Allokaatio-ongelmia

 

Kuten jo aiemmin olen kirjoittanut, panttasin isoa osaa rahoistani pitkään tililläni romahduksen toivossa tai pelossa. Jo viime vuonna aloin kuitenkin sijoittamaan kuukausittain hieman isommilla summilla. Viimein koronadipissä ja sen jälkimainingeissa olen uskaltanut sijoittaa oikeastaan kaiken ylimääräisen rahan markkinoille. Koronadipissä painotin voimakkaasti kuitenkin halvempia indeksejä Capella mitattuna, erityisesti globaaleja small capeja eli IUSN:ää. En vain kyennyt ostamaan korkean arvostuskertoimen EUNL:ää kovin suurilla summilla. IUSN:ää olenkin tänä vuonna ostanut yli 15 000 eurolla. Vaikka allokaatio kärsi niin hyvä puoli oli se, että ylipäänsä kykenin vihdoin siirtämään nuo rahat markkinoille työtä tekemään. Samalla sain tuolle 15 000 eurolle globaalin hajautuksen kehittyneisiin maihin.

Tällä hetkellä salkkuni allokaatio näyttää seuraavalta:

IUSN 27,5%

EUNL 19,4%

IS3N 19,1%

Muut 34%

 

Tavoiteallokaationi ja globaalin markkinan allokaatio sen sijaan on suunnilleen seuraava:

IUSN 12% 

EUNL 75%

IS3N 13%

Salkkuni painotukset ovat siis kovin erilaiset tavoitteeseeni nähden. Yksi syy, miksi EUNL on niin suuressa alipainossa on se, että aikoinaan olen sijoittanut moneen muuhunkin rahastoon ja ETF:ään. Näihin lukeutuu Osuuspankin laajoja indeksirahastoja, Seligsonin rahastoja, Nordnetin ”Superit” ja muitakin ETF:iä. Näiden osuus koko salkusta on siis 34%. Niitä en ole raaskinut missään vaiheessa myydä, enkä niin ajatellut tehdä jatkossakaan. Tämän takia en voi koskaan saada ”kolmen koplan ” allokaatioita täysin oikeaksi. Tarkoitus on kuitenkin saada allokaatiota selvästi lähemmäs tavoitetta. Tästä tulee vuosien projekti, sillä kovin nopeasti en tällä tahdilla ja näin ”isolla” salkulla saa painotuksia merkittävästi muutettua.

 

Suunnitelmana on jatkossa ostaa lähes pelkästään EUNL:ää. Lisäksi kuukausittain ripaus IS3N:ää. Jos USA:n markkinat alituottavat jossain kohtaa tulevaisuudessa muuhun maailmaan nähden, saatan myös ostaa jonkin aikaa S&P 500 -indeksiä eli SXR8:aa. Näin saisin USA:n osuutta lähemmäs oikeaa tasoa. Nimenomaan USA on salkussani melko selvässä alipainossa ja eritoten S&P 500 -indeksin yritykset.

Lisäostoksilla

 

En usko ajoittamiseen, joten pähkäilin tänään, että ihan hyvin voisin vielä tehdä hieman lisäostoja. Ostinkin noin 2000 eurolla lisää eunl:ää eli iShares CORE MSCI World UCITS etf:ää. Tällä tavoin sain maakohtaista allokaatiota ripauksen lähemmäs tavoitettani. Tuo EUNL on tällä hetkellä noin 11% alle all time high -tason, joten hinta on omaan makuuni melko sopiva kun huomioi Koronan sekä alhaiset korot. Toki Cape on tuossa jossain 20 kieppeillä, joten mitään kovin meheviä tuottoja tuskin on luvassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mutta saattaa olla ettei tuo Cape ihan heti ole tuosta laskemassa. EUNL sijoittaa globaalisti kehittyneille markkinoille ja siellä isoihin yrityksiin.

Neljän prosentin peukalosäännön mukaan ostin tänään 80e edestä vuosittaisia lisätuloja sillä 2000e x 0,04 = 80e. Kulutukseeni suhteutettuna tuo tarkoittaa sitä, että voisin tästä eteenpäin pitää noin 2 vapaapäivää enemmän vuodessa.

Tilillä pitäisi olla ennen palkkapäivää rapiat 6000e. Salkku heiluu jossain 58 000e molemmin puolin. Tässä linkki kyseisen eunl-etf:n tietoihin: 

https://www.blackrock.com/fi/yksityinen-sijoittaja/tuotteet/251882/ishares-msci-world-ucits-etf-acc-fund

Paljonko tuntipalkastasi jää oikeasti käteen?

Jos tavoitteena on saada rahaa säästöön/sijoituksiin, on tärkeä tietää, paljonko tienaa ja kuluttaa. Moni ajattelee, että koska tuntipalkka on vaikka 20e, niin 20e ostos vaatii noin tunnin verran työtä rahoittaakseen tuon ostoksen. Totuus on kuitenkin ihan toinen. Alla lasken suuntaa antavan arvion siitä, mitä bruttona noin 3200e kuukaudessa tienaava oikeasti tienaa käteen tunnissa.

Jos tienaa bruttona 3200e kuussa, tienaa noin 800e viikossa. Jos tekee viikossa noin 40 tuntia töitä, tienaa tunnissa bruttona:   

800e : 40h = 20e/h 

Lasketaan paljonko jää verojen jälkeen tuntipalkasta käteen arviolta. Oletan, että henkilö ei ole kirkollisverovelvollinen:

Veroprosentti on noin 19,5%

Eläkevakuutusmaksu + työttömyysvakuutusmaksu = 8,4%

Yhteensä verot ja maksut ovat pyöristetysti noin 28%  

 

Jos tuntipalkka on bruttona 20e, käteen tuosta jää 20e x 0,72 = 14,40e. Tällöin henkilö tienaa nettona käteen noin 2300e/kk ja 576e viikossa.

Työhön ei kuitenkaan useimmilla mene vain 40h viikossa, sillä aikaa kuluu myös työmatkoihin, töihin lähtöön valmistautumiseen (naisilla esimerkiksi meikkaamiseen aamuisin), töistä palautumiseen mentaalisesti ja fyysisesti työpäivän jälkeen ja työasioiden tahattomaan miettimiseen vapaa-ajallakin. Näiden tekijöiden vaikutuksesta viikkotyöaika voi hyvinkin olla keskimäärin noin 50h. Tällöin lähempänä totuutta oleva nettotuntipalkka on 576e : 50h = 11,52e/h. 

Työssä käynti aiheuttaa myös lisäkuluja, sillä töihin pitää useimmiten mennä autolla ja useisiin töihin pitää pukeutua siististi. Mikäli nämä lisäkulut olisivat arviolta noin 240e/kk putoaa nettotuntipalkka tasan 10e hujakoille. Tällöin nettotuntipalkka olisi tasan puolet bruttotuntipalkasta. Jos lisäkulut olisivatkin vain noin 80e/kk (moni omistaisi auton vaikkei töissä kävisikään) putoaa nettotuntipalkka 11 euroon. Oletetaan, että työn kulut ovat vain 80e, jolloin nettotuntipalkka on tasan 11e/h. Tällöin nettotuntipalkka on 55% bruttotuntipalkasta.

Itse ajattelen monesti, että todellinen palkkani työn teosta on se osuus, jonka saan säästettyä kaikkien elämän pakollisten kulujen jälkeen (Suomessahan on tukijärjestelmät niillekin, joita ei työn teko huvita). Jos arvioidaan pakollisiksi minimikuluiksi 1000e/kk (esim. ruoka, asuminen, vaatteet, kodinkoneet ja perushygienia) voidaan tuo vähentää työn nettopalkasta. 

1000e/kk tekee noin 250e viikossa. Jos työhön kuluu kokonaisuudessaan arvioimani 50h, alentaa tuo nettotuntipalkkaa:

250e : 50h = 5e/h

Eli nettotuntipalkka on tämän jälkeen 11e/h - 5e/h = 6e/h. Tämä nettotuntipalkka on tasan 30% alkuperäisestä 20 euron bruttotuntipalkasta. 

 

Summa summarum: jos päätät vaikka käydä ravintolassa syömässä 24e edestä, pitää sinun tehdä töitä tuon lisäkulun eteen 24e : 6e/h = 4h. Nyt voit kysyä itseltäsi, kuinka usein sinun on järkevää käydä syömässä ravintolassa, jos tavoitteenasi on säästää ja sijoittaa merkittäviä summia kuukaudessa. Vastaus on tietysti riippuvainen siitä, mitä kukin arvostaa. Itse en kovinkaan usein käy ulkona syömässä, sillä useimmiten otan ennemmin 4h lisää vapaa-aikaa kuin teen 4h töitä voidakseni kustantaa yhden ravintolaillallisen. Samaa pohdintaa voi tietysti käydä kaikkien kulutustottumusten suhteen, mitkä eivät ole pakollisia kuluja. Kun käytät rahasi lähinnä vain niihin asioihin, jotka oikeasti tuovat elämääsi paljon hyvinvointia ja onnea, voit silti saada rahaa hyvin säästöön, vaikka  todellinen nettotuntipalkkasi olisikin vain tuo 6e/h.

Tekemäni laskelma soveltuu parhaiten lapsettomille. Mitä enemmän on perhettä elätettävänä, sen karuimmiksi yllä olevat luvut muodostuvat. Perheellisten pitää olla tietoisempia siitä, mihin palkkansa kuluttaa, jos tavoitteena on säästää ja sijoittaa tyydyttäviä summia.

Tuplaostot maanantaina

Maanantaina ostan poikkeuksellisesti tuplasummalla kuukausisäästöllä ETF:iä. Ostan 1600 eurolla seuraavan allokaation mukaisesti:

EUNK (Eurooppa, TER 0,12%) 50% 

EUNL (kehittynyt maailma) 21%

IS3N 25% (kehittyvä maailma) 25%

IUSN (kehittyneen maailman pienyhtiöt) 4%

Miksi ostan tuplasummalla juuri nyt?

1. Tilillä on yhä sen verran paljon ylimääräistä rahaa, että mielelläni pääsen siitä ”eroon”.

Lisäostoksen jälkeen tilillä on arviolta noin 8500e ennen seuraavaa palkkapäivää. Tuo on mielestäni sopiva käteisen määrä tässä elämäntilanteessa.

2. Kertasijoitus on todennäköisesti kannattavampi strategia kuin tasainen kuukausisijoittaminen.

Kuuntelin todella laadukasta Rational reminder -podcastia (linkki jaksoon). Siinä käsiteltiin isomman kertasumman sijoittamista vs ajallinen hajauttaminen. Ajallisen hajauttamisen hinnaksi tuli keskimäärin 0,38% vuodessa kymmenen vuoden aikaskaalalla. Eli tuotot olivat annualisoidusti keskimäärin 0,38% huonommat vuosikymmenen aikana, kuin jos olisi sijoittanut summan kerralla. Kaksi kolmasosaa tapauksista parempi tuotto saatiin sijoittamalla koko potti kerralla. Ajalliseksi hajauttamiseksi valikoitiin tuossa simulaatiossa 12kk ajanjakso. Sijoitukset ”tehtiin” tasasummin kerran kuukaudessa. Tutkimukseen valikoitiin Kanadan, USA:n, Japanin, Australian, Iso-Britannian ja Saksan pörssit. Simulaatio käsitteli vuoden 1970-2020 välisiä pörssien tuottoja. Ajallisella hajauttamisella ei saatu kovin merkittäviä hyötyjä edes niiden kertasummasijoitusten kohdalla, jolloin kertasijoitus oli tehty todella epäedullisena hetkenä. 

3. Eurooppa ja kehittyvät markkinat ovat vielä melko kohtuullisesti hinnoitellut markkinat.

EUNK maksoi vuoden 2015 maaliskuussa lähes yhtä paljon kuin tällä hetkellä. Samoin vuoden 2017 toukokuussa EUNK maksoi yhtä paljon kuin nytkin. EUNK on noin 15% alempana kuin sen all time high -lukema ja sen p/e on myös melko kohtuullinen. Euroopan osakemarkkinat ovat siis jo pitkään menneet sivusuunnassa, joten vuosikymmenien perspektiivillä nyt on luultavasti ihan kohtuullinen hetki sijoittaa Eurooppaan. Sama tilanne on kehittyvien markkinoiden (IS3N) kohdalla. IS3N oli melko lähellä nykyhintoja jo vuoden 2015 huhtikuussa. Lisäksi minua on jo pitkään harmittanut, etten sijoittanut jo vuosia sitten isompia summia osakemarkkinoille. Nyt nämä kaksi ETF:ää tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa jo viitisen vuotta sitten nähtyihin hintoihin (esimerkiksi USA ei tarjoa).

4. Korona

Saattaa hyvinkin olla, että korona aiheuttaa vielä suurenkin pörssiromahduksen. En kuitenkaan osaa sanoa, mikä on tämän todennäköisyys. Uskon kuitenkin, että monessa maassa ei kovinkaan helposti enää mennä keväällä nähtyihin lock downeihin. Rajut sulkutoimet ovat myrkkyä taloudelle, joten niitä todennäköisesti vältellään mahdollisimman pitkään. Toinen asia on ihmisten ostoskäyttäytyminen. Moni ei koronan takia välttämättä pitkään aikaan ole valmis syömään ravintoloissa, matkustamaan jne. Sijoitan kuitenkin vuosikymmenien aikajänteellä, enkä usko, että koronan taloudelliset vaikutukset ulottuvat kovinkaan monen vuoden päähän. 

5. Keskuspankit vs korona

Koronaa suurempana uhkana tuleville tuotoille näen keskuspankit. Keskuspankit tekevät kaikkensa, jotta osakemarkkinat eivät romahda nyt koronan vaikutuksesta. Myös koronan jälkeen keskuspankit jatkavat todennäköisesti korkojen pitämistä nollan tuntumassa ja ”rahan printtausta”. Tämä aiheuttaa uhan osakemarkkinoiden tulevien vuosien tuotoille. Osakemarkkina saattaa kuplaantua (arvostuskertoimet nousevat), jolloin tulevat tuotot odotusarvoisesti heikkenevät. Sijoittamalla nyt varmistan, että saan tämän hetken sijoituksille edes jossain määrin kohtuullisen tuoton pitkässä juoksussa. Kyse on siis jonkin sortin FOMO-ilmiöstä omalla kohdallani. 

Ensi kuusta lähtien tarkoituksena ei olisi enää muutella kuukausittaista sijoitettavaa summaa, vaan aion pitää sen 800e tuntumassa, Toki, mikäli markkinat tarjoavat mahtavia ostopaikkoja pörssien romahduksien muodossa, saatan hyvinkin nostaa hetkellisesti sijoitettavaa summaa jonkin verran. Tilillä pidän kuitenkin mielelläni kohtuullisen puskurin kaikissa tilanteissa ja velalla en ala sijoittamaan. En myöskään jatkossa aio näin vahvasti tiltata kuukausiostojani mihinkään tiettyyn markkinaan. Eri maiden/maanosien painotukset ovat tällä hetkellä mielestäni melko sopivat salkussani.

Kriittinen katsaus omistuksiini

Tein tänään inventaarion rahasto- ja ETF-omistuksistani. Alla on tiedot siitä, mikä on noiden sijoitusteni maakohtainen allokaatio (luvut ovat suuntaa-antavasti seuraavat):

USA 40%

Eurooppa 21% (josta Suomen osuus 5%).   

Kehittyvät markkinat 21%

Muut maat 18%

Lisäksi noihin sisältyy small cap -ETF:t, joiden osuus on yhteensä 24%.

Onko allokaatio toivottava?

Olen melko tyytyväinen nykyiseen maakohtaiseen allokaatiooni. Erityisesti USA:n osuuden haluan pitää kutakuinkin tuossa 40 prosentin hujakoilla. Syynä tälle on se, että USA on arvostuskertoimeltaan historiallisen tyyris ja sillä on takanaan vuosikymmenen pituinen ylituoton aikakausi. Esimerkiksi tässä artikkelissa povataan USA:n häviävän tuotoissa seuraavan 10 vuoden aikana globaalisti hajautetulle salkulle, jossa ei ole Yhdysvaltoja: Linkki artikkeliin

Lähtökohtaisesti en myöskään pidä ajatuksesta, että minulla olisi paljoa yli 40% sijoituksistani minkään yksittäisen maan osakemarkkinoilla. USA:n osuus EUNL:ssä ja IUSN:ssä on niin suuri, että jos sijoitan jatkossa näihin suhteessa 65% ja 15% (ja 20% kehittyville markkinoille), menee kuukausisijoituksestani aikalailla tasan 50% Yhdysvaltoihin. Tämän takia päätin hieman muuttaa suunnitelmaani. Ensin kuitenkin pieni katsaus siihen, kuinka hyvin USA:n osakemarkkinat ovat tuottaneet Euroopan osakemarkkinoihin verrattuna viimeisen 10, 20 ja 30 vuoden aikana.

USA versus Eurooppa

Luvuissa ei tietääkseni ole huomioitu osinkoja, mutta ne eivät hirveästi vaikuta loppupäätelmiin.

Katsotaan, mitä USA:n S&P 500 ja Stoxx Europe 600 ovat tuottaneet 30 vuoden aikana keskimäärin vuosittain 1.6.1990-26.6.2020 välillä:

USA:n S&P 500 nousi pisteluvusta 358,77 pistelukuun 3009,05. Vuosittainen tuotto oli siis 7,33%.

Stoxx Europe 600 -indeksi nousi pisteluvusta 109,79 pistelukuun 358,32. Vuosittainen tuotto oli 4,02%.

Tehdään vastaava vertailu aikavälille 1.6.2000-26.6.2020:

USA:n S&P 500 oli aluksi 1454,37 ja nyt 3009,05 eli vuosituotto oli 3,7%.

Stoxx Europe 600 -indeksi oli aluksi 383,11 ja nyt 358,32 eli vuosituotto oli -0,3%

Tehdään vielä vertailu ajanjaksolle 1.6.2010-26.6.2020:

USA:n S&P 500 oli aluksi 1077,11 ja nyt 3009,05 eli vuosituotto on 10,8%.

Stoxx Euro 600 oli aluksi 247,64 ja nyt 358,32 eli vuosituotto on 3,75%.

Vaikka ilmeisesti näissä luvuissa ei ole osinkoja huomioitu, nähdään niistä, että USA on tuottanut varsinkin viimeisen 10v aikana huimasti enemmän kuin Eurooppa.

Vertaillaan Seligsonin rahastojen tuottoja 

Seligsonin rahastoissa on osingot huomioitu. Seligsonin Eurooppa-rahasto on tuottanut keskimäärin vain 1,06% vuodessa vuosien 2000-2020 välillä. USA:n rahastoa heillä ei ollut vielä vuonna 2000.

Seligsonin Eurooppa-rahasto tuotti viimeisen 10v aikana keskimäärin 6,86% kun taas heidän Pohjois-Amerikka -rahastonsa tuotti vastaavana aikana 11,61%. Eroa vuosituotoissa on 4,75%-yksikköä.

Summa summarum

Noista ylläolevista luvuista nähdään, että Eurooppa on tuottanut jo 30v ajan melko huonosti. Erityisen huonosti se on tuottanut aikavälillä 2000-2020. Tämä selittyy paljolti IT-kuplan ja finanssikriisin puhkeamisina, mutta siltikin USA:n verrattuna tuotto on ollut huonoa.

Tämän lisäksi kehittyvät markkinat ovat tuottaneet viimeisen 10v aikana erityisen huonosti (vain 2,47% annualisoidusti/vuodessa keskimäärin).

Lisäksi Euroopan ja kehittyvien markkinoiden arvostuskertoimet ovat selvästi alhaisemmat USA:n S&P 500 -indeksiin nähden. Uskon, että nämä pitkän ajan tuottoerot USA:n ja Euroopan/kehittyvien markkinoiden välillä tulevat tällä vuosikymmenellä jälleen kaventumaan ainakin jonkin verran. Näin on historiassa ennenkin tapahtunut.

Tämän takia tulen jatkossa ostamaan EUNL:n, IS3N:n ja IUSN:n lisäksi myös pienen siivun EUNK-ETF:ää (sisältää tällä hetkellä 443 eurooppalaista yritystä). Tuota ETF:ää minulla jo onkin salkussa jonkin verran, mutta se on ollut jo jonkin aikaa tauolla. 

Tarkoituksena on siis pitää tuo USA:n osuus tuossa 40% tuntumassa. En voi olla varma tuottaako Eurooppa USA:a paremmin jatkossakaan, mutta nyt sille on mielestäni korkeammat todennäköisyydet. Lisäksi tuon EUNK:n juoksevat kulut ovat vain 0,12% eli 0,08% EUNL:ää edullisempi, mikä on pieni lisäbonus. Lisäksi kaikkien osinkojen lähdeveroja ei tuossa EUNK:ssa tarvinne maksaa, mutta tästä en ole aivan varma. Pitää selvittää sen verotus vielä. Mikäli lähdeveroja ei tarvitse maksaa saa siitä taas hieman kuluetua EUNL:n verrattuna. 

Tärkeimmät taloudelliset ohjeet tyttärelleni

Seuraavat ohjeet olen kirjoittanut tyttärelleni. Nämä eivät siis ole neuvoja tai sijoitusvinkkejä blogini lukijoille.

1. Pidä kirjaa kuukausittaisista menoistasi ja tuloistasi

Kirjaa menosi ja tulosi tarkasti ylös joka kuukausi, mielellään konkreettisesti vihkoon.  

2. Pidä pankkitilillä aina hätäkassa, joka vastaa 2-4kk kulujasi 

Kun sinulla on tilillä hätäkassa, eivät elämän yllättävät takapakit kaada talouttasi ja vie yöuniasi. Mitä epävarmemmalla alalla olet töissä, sitä suuremman hätäkassan tarvitset. Muista, että mitä vähemmällä tulet toimeen, sitä pienemmän hätäkassan tarvitset euromääräisesti.

3. Sijoita joka kuukausi osakemarkkinoille nettopalkastasi vähintään 20%

Osakemarkkinat ovat pitkällä tähtäimellä tuottaneet muita sijoituskohteita paremmin. Sijoita palkastasi osakemarkkinoille heti palkkapäivänäsi niin varmistat, että saat tavoitesumman joka kuu sijoitettua. Sijoita globaalisti hajauttaen isoimpiin indekseihin ETF:ien kautta, sillä niissä on pienimmät kulut. Kulut pitämällä minimissä varmistat paremmat tuotot. Älä välitä pörssien liikkeistä vaan sijoita joka kuukausi. Pörssiromahdus on suuri lahja. Silloin saat ostettua enemmän osuuksia halvemmalla hinnalla. Paras aika sijoitta on silloin kun sijoitusalan ammattilaiset, media ja kansalaiset puhuvat, että on maailman huonoin aika sijoittaa.

Jos et pysty sijoittamaan 20 prosenttia nettopalkastasi osakemarkkinoille, todennäköisesti ongelma ei ole palkkasi pienuudessa vaan kulutuksesi suuruudessa.

4. Kaikkia asioita ei pidä mitata rahassa, mutta kaikilla asioilla on vaikutusta talouteesi

Kaikilla valinnoilla on vaikutusta talouteesi. Tärkeintä on, että tiedostat millaiset nuo vaikutukset ovat, jotta voit tehdä informoidun päätöksen.

5. Säästetty euro vastaa kahta tienattua euroa

Keskituloisen on helpompi vähentää kulutustaan 100e verran, kuin tienata tuon verran lisää. Syynä on marginaaliveroprosentti. Jotta tienaat käteen 100e lisää, pitää sinun tehdä bruttona 200e edestä ylitöitä.

6. Opiskele korkoa korolle -efekti ja ymmärrä sen voima pitkäaikaisessa sijoittamisessa

Melko pienilläkin kuukausittaisilla sijoitussummilla tulet hyvin varakkaaksi, mikäli vain jaksat odottaa tarpeeksi kauan (kymmeniä vuosia). Korkoa korolle -efektin ansiosta saat euromääräisesti huimat tuotot sijoitusurasi loppupäässä. Tämän takia on tärkeää sijoittaa mahdollisimman nuoresta pitäen.

7. Ymmärrä inflaation vaikutus elämääsi

Rahan arvo eli ostovoima laskee vuosi vuodelta. Tämän takia et voi vaurastua makuuttamalla rahaa pankkitilillä. Pankkitilillä rahasi hupenee kiihtyvällä nopeudella (käänteinen korkoa korolle -efekti). Myös lainojen korot köyhdyttävät samalla korkoa korolle -efektillä.

8. Suurimmat kuluerät hallitsemalla pystyt säästämään paljon rahaa

Yleensä elämän suurimmat juoksevat kuluerät ovat asuminen, liikkuminen ja elintarvikkeet. Jos pidät nämä kulusi kurissa, saat säästettyä ja sijoitettua isoja summia joka kuukausi.

9. Autoilun köyhdytysvaikutus on musertava

Auton ostoa kannattaa välttää viimeiseen asti. Älä osta koskaan uutta autoa, sillä auton arvosta tippuu suuri osa muutamana ensimmäisenä vuotena. Autoiluun liittyy myös paljon kaikenlaisia sivukuluja, jotka köyhdyttävät erittäin tehokkaasti. Vaihtoehtoiskustannus on myös dramaattinen. 

10. Kaikkea ei tarvitse omistaa

Omistaminen on yliarvostettua. Myös esimerkiksi vuokraaminen on välillä hyvä idea. 

11. Things you own end up owning you?

Ole tarkkana, mitä ostat. Esimerkiksi oman asunnon osto syrjäiseltä paikkakunnalta saattaa olla paha virhe. Jos esimerkiksi joudut työttömäksi, on sinun vaikea muuttaa työn perässä, jos et saa asuntoa myytyä. Mitä enemmän materiaa omistat, sitä vaikeampi sinun on halutessasi muuttaa elämäsi suuntaa. Materia on kuin ylipaino, joka hidastaa menoa ja josta on työlästä hankkiutua eroon.

12. Onni tulee elämässä muusta kuin materiasta

Ihmislaji on ainakin 250 000 vuotta vanha, joten ilon ja onnen lähteet ovat hyvin yksinkertaiset. Onni ja hyvä elämä koostuu hyvistä ihmissuhteista, (monelle omasta perheestä), uuden oppimisesta, asioihin uppoutumisesta, itsensä haastamisesta sekä altruistisista teoista. Vastoinkäymiset monesti tekevät meistä kiitollisempia ja materian haaliminen helposti tyytymättömiä. 

13. Valitse ammattisi tarkasti

Vietät töissä suuren osan ajastasi. Hieno titteli tai hyvä palkka ei itsessään saa sinua jaksamaan työssäsi vuosikymmeniä. Toisaalta kutsumuksestakaan ei kannata tehdä töitä, jos palkka on liian huono. 

14. Aika on ainut hyödyke, mitä ei voi hankkia lisää

Muista, ettet elä ikuisesti. Liikaa ei kannata asioita murehtia. Murehdi niitä asioita, joihin voit itse vaikuttaa. Yleensä ikävät asiat toteutuessaankaan eivät tunnu niin ikäviltä, kuin voisi luulla niitä etukäteen murehtiessaan. Mitä vähemmän kulutat, sitä vähemmän aikaa sinun tarvitsee viettää töissä. 

15. Tutustu Pareto-periaatteeseen (80/20-sääntöön) ja hyödynnä sitä arjessasi

Kaikkea ei kannata tehdä täydellisesti. Hyvin vähällä panostuksella saat suurimman osan maksimihyödystä. Esimerkki opiskelusta: lukemalla hyvin 20% tenttialueen tärkeimmistä asioista saatat saada hyvän arvosanan. 

16. Myy sijoituksiasi vain ennalta laatimiesi kriteerien mukaan

Sijoituspäätöksiä ei pidä tehdä tunteiden sanelemana. Päätä etukäteen, millaisista syistä myyt omistuksiasi. Pörssikurssien liikkeitä ei pidä ottaa myyntisignaalina. 

17. Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena

Säästät mukavasti rahaa kun ostat osan tavaroista käytettyinä. Esimerkiksi pienelle lapselle kaikkia vaatteita ei ole järkevää ostaa uutena.

18. Maksa käyttötarkoituksesta, älä imagosta

Osta sellainen tuote, joka ajaa käyttötarkoituksensa. Et tarvitse hienointa mallia, jos edullisemmassa mallissa on riittävän hyvät ominaisuudet.

19. Ota lainaa lähtökohtaisesti ainoastaan asuntoa varten

Auto köyhdyttää ja autolaina köyhdyttää entistä nopeammin. Sijoituslaina lisää sijoittamisen riskejä, joten sen käyttöä en suosittele.

20. Raha on rajallinen resurssi, joten maksimoi sen onnellisuusvaikutus

Rahalla saa hankittua vapautta, kokemuksia, mukavuutta ja elämän iloja. Ole siis tarkkana mihin rahasi kulutat, jotta voit maksimoida rahan hyödyn. Turhat ostokset ovat suoraan pois näistä iloista. Muista, että sijoittamalla voit maksimoida koko elämäsi aikana käyttämäsi rahan määrän. Onnea tuo myös perinnön antaminen mahdolliselle/mahdollisille jälkipolville. Kannattaa antaa osa perinnöstä jo eläessäsi.

21. Ole kiitollinen siitä, mitä sinulla jo on

Helpoin ja nopein tapa tulla onnelliseksi on muistaa tuntea kiitollisuutta siitä, mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi ja mitä sinulla jo on.

22. Älä anna hedonistisen adaptaation pilata elämääsi

Tavaroita ostamalla saat hetkellisen euforian tunteen. Tämä tunne ei kestä kauaa. Syy johtuu hedonistisesta adaptaatiosta. Saavutetut asiat muuttuvat hyvin nopeasti vähimmäisehdoiksi, joita ilman emme voisi muka olla tyytyväisiä elämäämme. Tämän takia joudut koko ajan ostamaan lisää, jotta voisit hetken tuntea tyytyväisyyttä, kunnes rima taas nousee. Jos havittelet onnea tavaran avulla, on sinulla syvällisempiä ongelmia elämässäsi.

23. Ymmärrä vaihtoehtoiskustannus

Heräteostos, jonka hinta on 100e ei oikeasti kustanna sinulle 100e, vaan paljon paljon enemmän. Jos et olisi ostanut ostosta vaan sijoittanut tuon rahan osakemarkkinoille, sen arvo olisi myöhemmin paljon enemmän kuin 100e. Tätä kutsutaan vaihtoehtoiskustannukseksi. Mitä nuorempi olet, sen suurempi on ostoksen vaihtoehtoiskustannus. 

24. Löydä syysi kärsiä

Onnen perässä juokseminen harvoin johtaa pysyvään onneen. Elämässä on aina kärsimystä ja se on aivan normaalia. Tärkeintä on löytää syy, jonka edestä olet valmis kärsimään. Kun läydät tuon syyn, kärsimys muuttuu siedettäväksi ja saat syvemmän tarkoituksen elämällesi. Usein tuo syy ei löydy oman navan ympäriltä.

25. Elämä on tanssi, ei matka

Sateenkaaren päässä ei ole aarretta. Lapsesta asti vanhemmat, koulu, media ja työelämä antavat lupauksia tulevaisuudessa odottavasta määränpäästä tai onnesta. Viimeisintään eläkkeellä pääsee nauttimaan tuosta kauan kaipaamasta vapaudesta ja onnesta. Valitettavasti tämä on valetta. Elämä ei ole matka. Sillä ei ole määränpäätä. Parempi analogia elämälle on tanssi. Tanssin tarkoituksena ei ole päästä maaliin, tanssin loppuun. Tanssin tarkoitus on itse tanssi. Elämän tarkoitus on itse elämä. Tässä ja nyt.

Tuloni ja menoni menneiltä vuosilta

Tällä kertaa hieman kevyempi blogipostaus. Olen pitänyt kirjaa tuloistani ja menoistani yli kolmen vuoden ajan. Listaan ne nyt tänne  blogiin talteen.

Vuosi 2017

Vuonna 2017 tein ensi kertaa päätyöni lisäksi myös sivutyötä. 

Päätyön bruttotulot: 38 651e

Sivutyön bruttotulot: 10 482e

Bruttotulot yhteensä: 49 133e

Kulut noin 13 200 eli 1100e/kk

Vuoden viimeisenä päivänä oli pankkitileillä rahaa 21 700e ja rahastosijoituksissa ja ETF:ssä yht. 8060e.

Vuosi 2018

Bruttotulot päätyöstä: 39 773e

Bruttotulot sivutyöstä: 9932

Bruttotulot yhteensä: 49 705

Kulut noin 1020 e/kk ja tämän lisäksi maksoin loput asuntolainasta pois (14 000e).

Vuoden viimeisenä päivänä oli rahastosijoituksissa ja ETF:ssä yhteensä 15 850e. Pankkitilitiedot puuttuvat.

Vuosi 2019

Päätyön bruttotulot: 40 285e

Sivutyön bruttotulot: 2786e

Bruttotulot yhteensä 43 071e

Kulut noin 13 750e  eli 1146 e/kk

Vuoden viimeisenä päivänä oli rahastosijoituksissa ja ETF:ssä yhteensä 33 500e ja pankkitileillä 24 000e.

Vuosi 2020

Tänä vuonna olen tehnyt vain päätyötäni, joten tulot tulevat olemaan tänä vuonna noin 40 000e. Kulut ovat nykyään myös hieman korkeammat (noin 1400e/kk), mutta niistä kerron tuonnempana tarkemmin.

Vuosina 2017 ja 2018 tein paljon töitä, sillä halusin saada sijoituksilleni kunnon alkupääoman. Olin kuitenkin liian varovainen kuukausittaisissa sijoituksissani ja pidin liikaa rahaa tilillä odottaessani pörssikurssien laskua. Vuonna 2018 maksoin myös asuntolainani loppuosan pois (14 000e), mikä näin jälkikäteen ajateltua oli hölmöä, sillä tiedossa oli jo silloin, että korot tulisivat vielä pitkään olemaan matalat. Toisaalta tuon kuitattuani sain pienennettyä tuon lainanlyhennyksen verran kuukausittaisia juoksevia kulujani, joten säästöprosentti oli helppo pitää hyvänä. Vuosina 2019-2020 uskalsin vihdoin lapata kunnolla rahaa sijoituksiin. 

Tällä hetkellä indeksisijoitusten arvo on noin 52 000e. Nyt alan olla siinä pisteessä, että isohkotkaan kuukausittaiset lisäsijoitukset eivät hirveästi lisää pääoman kasvua kuukausittaisella tasolla, vaan yhä enenevissä määrin pääoman koko heittelee kurssiheilunnan mukana.