Downshiftaus ei kannata

 

”Winners are not people who never fail, but people who never quit.”

- Arnold Schwarzenegger

Tässä syyt, miksi minun kannattaa tehdä 100% työaikaa niin pitkään kuin suinkin mahdollista, ehkäpä jopa eläkeikään saakka.

1. Eläke kertyy täysimääräisenä kun tekee täyttä työaikaa. Eläke on myöskin melko varmaa ja vakaata tuloa, joten se ei ole riippuvainen markkinoiden liikkeistä. Ei tarvitse stressata pörssiromahduksista. Jos teen loppuun asti täyttä työaikaa, pärjään todennäköisesti pelkän eläkkeenikin varassa. Salkun tulot ovat sitten siihen ylimääräistä plussaa.

2. Minun ei tarvitse ehkäpä koskaan syödä salkustani juuri mitään, joten voin antaa aikanaan kunnolla perintöä eikä minun enää jatkossa tarvitse stressata yhtä paljon säästöprosenttia.

3. Minun ei tarvitse välittää valuuttakurssien liikkeistä, joten voin huoletta sijoittaa ACWI IMI:n.

4. Palkkani tulee ikälisien myötä todennäköisesti vielä hieman paranemaan. Ei kannata siis downshiftata. Kerään urani loppupuoliskolla kaikki jaossa olevat eurot omaan taskuuni ja salkkuuni.

5. Olen kilpailuhenkinen ihminen. Tuntuisi katkeralta itse tehdä töitä huonommalla kuukausipalkalla kuin muut kollegat. Jos he jaksavat, jaksan minäkin.

6. Työni merkitys tulee vuosi vuodelta lähestymään nollaa. Tämän takia voin tehdä työt vasurilla ja nostaa lähinnä vain palkkaa. Tälle on hieno nimikin: quiet quitting. Tekoäly ja robotisaatio tulevat antamaan ihmiskunnalle loputtoman hyvinvoinnin eikä ihmistä tarvita kohta enää mihinkään. Täten koulutustakaan ei enää tarvita. Voin siis ottaa hyvin chillisti töissä. Auringonlaskun ala.

7. Jos stressiä pukkaa, voin aina tehdä töitä lääkepäissäni tai kännissä. Stressi ja ahdistus on lääkintäkysymys. Oikeilla lääkkeillä työt sujuvat kuin tanssi.

8. Olen virassa ja minua on vaikea erottaa, joten ei minun kannata suosiolla heikentää palkkaani työaikaa lyhentämällä. Pitää vain ilmestyä aamulla ajoissa työpaikalle. Ainakin useimpina aamuina.

9. Loma ja vapaa-aika tuntuvat paremmilta kun välillä tekee paljon töitä. Tasainen elämä vasta tylsää on. Tylsistyn aina pitkillä lomilla. Tunteiden vuoristoradalla ainakin tuntee elävänsä. Pitää vain laskuissa yrittää välttää köysikiikku, jotta salkkuni korkoa korolle -ilmiö jatkuisi mahdollisimman pitkään.

10. Kun tienaan kunnolla, voin myös jonkin verran törsätä rahaa harrastuksiin, matkusteluun ja muuhun turhuuteen. 

Sijoitushorisontin vaikutus rahan ostovoiman kasvuun

Osakemarkkinat ovat globaalisti tuottaneet reaalisesti noin 5% vuodessa sitten vuoden 1900. Jos sama tahti jatkuu, saa ACWI IMI:n sijoittava salkulleen pitkällä aikavälillä noin 4,5% reaalituoton (kulut/lähdeverot syövät noin 0,5% vuodessa). Jos siis oletamme 4,5% annualisoidun reaalituoton, kuinka suureksi tänään sijoitettavan euron ostovoima kasvaa reaalisesti ajan saatossa? 

Tuolla 4,5% reaalituotolla ostovoima tuplaantuu aina 16 vuoden välein. Voit itsekin laskea, kuinka suureksi salkkusi kasvaa: 1,045 potenssiin holdauskaika vuosina. Eli esim 20v holdauksella: 1,045 ^ 20. 

Tässä ovat tulokset (holdausaika vuosina = kuinka suureksi sijoitettu euro kasvaa):

100v = 81€

95v = 65€

90v = 52€

85v = 42€

80v = 33€

75v = 27€

70v = 21€

65v = 17€

60v = 14€

55v = 11€

50v = 9€

45v = 7€

40v = 5,8€

35v = 4,6€

30v = 3,7€

25v = 3,0€

20v = 2,4€

15v = 1,9€

10v = 1,5€

5v = 1,24€

Jos siis sijoitat 10 000€ vastasyntyneelle lapsellesi, on hänellä odotusarvoisesti reaalisesti 810 000€ salkku täyttäessään 100 vuotta. Jos lapsi kuoleekin jo 80-vuotiaana, on salkku kuolinpäivänä vain 330 000€ kokoinen. Perheemme noin 300 000€ salkku kasvaisi 30 vuodessa reaalisesti tämän mukaan 1,11 miljoonaan euroon, sillä 300 000€ x 3,7 = 1 110 000€.

Itse kuitenkin oletan pessimistisesti salkkumme tuplaavan ostovoimansa noin 20 vuodessa, jolloin perheemme osakevarallisuus olisi 600 000€ ilman lisäsijoituksia. Tämä vaatisi salkulle 3,6% annualisoidun reaalituoton. Vastaavasti 40 vuoden päästä menisi 1,2 miljoonaa rikki. Miljoona menisi sen sijaan rikki reilussa 34 vuodessa.

Roope Ankka oli oikeassa todetessaan, että aika on rahaa. Toisaalta rahaa ei saa muutettua ajaksi.

Edessä toisinto vuosilta 2000-2020?

Näin unta, että kohta on edessä toisinto ajanjaksolta 2000-2020. Jos noin on, mitenköhän salkkuni käy? Selvitin asian osoitteessa: https://curvo.eu/backtest/en

Tuolle 20 vuoden ajanjaksolle osui kaksi todella isoa (globaalisti noin -50%) pörssiromahdusta. Ensimmäinen alkoi vuoden 2000 loppupuoliskolla (IT-kupla) ja toinen alkoi vuonna 2007 (finanssikriisi). Oletukseni ovat seuraavat:

Ajanjakso: Heinäkuu 2000 - Heinäkuu 2020

Aluksi kertasijoitus: 143 000€ (nykysalkkuni koko)

Kuukausisäästö: 250€/kk tuon 20 vuoden ajan eli 10% nettopalkastani

Alla on havainnollistettu, miten olisi käynyt, jos rahani olisivat olleet kaikki yhdessä ETF:ssä/indeksissä.

Salkun koko Reaalisesti heinäkuussa 2020 olisi ollut:

SPYI: 316 000€

EUNL: 276 000€

IS3N: 406 000€

IS3S: 359 000€

EUNK (Eurooppa): 208 000€

Kiina: 490 000€

SXR8 (USA:n S&P500): 380 000€

Kanada (MSCI Canada): 260 000€

Italia (FTSE MIB): 126 000€

FTSE 100: 175 000€

ZPRX: 431 000€

DAX: 244 000€

SXR7 (EMU): 209 000€

MSCI India: 487 000€

Yllä olevat luvut ovat reaalisia, eli niissä on jo huomioitu inflaation vaikutus. 

Tämä harjoitus havainnollistaa hyvin, että myös indekseillä voi päätyä hyvin erilaisiin lopputuloksiin jopa 20 vuoden ajanjaksolla. Parhaiten tuotti Kiina (490 000€) ja heikoiten Italia (126 000€). Lopputuloksissa oli lähes nelinkertainen ero! SPYI eli MSCI ACWI IMI (maailmaindeksi) olisi kasvattanut salkkuni 316 000 euroon. Huomaa myös, että Eurooppaan sijoittaessa EUNK (isot yhtiöt) kasvatti salkun vain 209 000 euroon, kun taas Euroopan pieniin arvoyhtiöihin sijoittaessa salkku olisi kasvanut 431 000 euroon. Hajautukseen kannattaa ehdottomasti panostaa!

Lopputulokset olisivat varmasti jonkin verran erilaiset, jos kykenisin  sijoittamaan kuukausittain paljon suurempia summia kuin vain 10% nettopalkasta. En kuitenkaan usko jaksavani kituuttaa enää kovinkaan pitkään.

Jos salkkuni on 20 vuoden päästä 10% säästöasteella Reaalisesti yli 300 000€ kokoinen, lupaan olla tyytyväinen. 

ACWI IMI and chill!

 

Elämäni on vuoristorataa: välillä on hyvin levoton ja maaninen olo ja välillä taas helvetin väsynyt. Työ, treenit ja muut stressit pistävät kropan ja mielen ylikierroksille ja seuraavana päivänä saattaakin olla sitten  voimat ja energia täysin poissa. Kahvia juon töissä ja vapaa-ajallakin edelleen liikaa, jotta jaksaisin pysytellä riehuvan apinan päällä.

Tässä vielä hieman yksityiskohtaisempi kuvaus ongelmastani: arkena herään väsyneenä. Töissä työ vaikuttaa minuun siten, että kroppa ja mieleni menevät koville ylikierroksille. Jotta jaksaisin töissä, juon lisäksi kahvia buustaamaan jaksamistani. Töiden jälkeen ”maniavaihe” jatkuu, jonka johdosta olen ärtynyt (mutta väsynyt) ja seuraan/mietin pakonomaisesti sijoitusasioita. Illalla saattaa myös välillä olla vaikeuksia saada nopeasti unta. Aamulla herään väsyneenä uuteen työpäivään ja kierto alkaa taas alusta. Kun lauantai koittaa, olen helvetin väsynyt eikä oikein mitään jaksaisi tehdä. Haluaisin vain loikoilla ja lepäillä ja samalla tietysti myös lueskella sijoitusasioista. Salilla tulee kuitenkin viikonloppuisin molempina päivinä rutiininomaisesti käytyä, mikä osaltaan lisää rasitusta ja vaatii yhä enemmän lepoa. Uskon, että viikonloppuisin väsymys painaa erityisesti siksi, että silloin ei ole hektistä työtä, mikä pakottaisi kropan taas koville kierroksille. Jos olisin viikonloppuisinkin töissä, en tuntisi tuota väsymystä yhtä voimakkaasti ainakaan päivisin. Paskamaista on myös se, että tuo arkipäivien ”mania” on kaikesta huolimatta aika addiktoiva tila.

Myös pörssin ja sijoitusten miettiminen siis vaikuttaa osaltaan tuohon ahdistukseen ja ”maanis-depressiivisyyteen”. Toisaalta ”maniavaihe” on myös syynä pörssin seuraamiseen. Yritän jatkossa automatisoida sijoittamiseni mahdollisimman pitkälle ja unohtaa kaiken spekuloinnin. Jotta tähän pystyisin, pitää minun muistuttaa itseäni tavoitteestani: haluan saada globaalin markkinan eli ACWI IMI:n tuoton. ACWI IMI kattaa koko globaalin markkinan, joten se on itselleni ainut ja oikea vertailuindeksi!

Onneksi minulla on sekä pienyhtiöt (IUSN) että kehittyvät markkinat (IS3N) melko reilussa ylipainossa. En usko, että ne koskaan menevät alipainoon. Tämän takia voin loppuelämäni ajan sijoittaa palkastani kehittyneiden maiden isoihin yhtiöihin. Paras ETF tähän on mielestäni VGVF, jonka juoksevat kulut ovat vain 0,12%:

https://www.justetf.com/en/etf-profile.html?isin=IE00BK5BQV03

Jos jostain kumman syystä kehittyvät markkinat ja/tai pienyhtiöt joskus menevät alipainoon, saan helposti ne takaisin markkinapainoon sijoittamalla hetken ajan vähän reippaammin IUSN:n ja IS3N:n. Myös VGVF:lle löytyy ihan OK vaihtoehtoja, kuten SPPW tai EUNL. 

Sanon tästä lähin siis itselleni ”VGVF and Chill!”. Yritän irtautua spekulointiaddiktiostani ja korvata sitä mahdollisimman paljon muulla tekemisellä. Vähennän perseelläni istumista ja koitan keksiä jotain muutakin tekemistä kuin ruudun tuijottamisen. Teen vaikka ennemmin ulkoilulenkkejä, treenaan salilla, kuuntelen äänikirjoja ja vietän rauhallista aikaa perheeni ja kavereiden kanssa. Töissäkin yritän nähdä asiat lintuperspektiivistä ja ymmärtää, ettei loputon kiirehtiminen ole kestävä tapa elää. 

Alan myös vakavasti miettiä (ja ehkäpä hieman tehdä kokeilujakin), mitkä ovat sellaisia asioita, joihin olen valmis tulevaisuudessa tuhlaamaan enemmän rahaa eli mitkä asiat antavat eniten ”bang for the buck”. Terveellinen ja monipuolisempi ruokavalio saattaa ainakin olla tällainen asia. Samoin päihteisiin minun varmaan kannattaisi panostaa enemmän. 

Repullinen arkea ja salkullinen ikuisuutta

Tänään töissä kuulin, kun kaksi kollegaani keskustelivat työstä, elämästä ja sijoittamisesta. Se meni kutakuinkin näin:

Historian maikka: Helvetti, että 8B:n runkku-Roope hännystelijöineen kävi taas mun hermoille. Sitten, kun mun sijoitukset tuplaa, nostan kytkintä ja muutan Espanjaan. 

Matikan ope: Taasko Roope heitti runkkuläppää ja uhkasi näyttää sulle luokassa kaikkien nähden ”mustan miehen helikopteri-räpin” ja uhkasi ”heittää mällit sun rilleille, jotka ovat niin paksut, että niillä näkee pilviselläkin säällä Uranukseen asti”?

Hissan maikka: Ei vaan tällä kertaa se huusi, että hänellä on ”niin pitkä karttakeppi housuissa, että sillä vois takarivistä saakka osoittaa Euroopan parhaat panomestat luokan seinän kartalta”. Ja kysyi vielä, että ”onko lehtori Laitinen viime aikoina kovinkin ahkerasti läpsinyt ”karttakepillään” ruotsin maikkaa öljytyille pakaroille, vai onko mennyt käsihommiksi?”. Ja että ”niille pakaroille kalpenee varareksin mahtipersekin”. Sitten se vielä huusi moneen kertaan, että ”Päivi har mega rumpa, super arsle, hyper röv!”.

Matikan ope: No voi helvetin helvetti. Kerro tosta nyt ainakin Juhalle (rehtori). 

Hissan maikka: Joo, se saa hoitaa. Olen jo aivan kypsä. 

Matikan ope: Kerros lisää noista sun sijoituksista. Kauanko tuplaamiseen vois mennä vielä aikaa?

Hissan maikka: Osakkeet on historiallisesti tuottaneet semmoset 8% vuodessa. Eli oletan, että noin yhdeksän vuoden päästä mulla koittaa vihdoin vapaus. 

Matikan ope: Älä helvetissä! Kyllä tuommoisen kakun jaksaa lusia. Olet silloin vielä melko nuori.

Hissan maikka: Toivotaan. Päivi (ruotsin lehtori) ei ole vielä täysin vakuuttunut mun ideasta. Ei haluaisi muuttaa ainakaan ennen kuin meidän lapset on työelämässä…

En raaskinut historian lehtorille kertoa totuutta osakemarkkinoiden historiallisista reaalituotoista. Jos hän saisi tietää totuuden, voisi olla burnout hyvinkin pian tosiasia. Hän on aika herkkä mies, vaikka onkin pakkomielteisen kiinnostunut Adolf Hitlerin elämästä, yhteiskunnallisista näkemyksistä sekä sotastrategioista.

Paljonko osakemarkkinalta sitten kannattaa odottaa reaalituottoja? Tuottoja on mahdoton tarkasti ennustaa, mutta yksinkertaisena miehenä olen tykästynyt yksinkertaiseen kaavaan, joka suunnilleen kertoo, paljonko herra markkinalta kannattaa pitkällä aikavälillä odottaa. Kaava on:

100% : CAPE = reaalinen tuotto-odotus

Globaali CAPE oli 1.1.2024 noin 22,31, joten reaalinen tuotto-odotus oli tämän kaavan mukaan 100% : 22,31 = 4,48%. Tuosta kun vähennetään sijoittamisen kulut ja osinkojen lähdeverot, reaaliseksi tuotto-odotukseksi saadaan noin 4%. Hissan maikan salkku tuplaantuu reaalisesti 72-säännön mukaan noin 18 vuodessa, sillä:

72 : 4 = 18.

Tässä vielä globaalin osakemarkkinan reaalinen tuotto-odotus viimeisen noin neljän vuoden ajalta CAPEN avulla arvioituna:

1.1.2024 = 4,48%

30.9.2023 = 4,91%

30.6.2023 = 4,66%

31.3.2023 = 4,87%

31.12.2022 = 5,11%

30.9.2022 = 5,50%

30.6.2022 = 5,00%

31.3.2022 = 4,06%

31.12.2021 = 3,79%

30.9.2021 = 3,98%

30.6.2021 = 3,83%

31.3.2021 = 4,03%

31.12.2020 = 4,18%

30.9.2020 = 4,78

30.6.2020 = 5,07

31.3.2020 = 5,99%

Lähde: https://siblisresearch.com/data/world-cape-ratio/

Tuon noin neljän vuoden aikana reaalinen tuotto-odotus oli keskimäärin noin 4,64. Kulujen ja lähdeverojen jälkeen reaalinen tuotto-odotus oli siis noin 4%. 

Paras tuotto-odotus tuolla aikavälillä oli 31.3.2020, joka osuu Covid-19:n aiheuttamaan pörssiromahdukseen. Sijoittamisessa hienoa on se, että romahdukset nimenomaan parantavat salkun tuottoja, jos on yhä salkun lihotusvaiheessa. Itse en ehkäpä koskaan myy salkustani mitään, joten minun ei tarvitse välittää pörssilaskuista. Jos kuollessani salkkuni rämpii pohjamudissa, perii tyttäreni euromääräisesti vähemmän rahaa, mutta se ei haittaa, sillä tuolloin sijoitusten tuotto-odotus on noussut. Pitkässä juoksussa salkku todennäköisesti paisuu sen kokoiseksi, mitä tuotto-odotus antaa ymmärtää. 

Oma salkkuni on nyt noin 140 000€ kokoinen. Mikäli saan salkulleni reaalisesti noin 3,5-4,0% reaalituoton, on salkkuni ilman lisäsijoituksiakin 30 vuoden kuluttua 392 000€ - 454 000€ kokoinen. Itse toki tykkään ennustaa hieman pessimistisemmin, joten käytän 3% reaalituottoa. Tuolloin 30v päästä salkkuni olisi ilman lisäsijoituksia noin 340 000€ kokoinen.

Toivottavasti hissan ope ei eksy tänne…

Bastardoitu ACWI

ACWI sisältää World- ja Emerging Markets -indeksit. Yhteensä ACWI kattaa 47 maata.

World (DM = Developed Markets) sisältää 23 kehittynyttä maata:

Itävalta, Belgia,Tanska, Ruotsi, Suomi, Norja, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Alankomaat, Portugali, Espanja, Sveitsi, Iso-Britannia, Australia, Kanada, Hong Kong, Israel, Japani, Uusi-Seelanti, Singapore ja Yhdysvallat. Sinisellä on merkitty eurooppalaiset maat. 

Emerging Markets (EM = Emerging Markets) sisättää 24 kehittyvää maata:

Brasilia, Chile, Kiina, Tšekki, Kolumbia, Egypti, Kreikka, Unkari, Intia, Indonesia, Etelä-Korea, Kuwait, Malesia, Meksiko, Peru, Filippiinien, Puola, Qatar, Saudi-Arabia, Etelä-Afrikka, Taiwan, Thaimaa, Turkki ja Arabiemiirikunnat. Venäjä pudotettiin viime vuonna Ukrainan sodan takia koko indeksistä pois.

Yhdysvaltojen paino on tällä hetkellä World-indeksissä 69,7% ja ACWI:ssa 62,3%:

https://marketcaps.site/

Itseäni USA:n ja etenkin dollarialtistuksen suuri paino ACWI:ssa on jo pitkään häirinnyt. Valuuttariski on tutkimusten mukaan (tutkittu historiallisia tuottoja) osakesijoittamisessa pieni yli 4 vuoden aikajänteellä, mutta suuri lyhyellä aikajänteellä. Siksi itse haluan salkkuuni noin 5v kokoisen puskurin eli 5v kokoisen allokaatioon ETF:iin, joissa valuuttariskiä ei niinkään ole (Suomi ja Eurooppa).

Alla pieni katsaus muutamiin ETF:iin.

MSCI:n Eurooppa-indeksi (esim. EUNK-ETF) sisältää 15 maata, joten siihen sijoittamalla sijoittaa 15/47 ACWI:n sisältämästä maasta. Euroopan paino on tällä hetkellä 15,7% ACWI:sta. World-indeksisssä on yhteensä 23 maata, joten Eurooppa kattaa 15/23 siitä. Euroopan ulkopuolisia kehittyneitä maita ovat Australia, Kanada, Hong Kong, Israel, Japani, Uusi-Seelanti, Singapore ja Yhdysvallat (8kpl). 

Mikäli sijoittaa Eurooppa (EUNK) + USA (SXR8) -komboon, kattaa se 78% ACWI:n koko markkinasta ja 16/47 maasta (ja 87,3% World-indeksistä).

Jos sijoittaa Eurooppaan (EUNK) + USA:n (SXR8) + EM:n (IS3N), kattaa se noin 88,7% koko ACWI:sta. Jos tähän lisää vielä Japanin (EUNN), kattaa salkku jo 94,2% ACWI:sta. Tällöin salkusta jää puuttumaan kuusi maata: Australia, Kanada, Hong Kong, Israel, Uusi-Seelanti ja Singapore. Niiden yhteenlaskettu paino ACWI:sta on noin 5,8%. 

Toisin sanoen neljään ETF:n (EUNK + SXR8 + IS3N + EUNN) sijoittamalla saa katettua ACWI:sta 94,2%.

Kuinka usein kehittyneisiin markkinoihin (DM) nousee uusia maita? Jos katsoo viimeisiä vuosikymmeniä, on se erittäin harvinaista. Sen sijaan kehittyviin markkinoihin (EM) saattaa silloin tällöin nousta uusia maita mukaan tai niitä saattaa tippua sieltä pois, kuten kävi viime vuonna Venäjälle.

Jos siis ei koe ongelmaksi, että salkusta puuttuu yllä mainitsemani kuusi maata, voi salkun koota esimerkiksi näin:

EUNK 35% + SXR8 45% + IS3N 15% + EUNN 5% 

Tuossa Yhdysvaltojen paino on rajattu 45 prosenttiin ja Euroopan painoa on nostettu noin 20%-yksiköllä. Myös kehittyvät maat ovat pienessä ylipainossa. Kokonaisuudessaan salkku sisältää ACWI:a tasaisemmilla painoilla eri maita. Esimerkiksi EUNK:ssa suurimmalla painolla (23,6%) oleva Iso-Britannia on tuossa salkussa noin 8% painolla.

Jos kuitenkin haluaa kaikki 47 maata salkkunsa, voi USA:n painoa laskea esimerkiksi näin:

EUNL 50% + EUNK 30% + IS3N 15% + EUNN 5%

Tuossa on USA:n paino noin 35% (0,5 x 69,7%), Euroopan paino noin 38% ja kehittyvät markkinat pienessä ylipainossa. Kaikkien kehittyneiden markkinoiden maiden paino on puolitettu, paitsi eurooppalaisten maiden. Näitä puolitetulla painolla olevia maita on yhteensä 7kpl.

Mikäli haluaa vieläkin yksinkertaisemman salkun, jossa USA:n painoa on rajattu, voi sen tehdä esimerkiksi näin:

ACWI (IUSQ-ETF) 70% + EUNK 30%

Tuossa on USA:n paino noin 44% (0,7 x 62,3% = 43,6%) ja Euroopan paino noin 41%. Kaikki Euroopan ulkopuoliset maat ovat 0,7 x painolla, myös kehittyvien markkinoiden maat. Mikäli haluaa kehittyvien maiden osuuden lähelle markkinapainoa, saa sen esimerkiksi näin:

ACWI (IUSQ) 70% + EUNK 25% + IS3N 5%

Tuossa on USA 44%, Eurooppa 36% ja kehittyvät markkinat noin 12,5%.

Mikäli ACWI ei sellaisenaan kelpaa, on monia keinoja luoda oma bastardoitu versio ACWI:sta. Siitä vain sorvaamaan, jos huvittaa.

USA versus muu maailma

USA:n osuus globaalista osakemarkkinasta (ACWI IMI) on tällä hetkellä noin 60%. Moni kuitenkin alipainottaa Yhdysvaltoja, koska ei halua, että yhdellä maalla on salkussa niin iso painoarvo. Voiko tällä alipainottamisella olla iso vaikutus salkun tuottoihin? Moni ajattelee, ettei tuotoissa voi olla kovinkaan merkittäviä eroja pitkällä aikavälillä (esim yli 20 vuotta), sillä markkinatuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. 

Pyörittelin vähän numeroita tämän avulla:

https://www.portfoliovisualizer.com/backtest-asset-class-allocation#analysisResults

Valitsin tarkastelujaksoksi 25 vuotta, sillä se on tavalliselle kuolevaiselle jo hyvinkin pitkä aika olla osakemarkkinoilla. Vertailin USA:n osakemarkkinoiden tuottoja muun maailman (Global ex-US Stock Market) tuottoihin. Dataa löytyy vuoden 1986 tammikuusta vuoden 2023 maaliskuuhun. Tarkastelemiani 25 vuoden ajanjaksoja mahtuu tuolle aikavälille 13 kappaletta. Alla on listattu Reaalituotot eli niissä on huomioitu inflaation vaikutus mutta ei sijoittamisen kuluja. Ensin näkyy aikaväli, sitten USA:n osakemarkkinan Reaalinen annualisoitu tuotto, tämän jälkeen muun maailman Reaalinen annualisoitu tuotto ja lopuksi näiden tuottojen erotus. USA:n osakemarkkina voitti muun maailman tuotoissa kaikkina kyseisinä 25 vuoden ajanjaksoina. Pienin annualisoitu reaalinen tuottoero oli 1,30% ja suurin 5,69%. 

25 vuotta:

1986 (tammikuu) - 2010 (joulukuu): 6,60% - 5,30% = 1,30%

1987 - 2011: 5,98% - 2,27% = 3,71%

1988 - 2012: 6,63% - 1,97% = 4,66%

1989 - 2013: 7,29% - 1,72% = 5,57%

1990 - 2014: 6,90% - 1,21% = 5,69%

1991 - 2015: 7,40% - 2,40% = 5,00%

1992 - 2016: 6,75 - 2,25% = 4,50%

1993 - 2017: 7,22% - 3,94% = 3,28%

1994 - 2018: 6,60 - 2,25% = 4,35%

1995 - 2019: 7,77% - 2,68% = 5,09%

1996 - 2020: 7,32% - 3,01% = 4,31%

1997 - 2021: 7,32% - 3,01% = 4,31%

1998 - 2022: 5,06% - 2,14% = 2,92%

Annualisoitu Reaalituottoero keskimäärin 4,20%-yksikköä USA:n hyväksi.

USA voitti muun maailman reaalituotoissa keskimäärin vuosittain huimalla 4,20%-yksiköllä. (Noin 4,2% vuosituotto kasvattaa alkusijoituksen 2,8-kertaiseksi neljännesvuosisadassa). Tästä ei mielestäni pidä vetää johtopäätöstä, että USA tulee voittamaan muun maailman jatkossakin. Ensinnäkin tuo vuosien 1986-2023 ajanjakso on melko lyhyt. Toiseksi historia ei ole tae tulevasta.

Mitä tästä opin? Ainakin sen, että itse en uskalla jatkossakaan alipainottaa Yhdysvaltoja salkussani. Tästä syystä aion loppuelämäni ajan laittaa uutta rahaa ainoastaan kehittyvien markkinoiden ETF:iin, kuten VGVF ja EUNL. Globaali osakemarkkina puksuttaa neljännesvuosisadasta toiseen toivon mukaan melko ”tasaisen varmaa” tuottoa. ACWI:n tuotto perustuu pitkällä aikavälillä maailman BKT:n kasvuun. Siksi valintani on ACWI.

ACWI versus yksittäiset indeksit - Onko erittäin laaja hajautus turhaa?

”The quality of a decision should not be measured by the end result.”

- Unknown

Kannattaisiko sittenkin keskittyä kulujen ja lähdeverojen minimointiin sijoittamalla yhden tai korkeintaan muutaman maan indeksiin? Päätin selvittää, miten eri indeksit ovat viimeisten vuosikymmenien aikana tuottaneet ja verrata tuottoja ACWI:n tuottoihin. 

Tuotot on mitattu dollareissa (USD). Kunkin indeksin nimen jälkeen olen merkinnyt vuosiluvun. Tämän jälkeen tulee prosenttiluku, joka kertoo, paljonko kyseinen indeksi on joko voittanut tai hävinnyt ACWI:lle annualisoidusti tuon vuosiluvun jälkeen. Mikäli prosenttiluku on positiivinen, on indeksi peitonnut ACWI:n annualisoidusti tuon prosenttiluvun verran ja mikäli se on negatiivinen, on se hävinnyt ACWI:lle. ACWI:n voittaneet indeksit olen lisäksi merkinnyt sinisellä ja hävinneet punaisella. Boldatut indeksit ovat hävinneet tai voittaneet ACWI:n annualisoidusti yli 2,0%-yksikön verran. Kaikki ajanjaksot ovat vähintään 21 vuoden mittaisia. Tiedot poimin MSCI:n läpysköistä. Tässä yksi esimerkki: 

https://www.msci.com/documents/10199/a71b65b5-d0ea-4b5c-a709-24b1213bc3c5

Olen erikseen merkinnyt sulkeisiin, mikäli olen verrannut indeksin tuottoa ACWI IMI:n (syynä datan puuttuminen pelkän ACWI:n osalta). ACWI:n ja ACWI IMI:n tuottoerot ovat melko pienet small capien pienen painon takia, joten mielestäni ei haittaa, että olen osassa tapauksia verrannut indeksin tuottoa ACWI IMI:n. 

Mennäänpä suoraan tuloksiin:

World 1988 +0,15% (eli MSCI World voitti MSCI ACWI:n annualisoidusti 0,15% verran aikavälillä 1.1.1988 - 30.11.2022).

EM 2001 +1,94%

Eurooppa 1998 -0,06%

Aasia (sisältää kehittyneitä että kehittyviä maita) 2001 -1,36%

Pacific (Australia, Japani, Uusi-Seelanti, Hongkong ja Singapore) 1995 -4,80% (verrattuna ACWI IMI:n)

USA 1988 +2,93%

Japani 1995 -6,07% (verrattuna ACWI IMI:n)

Iso-Britannia 1995 -1,43% (verrattuna ACWI IMI:n)

Kiina 1993 -6,57%

Kanada 1988 +0,65%

Ranska 2001 -1,86%

Irlanti 1995 -4,54% (verrattuna ACWI IMI:n)

Saksa 2001 -2,29%

Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja) 2001 -0,47%

Sveitsi 1994 +1,69% (verrattuna ACWI IMI:n)

Australia 1988 +1,43%

Taiwan 1995 -1,83% (verrattuna ACWI IMI:n)

Etelä-Korea 1995 -2,13% (verrattuna ACWI IMI:n)

Alankomaat 1999 -0,99% (verrattuna ACWI IMI:n)

Italia 1999 -5,52% (verrattuna ACWI IMI:n)

Espanja 1999 -3,6% (verrattuna ACWI IMI:n)

Intia IMI 1995 +0,38% (verrattuna ACWI IMI:n)

Brasilia 2001 +1,93% 

Hongkong 1988 +2,03%

Singapore kesäkuu 1994 -3,32% (verrattuna ACWI IMI:n)

Indonesia kesäkuu 1994 -3,23% (verrattuna ACWI IMI:n)

Malesia kesäkuu 1994 -5,40% (verrattuna ACWI IMI:n)

Chile 2001 -0,49%

Meksiko 2001 +2,60% (verrattuna ACWI IMI:n)

Puola kesäkuu 1994 -6,65% (verrattuna ACWI IMI:n)

Turkki 1999 -0,52% (verrattuna ACWI IMI:n)

Etelä-Afrikka 2001 +1,98% (verrattuna ACWI IMI:n)

Thaimaa 2001 +6,23% (verrattuna ACWI IMI:n)

Filippiinit 2001 +0,82% (verrattuna ACWI IMI:n)

USA:n tuotot ovat olleet erinomaiset, jonka takia sen paino ACWI:ssa onkin nykyään noin 60%. Tärkein havainto mielestäni on, että eri indeksien tuotot vaihtelevat todella suuresti, vaikka ajanjaksoksi valittaisiin 20-30 vuotta. Esimerkiksi Kiina on noin 30 vuoden aikana tuottanut annualisoidusti noin 6,5% huonommin kuin ACWI. Samoin ainakin Japani, Irlanti, Espanja, Italia, Indonesia, Malesia, Puola ja Singapore ovat olleet katastrofaalisia sijoituksia verrattuna ACWI:n. 

Pohjoismaat ovat kokonaisuutena hävinneet hieman ACWI:lle sitten vuoden 2001. Jos valitaan pidempi aikaväli ja tarkastellaan kutakin maata erikseen, ovat tulokset aika erilaiset. Tässä vielä erikseen Pohjoismaat:

Suomi 1988 -0,42%

Ruotsi kesäkuu 1994 +2,3% (verrattuna ACWI IMI:n)

Tanska 1988 +5,11% 

Norja kesäkuu 1994 +0,15% (verrattuna ACWI IMI:n)

Ymmärtääkseni ainakin Tanskan indeksin toimialakohtaiset painot ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä paljonkin (terveysalan paino on nykyään yli 60%). Samalla sen p/e-luku on noussut huomattavasti. Tämä on ymmärtääkseni yksi tekijä, joka selittää Tanskan huimat tuotot.

Tässä vielä erilaisia faktoreita:

ACWI Small cap 2001 +2,13%

ACWI Value 1997 -0,32%

ACWI Small cap Value 2001 +3,10% 

ACWI Momentum heinäkuu 1994 +3,53%

ACWI Quality heinäkuu 1994 +3,24%

Faktorit ovat MSCI:n datan mukaan antaneet pääasiassa reipasta ylituottoa. Faktoreiden heikkous on kuitenkin korkeammat kulut ja se, että kukin ETF toteutaa kyseisen faktorin metsästystä hieman erilaisella metodologialla. Esimerkiksi value-faktorista on useita erilaisia määritelmiä ja kukin ETF käyttää hieman erilaista metodologiaa. Tällöin eri value-faktoreiden tuotot voivat poiketa suurestikin toisistaan. Lisäksi Euroopassa on melko rajattu valikoima faktori-ETF:iä ja moni niistä on kooltaan hyvin pieni (sisältää suurentuneen lakkautusriskin).

Onko globaali hajautus siis turhaa? Mielestäni ei sillä yksittäisten maiden indeksit saattavat tuottaa hyvin pitkään erittäin huonosti. Moniko esim Japanin pörssiin rahansa sijoittanut jatkoi Japaniin sijoittamista syvän romahduksen jälkeenkin? Tuskin kovinkaan moni ja vaikka olisi jatkanutkin, salkun kehitys olisi joka tapauksessa hävinnyt reilusti ACWI:lle (MSCI Japan on hävinnyt myös viimeiset 10 vuotta ACWI:lle; tarkalleen 2,80% annualisoidusti). Japanin moni toki entuudestaan tietääkin surkeasti tuottaneena indeksinä, mutta kuten yllä olevat tuotot todistavat, on niitä ollut muitakin. 

ACWI ei millään aikavälillä anna parhaita tuottoja. Sen sijaan sillä voi odottaa saavansa pitkällä aikavälillä hyviä tuottoja. Tuosta todennäköisyydestä olen valmis maksamaan prosentin kymmenyksiä ylimääräistä erilaisten kulujen ja lähdeverojen muodossa.

Hajautus on, jos ei ilmainen, niin ainakin melko edullinen lounas.