Valitako VGVF vai EUNL?

Yhden unelma voi olla toisen painajainen. 

Nyt pitäisi sitten päättää, sijoitanko seuraavat pari vuosikymmentä VGVF:n vai EUNL:n rapiat 20% nettotuloistani eli 600€/kk.

VGVF:n juoksevat kulut ovat 0,12% ja EUNL:n 0,20%. Kokonaiskuluiksi (joka huomioi myös osinkojen lähdeverot, sämpläyksestä johtuvat tuottoerot jne) oletan kuitenkin VGVF:lle 0,50% ja EUNL:lle 0,65%. EUNL:n ostokulu on 2,5€ kun taas VGVF:n 15€. Täten oletan, että kykenen sijoittamaan EUNL:n joka kuukausi 600€ ja VGVF:n joka toinen kuukausi 1190€. Kuinka suuriksi sijoitukset kasvavat 20 vuodessa:

0% reaalituotolla:

EUNL: 141 851€

VGVF: 142 800€

1% reaalituotolla:

EUNL: 156 961€

VGVF:158 066€

2% reaalituotolla:

EUNL: 174 074€

VGVF: 175 357€

3% reaalituotolla:

EUNL: 193 471€

VGVF: 194 958€

4% reaalituotolla:

EUNL: 215 473€

VGVF: 217 195€

Erot sijoituksien loppusummissa ovat siis enintään parin tonnin luokkaa. Tämän takia aion automatisoida sijoittamiseni sijoittamalla kuukausisäästön kautta parin vuosikymmenen ajan reilut 20% nettopalkastani eli 600€/kk EUNL:n. Onhan se vähän tyyris, mutta hyvästä varojen hallinnoinnista olen valmis myös hieman maksamaan. Lisäksi EUNL:n AUM on massiivinen (92 miljardia dollaria), joten tuskinpa sitä lakkautetaan.

Tammikuusta lähtien automatisoin sijoittamisen ja sieluni saa rauhan. Keskityn jatkossa bodaamiseen. Ostan vihdoin nappikuulokkeet ja vetoremmit ja vetelen ahkerasti salilla. Siis maasta, en käteen. Tarvittaessa kiikkuunkin.

Markkina riepottelee sijoittajaa

Tässä kirjoituksessa havainnollistan sijoittamisen dynamiikkaa hyödyntäen historiallisia tuottoja. Dataa on vain noin 45 vuoden ajalta, mutta kyllä sekin jo riittää maistiaiseksi. Data on täältä: https://curvo.eu/backtest/en

Koska EUNL:n data ulottuu tammikuuhun 1979 saakka, päätin käyttää EUNL:ää, joka seuraa MSCI World -indeksiä eli se sijoittaa kehittyneiden markkinoiden isoihin yhtiöihin. Oletan kokonaiskuluiksi 0,6%, sillä EUNL:n kokonaiskulut ovat olleet tuota luokkaa viime vuosina sisältäen hallinnointikulun, kaupankäyntikulut sekä osinkojen lähdeverot. Oletukseni näyttää siis tältä:

Sijoitusten ajallisella painostuksella on suuri merkitys salkun kasvuun. Otetaan aikaväli tammikuu 1979 - tammikuu 2024. Tuona aikana EUNL:n reaalinen annualisoitu tuotto kulujen jälkeen oli 6,43% (käyttäen yllä kertomaani 0,6% kuluarviota). Jos sijoitti tuon 45 vuoden ajan 1000€/kk, salkku kasvoi lineaarisesti sekä logaritmisesti näin:

Huomaathan, miten salkku moninkertaistui ensimmäisinä vuosina (alempi kuva). Tämä johtui kuukausittaisista sijoituksista. Ensimmäisten vuosien markkinatuotoilla ei siis ole juuri mitään merkitystä salkun kasvua ajatellen, vaan kasvu on lähes kokonaan kuukausittain sijoitettavien summien varassa. Ajan myötä kuukausittaisen sijoituksen merkitys vähenee ja markkinatuotot alkavat näytellä isompaa osaa. Prosentuaalisilla markkinatuotoilla ei ole juuri mitään väliä niin kauan, kun markkinoilla on euromäääräisesti vaatimaton summa sijoitettuna. Prosentit alkavat purra vasta, kun salkku on iso. Kymmenen prosentin tuotto 10 000€ salkkuun on vain 1000€ mutta 100 000€ salkussa jo 10 000€. Tämän mekanismin takia palkastaan kuukausittain tasaisesti sijoittavien lopullinen salkun koko nojaa hyvin pitkälti sijoitusuran viimeisten vuosien pörssituottoihin. Toisin sanoen myö salkun kasvatusvaihe sisältää sequence of returns riskin. Salkun euromääräinen reagointi pörssituottoihin ylipainottuu siis viimeisiin vuosiin. Tätä riskiä voi pienentää sijoittamalla aggressiivisesti sijoitusuran alkupäässä. 

Yllä antamassani esimerkissä henkilö sijoitti 45 vuoden aikana 45 x 12 x 1000€ = 540 000€. Salkku kasvoi reaalisesti 1,467 miljoonaan euroon. Koska salkun kasvu nojasi sijoitusuran alkupäässä pitkälti vain kuukausittaisiin lisäsijoituksiin, jäi salkun annualisoitu tuotto koko sijoitetulle summalle reaalisesti vain 2,25 prosenttiin (vertaa sitä yllä mainitsemaani 6,43% pörssin antamaan reaalituottoon). Sama henkilö olisi siis saavuttanut tuon samaisen 1,467 miljoonan salkun 45 vuodessa sijoittamalla samaisen 540 000€ kerralla pörssiin tammikuussa 1979 ja hän olisi tarvinnut sille vain 2,25% annualisoidun reaalituoton tuon 6,43% sijaan. Vaihtoehtoisesti hän olisi voinut sijoittaa tammikuussa 1979 kertasijoituksena vain 90 000€ euroa ja kun hän olisi saanut 6,43% annualisoidun reaalituoton, olisi salkku ollut vuoden  2024 tammikuussa tuo samainen 1,467 miljoonaa euroa reaalisesti.

Jos henkilö olisikin tehnyt tammikuussa 1979 100 000€ kertasijoituksen eikä olisi tämän jälkeen enää sijoittanut euroakaan, olisi salkku kasvanut 45 vuodessa 1,632 miljoonaan euroon. Hän olisi siis lopussa ollut varakkaampi kuin 540 000€ kuukausipalkastaan tasaisesti sijoittanut henkilö. Tämä johtuu siitä, että tuo 100 000€ päätyi heti markkinoille kasvamaan 45 vuoden ajan reaalisesti 6,43% vuodessa (annualisoidusti). Salkun kasvu olisi näyttänyt tältä lineaarisesti ja logaritmisesti:

Suurin osa meistä joutuu kuitenkin sijoittamaan palkasta hitaasti rahaa markkinoille. Kuvitellaan, että henkilö olisi sijoittanut 10 vuoden ja 1 kuukauden ajan EUNL:n tasan 1000€/kk. Oletan, että henkilö aloittaa sijoittamaan tammikuussa ja lopettaa sijoittamisen 10v 1kk myöhemmin tammikuussa. Hän siis sijoittaa palkastaan markkinoille 121 000€. Hänen salkkunsa olisi eri kymmenen vuoden ajanjaksona kasvanut seuraavasti. (Alla olen listannut ensin ajanjakson, jolloin salkkua kasvatetaan, sitten salkun annualisoidun reaalituoton 0,6% kulun jälkeen ja lopuksi salkun lopullisen koon tuon ajanjakson päätteeksi. Pyöristin salkun loppusumman lähimpään tasatuhanteen.)

10v 1kk:

1979 - 1989 = 6,11% = 218 000€

1980 - 1990 = 4,47% = 187 000€

1981 - 1991 = 0,42% = 126 000€

1982 - 1992 = 1,08% = 135 000€

1983 - 1993 = 0,19% = 123 000€

1984 - 1994 = 2,88% = 160 000€

1985 - 1995 = 0,64% = 129 000€

1986 - 1996 = 1,94% = 146 000€

1987 - 1997 = 2,66% = 157 000€

1988 - 1998 = 4,70% = 191 000€

1989 - 1999 = 5,67% = 209 000€

1990 - 2000 = 8,14% = 263 000€

1991 - 2001 = 6,80% = 232 000€

1992 - 2002 = 3,79% = 175 000€

1993 - 2003 = -1,83% = 101 000€

1994 - 2004 = -0,55% = 115 000€

1995 - 2005 = -0,89% = 111 000€

1996 - 2006 = 0,42% = 126 000€

1997 - 2007 = 0,49% = 127 000€

1998 - 2008 = -1,74% = 102 000€

1999 - 2009 = -5,66% = 68 000€

2000 - 2010 = -3,01% = 89 000€

2001 - 2011 = -0,92% = 110 000€

2002 - 2012 = -0,89% = 111 000€

2003 - 2013 = 0,05% = 122 000€

2004 - 2014 = 1,04% = 134 000€

2005 - 2015 = 3,30% = 167 000€

2006 - 2016 = 2,59% = 156 000€

2007 - 2017 = 3,84% = 176 000€

2008 - 2018 = 4,42% = 186 000€

2009 - 2019 = 3,63% = 172 000€

2010 - 2020 = 4,35% = 185 000€

2011 - 2021 = 4,07% = 180 000€

2012 - 2022 = 4,84% = 193 000€

2013 - 2023 = 2,41% = 153 000€

2014 - 2024 = 2,52% = 155 000€

Tuossa siis sijoitettiin 121 000€ tasaisesti markkinoille. Heikoin tulos oli reaalisesti 68 000€. Paras tulos oli huimat 263 000€. Paras tulos oli siis lähes 3,9 kertainen heikoimpaan lopputulokseen nähden! Tuohon heikoimpaan ajanjaksoon sattui osumaan kaksi romahdusta (IT-kupla sekä finanssikriisi)! Paras tulos saatiin ajanjaksolla, jonka lopussa oli huima pörssinousu (ennen IT-kuplan poksahtamista).

Katsotaan seuraavaksi, miten salkku olisi kasvanut 20v 1kk aikana, jos olisi sijoitettu 1000€/kk eli yhteensä 241 000€.

20v 1kk:

1979 - 1999 = 4,48% = 577 000€

1980 - 2000 = 5,36% = 682 000€

1981 - 2001 = 4,62% = 593 000€

1982 - 2002 = 3,26% = 457 000€

1983 - 2003 = 0,51% = 267 000€

1984 - 2004 = 1,19% = 305 000€

1985 - 2005 = 1,03% = 296 000€

1986 - 2006 = 1,77% = 342 000€

1987 - 2007 = 1,76% = 341 000€

1988 - 2008 = 0,55% = 269 000€

1989 - 2009 = 1,36% = 315 000€

1990 - 2010 = -0,64% = 212 000€

1991 - 2011 = 0,00% = 241 000€

1992 - 2012 = -0,36% = 224 000€

1993 - 2013 = -0,11% = 236 000€

1994 - 2014 = 0,36% = 259 000€

1995 - 2015 = 1,39% = 317 000€

1996 - 2016 = 0,92% = 289 000€

1997 - 2017 = 1,44% = 320 000€

1998 - 2018 = 1,56% = 328 000€

1999 - 2019 = 1,36% = 315 000€

2000 - 2020 = 2,25% = 376 000€

2001 - 2021 = 2,49% = 393 000€

2002 - 2022 = 3,26% = 457 000€

2003 - 2023 = 2,39% = 386 000€

2004 - 2024 = 2,69% = 408 000€

Paras tulos oli 682 000€. Tuolloinkin salkku kasvoi viimeisinä vuosina paljon, koska IT-kuplaa rakennettiin. Heikoin tulos oli 212 000€. Tuossa henkilö siis sijoitti 20v aikana enemmän rahaa markkinoille kuin mitä salkun arvo lopussa oli. Tuon ajanjakson puolivälissä oli IT-kuplan romahdus sekä lopussa myös finanssikriisistä aiheutunut pörssiromahdus. Suurin salkku oli 3,2 kertaa niin suuri kuin pienin salkku (682 000€ versus 212 000€). Vaikka henkilö sijoitti jopa 20v ajan tasaisesti EUNL:n olivat erot lopputuloksissa isot. Näinkin pitkällä aikavälillä siis viimeisten vuosien kurssiliikkeet vaikuttavat yhä vahvasti lopputulokseen.

Entäpä jos olisi sijoittanut 30v 1kk ajan 1000€/kk EUNL:n? Tuolloin henkilö olisi sijoittanut 361 000€ tasaisesti markkinoille. Tässä tulokset:

30v 1kk:

1979 - 2009 = -0,03% = 358 000€

1980 - 2010 = 0,41% = 408 000€

1981 - 2011 = 0,69% = 444 000€

1982 - 2012 = 0,44% = 411 000€

1983 - 2013 = 0,60% = 431 000€

1984 - 2014 = 0,94% = 478 000€

1985 - 2015 = 1,64% = 587 000€

1986 - 2016 = 1,34% = 537 000€

1987 - 2017 = 1,63% = 585 000€

1988 - 2018 = 1,66% = 590 000€

1989 - 2019 = 1,49% = 562 000€

1990 - 2020 = 2,05% = 662 000€

1991 - 2021 = 2,06% = 665 000€

1992 - 2022 = 2,44% = 742 000€

1993 - 2023 = 1,80% = 615 000€

1994 - 2024 = 2,01% = 654 000€

Tällä aikavälillä heikoin tulos oli 358 000€. Henkilö sijoitti markkinoille 3000€ enemmän kuin mitä salkun arvo lopussa oli. Tuolla aikavälillä 1979 - 2009 sijoittaja koki kaksi isoa pörssiromahdusta sijoitusuransa loppusuoralla (alkaen vuonna 2000 ja 2008). Sijoitusuran alun noususta (vuoteen 2000 saakka) ei ollut euromääräisesti ihan hirveästi apua. Paras tulos saatiin aikavälillä 1992 - 2022 (742 000€). Tuolloin kaksi isoa pörssiromahdusta sattuivat onnekkaasti jo sijoitusuran alussa ja viimeiset 13 vuotta oli komeaa nousua. Ero suurimman ja pienimmän salkun välillä oli 2,07 kertainen. Vaikka ajanjakso oli melko pitkä, eli 30 vuotta, erot lopputuloksissa olivat mielestäni yhä melko isot. 

Katsotaan vielä 40v 1kk aikaväli. Henkilö sijoitti tasaisesti 481 000€. 

40v 1kk:

1979 - 2019 = 1,88% = 1 011 000€

1980 - 2020 = 2,14% = 1 119 000€

1981 - 2021 = 2,06% = 1 086 000€

1982 - 2022 = 2,36% = 1 219 000€

1983 - 2023 = 1,89% = 1 015 000€

1984 - 2024 = 2,08% = 1 094 000€

Tässä erilaisia 40 vuoden ajanjaksoja on vain 6kpl, joten erot lopputuloksissa ovat melko pienet. Näin pitkällä aikavälillä ensimmäisten kuuden vuoden pörssituotoilla ei ole siis lopputuloksen kannalta juurikaan väliä, koska ensimmäisten vuosien tuottoja dominoi pörssituottojen sijaan kuukausittain sijoitettavan summan suuruus (joka oli kaikissa näissä sama 1000€). Ja koska viimeiset 13 vuotta osakemarkkina on lähinnä vain noussut, ei eroa lopputuloksissa merkittävästi ole (aikavälin lopetusvuosi vaihteli vuosien 2019 ja 2024 välillä). Valitettavasti näin pienestä otannasta on siis vaikea vetää mitään suurempia johtopäätöksiä.

Entäpä jos kituuttaisi kunnolla ensimmäiset sijoitusvuodet ja lopettaisi uuden rahan sijoittamisen sitten, kun salkun koko olisi 150 000€ ja tämän jälkeen antaisi salkun kasvaa rauhassa vielä 20 vuoden ajan? Oma salkkuni on nyt hieman yli 150 000€, joten tämä kysymys kiinnostaa itseäni. Tätä strategiaa kutsutaan myös Coast Fire nimellä. 

Salkku alussa 150 000€ sijoitettuna EUNL:n. Salkun koko 20 vuoden päästä ilman ainuttakaan lisäsijoitusta matkan varrella (holdauksen aikaväli, salkun reaalituotto 0,6% kulun jälkeen sekä salkun loppusumma):

1979 - 1999 = 10,81% =  1,159 miljoonaa euroa

1980 - 2000 = 12,25% = 1,499 miljoonaa euroa

1981 - 2001 = 11,02% = 1,203 miljoonaa euroa

1982 - 2002 = 9,55% = 922 000€

1983 - 2003 = 6,22% = 499 000€

1984 - 2004 = 5,60% = 444 000€

1985 - 2005 = 4,79% = 381 000€

1986 - 2006 = 5,72% = 454 000€

1987 - 2007 = 4,92% = 391 000€

1988 - 2008 = 4,33% = 349 000€

1989 - 2009 = 0,71% = 173 000€

1990 - 2010 = 1,92% = 219 000€

1991 - 2011 = 4,18% = 339 000€

1992 - 2012 = 3,27% = 285 000€

1993 - 2013 = 3,80% = 315 000€

1994 - 2014 = 2,83% = 262 000€

1995 - 2015 = 4,96% = 393 000€

1996 - 2016 = 3,81% = 316 000€

1997 - 2017 = 3,85% = 318 000€

1998 - 2018 = 2,82% = 261 000€

1999 - 2019 = 1,98% = 222 000€

2000 - 2020 = 1,53% = 203 000€

2001 - 2021 = 1,94% = 220 000€

2002 - 2022 = 3,77% = 314 000€

2003 - 2023 = 5,53% = 438 000€

2004 - 2024 = 5,19% = 409 000€

Ero parhaan ja huonoimman lopputuloksen välillä oli 8,66 kertainen (1 499 000€ versus 173 000€)! Tuolle 1989 - 2009 aikavälille sijoittuu kaksi noin 50% romahdusta, joten se selittää erittäin heikon reaalituoton. 

Tasaisesti palkasta osakemarkkinoille säästämällä riskeeraa sen, että tuotot ovat hyvät sijoitusuran alkupäässä, jolloin niistä ei vielä juurikaan hyödy ja huonot sijoitusuran loppupäässä, jolloin ne rankaisevat sijoittajaa voimakkaasti. Rahat olisikin hyvä saada markkinoille hieman tasaisemmin, eli painottamalla rahan lappaamista osakemarkkinoille sijoitusuran alkupäässä. Kuten yllä huomaamme, myöskään Coast Fire ei välttämättä kasvata salkkua tehokkaasti 20 vuoden aikavälillä.

Mikä siis avuksi? Seuraava strategia voisi toimia paremmin: ensin kituutetaan ja kärsitään ankarasti ja lapataan rahaa mahdollisimman nopeasti markkinoille ja tämän jälkeen säästettävää kuukausisummaa aletaan pikkuhiljaa pienentämään. Rahan sijoittamista osakemarkkinoille ei kannata kuitenkaan täysin lopettaa, jotta vuosien 1989 - 2009 kaltainen toisinto ei täysin lopeta salkun kasvua. Myös maltillista velkavivun käyttöä voi harkita varsinkin sijoitusuran alkuvuosina, jos tietää, mitä tekee. Tätä en silti suosittele kenellekään. 

Sijoittamisessa vaaditaan stoalaista mielen tyyneyttä, valmiutta joustavuuteen sekä kykyä katsella elämää ylhäältä lintuperspektiivistä. Kukaan meistä ei ole voinut valita syntymävuottaan, joten sijoitustuottomme ovat valitettavasti pitkälti sattuman sanelemia. Jonkin verran sentään voimme lopputulokseen vaikuttaa älykkään sijoitusstrategian avulla.

Vanguard FTSE Developed World UCITS ETF (Acc) | VGVF

”For what shall it profit a man, if he gains the whole world, and suffers the loss of his soul?”

-Jesus Christ

Löytyy tickerillä VGVF. 

Kauaa ei mennyt, kun taas muutan suunnitelmaa. Muutos on kuitenkin lähinnä kosmeettinen. 

Vanguardin VGVF-ETF on kasvanut jo lähes 800 miljoonan euron kokoiseksi. Sen juoksevat kulut ovat vain 0,12% EUNL:n 0,20% sijaan. VGVF:n tracking difference on parina vuotena ollut 0,14% pienempi kuin EUNL:n. Sijoittamalla VGVF:n voin siis olettaa saavani viilattua kuluja hieman alemmas. Kulusäästö on kuitenkin pieni. Sen sijaan sijoittamalla osan rahoistani VGVF:n, saan hieman lisää rahastokohtaista hajautusta. Vanguardilla on myös erinomainen maine ja se on tunnettu siitä, että se pyrkii laskemaan rahastojensa kulut kilpailijoitaan matalammalle. 

VGVF sijoittaa lähes samoihin yhtiöihin ja lähes vastaavilla painolla kuin EUNL. Molemmat sijoittavat kehittyneiden markkinoiden suuriin ja keskisuuriin yhtiöihin. Suurin ero on, että VGVF:n seuraama indeksi hyväksyy myös Etelä-Korean kehittyneeksi markkinaksi. Sen paino VGVF:ssä on kuitenkin vain prosentin luokkaa, joten ero EUNL:n on hyvin pieni.

EUNL:n etu on sen jäätävän iso koko eli noin 45 miljardia dollaria. VGVF sen sijaan on hieman alle 800 miljoonaa euroa eli noin 800 miljoonaa dollaria:

https://www.justetf.com/en/etf-profile.html?isin=IE00BK5BQV03#overview

VGVF kuitenkin kasvaa ihan mukavaa tahtia:

Aion jatkossa sijoittaa VGVF:n. Todennäköisesti jossain vaiheessa sijoitan myös EUNL:n, mutta koska VGVF:n paino salkussani on tällä hetkellä hyvin pieni, panostan lähivuodet VGVF:n.

Paljonko VGVF:n avulla voin sitten olettaa saavani kulusäästöä EUNL:n verrattuna esim seuraavan 20v aikana? Vaikea sanoa, mutta varmaankin yhden etelänmatkan verran. Vaihtoehtoisesti voin irtisanoutua töistä kuukauden verran etuajassa. 

Tässä vielä eri ETF:ien kokonaiskulut vuosilta 2020 ja 2021 (IWDA = EUNL). 

GTD kertoo kokonaiskulut. Mielestäni SPPW:n kulut olivat yllättävän isot ja IS3N:n yllättävän pienet. VGVF vaikuttaa olevan lean and mean money machine!

iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc) | EUNL

Kavereiden kesken EUNL. EUNL pyrkii seuraamaan tätä indeksiä:

https://www.msci.com/documents/10199/178e6643-6ae6-47b9-82be-e1fc565ededb

Tässä itse ETF:

https://www.blackrock.com/fi/yksityinen-sijoittaja/tuotteet/251882/ishares-msci-world-ucits-etf-acc-fund

Eli rahasto sijoittaa kehittyneiden maiden isojen ja keskisuurien yhtiöiden osakkeisiin. Siitä jää ulos siis pienyhtiöt sekä kehittyvät markkinat, joiden yhteenlaskettu osuus globaalista (free float) markkinasta on tällä hetkellä noin 20%.

Tässä muutama speksi EUNL:stä.

Rahaston juoksevat kulut ovat 0,20%.

Rahaston nettovarat ovat tällä hetkellä noin 44 miljardia dollaria. Taitaa olla Euroopan suurimpia ETF:iä.

Kotipaikka: Irlanti (tämä on osinkojen lähdeverojen kannalta hyvä asia).

Rahasto sijoittaa noin 1500 kohteeseen.

Rahaston saamat osingot uudelleensijoitetaan rahaston sisältämiin yhtiöihin, jolloin säästää veroissa (lyhenne Acc = accumulating).

Miksi sijoitan jatkossa vain EUNL:n?

Omassa salkussani kehittyvät markkinat on selvässä ylipainossa, joten en kaipaa sitä enää yhtään lisää salkkuuni. EUNL sisältää pelkästään kehittyneiden maiden yhtiöitä, joten esimerkiksi poliittiset riskit ovat siihen sijoittavalla pienemmät. On turvallisempaa sijoittaa oikeusvaltioihin kommunistivaltioiden sijaan.  Myös pienyhtiöitä (IUSN) on salkussani reippaasti markkinapainoa enemmän, joten niihinkään en tule enää sijoittamaan.

EUNL:ssä mahtavan USA:n paino on tällä hetkellä noin 69%. USA on tuottanut historiassa erinomaisesti ja jos sama meno jatkuu, saan suurimmalle osalle rahoistani kovan tuoton. Buffettin sanoin: ”never bet against America!” Yhdysvallat on läpeensä kapitalistinen valtio. Sieltä on hyvä ammentaa vetoapua omaankin talouteen. Eurooppa keskittyy lorvailuun kun taas USA bisnekseen. En kuitenkaan uskalla laittaa kaikkia omenoita samaan koriin, joten siksi hajautus koko kehittyneeseen maailmaan. EUNL:ssä Yhdysvaltojen jälkeen isoimmat painot ovat tällä hetkellä seuraavilla mailla:

Japani 5,98%

Iso-Britannia 4,22%

Kanada 3,46%

Ranska 3,22% 

Sveitsi 2,77%

Saksa 2,22%

Australia 2,20%

Alankomaat 1,20%

Muut 5,45%

EUNL on todella iso rahasto. Koko luo turvaa. Ison mörön kainalossa on mukava lämmitellä talvipakkasilla.

Haluan sijoittaa vain yhteen rahastoon. Tällöin sijoittaminen pysyy mahdollisimman yksinkertaisena. Rick Ferri on osuvasti todennut, että ”complexity is a cost, simplicity is an Alpha”. Useaan kohteeseen sijoittaessa saattaa esim alkaa juosta menneiden tuottojen perässä. En toisaalta halua sijoittaa pelkästään yhteen ACWI:n sijoittavaan rahastoon, sillä haluan pitää itselläni option myydä kehittyviä markkinoita. Miksi näin? Koska kehittyvät markkinat voivat ACWI:ssa nousta omaan riskinsietokykyyni nähden liian isoksi. Kehittyvät markkinat sisältävät roistovaltioita, joihin ei ole luottaminen. Ne voivat pahimmillaan vaikka ryöstää ulkomaalaisten sijoittajien rahat.

Ajattelin sijoittaa uutta rahaa markkinoille vielä ainakin 20v ajan. Tuossa ajassa luulen saavani tehtyä EUNL:stä vankan perustan salkulleni. Oi tätä autuutta. Nyt olen vihdoin löytänyt lopullisen ratkaisun eli ehtymättömän onnen ja menestyksen lähteen. On mahtavaa kuukausittain lapata rahaa kohteeseen, jonka menestykseen voi täysin luottaa. Dynastian materialisoituminen on enää ajan kysymys.

EUNL:n avulla koittaa vihdoin vapaus, onni ja hyvä elämä. Nyt kun olen ratkaissut sijoittamisen, voin keskittyä olennaiseen. Taidanpa seuraavaksi ratkaista tietoisuuden arvoituksen. Olenkin siihen jo löytänyt hyvän kandidaatin panpsykismistä. 

Viimeinen näytös alkaa

Kolmas kerta toden sanoo. Nyt vihdoin EM alkaa oksettaa tarpeeksi lopettaakseni väärinkäytön.

Viimeksi tämän vuoden maaliskuussa aioin lopettaa kehittyviin markkinoihin sijoittamisen:

https://faijanfinanssit.blogspot.com/2022/04/viimeinen-oljenkorsi-ishares-core-msci.html

En sitä silloin kuitenkaan tehnyt. Nyt on kuitenkin vihdoin tullut aika lyödä viimeinen naula EM-salkkuun. Samoin tein pienyhtiöiden kohdalla jo ajat sitten. Ostan EM:ää viimeisen kunnon satsin ja sitten on pankkitili aikalailla tyhjillään. Tykkään ajatuksesta, että riskisempiin kohteisiin sijoitetaan mahdollisimman nuorena. Vanhana voi sitten vähentää riskiä sijoittamalla hieman vähemmän volatiileihin kohteisiin.

Jatkossa sijoitan joka kuukausi maksimaalisen paljon kehittyneisiin markkinoihin EUNL-ETF:n kautta (iShares Core MSCI World UCITS ETF):

https://www.blackrock.com/fi/yksityinen-sijoittaja/tuotteet/251882/ishares-msci-world-ucits-etf-acc-fund

Mikäli EM tuottaa seuraavan 20-30v aikana vähemmän kuin DM, laskee EM:n paino ACWI:ssa todennäköisesti mitättömän pieneksi. Niin pieneksi, ettei EM:n tuotoilla ole mitään väliä. Tällöin saan salkulleni joka tapauksessa lähes identtisen tuoton ACWI:n verrattuna. Jos sen sijaan EM tuottaa seuraavien 20-30v aikana paremmin kuin DM, ei minun tarvitse ostaa enää koskaan EM:ää lisää salkkuuni, koska sen ylipaino salkussani hoitaa tuottojen kumuloitumisen eikä se todennäköisesti painu selvään alipainoon markkinapainoon verrattuna. Eli kävi EM:n tuotoille tulevaisuudessa mitä tahansa, ei minun todennäköisesti tarvitse enää välittää EM:stä eikä minun tarvitse enää koskaan sijoittaa siihen euroakaan uutta rahaa. 

Tuntuu hyvältä saada sijoittamisen rintamalla edes yksi asia päätökseen. On myös vapauttava tunne jatkossa sijoittaa vain yhteen ETF:n sen enempiä miettimättä. EUNL:n koko on yli 40 miljardia euroa, joten se on Euroopan mittakaavassa megalomaanisen iso ETF. Uskon sen olevan olemassa vielä seuraavan vuosisadan alussakin.

Juhlistan saavutustani katsomalla kiikkustuolissani Ben Felixin videon EM:n sijoittamisesta. Katson sen tästä lähtien joka kerta kun EM, saati siihen sijoittaminen, edes käy mielessäni:

https://youtu.be/DEV49qY0TP8

Viimeinen oljenkorsi - iShares Core MSCI World UCITS ETF

Aiemmin kirjoitin, miten minulla meni jossain määrin maku kehittyviin markkinoihin:

 https://faijanfinanssit.blogspot.com/2022/03/meni-maku.html

Tuota aiemmin minulla meni maku pienyhtiöihin, enkä niihin ole enää pitkään aikaan sijoittanut. 

Joitain viikkoja sitten kirjoittamassani sijoitussuunnitelmassa lukee, että sijoitan joka kuukausi markkinapainojen mukaisesti. Ongelmani on kuitenkin eräs komea ja karismaattinen egomaanikko, joka lähes päivittäin yrittää sabotoida sijoitussuunnitelmaani kuiskuttelemalla korvaani kaikenlaisia ”hyviä” ideoita. En ole noudattanut suunnitelmaani, sillä olen kerta toisensa jälkeen uskonut narsistista ”ystävääni”.

Ylihuomenna tiistaina ostan viimeisen, melko messevän, erän kehittyviä markkinoita. Tuon jälkeen kehittyvät markkinat on salkussani sen verran paljon ylipainossa, että sopivasti hirvittää. Ensi tiistain jälkeen olen sijoittanut tämän vuoden puolella yhteensä 5500-6000€ kehittyville markkinoille, eli useiden vuosien edestä. 

Tiistain jälkeen sijoitan seuraavasti: Sijoitan vain kehittyneille markkinoille (EUNL-etf) ja jatkan tätä yhden lapun taktiikkaa, kunnes kehittyvät markkinat uhkaa ajautua salkussani alipainoon. Tämä alipainoskenaario ei ehkä koskaan toteudu, mikäli kehittyvät markkinat tuottaa edes melko hyvin. Saattaakin olla, että sijoitan seuraavat 20 vuotta pelkästään kehittyneille markkinoille. Sen jälkeen salkkuni on toivon mukaan aikalailla valmis.

Suurimmat syyt tällaiseen säätämiseen ovat psykologiset. Yritän tälläkin siirrolla saada vähennettyä haluani spekuloida. Lisäksi haluaisin vähentää sijoitusten miettimiseen käyttämääni aikaa. Mietin ja seuraan sijoitusasioita niin paljon, että minun tulisi olla osakepoimija, jotta voisin perustella ajankäyttöni.  Esimerkiksi kesäloman voisi käyttää muuhunkin kuin ruudun tuijottamiseen. Lisäksi minuun vetoaa ajatus ladata salkkuuni enemmän riskiä ”nuorena”. Iän karttuessa haluan vähentää riskiä, eli pienentää esimerkiksi kehittyvien maiden painoa. Tuo pienentäminen tapahtuu siten, että ostan vain kehittyneitä markkinoita, jonka siis koen hieman vähäriskisemmäksi. Myyntejä en jatkossakaan aio harrastaa.

Aion jatkossa kirjoittaa vähemmän blogiini. Toisaalta tuntuu, että kaikki tähdellinen on jo tullut sanottua. Joka tapauksessa jatkan kuukausikatsausten kirjoittamista, jotta pysyn kartalla tuloista ja menoistani. Muut kirjoitukset jäävät paljon vähemmälle. Näiden lisäksi aion vähentää sijoitusaiheisilla keskustelupalstoilla käyttämääni aikaa.

Tässä tietoa tuosta EUNL-etf:stä:

https://www.blackrock.com/fi/yksityinen-sijoittaja/tuotteet/251882/ishares-msci-world-ucits-etf-acc-fund

Tuossa miellyttää muun muassa rahaston mammuttimainen koko, joka on kymmeniä miljardeja dollareita. Esimerkiksi IUSQ-etf ei ainakaan vielä ole lähellekään tuota kokoluokkaa.