Käteinen on kohta roskaa?

Katsoin tänään Inderesin uusimman Youtube-videon, joka käsitteli inflaatiota. Inflaatiohan on madellut alhaisissa lukemissa jo todella pitkään. Keskuspankkien ”rahan printtaus” ja Koronan aiheuttama valtioiden velkaelvytys sekä kansalaisten tukeminen suoraan erilaisilla tuilla saattaa kuitenkin jatkossa pistää inflaation laukalle. 

Muun muassa Ray Dalio on jo jonkin aikaa puhunut siitä, että länsimaat ovat ylivelkaantuneita ja pitkän velkasyklin loppusuoralla. Historiassa tämän tasoiset velkatasot on lopulta hoidettu usein niin, että inflaation on annettu juosta samaan aikaan kun korot on pidetty alhaalla. Näkisin, että tällainen skenaario on tällä vuosikymmenellä aivan mahdollinen. 

Moni sijoittaja ei tällä hetkellä sijoita perustellen tätä sillä, että pörssien arvostuskertoimet ovat niin korkealla. Riskinä tällaisessa ajattelussa on se, että korot saattavat pysyä vielä pitkään matalalla ja inflaatio saattaa nousta paljon korkeammaksi, kuin mitä se on ollut jo vuosikausia. Jotenkinhan näin suurista velkatasoista on päästävä eroon. Keskuspankit ovat jo käyttäneet perinteisemmät keinonsa, joten nyt saattaisi olla vuorossa tämä viimeinen keino, jossa rahaa ohjataan lisää reaalitalouteen samalla kun korot pidetään inflaation alapuolella. Tässä maailmassa maksumiehiä olisivat ne, jotka pitävät rahansa pankkitileilla ja hyötyjät niitä, joilla on paljon velkaa. Osakemarkkinoille sijoittava todennäköisesti saa turvattua sijoitustensa ostovoiman, sillä yritykset kykenevät melko tehokkaasti siirtämään inflaation tuotteidensa hintoihin. Sitähän inflaatio on, tuotteiden hintojen nousua ja täten valuutan arvon alenemista. 

Kukaan ei tiedä, mikä tulevina vuosina on edessä, mutta mielestäni fiksu sijoittaja pohtii vakavasti myös tämän skenaarion toteutumisen todennäköisyyttä. 

Alla vielä pari linkkiä käppyröihin, joista näkee, milloin historiassa inflaatio on laukannut korkotasoja selvästi ylempänä:

https://goldswitzerland.com/inflation-interest-rates-1900-2011/

https://finmedium.com/2020/07/what-if-we-get-inflation-but-interest-rates-dont-rise/

007 ja lupa ottaa osakeriskiä

Katsoin vuosi tai pari sitten (muistaakseni Vesa Puttosen) videon sijoittamisesta. Seuraavat ajatukset ovat siis osittain Vesa Puttosen esittämiä (valitettavasti en enää löydä tuota videota). Tuo video vaikutti melko voimakkaasti siihen, miksi sijoitan puhtaasti osakemarkkinoille, enkä aio näillä näkyminen bondeihin eli velkakirjoihin sijoittaa, kuin aikaisintaan eläköitymisen tai taloudellisen riippumattomuuden lähestyessä.  

Bondeihin on sijoitettu läpi historian siksi, että ne antavat yleensä melko vakaata ja varmaa, vaikkakin melko vaatimatonta (eirtyisesti nyt ”nollakorkoaikakautena”) korkoa. Bondit siis antavat turvaa erinäisiä riskejä vastaan.  

Suomi on kuitenkin hyvinvointivaltio, jossa on vahvat turvaverkot. Täällä kaikista pidetään melko hyvin huolta erilaisten tukien muodossa. Kaikkia odottaa myöskin eläke, vaikka ei olisi koskaan tehnyt töitä. 

Tämän lisäksi yksilö ja hänen ammattinsa toimii tavallaan kuin bondi eli velkakirja. Ihminen sijoittaa aikaa ja rahaa saadakseen koulutuksen ja lopulta työn, jota tekemällä hän saa tasaista ja melko ennustettavaa kassavirtaa. Varsinkin, jos olet töissä alalla, jolla todennäköisesti riittää hyvin jatkossakin töitä, voi tätä ammattia ajatella yhdenlaisena bondisijoituksena olkoonkin, että tuottoja vastaan pitää tehdä töitä. Eli kyse ei ole varsinaisesti passiivisesta tulosta. 

Mielestäni Suomi on turvaverkkoineen hyvä maa osakemarkkinoille sijoittamista ajatellen. Täällä voi tyynellä mielellä ottaa osakemarkkinariskiä, sillä yhteiskunta ottaa sinusta kopin, jos sinulle käy huonosti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa riski joutua asunnottomaksi, tai sairastuttuaan koko elämänmittaiseen velkakierteeseen, on merkittävästi suurempi. Yhdysvalloissa sijoittaja joutuu siis ajattelemaan sijoituksiaan tässä mielessä enemmän turvallisuushakuisesti. 

Vaikka Suomi on otollinen maa ottaa riskiä, valitettavan harva sitä tuntuu ottavan. Haluatko miljonääriksi? -ohjelmaa on kuvattu kymmenissä maissa. Useasta lähteestä olen lukenut, että suomalaiset lopettavat tilastojen mukaan pelin kesken kaikkein pienimmästä rahasummasta. En tiedä onko tämä väite totta, mutta omien kokemusteni mukaan suomalaisilla on harmistuttavan negatiiviset asenteet osakemarkkinoille sijoittamista kohtaan. 

Toivon, että voin antaa omalle tyttärelleni elävän esimerkin siitä, miten Suomessa kannattaa ottaa hieman osakeriskiäkin. Vaikka Bond yleensä putsaakin kasinon pelipöydän, ei se sijoituksena välttämättä ole kovinkaan kannattava.

Disclaimer: Parahin lukija, tämä kirjoitus ei ollut sijoitusneuvo. Sijoittamisessa voit hävitä rahaa. On aivan hyväksyttävää pitäytyä omassa pessimistisemmässä näkemyksessään ja jättää sijoittamatta. Suomalainen yhteiskunta turvaverkkoineen mahdollistaa Sinulle tämän. 

Edessä joko iso pörssiromahdus tai pitkä kehnojen tuottojen aikakausi?

Warren Fyffet kysyi Sharevillen keskustelussa (katso linkki), miksi minun markkinanäkemykseni on melko pessimistinen. Samalla oli puhetta inflaation merkityksestä. Aluksi olin vastaamassa suoraan tuonne Sharevilleen, mutta vastauksesta tuli sen verran pitkä, että postaan sen suoraan tänne:

Ymmärtääkseni inflaatiosta ei osakemarkkinoiden tuotto-odotuksia arvioitaessa tarvitse juurikaan välittää. Syy on se, että yritykset kykenevät yleensä tehokkaasti siirtämään inflaation tuotteidensa hintoihin, jolloin yritysten tulokset kasvavat nimellisesti.  

Olen eniten huolissani korkotasoista. Tässä kuva (katso linkki) Yhdysvaltojen korkotasosta alkaen vuodesta 1790. Yhdysvaltojen S&P 500 tuotti vuosittain inflaatiokorjatusti keskimäärin vaivaiset 2,86% vuosien 1956-1978 välillä. Tuo huonojen tuottojen aikakausi kesti 23 vuotta. Tuolle ajanjaksolle ajoittuu myös korkotasojen nousu lähes nollasta noin 15 prosenttiin.  

Tuon ajanjakson jälkeen korkotasot ovat vain laskeneet ja nyt ne ovat jo nollassa. Vuosien 1979-2019 välisenä aikakautena S&P 500 tuotti vuosittain inflaatiokorjatusti keskimäärin huimat 8,42%! Tämä huikea tuottokausi johtuu todennäköisesti siitä, että korot laskivat tuona aikana lähes yhtäjaksoisesti. 

Koska korkotasot ovat jo nollassa, on ainut suunta niillä pitkässä juoksussa ylöspäin. Veikkaan, että edessä on siis toisinto tuosta vuosien 1956-1978 aikakauden kehnosta tuotosta. Tuotto ei välttämättä ole yhtä huono kuin tuolloin, mutta todennäköisesti tuo edellisessä postauksessa mainitsemani 5% tuotto-odotus ei ole liian pessimistinen. 

Yllä olen käsitellyt USA:n osakemarkkinoiden historiaa ja korkotasoja. Kaikki merkittävät maat ovat kuitenkin samassa tilanteessa: korkotasot ovat kaikkialla poikkeuksellisen matalat ja osakemarkkinoiden hintataso on korkea. Toki osakkeiden arvostuskertoimet saattavat vielä jonkin aikaa nousta, mutta tämän vaikutuksesta tuotto-odotus senkuin heikkenee. Tämä arvostuskertoimien nousu on mielestäni jopa todennäköinen skenaario.

Toki osakemarkkinoiden tuotto-odotus voi parantua nopeastikin, jos tulee massiivinen pörssiromahdus sitä ennen. Veikkaan kuitenkin, että keskuspankit tekevät kaikkensa, jotta näin ei tapahdu. Tällöin pörssit eivät ehkä romahda, mutta seurauksena on pitkä huonojen tuottojen aikakausi. 

Strategianani on tästä huolimatta sijoittaa hajautetusti/globaalisti eri indekseihin. Saan tällöin sen tuoton, mitä maailman pörssit antavat. Omissa laskelmissani olen varautunut huonoihin (mutta positiivisiin) reaalituottoihin seuraavina vuosina/vuosikymmeninä. Voin yllättyä vain positiivisesti.

Täältä voit tarkistaa nuo historialliset S&P 500 -indeksin tuotot: Linkki.

Näin sijoitin pörssiromahduksessa

Pörssien arvostustasot ovat olleet vuosikausia ärsyttävän korkealla. Tosin tämän ymmärtää, kun ottaa huomioon vallitsevan korkotason. Ensimmäiset vuodet sijoitusurallani sijoitin aivan liian pienillä kuukausisäästösummilla indekseihin. Tämän takia tilille oli päässyt kertymään melko paljon rahaa ja kuumeisesti odottelin jonkinlaista pörssilaskua. Odottelu tuntui kestävän ikuisuuden ja kurssit nousivat koko ajan huimaa tahtia. 

Vuoden 2018 joulukuun 20% ”romahduksessa” sain sentään hieman sijoitettua ylimääräistä, mutta summa jäi harmittavan pieneksi ylivarovaisuudesta johtuen. Kurssilasku oli myös todella nopea, joten en ehtinyt kunnolla mukaan.  

Kun korona lähti leviämään Kiinasta, en ikinä olisi uskonut, kuinka dramaattisia lockdowneja maailmalla ja meillä Suomessa aletaan tehdä. En myöskään uskonut, että pörssit laskisivat ihan niin paljoa kuin ne lopulta laskivat. Huomasin kuitenkin paikkani tulleen sijoittaa vihdoin kunnolla pörssiin. 

Näin sijoitin tämän vuoden pörssiromahduksessa:

Alla on ensin päivämäärät milloin tein ylimääräisen oston, sijoituskohteen tickernimi, kertasumman määrä sekä tieto siitä, paljonko kyseinen ETF oli tuolloin laskenut kurssihuipustaan. Eli nämä ylimääräiset ostot tein romahduksessa:

27.2. IUSN (maailman pienyhtiöt), 1520e, -12%

28.2. SXR8 (USA:n S&P 500 indeksi), 1305e, -16,4%

9.3. EUNL (kehittyneen maailman suuryhtiöt), 1030e, -21% 

11.3. IUSN, 1002e, -25,3%

12.3. IUSN, 1010e, -33%

(päivämäärä puuttuu), IUSN, 1005e, -31%

16.3. IUSN, 1005e, -35%

19.3. IUSN, 1006e, -40%

24.3. IUSN, 1007e, -35%

1.4. IUSN, 1004e, -32%

12.6. IUSN, 1900e, -17,5%

Yhteensä siis tein ylimääräisiä ostoja 11 884e. 

Näiden lisäksi ostin kuukausisäästöllä joka kuukausi EUNL ja IS3N (kehittyvät markkinat) ETF:iä noin 700e/kk.

Kuten ostoista huomaa, olisi kannattanut sijoittaa koko potti 19.3. Tiesin kuitenkin jo etukäteen, että en kykene ajoittamaan markkinaa. Tein siis etukäteen tietyt prosentuaaliset tavoitehinnat ja kun ne toteutuivat, päätin ostaa ennalta päättämälläni summalla. Mielestäni tällainen kylmähermoinen ja ennalta määritetty strategia toimii parhaiten romahduksissa. Tällä tavoin saa pidettyä tunteet kurissa. 

Vuonna 2018 joulukuussa opin, että pohjilta voidaan nousta todella nopeasti. Siksi seurasin tällä kertaa päivittäin tiiviistii markkinoiden liikkeitä. Tämä oli hyvä ratkaisu, sillä useana päivänä markkinat liikkuivat noin  10% suuntaansa.

Miksi IUSN?

Mutta miksi valitsin painottaa romahduksessa IUSN:ää (maailman pienyhtiöitä)? Syitä oli muutama. Ensinnäkin en ollut tuota ennen ostanut IUSN:ää, sillä sitä ei ollut Nordnetin kuukausisäästölistalla vielä tuolloin (nykyään on). Olin kuitenkin jo etukäteen ajatellut, että romahduksessa viimeistään haluan sitä ostaa, jotta saan salkkuuni mukaan myös maailman pienyhtiöt. Nyt omistan niitä enemmän kuin mitä strategiani (katso linkki) on. Tämän takia aion jatkossa ostaa IUSN:ää kuukausisäästöllä selkeästi vähemmän, jotta tavoiteallokaatio tulevaisuudessa asettuu oikeaksi.

Toinen syy painottaa tuota IUSN:ää oli se, että siinä päivittäiset kurssiliikkeet olivat suuremmat kuin esim EUNL:ssä. Lisäksi IUSN oli muutamana aiempana vuotena tuottanut esimerkiksi EUNL:ää huonommin ja sen p/e (hinta suhteessa tulokseen) oli pienempi. 

Jälkifiilikset ostoista?

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen kurssiromahduksen aikaisiin ostoihini. Käteispositioni on tällä hetkellä lähes 10 000e, joten vielä on hieman paukkuja jäljellä, jos tullaan vielä kunnolla alas. Mielelläni kuitenkin pidän tililläni vähintään 5000e puskurin. Mutta mitä kovempi kurssiromahdus tulee (jos tulee), sitä pienemmällä käteispuskurilla olen valmis elämään. 

En usko ajoittamiseen, mutta emotionaalisista syistä en ole vielä valmis tekemään ylimääräisiä ostoja näillä hinnoin. Eli tällä hetkellä normaalit 700e kuukausiostokset rullaavat ja se saa riittää. 

Mikä on markkinanäkemykseni nyt?

Markkinanäkemykseni on, että kurssit saattavat hyvinkin vielä nousta paljonkin ja seuraavaa kurssiromahdusta voidaan joutua odottamaan vielä pitkäänkin. Suurimmat syyt tähän ovat nollakorkomaailma ja keskuspankkien aivan käsittämätön pörssikurssien tukeminen. Keskuspankit ovat jo kymmenen vuoden ajan tukeneet kursseja, mikä on ollut eduksi niille, joilla on jo ollut hyvin rahaa pörssissä. Sen sijaan nuoret sijoittajat saavat kärsiä näistä tukitoimista. Nuorille olisi eduksi, jos kurssit romahtaisivat kunnolla, sillä sitten nuoretkin saisivat ostettua osakkeita, joiden tuleva tuotto-odotus olisi hyvä. Nyt saatetaan joutua tyytymään masentaviin tuotto-odotuksiin seuraavat vuodet tai jopa vuosikymmenet.

Vaikka minulla markkinanäkemys onkin, saattaa se olla aivan väärä. Onneksi minun ei tarvitse välittää siitä, sillä automatisoitu kuukausittainen indeksisijoittaminen antaa minulle joka tapauksessa markkinoiden keskimääräisen tuoton (miinus kulut). Nukun siis yöni rauhassa.

Kuinka paljon osakkeet tuottavat?

Usein kuulee sanottavan, että osakkeet tuottavat 7-9% vuodessa ja myös kymmenen prosentin tuotoista monesti puhutaan. Mutta harvemmin noissa yhteyksissä esimerkiksi mainitaan saako tuon tuoton ennen vai jälkeen inflaation. Usein myös mainoksissa käytettävissä tuottoprosenteissa tuotot on otettu USA:n osakemarkkinoilta, joka on viimeisen sadan vuoden aikana tuottanut todella hyvin. Mutta millaista tuottoa indeksisijoittaja voi odottaa tästä eteenpäin globaaleilta osakemarkkinoilta inflaation jälkeen?

Alla on kaavio siitä, mitä eri maiden osakemarkkinat ovat keskimäärin vuosittain tuottaneet inflaation jälkeen vuosien 1900-2016 välisenä aikana. Tulokset perustuvat seuraavaan tutkimukseen: Dimson, Elroy, Paul Marsh and Mike Staunton (2016), ”Long-Term Asset Returns”. 

Alkuperäinen kuva löytyy täältä:

https://www.sr-sv.com/lessons-from-long-term-global-equity-performance/

Tutkimuksessa tutkittiin 21 maan tuottohistorioita 116 vuoden ajalta. Lisäksi laskettiin erikseen tuotot Euroopan (Eur), maailman ilman Yhdysvaltoja (WxU) sekä koko maailman (Wld) markkinoiden osalta. Siniset pylväät kuvaavat osakemarkkinoiden ja keltaiset pylväät korkomarkkinoiden tuottoja. Tuohon ajanjaksoon mahtuu muun muassa espanjantauti, vuoden 1929 pörssiromahdus, molemmat maailmansodat, kylmä sota, IT-kuplan puhkeaminen sekä finanssikriisi. Silti kaikkien maiden osakemarkkinoiden keskimääräinen vuosittainen tuotto oli positiivisen. Parhaiten tuottivat Etelä-Afrikan, Australian ja USA:n osakemarkkinat ja heikoiten Itävalta ja Italia. 

Keskimäärin maailman (Wld) osakemarkkinoiden vuosittainen tuotto oli 5% ja korkomarkkinoiden tuotto 1,8%. Osakkeiden riskipreemio oli siis 5% - 1,8% = 3,2%. Eli osakkeet tuottivat vuosittain keskimäärin 3,2% korkoja paremmin. Tämä on loogista sillä osakkeissa on suurempi lyhyen ajan arvonvaihtelu kuin koroissa, joten tuottovaadekin asettuu korkeammalle.

Mielenkiintoinen kysymys on, että mitä tapahtuu jatkossa osakemarkkinoiden tuotoille nykyisessä korkomarkkinatilanteessa. Korot ovat olleet monta vuotta nollissa ja tällä hetkellä näyttää siltä, ettei korkomarkkinoilta saa juuri mitään tuottoja vuosikausiin. Koska osakkeiden riskipreemio on historiallisesti ollut 3,2%, niin tarkoittaako tämä sitä että lähivuosina tai jopa vuosikymmeninä osakkeiden tuotto-odotus on tuon 3,2% luokkaa?

Itse olen asennoitunut siihen, että tulevien vuosien osakemarkkinoiden tuotot tulevat olemaan historiaan verrattuna keskimääräistä huonommat. Mutta kun sijoitan kustannustehokkaisiin globaalisti hajautettuihin indeksiosuusrahastoihin eli ETF:n, tiedän että saan suunnilleen sen tuoton, mitä maailman osakemarkkinat keskimäärin tuottavat. Niin kauan kuin globaali talous kasvaa, on maailman osakemarkkinoilta odotettavissa positiivista tuottoa pitkällä aikavälillä. 

Kaaviosta huomaa myös sen, että osakemarkkinoiden tuotoissa on melko suuria maakohtaisia eroja. USA on tuottanut tuona aikana keskimäärin 6,4% vuodessa eli 1,4% enemmän kuin koko maailma keskimäärin. Tuo USA:n ylivoima ei kuitenkaan välttämättä jatku enää tulevaisuudessa. Tuota USA:n osakemarkkinoiden tuottohistoriaa käyttävät kuitenkin mainosmiehet usein harhaanjohtavasti niin, että se yleistetään koskemaan kaikkien osakemarkkinoiden tuotto-odotusta. 

Mikäli haluat nähdä, mitä USA:n S&P 500 -indeksi on tuottanut eri aikakausina (alkaen vuodesta 1871) alla olevasta linkistä löytyy siihen hyvä laskuri (kannattaa täpätä kohtaa ”adjust for inflation” niin laskuri näyttää inflaatiokorjatut vuosituotot valitsemallesi ajanjaksolle):

http://www.moneychimp.com/features/market_cagr.htm

Summa summarum: globaalisti osakemarkkinat ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä noin 5% vuodessa. Aika näyttää päästäänkö samoihin tuottoihin tulevina vuosikymmeninä.