasta yhtään mitään, vaan luotan sokeasti Anders Oldenburgin kirjoitukseen:

https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/68/

En ota mitään vastuuta kirjoitukseni mahdollisista virheistä!


Näitä riskejä minimoin 



”Risk comes from not knowing what you are doing.” 

-Warren Buffett

Aion olla koko loppuelämäni mukana osakemarkkinoilla. Toivon tämän olevan hyvin pitkä aika. Tällöin merkittävään osaan nousevat riskit, jotka saattavat olla pienet lyhyellä aikavälillä, mutta joiden merkitys on iso vuosikymmenien aikaskaalalla.  Sijoittamisessani pyrin minimoimaan erityisesti tiettyjä riskejä tai haittoja. Alla olen listannut niistä tärkeimmät tärkeysjärjestyksessä. Valitessani sijoituskohteita, mietin seuraavia asioita luettelemassani järjestyksessä.


1. Rahaston tai ETF:n lakkautusuhka, sulautusuhka ja liikkeellelaskijariski 

Jotta korkoa korolle -ilmiö pääsisi jylläämään kunnolla, on ehkä pahin riski mielestäni se, että rahasto lakkautettaisiin. Tällöin rahat maksetaan ulos rahastosta ja joutuu maksamaan voitoista ennenaikaisesti verot. Tämä olisi aikamoinen katastrofi, jos voittoja olisi ehtinyt tulla jo merkittävästi. Tätä riskiä minimoidakseni sijoitan nykyään vain kooltaan miljardiluokan ”peruskaura” ETF:iin, joiden uskon olevan olemassa vielä erittäin pitkään ja joiden kohdalla lakkautusuhka on mielestäni hyvin pieni. Näitä ovat esimerkiksi EUNL, IS3N, IUSN ja SXR8. Minulla on myös hieman rahaa perinteisissä indeksirahastoissa, kuten Seligsonin rahastoissa, Nordnetin ”supereissa” ja Osuuspankin indeksirahastoissa. Niitä aion myydä vuosittain alle 1000 eurolla, sillä en usko, että ne ovat olemassa useita vuosikymmeniä. Rahastoja voidaan myös sulauttaa toisiin. Uskon, että tämäkin riski on yllä mainituissa ETF:issä hyvin pieni. 

Liikkeellelaskijoista koen, että Blackrock on niin iso toimija, että luotan siihen, että se on olemassa vielä hyvin pitkään. 


2. Näkemyksen otto esimerkiksi maakohtaisen ja toimialakohtaisen hajautuksen osalta

Tulevaisuus on ennalta arvaamaton ja nyt tiedossa olevat asiat ovat jo osakkeiden hinnoissa. Mikäli haluaisin saada globaalia markkinaa parempaa tuottoa, pitäisi minun ottaa lisää riskiä. Minulle riittää normaali markkinariski ja muutoin haluan pitää riskit mahdollisimman pieninä. Minulle riittää globaalin osakemarkkinan tuotto. Tämän takia haluan valita ETF:iä, joiden avulla saan sijoitettua rahani esimerkiksi maakohtaisesti tai toimialakohtaisesti siten, mikä niiden globaali markkinapaino kulloinkin on. Tämä onnistuu esimerkiksi sijoittamalla EUNL:n, IS3N:n ja IUSN:n, sillä niiden maakohtaiset ja toimialakohtaiset painot elävät maailman muutosten mukana vuodesta toiseen itsestään. (Edit. nykyään sijoitan IUSQ:n, joka on ETF, joka seuraa globaalia MSCI ACWI -indeksiä).


3. Hajautuksen kattavuus ja kulujen merkitys

Moni rakentaa itse globaalin salkun ostamalla muutamia ETF:iä, joissa on erityisen alhaiset kulut. Tällöin saatetaan poimia mukaan esimerkiksi lähinnä vain Yhdysvallat (esim. SXR8), Eurooppa (esim. DXET) ja Japani (esim. EUNN). Tällaisessa kombossa on pienemmät kulut kuin esimerkiksi EUNL:ssä (tai IUSQ:ssa), mutta siitä puuttuu kymmeniä maita ja kokonaan kehittyvät markkinat. Lisäksi pienyhtiöiden osuus on tällaisessa salkussa olematon. Koen, että 0,1-0,13% vuosittainen säästö juoksevissa kuluissa ei ole sen arvoinen, ettei saa sijoitettua oikeasti globaalisti ympäri maailmaa kymmeniin eri maihin. Tulevaisuus on aina yllätyksiä täynnä, joten en uskaltaisi sijoittaa vain muutaman maan osakemarkkinoille. Itse olen ”tyytyväinen” että maksan juoksevia kuluja valitsemistani ETF:istä keskimäärin noin 0,2% vuodessa. Tuo kulu on vielä kipurajani alapuolella.


ETF:ien sisältämien yritysten maksamista osingoista menee useimmiten lähdevero. Lähdeveroista koituvia kuluja voisi pienentää ehkä noin 0,3% verran valitsemalla tiettyihin maihin sijoittavia ETF:iä, sillä aivan kaikki maat eivät pidätä lähdeveroja. Koen, että tämänkään säästön suuruus ei ole tarpeeksi iso, jotta olisin valmis merkittävästi pienentämään maakohtaista hajautusta. Tietysti pienellä siivulla tällaisten ETF:ien poimimista voisin harkita, mikäli ne täyttävät muut yllä luettelemani kriteerit (kohdat 1-2).


4. Rahaston tai ETF:n siirtomahdollisuus toiselle välittäjälle

Perinteisiä indeksirahastoja ei ymmärtääkseni voi siirtää välittäjältä toiselle, sillä rahastot ovat välittäjän omia rahastoja. Jos siis välittäjän palvelu (esim hinnasto) ei miellytä, ainut tapa siirtää rahat toisaalle, on myydä omistukset, jolloin voitoista tietysti menee verot. ETF:t sen sijaan voi maksua vastaan siirtää välittäjältä toiselle. 

Monen mielestä varmaankin suhtaudun tiettyihin yllä oleviin asioihin liiankin vakavasti (esimerkiksi painottamalla erittäin kattavaa maakohtaista hajautusta). Mielestäni kaikkien listaamieni tekijöiden huomioimisen hyöty on myöskin siinä, että se auttaa mentaalisesti holdaamaan omistuksia markkinatilanteista riippumatta ”ikuisesti”. Kun  luotto omiin sijoituskohteisiin on järkkymätön, asettaa itsensä psykologisesti vahvempaan asemaan.

”Investing isn’t about beating others at their game. It’s about controlling yourself at your own game.”

-Benjamin Graham


Näin voit kompensoida keskimääräistä pienempää



Pun intended. En voinut vastustaa.

Mutta itse asiaan. Maailmankaikkeus sisältää useita rinnakkaistodellisuuksia. Kaikissa niissä asustaa identtinen kopio sinusta sillä erolla, että ”kopiosi” saavat sinua parempaa prosentuaalista vuosittaista markkinatuottoa. Kukaan teistä ei tietenkään ole osakepoimija, joten saatte sen tuoton, mitä kunkin rinnakkaistodellisuuden markkina suo. Mikäli haluat pärjätä kopioillesi salkun euromääräisessä koossa, pitää sinun sijoittaa heitä enemmän. Kysymys kuuluu, montako prosenttiyksikköä enemmän sinun pitää kuukausittain sijoittaa, jotta salkkusi on laskenta-ajan lopuksi yhtä suuri kuin kopiollasi, joka saa tietyn prosenttiyksikön verran parempaa annualisoitua tuottoa (”ylituottoa”) sinuun nähden? Oletetaan, että kaikki aloittavat tyhjällä salkulla, joka kuukausi sijoitetaan vakiosumma, sinä saat annualisoidusti vain 2%:n reaalituoton ja sijoitusaika on 20 vuotta. Alla tulokset:

Kopiosi saama ”ylituotto”:    Paljonko enemmän pitää sijoittaa:

1%                                                        11,2%

2%                                                        23,9%

3%                                                        38,3%

4%                                                        54,6%

5%                                                        73,2%

6%                                                        94,4%

Eli mikäli kopiosi saa reaalisesti 6%-yksikköä parempaa annualisoitua tuottoa, pitää sinun sijoittaa häneen nähden lähes kaksinkertainen summa rahaa kuukausittain markkinoille, jotta lopussa sinun salkkusi on hieman hänen salkkuaan suurempi.

Mikä järki tällaisissa laskuissa sitten on? Kukaan meistä ei voi merkittävästi vaikuttaa tuleviin tuottoihin ilman reipasta näkemyksen ottoa. Mikäli tulevat markkinatuotot vaikuttavat surkeilta (tämä on omasta mielestäni tilanne nyt), voit kompensoida tuota asiaa nostamalla kuukausittaista sijoitettavaa summaa. Kärsimyksen ja raa’an voiman kautta voittoon!


Heinäpaali, nirvana, Eeden ja rauha



Parisen päivää sitten varhain aamulla tapani mukaan polttelin taas piippua olohuoneen keinutuolissa ja katselin ulkona huolettomina lenteleviä muuttolintuja. Aloin pohtia, mistäköhän etelän maista ne ovat tänne periferiaan eksyneet. Ovatkohan tarkoituksella tänne tulleet vai täysin sattuman kaupalla tänne päätyneet? Samainen sattuma pelailee myös osakemarkkinoita, heittelee noppaa, ja käyttää ihmiskohtaloita pelinappuloinaan. Yksi perhosen siivenisku liikaa Borneon sademetsässä ja Faijan kohtalo on sinetöity. 

Ajatukseni alkoivat pyöriä kehää. Pari piipullista poltettuani olin yhä hermostunut. Avasin salkkuni ja kävin taas läpi altistuksiani. Yksi iso riskikeskittymä alkoi jälleen hiertää hermojani. Iso osa kohtalostani on kiinni yhdessä maassa, Yhdysvalloissa.

Vuorokauden ajan hermoilin salkkuni painotuksia. Yölläkin heräsin kylmään tuskan hikeen, jonka jälkeen siirryin kiikkustuoliini rauhoittelemaan kierroksilla käyvää hermostoani. Piippukaan ei tällä kertaa saanut mieltäni rauhoittumaan. Viski sen sijaan tehosi ja sain kuin sainkin muutamaksi tunniksi itseltäni tietoisuuden hämärän rajamaille hortoilemaan.

Krapulasta klo 18 toivuttuani join aimo annoksen teetä ja hengittelin rauhassa. Kahvia en enää nykyään voi juoda sillä se saa aikaan sydänkohtausta muistuttavan paniikkikohtauksen ja tuolloin olen monesti ollut lähellä painaa koko salkkuni myyntilaitaan. Hengitysharjoitusten aikana kuulin yhtäkkiä John Boglen legendaariset sanat: ”Don’t look for the needle in the haystack. Just buy the haystack!”.

Nuo sanat jäivät mieleeni korvamatona pyörimään ja hyörimään yhtä itsepäisesti kuin Antti Tuiskun ärsyttävät pedot, keinut ja hiihtolenkit (tuskin muuten lykkii perinteisellä tyylillä). Jotta en olisi joutunut korkkaamaan taas uutta viskipulloa tuon äänen hiljentääkseni, päätin rauhoitella hermojani lukemalla vanhoja blogitekstejäni ääneen. Siellä törmäsin taas pitkästä aikaa tähän kuvaajaan:

Lähes samalla hetkellä kun kuvaajasta matkaan sinkoutuneet fotonit iskeytyivät verkkokalvolleni, muuttuivat reiteni täysin veltoiksi ja lysähdin täristen polvilleni. Siinä se oli! Avain kaiken kärsimyksen poistamiseen. Nostin katseeni ylös ja kysyin ääni värähdellen seinälläni roikkuvalta ikonitaululta, Herra Boglelta (kyllä, seinälläni roikkuu ikonitaulu Hänestä. Lienee sanomattakin selvää, miksi.), että millä todennäköisyydellä koko maailman osakemarkkina on parin vuosikymmenen kuluttua reaalisesti arvokkaampi kuin tänä päivänä. Sekulaari pyhimys ei vastannut, mutta kuva tuntui alkavan hymyillä minulle vienon salaperäiseti, kuin Mona Lisa. Kyyneleet vierivät poskilleni, ja tiesin sieluni vihdoin saaneen vapautuksen.

Vastaus oli tuijottanut minua kultaisten kehysten välistä kaikki nämä vuodet suoraan silmiini. Pitää vain ostaa koko heinäsuova! Jostain syystä Herra Bogle oli aina tarkoittanut sillä vain Yhdysvaltojen markkinoita. Kärsimyksieni kautta olen nyt jalostanut tuon opin askeleen pidemmälle ja lunastanut koko  sijoittajayhteisön perisynnistään; ainaisesta näkemyksen ottamisesta ja ylituoton metsästämisestä. Ole hyvä parahin lukijani, sinä syntinen spekuloija.

Enää minun ei tarvitse pohtia esimerkiksi sitä, kuinka suuren osuuden rahoistani uskallan sijoittaa Yhdysvaltoihin tai kehittyville markkinoille. Ostan koko globaalin kakun markkinapainojen mukaisesti ja saan sen tuoton, minkä se antaa. Ja jos se ei anna reaalituottoja 20-30v aikajänteellä, maailma on niin syvien ongelmien kourissa, että sijoittaminen on silloin huolistani pienimpiä. Tällä strategialla ei voi tulla katastrofaalista tulosta, ellei koko maailma ole ison katastrofin uhri. Uskon vakaasti globaalin kakun kasvavan. Mikä viipale kasvaa eniten? Ei harmainta aavistusta. Onneksi sitä ei tarvitse tietää.

Tällä äärimmäisen yksinkertaisella Strategialla varmistan sen, että saavutan tavoitteeni. Sillä sinetöin loppuelämäkseni vakaan fuck you -position. Se olkoon kaiken kivijalka, kallio jolle rakennan kirkkoni. 

Olen tyytyväinen, jos saan salkulleni edes 2,5-3 prosentin vuosittaisen reaalituoton pitkällä aikavälillä. Sillä pääsen maaliin. En luota siihen, että erinäisillä faktoreilla (kuten arvofaktori) merkittävästi saisin parannettua tuottojani. Faktorialtistusta pitäisi olla roimasti, jotta se mahdollisesti parantaisi koko salkun tuottoja merkittävästi. Enkä ole valmis odottamaan faktoreiden mahdollista aktivoitumista, jos ne sattuvatkin olemaan poikkeuksellisen monta vuotta horroksessa. Näin on käynyt esimerkiksi arvofaktorille viime vuosina. Kukapa tietää, vaikka se nytkin makaisi letkuruokinnassa vihanneksena ilman pienintäkään toivoa heräämisestä.

Yksittäisten maiden kohtalo saattaa olla vaikka kuinka karu pitkällä aikavälillä. MSCI ACWI sen sijaan sisältää 47 maan pörssit ja käytännössä se kattaa koko globaalin osakemarkkinan. Kaikki munat yhdessä korissa. Jos matkan varrella osa munista rikkoutuu, teen niistä munakkaan ja syön sen vapahtajani muistoksi.


Kannattaako yrittää tiristää lisätuottoja?



Tässä vähän lukuja alustukseksi:

Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksi on tuottanut eri ajanjaksoilla REAALISESTI:

1871-2022 7,14% (Huom! Noin 150 vuoden ajanjakso)

1980-2022 8,98%

1992-2022 8,10%

Lähde: 

http://www.moneychimp.com/features/market_cagr.htm

Nuo ovat todella kovia reaalituottoja. Koko maailman osakemarkkina on tuottanut viimeisen yli sadan vuoden aikana REAALISESTI jonkin verran yli 5%.

Väestönkasvun hidastuminen, nollakorkomaailma, viime vuosien huimat markkinatuotot sekä ennustettu melko heikko bruttokansantuotteen kasvu ennustavat kuitenkin paljon huonompia tuottoja tuleville vuosikymmenille. Itsekin oletan saavani sijoituksilleni kulujen jälkeen vuosikymmenien saatossa vain noin 3%:n reaalituoton. Tuohon olisin jo hyvinkin tyytyväinen.

Monia nykytilanne ahdistaa (itseänikin) ja tämä on johtanut siihen, että salkkujen tulevia tuottoja yritetään puoliväkisin parantaa erinäisin keinoin. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi faktorisijoittaminen, hajautuksen heikentäminen, äärimmäisen pienikuluisten tai synteettisten rahastojen ja ETF:ien hyödyntäminen, osakemarkkinan ajoittaminen, riskitason nostaminen, kryptosijoitukset, osakepoiminta ja voimakas näkemyksen ottaminen.

Myös indeksirahastojen markkinoijat ovat jo jonkin aikaa pelotelleet ylimääräisten kulujen tuhoisilta vaikutuksilta pitkällä aikavälillä. Kuluilla on toki iso merkitys oikeastikin, mutta tehdäänpä näistä muutama laskelma.

Oletetaan kaksi hyvin erilaista skenaariota. Toisessa skenaariossa maailman osakemarkkina tuottaa seuraavan 30v aikana reaalisesti maltillisten (noin 0,5-0,6% joka sisältää myös tracking differencen) kulujen jälkeen 3,0% ja toisessa 6,0%. Tytti Tyytyväinen tyytyy maailmanindeksin (ACWI IMI) tuottoihin. Sen sijaan Riku Riski havittelee erinäisten keinojen ja lisäriskin avulla parempia tuottoja. Hän saakin lopulta 1,0% parempaa vuosittaista tuottoa (tämä on mielestäni hyvin ja tuuriakin on ollut matkassa). Katsotaan paljonko Riku hyötyi lisäriskin otostaan. Luvut ovat kaikki inflaatiokorjattuja:

Alhaisten tuottojen maailma: Tytin 3,0% versus Rikun 4,0%:

Esimerkki 1. Molemmat aloittavat tyhjällä salkulla ja sijoittavat 500€/kk 30v ajan. Lopussa Tytin salkku on 290 070€ ja Rikun 343 757€. Eroa salkkujen koossa on 53 687€.

Esimerkki 2. Molemmilla on 200 000€ salkku alussa. Ei tehdä lisäostoja, vaan annetaan salkun kasvaa 30v ajan. Lopussa Tytti = 485 452€ ja Riku = 648 680€. Eroa salkkujen koossa 163 228€.

Esimerkki 3. Molemmat sijoittavat alussa 200 000€ ja tämän jälkeen sijoittavat 30v ajan 1000€/kk. Tytti = 1 065 593€ ja Riku = 1 336 193€. Eroa salkuissa 270 600€. 

Esimerkki 4. Aloitetaan tyhjällä salkulla ja sijoitetaan 1000€/kk ”vain” 20v ajan. Tytti = 327 661€ ja Riku = 365 033€. Eroa salkuissa vain 37 372€.

Erinomaisten tuottojen maailma: Tytin 6,0% versus Rikun 7,0%:

Täysin vastaavat esimerkit kuin yllä, mutta Tytti saa salkulleen 6,0%:n reaalituoton kulujen jälkeen ja Riku saa 7,0%.

Esimerkki 1. Tytti = 489 628€ ja Riku 588 032€. Eroa salkuissa 98 404€.

Esimerkki 2. Tytti = 1 148 698€ ja Riku = 1 522 451€. Eroa salkuissa 373 753€.

Esimerkki 3. Tytti = 2 127 955€ ja Riku = 2 698 516€. Eroa salkuissa 570 561€.

Esimerkki 4. Tytti = 455 646€ ja Riku = 510 406€. Eroa salkuissa 54 760€.

Yhteenveto:

Mielestäni 3%:n reaalituottojen maailmassa edes 1%:n lisätuotto ei kovinkaan dramaattisesti paranna euromääräisiä tuottoja. Sen sijaan erinomaisten tuottojen maailmassa tuo 1%:n lisätuotto antaa paljon paremmat euromääräiset lisätuotot. Mutta tuolloin myös Tytin salkku on tuottanut erinomaisesti. Onko Rikun siis kannattavaa erinäisin tavoin ja selvästi suuremmalla riskillä yrittää jahdata prosentin parempia tuottoja? Esimerkeissä 1 ja 4 (molempien tuottojen maailmassa) Tytti päätyy Rikun kanssa yhtä suureen salkkuun, jos Tytti kykenee säästämään 11,2%-yksikköä enemmän rahaa kuukaudessa: https://faijanfinanssit.blogspot.com/2021/11/nain-voit-kompensoida-keskimaaraista.html

Paljonko Rikun pitää ottaa riskiä voidakseen saada 1%-yksikön verran lisätuottoa? Mielestäni melko paljon. Etenkin alhaisten tuottojen maailmassa tuollainen prosenttiyksikön parannus tuottoihin on kova suoritus ja vastineeksi pitää ottaa melko paljon lisäriskiä. Sen sijaan jos yleisindeksin tuotot sattuivatkin olemaan erinomaiset, lisäriskiä ei edes tarvinnut ottaa.

Paljonko Riku joutuu miettimään ja stressaamaan sijoitusasioita? Veikkaan, että monta tuntia viikossa. Jos Tytti käyttää ylitöiden tekoon esimerkeissä 1 ja 4 yhtä paljon aikaa kuin Riku sijoitusten miettimiseen, saa Tytti todennäköisesti helposti sijoitettua vaadittavat 11,2%-yksikköä enemmän päästen Rikun kanssa samaan lopputulokseen mutta selvästi pienemmällä riskillä.

Meidän kaikkien sijoitustuottoja dominoi yleinen markkinakehitys. Lisätuottoja jahtaamalla tuottoja voi yrittää hieman paikata, mutta yleiskuva pysyy silti melko samana. Samalla ottaa isohkon riskin siitä, että saakin yleisindeksiä huonompaa tuottoa.

Eniten sijoitustuottoihin vaikuttaa yksi päätös; kuinka suuren osan sijoitusvarallisuudestaan sijoittaa osakemarkkinoille. Koska Tytin ja Rikun sijoitusvarallisuudesta yhtä suuri prosentuaalinen osuus päätyy osakemarkkinoilla, ovat heidän saamansa tuototkin saman suuntaisia. Itse aion mahdollisimman pitkään ajaa 100% osakepainolla. Yleinen markkinatuotto sanelkoon minun kohtaloni.


Näin voit avioida osakemarkkinan pitkän aikavälin tuotto-odotuksen



Rahoituksen professori Aswath Damodaranin mukaan osakemarkkinan pitkän aikavälin REAALISEN tuotto-odotuksen arviointiin paras työkalu (ei sekään kylläkään kauhean luotettava) on Shillerin P/E (10 vuoden) eli CAPE. Reaalisen tuotto-odotuksen arvioinnissa otetaan käänteisluku CAPE:sta eli:

Reaalinen tuotto-odotus = 100% : CAPE 

Tällä hetkellä 21.4.2022 S&P 500:n CAPE-luku on 35,3, joten sen reaalinen tuotto-odotus on tämön laskukaavan mukaan:

100 % : 35,3 = 2,83%

Tuosta pitää ottaa vielä kulut pois, joten käteen jää vähän yli 2%:n reaalituotto. 

Tämän vuoden vaihteessa globaalin markkinan CAPE oli ilmeisesti noin 26.64. Markkina on laskenut reilut kolme laskenut vuodenvaihteesta, joten oletan, että Cape ei ole juurikaan muuttunut. Tällöin globaalin indeksin reaalinen tuotto-odotus on:

100% : 26,64 = 3,75%

Eli kulujen jälkeen jäisi noin 3%:n reaalituotto.

Tuotto-odotus on eri asia kuin lopulta toteutuva tuotto. Yllä olevat luvut ovat kuitenkin hyvä arvio siitä, millaisia tuottoja pitkällä aikavälillä nykysijoituksille kannattaa lähtökohtaisesti olettaa saavansa.

Lähteet:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Tärkeimmät asiat sijoittamisessa(ni) - Vanhat kirjoitukseni yksissä kansissa

  Kokosin tähän blogikirjoitukseen seitsemän vanhaa blogikirjoitustani. Ne sisältävät mielestäni tärkeimmät asiat, joita sijoittajan tulisi ...

Suosituimmat tekstit