lauantai 31. heinäkuuta 2021

Kuukausikatsaus: heinäkuu 2021


”The richest man is not he who has the most, but he who needs the least.”
-Unknown

”The first $100,000 is a bitch, but you gotta do it. I don’t care what you have to do - if it means walking everywhere and not eating anything that wasn’t purchased with a coupon, find a way to get your hands on $100,000. After that, you can ease off the gas a little bit.”
- Charlie Munger

Heinäkuun nettotulot:
 
Palkka (netto): 3855€ (sisältää lomarahan) 
     
Menot:
  Elintarvikkeet: 564€
  Bensa: 145€
  Laskut: yhtiövastike 2 x 315,41€ = 630,42€
                puhelinlasku 22,17€
                lääkäri 41,20€
              
  Muut:   vaatteet 230€
               lomamatkat 186€
               perheen tilille 110€
               kausilippu 901€
                                                    
KULUT YHTEENSÄ: 2831€

TULOT - MENOT: 3855€ - 2831€ = 1024€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 1024€ : 3855€ = 26,5%

Nettotuntipalkka: 1024€ : 170h = 6,02€/h

ETF-sijoituksiin yhteensä: 493€ (EUNL)

Varat:
Käteinen: 4143€
Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 95 450€ (muutos viime kuusta: +600€)
Salkun koko 5,1 x elämisen vuosikulut.
Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 99 593€ (muutos viime kuusta: +1132€)
 
Ajatuksia menneestä kuukaudesta:
Nettotulot olivat lomarahojen ansiosta hyvät, mutta myös kulut olivat suuret. Likvidit varat ovat hyvin lähellä 100 000 euroa. Jotenkin on sellainen olo, että tämä pörssiralli ei välttämättä enää tänä vuonna jatku niin, että tuo maaginen 100 000€ raja menisi rikki. Tämä olisi toivottavaa pitkän ajan tuottoja ajatellen.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2021

Tuuliviiri rauhaton - Täyskäännös


Teenkin täyskäännöksen. Ostan tulevat kuukaudet pelkkää kehittyviä markkinoita mikäli USA:n ja kehittyneiden markkinoiden välisessä arvostustasojen erossa ei tapahdu merkittävää muutosta. Tavoitteeni on nostaa kehittyvien markkinoiden osuus 20%:n salkusta eli näillä näkymin noin 20 000 euroon. Tässä väliprojektissa kestää arviolta vain 7-9kk. Miksi teen näin? Ostin jo koronaromahduksessa koko loppuelämäni tarpeisiin pienyhtiöiden osuuden täyteen (iusn). Nyt teen saman kehittyville markkinoille. Tämän jälkeen voin vaikka koko loppuelämäni ostaa vain yhtä lappua eli kehittyneitä markkinoita (esim. EUNL). Tällöin saan sijoittamisen automatisoitua todella tehokkaasti. Kun katsoo USA:n ja EM:n gäppiä arvostustasoissa, en usko että tämä kovin huono ajankohta on tälle liikkeelle. EM on riskisempi sijoitus, joten haluan ottaa tuon riskin kokonaan mahdollisimman nuorena sen sijaan, että ostan sitä ripotellen suraavat 20 vuotta. Tuolla vain siirtää riskinottoa ajallisesti. Tämän voi nähdä pahamaineisena ajoittamisena. Ehkä se sitä onkin. En suosittele kenellekään, kuten minulla ei muutoinkaan tapana ole.

Lisäksi eri ETF:ien p/e:t ovat BlackRockin mukaan nyt:

SXR8 = 33,51

EUNL = 28,57

IS3N = 18,95





Lähde: https://www.yardeni.com/pub/mscipe.pdf

EDIT. Katsottuani alla olevan videon päätin sittenkin palata 24.7. julkaisemaani sijoitussuunnitelmaan. Kohdasta 44min eteenpäin:

https://youtu.be/IbirBW2mXfg

Tuuliviiri, indeed...

 

lauantai 24. heinäkuuta 2021

Sijoitussuunnitelman päivitys

                                 ”In investing you get what you don’t pay for.”

                                                        - John Bogle

Teen pienen muutoksen sijoitussuunnitelmaan. Teen jatkossa kuukausittain sijoituksia seuraavalla allokaatiolla:

EUNL 87% ja IS3N 13%. 

Tällä tavoin en ota maakohtaista näkemystä. Pienyhtiöitä en salkkuuni enää osta, sillä ne ovat isossa ylipainossa jo nyt salkussani. Lisäksi IUSN:n kulut ovat melko isot. Lisäksi pienyhtiöiden riskipreemio saattaa koskea vain small cap valueta.

Tiettyjen yksittäisten ETF:ien alhaiset kokonaiskulut houkuttelevat. Teen niin, että rakennan salkulleni ensin rauhassa vankan perustan EUNL:n ja IS3N:n avulla. Myöhemmin saatan siirtyä sijoittamaan  yksittäisiin vielä alhaisempien kulujen ETF:iin. Esimerkiksi LYP6 ja SXR8 vaikuttavat houkuttelevilta kokonaiskuluiltaan. Vuosien saatossa saattaa tulla monia muitakin kulutehokkaita ETF:iä vastaan, joten yritän pitää itseni kartalla näissä asioissa.

Täältä voit itse tutkia eri ETF:ien tracking differenceä, joka antaa aika hyvin osviittaa rahastojen todellisista kokonaiskuluista:

https://www.trackingdifferences.com/

maanantai 5. heinäkuuta 2021

Tilastot ja käppyrät sijoitusfilosofiani takana


”The two greatest enemies of the equity fund investor are expenses and emotions”
- John C. Bogle


Suurin osa ihmisistä yrittää todennäköisesti ajoittaa markkinoita. Useimmiten hajautus on myös surkea. Lopputuloksena sijoittajat saavat keskimäärin paljon heikompaa tuottoa, kuin mitä markkinat antavat. Hyvä, jos inflaatiolle pärjäävät. Passiivinen holdaaja sen sijaan saa aina kohdeindeksin tuoton (miinus erilaiset kulut ja verot). Tärkeintä on pitää tunteet kurissa.


Jos salkussa on vain muutamaa yhtiötä, saa todennäköisesti suunnilleen markkinoiden mediaanituoton, ei keskiarvotuottoa. Kunnon hajauttaminen on ainut ilmainen lounas. Suurin osa yhtiöistä on katastrofaalisia sijoituksia ja hyvin pieni osa yhtiöistä vastaa koko indeksin reaalituotosta.

      Lähde: Novel Investor

Edes 15 vuoden aikavälillä yksittäisten maiden pörssit eivät välttämättä tuota läheskään saman verran, vaan erot voivat olla todella merkittäviä. Yllä olevan taulukon tuotot on laskettu aikaväliltä 2006-2020.

             Lähde: MSCI

Edes yksittäiseen maanosaan, kuten Eurooppaan, sijoittamalla ei välttämättä saa globaaliin indeksiin nähden keskipitkällä aikavälillä kilpailukykyistä tuottoa. 



              Lähde: Credit Suisse

Globaali indeksi (esim MSCI ACWI IMI index) tarjoaa pitkällä aikavälillä hyvää tuottoa. Siihen sijoittamalla ei koskaan saa aivan parasta tuottoa, mutta tuskin tuotot häntäpäähänkään asettuvat erinomaisen hajautuksen ansiosta. Eikä tarvitse arpoa, mikä maa tai sektori tuottaa milloinkin parhaiten.


Maailmanindeksiin sijoittamalla ei tarvitse ottaa aktiivisesti kantaa eri maiden painotuksiin. Indeksin sisältämien maiden painot elävät automaattisesti ajan saatossa. Sijoittajan ei tarvitse tehdä muuta kuin holdata sijoituksiaan.



Globaali bruttokansantuote lähti nousuun vasta kun luonnontieteet keksittiin. Siihen asti talous ei kasvanut juuri lainkaan.


Tieteen, teknologian ja markkinatalouden avulla etenkin länsimaat ovat vaurastuneet satumaisen paljon. 


Talouskasvu on ollut historiassa melko sitkeästi plussan puolella ja kasvutahti on ollut suhteellisen vakaa ja helposti ennustettava. Osakemarkkinoiden kehitys on pitkällä aikavälillä riippuvainen reaalitalouden kasvuvauhdista.


Myös jatkossa talous oletettavasti kasvaa erityisesti tieteen ja teknologian kehityksen myötä. Koronan aiheuttama romahdus ei todennäköisesti juurikaan edes näy pitkän aikavälin käppyröissä.


                                                Lähde: mrmoneymustache.com

Taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen on melko yksinkertaista matematiikkaa, jos ja kun osakemarkkinat tuottavat jatkossakin suunnilleen sen verran, kuin pitkällä aikavälillä historiallisestikin.



Sama taulukko vähän erilaisessa muodossa. Monessa maassa iso säästöprosentti on normi.


                   Lähde: earlyretirementnow.com

SWR:ää (safe withdrawal rate) on tutkittu tutkimalla historiallisia tuottoja. Taulukko antaa hyvän arvion siitä, kauanko erilaisten salkkujen (osakkeet/korot) tuotoilla/pääomalla voi olettaa voivansa elää. Ruoho on ollut pitkässä juoksussa vihreämpää sillä puolella aitaa, missä osakepaino on ollut korkea tai edes korkeahko. 

Blogitekstisuositus

Uudenlainen ote työhön

”It is not a daily increase, but a daily decrease. Hack away the unessential.” -B.L. Parempi viikko, valoisampi mieli. Edellisessä kirjoituk...

Suosituimmat tekstit