Katsaus suureen kauniiseen salkkuun

Note to self:

USA:n osuus salkustani on nyt 53%. Trumpin The One Big Beautiful Bill sisältää osinkojen lähdeverojen nostamisen 20 prosenttiyksiköllä nykyisestä 30 prosentista 50 prosenttiin. Toivon mukaan Irlantiin rekisteröityjen ETF:ien osalta lähdevero nousisi kuitenkin ”vain” 35 prosenttiin (15% + 20% = 35%). Toivoa on myös siitä, ettei lakiehdotus mene ihan tuollaisenaan läpi. Näillä näkymin laki tulisi voimaan vuonna 2027.

Laskin, että salkkuni USA-altistus on nyt 53%. ACWI IMI:ssä USA:n paino on 63%, joten itselläni on hieman tuota alempi. Vastaavasti esimerkiksi MSCI World -indeksissä USA:n paino on noin 71,5%.

Taidan tähdätä siihen, että USA:n osuus olisi noin 50% salkustani. Jatkossa saatankin sijoittaa VGVF:n lisäksi myös esimerkiksi EUNK:n tai EXUS tai IXUA ETF:iin. Lisäksi yksi vaihtoehto olisi sijoittaa 50% SXR8 (S&P 500) ja 50% EXUS/IXUA (World ex-USA). SXR8 ja EXUS löytyvät Nordnetin kuukausisäästölistalta, joten ne valitsemalla saisin automatisoitua sijoittamisen ja saisin hieman alennettua ostokuluja.

USA versus muu maailma

USA:n osuus globaalista osakemarkkinasta (ACWI IMI) on tällä hetkellä noin 60%. Moni kuitenkin alipainottaa Yhdysvaltoja, koska ei halua, että yhdellä maalla on salkussa niin iso painoarvo. Voiko tällä alipainottamisella olla iso vaikutus salkun tuottoihin? Moni ajattelee, ettei tuotoissa voi olla kovinkaan merkittäviä eroja pitkällä aikavälillä (esim yli 20 vuotta), sillä markkinatuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. 

Pyörittelin vähän numeroita tämän avulla:

https://www.portfoliovisualizer.com/backtest-asset-class-allocation#analysisResults

Valitsin tarkastelujaksoksi 25 vuotta, sillä se on tavalliselle kuolevaiselle jo hyvinkin pitkä aika olla osakemarkkinoilla. Vertailin USA:n osakemarkkinoiden tuottoja muun maailman (Global ex-US Stock Market) tuottoihin. Dataa löytyy vuoden 1986 tammikuusta vuoden 2023 maaliskuuhun. Tarkastelemiani 25 vuoden ajanjaksoja mahtuu tuolle aikavälille 13 kappaletta. Alla on listattu Reaalituotot eli niissä on huomioitu inflaation vaikutus mutta ei sijoittamisen kuluja. Ensin näkyy aikaväli, sitten USA:n osakemarkkinan Reaalinen annualisoitu tuotto, tämän jälkeen muun maailman Reaalinen annualisoitu tuotto ja lopuksi näiden tuottojen erotus. USA:n osakemarkkina voitti muun maailman tuotoissa kaikkina kyseisinä 25 vuoden ajanjaksoina. Pienin annualisoitu reaalinen tuottoero oli 1,30% ja suurin 5,69%. 

25 vuotta:

1986 (tammikuu) - 2010 (joulukuu): 6,60% - 5,30% = 1,30%

1987 - 2011: 5,98% - 2,27% = 3,71%

1988 - 2012: 6,63% - 1,97% = 4,66%

1989 - 2013: 7,29% - 1,72% = 5,57%

1990 - 2014: 6,90% - 1,21% = 5,69%

1991 - 2015: 7,40% - 2,40% = 5,00%

1992 - 2016: 6,75 - 2,25% = 4,50%

1993 - 2017: 7,22% - 3,94% = 3,28%

1994 - 2018: 6,60 - 2,25% = 4,35%

1995 - 2019: 7,77% - 2,68% = 5,09%

1996 - 2020: 7,32% - 3,01% = 4,31%

1997 - 2021: 7,32% - 3,01% = 4,31%

1998 - 2022: 5,06% - 2,14% = 2,92%

Annualisoitu Reaalituottoero keskimäärin 4,20%-yksikköä USA:n hyväksi.

USA voitti muun maailman reaalituotoissa keskimäärin vuosittain huimalla 4,20%-yksiköllä. (Noin 4,2% vuosituotto kasvattaa alkusijoituksen 2,8-kertaiseksi neljännesvuosisadassa). Tästä ei mielestäni pidä vetää johtopäätöstä, että USA tulee voittamaan muun maailman jatkossakin. Ensinnäkin tuo vuosien 1986-2023 ajanjakso on melko lyhyt. Toiseksi historia ei ole tae tulevasta.

Mitä tästä opin? Ainakin sen, että itse en uskalla jatkossakaan alipainottaa Yhdysvaltoja salkussani. Tästä syystä aion loppuelämäni ajan laittaa uutta rahaa ainoastaan kehittyvien markkinoiden ETF:iin, kuten VGVF ja EUNL. Globaali osakemarkkina puksuttaa neljännesvuosisadasta toiseen toivon mukaan melko ”tasaisen varmaa” tuottoa. ACWI:n tuotto perustuu pitkällä aikavälillä maailman BKT:n kasvuun. Siksi valintani on ACWI.

Laskin salkulleni tuottoennusteen tälle vuosikymmenelle ammattilaisten arvioita hyödyntäen

Tammikuussa erinäiset finanssialan toimijat ennustivat osakkeiden tuotot seuraavalle noin 10v ajanjaksolle. Kyseiset yhtiöt olivat BlackRock, Vanguard, JPMorgan, Morningstar ja Research Affiliates. Laskin keskiarvot näistä ennusteista. Luvut ovat nominaalisia, eli niistä ei ole vielä otettu inflaatiota ja kuluja pois.

USA 3,14%.

Muu kehittynyt maailma 6,32% (osa firmoista ennusti tuotot kylläkin vain Euroopan osalta).

Kehittyvät markkinat 6,8%.

Luvut ovat suuntaa-antavasti tällaiset. Luvut on laskettu ymmärtääkseni large cap -yhtiöistä. Salkussani on kuitenkin paljon small capeja, joten nämä ennusteet eivät todennäköisesti täysin sovellu omaan salkkuuni, mutta käytän niitä silti. 

Salkkuni maantieteellinen allokaatio on seuraava:

USA 50%

Muut kehittyneet maat 33% 

Kehittyvät markkinat 17%. 

Lasketaan, paljonko salkkuni tuottoennuste on seuraavalle 10v ajalle:

0,50 x 3,14% + 0,33 x 6,32% + 0,17 x 6,8% = 4,81%, eli noin 4,8%.

Oletan, että inflaatio on jatkossa keskuspankkien tavoitetta hieman isompi, eli 2,3%. Lisäksi oletan, että juoksevat kulut sekä osinkojen lähdeverot syövät 0,6% tuotoista. Jäljelle jää vuosittaista reaalituottoa kulujen ja inflaation jälkeen:

4,8% - 2,9% = 1,9%.

Salkkuni on nyt noin 90 000€. Jos en sijoittaisi enää lainkaaan uutta rahaa markkinoille, salkku kasvaisi kymmenessä vuodessa 1,9% annualisoidulla reaalituotolla 108 600 euroon.

Yllä olevat ennusteet ovat vain ennusteita ja markkina voi yllättää jatkossakin. Niihin ei siis pidä sokeasti luottaa. Itse en näiden laskuharjoitusten jälkeen ole kuitenkaan ainakaan ylipainoon USA:a laittamassa. Jatkossa sijoitan tylsästi sijoitussuunnitelmani mukaisesti, eli tankkaan EUNL:ää kunnes kehittyneet markkinat (is3n) ja small capit (iusn) lähestyvät markkinapainoa. Eli viimeaikainen USA:n tankkaaminen saa minun osaltani nyt kyllä loppua. 

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Saa nähdä, loppuuko USA:n osakemarkkinan ylivoima muuhun maailmaan nähden tällä vuosikymmenellä ainakin hetkeksi. En ylläty, jos niin tosiaan käy. Jos USA kuitenkin dominoi tälläkin vuosikymmenellä, kelpaa sekin minulle oikein hyvin. 

Alla linkki käyttämääni lähteeseen:

https://www.morningstar.com/articles/1018261/experts-forecast-stock-and-bond-returns-2021-edition

Allokaatio-ongelmia

 

Kuten jo aiemmin olen kirjoittanut, panttasin isoa osaa rahoistani pitkään tililläni romahduksen toivossa tai pelossa. Jo viime vuonna aloin kuitenkin sijoittamaan kuukausittain hieman isommilla summilla. Viimein koronadipissä ja sen jälkimainingeissa olen uskaltanut sijoittaa oikeastaan kaiken ylimääräisen rahan markkinoille. Koronadipissä painotin voimakkaasti kuitenkin halvempia indeksejä Capella mitattuna, erityisesti globaaleja small capeja eli IUSN:ää. En vain kyennyt ostamaan korkean arvostuskertoimen EUNL:ää kovin suurilla summilla. IUSN:ää olenkin tänä vuonna ostanut yli 15 000 eurolla. Vaikka allokaatio kärsi niin hyvä puoli oli se, että ylipäänsä kykenin vihdoin siirtämään nuo rahat markkinoille työtä tekemään. Samalla sain tuolle 15 000 eurolle globaalin hajautuksen kehittyneisiin maihin.

Tällä hetkellä salkkuni allokaatio näyttää seuraavalta:

IUSN 27,5%

EUNL 19,4%

IS3N 19,1%

Muut 34%

 

Tavoiteallokaationi ja globaalin markkinan allokaatio sen sijaan on suunnilleen seuraava:

IUSN 12% 

EUNL 75%

IS3N 13%

Salkkuni painotukset ovat siis kovin erilaiset tavoitteeseeni nähden. Yksi syy, miksi EUNL on niin suuressa alipainossa on se, että aikoinaan olen sijoittanut moneen muuhunkin rahastoon ja ETF:ään. Näihin lukeutuu Osuuspankin laajoja indeksirahastoja, Seligsonin rahastoja, Nordnetin ”Superit” ja muitakin ETF:iä. Näiden osuus koko salkusta on siis 34%. Niitä en ole raaskinut missään vaiheessa myydä, enkä niin ajatellut tehdä jatkossakaan. Tämän takia en voi koskaan saada ”kolmen koplan ” allokaatioita täysin oikeaksi. Tarkoitus on kuitenkin saada allokaatiota selvästi lähemmäs tavoitetta. Tästä tulee vuosien projekti, sillä kovin nopeasti en tällä tahdilla ja näin ”isolla” salkulla saa painotuksia merkittävästi muutettua.

 

Suunnitelmana on jatkossa ostaa lähes pelkästään EUNL:ää. Lisäksi kuukausittain ripaus IS3N:ää. Jos USA:n markkinat alituottavat jossain kohtaa tulevaisuudessa muuhun maailmaan nähden, saatan myös ostaa jonkin aikaa S&P 500 -indeksiä eli SXR8:aa. Näin saisin USA:n osuutta lähemmäs oikeaa tasoa. Nimenomaan USA on salkussani melko selvässä alipainossa ja eritoten S&P 500 -indeksin yritykset.

Kriittinen katsaus omistuksiini

Tein tänään inventaarion rahasto- ja ETF-omistuksistani. Alla on tiedot siitä, mikä on noiden sijoitusteni maakohtainen allokaatio (luvut ovat suuntaa-antavasti seuraavat):

USA 40%

Eurooppa 21% (josta Suomen osuus 5%).   

Kehittyvät markkinat 21%

Muut maat 18%

Lisäksi noihin sisältyy small cap -ETF:t, joiden osuus on yhteensä 24%.

Onko allokaatio toivottava?

Olen melko tyytyväinen nykyiseen maakohtaiseen allokaatiooni. Erityisesti USA:n osuuden haluan pitää kutakuinkin tuossa 40 prosentin hujakoilla. Syynä tälle on se, että USA on arvostuskertoimeltaan historiallisen tyyris ja sillä on takanaan vuosikymmenen pituinen ylituoton aikakausi. Esimerkiksi tässä artikkelissa povataan USA:n häviävän tuotoissa seuraavan 10 vuoden aikana globaalisti hajautetulle salkulle, jossa ei ole Yhdysvaltoja: Linkki artikkeliin

Lähtökohtaisesti en myöskään pidä ajatuksesta, että minulla olisi paljoa yli 40% sijoituksistani minkään yksittäisen maan osakemarkkinoilla. USA:n osuus EUNL:ssä ja IUSN:ssä on niin suuri, että jos sijoitan jatkossa näihin suhteessa 65% ja 15% (ja 20% kehittyville markkinoille), menee kuukausisijoituksestani aikalailla tasan 50% Yhdysvaltoihin. Tämän takia päätin hieman muuttaa suunnitelmaani. Ensin kuitenkin pieni katsaus siihen, kuinka hyvin USA:n osakemarkkinat ovat tuottaneet Euroopan osakemarkkinoihin verrattuna viimeisen 10, 20 ja 30 vuoden aikana.

USA versus Eurooppa

Luvuissa ei tietääkseni ole huomioitu osinkoja, mutta ne eivät hirveästi vaikuta loppupäätelmiin.

Katsotaan, mitä USA:n S&P 500 ja Stoxx Europe 600 ovat tuottaneet 30 vuoden aikana keskimäärin vuosittain 1.6.1990-26.6.2020 välillä:

USA:n S&P 500 nousi pisteluvusta 358,77 pistelukuun 3009,05. Vuosittainen tuotto oli siis 7,33%.

Stoxx Europe 600 -indeksi nousi pisteluvusta 109,79 pistelukuun 358,32. Vuosittainen tuotto oli 4,02%.

Tehdään vastaava vertailu aikavälille 1.6.2000-26.6.2020:

USA:n S&P 500 oli aluksi 1454,37 ja nyt 3009,05 eli vuosituotto oli 3,7%.

Stoxx Europe 600 -indeksi oli aluksi 383,11 ja nyt 358,32 eli vuosituotto oli -0,3%

Tehdään vielä vertailu ajanjaksolle 1.6.2010-26.6.2020:

USA:n S&P 500 oli aluksi 1077,11 ja nyt 3009,05 eli vuosituotto on 10,8%.

Stoxx Euro 600 oli aluksi 247,64 ja nyt 358,32 eli vuosituotto on 3,75%.

Vaikka ilmeisesti näissä luvuissa ei ole osinkoja huomioitu, nähdään niistä, että USA on tuottanut varsinkin viimeisen 10v aikana huimasti enemmän kuin Eurooppa.

Vertaillaan Seligsonin rahastojen tuottoja 

Seligsonin rahastoissa on osingot huomioitu. Seligsonin Eurooppa-rahasto on tuottanut keskimäärin vain 1,06% vuodessa vuosien 2000-2020 välillä. USA:n rahastoa heillä ei ollut vielä vuonna 2000.

Seligsonin Eurooppa-rahasto tuotti viimeisen 10v aikana keskimäärin 6,86% kun taas heidän Pohjois-Amerikka -rahastonsa tuotti vastaavana aikana 11,61%. Eroa vuosituotoissa on 4,75%-yksikköä.

Summa summarum

Noista ylläolevista luvuista nähdään, että Eurooppa on tuottanut jo 30v ajan melko huonosti. Erityisen huonosti se on tuottanut aikavälillä 2000-2020. Tämä selittyy paljolti IT-kuplan ja finanssikriisin puhkeamisina, mutta siltikin USA:n verrattuna tuotto on ollut huonoa.

Tämän lisäksi kehittyvät markkinat ovat tuottaneet viimeisen 10v aikana erityisen huonosti (vain 2,47% annualisoidusti/vuodessa keskimäärin).

Lisäksi Euroopan ja kehittyvien markkinoiden arvostuskertoimet ovat selvästi alhaisemmat USA:n S&P 500 -indeksiin nähden. Uskon, että nämä pitkän ajan tuottoerot USA:n ja Euroopan/kehittyvien markkinoiden välillä tulevat tällä vuosikymmenellä jälleen kaventumaan ainakin jonkin verran. Näin on historiassa ennenkin tapahtunut.

Tämän takia tulen jatkossa ostamaan EUNL:n, IS3N:n ja IUSN:n lisäksi myös pienen siivun EUNK-ETF:ää (sisältää tällä hetkellä 443 eurooppalaista yritystä). Tuota ETF:ää minulla jo onkin salkussa jonkin verran, mutta se on ollut jo jonkin aikaa tauolla. 

Tarkoituksena on siis pitää tuo USA:n osuus tuossa 40% tuntumassa. En voi olla varma tuottaako Eurooppa USA:a paremmin jatkossakaan, mutta nyt sille on mielestäni korkeammat todennäköisyydet. Lisäksi tuon EUNK:n juoksevat kulut ovat vain 0,12% eli 0,08% EUNL:ää edullisempi, mikä on pieni lisäbonus. Lisäksi kaikkien osinkojen lähdeveroja ei tuossa EUNK:ssa tarvinne maksaa, mutta tästä en ole aivan varma. Pitää selvittää sen verotus vielä. Mikäli lähdeveroja ei tarvitse maksaa saa siitä taas hieman kuluetua EUNL:n verrattuna.