2000-luvun pörssiromahdusten reaaliset syvyydet

Usein olen kuullut sanottavan, että sekä IT-kupla että finanssikriisin aiheuttama romahdus olivat molemmat noin -50% syviä. Päätin selvittää, kuinka syviä nuo romahdukset olisivat olleet reaalisesti eli inflaatiokorjatusti. Käytin lähteenä tätä: https://curvo.eu/backtest/en

IT-kuplan huippu ajoittui suurimmassa osassa indeksejä lokakuulle 2000 ja pohja saavutettiin vasta maaliskuussa 2003. Finanssikriisin kupla alkoi puhjeta toukokuussa 2007 ja pohja saavutettiin helmikuussa 2009. Oletin jokaiselle ETF:lle kokonaiskuluiksi 0,5% sisältäen hallinnointikulun, kaupankäyntikulut ja osinkojen lähdeverot. Alla tulokset.

IT = IT-kupla

FK = finanssikriisi

SPYI (seuraa globaalia MSCI ACWI IMI -indeksiä):

IT = -56%   

FK = -52%       

EUNL (MSCI World eli kehittyneen maailman isot yhtiöt):

IT = -57%

FK = -52%

IS3N (kehittyvät markkinat):

IT = -55%

FK = -58

IUSN (kehittyneen maailman pienyhtiöt):

IT = data puutuu

FK = -56%

EUNK (Euroopan isot yhtiöt):

IT = -56%

FK = -57%

SXR8 (S&P 500):

IT = -56%

FK = -50%

Nasdaq:

IT = (muut lähteet) -77% nominaalisesti

FK = -46%

Nasdaqista sain tietoa vain muista lähteistä. Voi olla, että heittoa on hieman. En myöskään tiedä inflaatiokorjattua lukua.

ZPRV (USA:n pienet arvoyhtiöt):

IT = -41% (nousi ensin hyvin pitkään ennen laskua)

FK = -57%

ZPRX (Euroopan pienet arvoyhtiöt):

IT = -40%

FK = -66%

IS3S (kehittyneen maailman isot arvoyhtiöt):

IT = -44%

FK = -57%

SXR7 (EMU eli euroalue):

IT = -60%

FK = -58%

Amundi MSCI Nordic UCITS ETF EUR:

IT = -72%

FK = -62%

Kaikkein vähiten volatiili ETF oli SPYI, joka sijoittaa koko maailmanlaajuiseen osakemarkkinaan sisältäen sekä kehittyvien että kehittyneiden maiden isot, keskisuuret ja pienet yhtiöt. Lisäksi luulen, että eurooppalainen sijoittaja sai hieman nostetta sijoituksilleen dollarin vahvistumisesta suhteessa euroon, sillä ainakin finanssikriisin dollarimääräiset tappiot olivat euromääräisiä suuremmat: https://www.msci.com/documents/10199/178e6643-6ae6-47b9-82be-e1fc565ededb

Nasdaqin, Nordic-ETF:n ja SXR7:n (euroalue) romahduksien syvyydet hieman yllättivät. Kuinka paljon pitää sijoituksen jatkossa nousta, jotta ollaan noustu takaisin romahdusta edeltäneeseen hintatasoon? Katsotaan:

-20% romahdus vaatii 25% nousun sillä 0,8 x 1,25 = 1,0

-30% romahdus vaatii 43% nousun, sillä 0,7 x 1,43 = 1,0

-40% vaatii 67% nousun, sillä 0,6 x 1,67 = 1,0

-50% vaatii 100% nousun, sillä 0,5 x 2,0 = 1,0

-60% vaatii 150% nousun, sillä 0,4 x 2,5 = 1,0

-70% vaatii 234% nousun, sillä 0,3 x 3,34 = 1,0

-80% vaatii 400% nousun, sillä 0,2 x 5,0 = 1,0

-90% vaatii 900% nousun, sillä 0,1 x 10,0 = 1,0

Jos siis Nasdaq romahti -77%, vaadittiin 335% nousu, jotta oltiin noustu taas romahdusta edeltäneeseen hintatasoon. Itse taidan jatkossa pitäytyä vain isoissa indekseissä, sillä en välttämättä halua kokea esim -70% reaalista romahdusta. SPYI-ETF vaikuttaa tässäkin valossa omaan silmääni erittäin houkuttelevalta: https://www.ssga.com/es/en_gb/institutional/etfs/funds/spdr-msci-acwi-imi-ucits-etf-acc-spyi-gy

Näitä rahastoja tarkkailen

Note to self.

USA:n osakemarkkinan arvostuskertoimet ovat niin korkeat, että luulen USA:n tuottavan pitkällä aikavälillä melko kehnosti, mikäli arvostustaskertoimiin ei saada selvää alennusta. Niin kauan kun koen todennäköisesti saavani muualta parempaa tuottoa, tilttaan uudet ostot osittain muihin rahastoihin kuin EUNL:n. Alla olen listannut rahastot, joiden kehitystä seuraan ja joihin saatan ajan saatossa sijoittaa EUNL:n lisäksi.  

Nordnet Indeksirahasto Suomi. Kuluttomuus. 25 yhtiötä (seuraa OMXH25-indeksiä). Arvoyhtiöpainotteinen.

Nordnet indeksirahasto Ruotsi. Kuluttomuus. 70 yhtiötä (OMXSBGI). Kasvuyhtiöpainotteinen. Paras hajautus ”supereista”.

Nordnet indeksirahasto Norja. Alhaiset kulut. 25 yhtiötä (OBX). Muutama yhtiö dominoi rahastoa. Arvoyhtiöpainotteinen. 

EUNK. Eurooppa. TER = 0,12%. Ankea Eurooppa. Kulut kuitenkin alhaiset. Myöskään arvostustasot eivät päätä huimaa.

EUNN. Japani. TER = 0,15%. Kitukasvuinen ja ikääntyvä Japani. Voisikohan silti yllättää?

IS3N. Kehittyvät markkinat. TER 0,18%. Tätä en mielelläni enää osta, mutta kai se on pakko, mikäli joskus vielä tulee tarpeeksi houkutteleva ostopaikka.

Päivitän tätä kirjoitusta ajan saatossa sitä mukaa kun ”tilanne kehittyy”.

MSCI:n perusindeksejä

Moni indeksiosuusrahasto eli ETF seuraa MSCI:n ylläpitämiä indeksejä. Niillä saa sijoitukset hajautettua laajasti eri maihin ja maanosiin. Alla on esimerkkejä, millaisia laajoja perusindeksejä MSCI:ltä löytyy. 

*ACWI = all country world index (sisältää 23 kehittynyttä markkinaa ja 25 kehittyvää markkinaa).

*IMI = investable market index (sisältää sekä isoja, keskisuuria että pieniä yhtiöitä).

*World = kehittyneet markkinat (23kpl), eli EI siis koko maailma. Sisältää pääosin vauraita maita.

*Emerging Markets = kehittyvät markkinat (25kpl). Sisältää useita ei niin vauraita maita.

*Small cap = pieni yhtiö

MSCI ACWI IMI:

Globaali osakemarkkina kattaen sekä isot, keskisuuret että pienet yhtitöt. Indeksi sisältää 23 kehittynyttä ja 25 kehittyvää markkinaa. Indeksi käsittää noin 99% koko maailman sijoitettavissa olevasta osakemarkkinasta. Esimerkiksi SPYI-etf pyrkii seuraamaan ( englanniksi ”track”) tätä indeksiä. 

MSCI ACWI:

Globaali osakemarkkina kattaen isot ja keskisuuret yhtiöt. Ei siis sisällä pieniä yhtiöitä. Indeksi sisältää 23 kehittynyttä ja 25 kehittyvää markkinaa. Indeksi kattaa tällä hetkellä noin 85% koko maailman sijoitettavissa olevasta osakemarkkinasta. Esimerkiksi IUSQ-etf pyrkii seuraamaan tätä indeksiä.

MSCI World IMI:

Sisältää 23 kehittyneen markkinan isoja, keskisuuria ja pieniä yhtiöitä. Ei siis sisällä kehittyviä markkinoita.

MSCI World:

Sisältää 23 kehittyneen markkinan isoja ja keskisuuria yhtiöitä. Ei siis sisällä pieniä yhtiöitä. Esimerkiksi EUNL-etf pyrkii seuraamaan tätä indeksiä.

MSCI ACWI Small Cap:

Sisältää 23 kehittyneen ja 25 kehittyvän markkinan pieniä yhtiöitä.

MSCI World Small Cap:

Sisältää 23 kehittyneen markkinan pieniä yhtiöitä. Esimerkiksi IUSN-etf pyrkii seuraamaan tätä indeksiä.

MSCI Emerging Markets Small Cap:

Sisältää 23 kehittyvän markkinan pieniä yhtiöitä. Ei siis sisällä lainkaan isoja tai keskisuuria yrityksiä. 

MSCI Emerging Markets IMI:

Sisältää 25 kehittyvän markkinan isoja, keskisuuria ja pieniä yhtiöitä. Esimerkiksi IS3N-etf pyrkii seuraamaan tätä indeksiä.

MSCI Emerging Markets:

Sisältää 25 kehittyvän markkinan isoja ja keskisuuria yhtiöitä. Ei siis sisällä pieniä yhtiöitä. Esimerkiksi XMME-etf pyrkii seuraamaan tätä indeksiä.

Täältä voit tutustua MSCI:n indekseihin tarkemmin:

https://www.msci.com/our-solutions/indexes/market-classification

Lue täältä, miten voit itse laskea eri indeksien markkinapainot:

https://faijanfinanssit.blogspot.com/2021/08/nain-voit-laskea-eri-indeksien.html

iShares MSCI ACWI UCITS ETF USD (Acc)

Tämä etf-rahasto on lyhyemmältä nimeltään IUSQ. Se on lisätty nyt Nordnetin kuukausisäästölistalle. Ajattelin tiputtaa jatkossa eunl:n pois kuukausisäästöstäni ja korvata sen tällä etf:llä. Jatkan ainakin jonkin aikaa pienellä ylipainolla kehittyville markkinoille sijoittamista, eli sijoitan kuukausittain myös pienen siivun is3n-etf:n (tyyliin 5-10%).

Kyseinen IUSQ-ETF pyrkii seuraamaan tätä indeksiä:

https://www.msci.com/documents/10199/a71b65b5-d0ea-4b5c-a709-24b1213bc3c5

Eli rahasto sijoittaa kehittyneiden ja kehittyvien maiden isojen ja keskisuurien yhtiöiden osakkeisiin. Siitä jää ulos siis pienyhtiöt, joiden osuus globaalista markkinasta on tällä hetkellä ymmärtääkseni noin 11%.

Tässä muutama speksi IUSQ:sta:

Rahaston juoksevat kulut ovat 0,20% (aiemmin kulu oli paljon korkeampi).

Rahaston nettovarat ovat tällä hetkellä noin 3,45 miljardia dollaria.

Kotipaikka: Irlanti (tämä on osinkojen lähdeverojen kannalta hyvä asia).

Rahasto sijoittaa yli 1600 kohteeseen.

Miksi ajattelin sijoittaa kyseiseen rahastoon?

1. Se on vihdoin Nordnetin kuukausisäästölistalla, joten ostokulu on enää 2,5€/ostokerta kuukausisäästön kautta ostaessa.

2. Sen juoksevat kulut ovat enää 0,20% vuodessa (aiemmin taisi olla 0,60%).

3. Yhdellä ETF:llä saan koko maailman, eli sekä kehittyneet että kehittyvät markkinat. Ei tarvitse enää säätää kehittyvien ja kehittyneiden markkinoiden painotuksia erillisiä etf:iä käyttämällä.

4. IUSQ:n kappalehinta on edullinen (tällä hetkellä vähän yli 62€). Siihen voi siis sijoittaa melko pieniäkin summia kuukausisäästön kautta ja alhaisen kappalehinnan takia voin melko tarkasti säätää säästösumman itselleni sopivaksi.

5. Rahastokohtainen hajautus: tämä on ehkä hieman epärationaalinen argumentti, mutta neuroottisuuteen taipuvaisena tuntuu hyvältä sijoittaa useampaan ETF:n kuin vain pariin. Toisaalta tämä etf soveltuu hyvin yhden rahaston taktiikkaan tykästyneille.

6. Vaikka rahaston nettovarat ovatkin omaan makuuni vähän pienehköt, uskon että rahaston suosio tulee lähiaikoina kasvamaan alentuneiden juoksevien kulujen ansiosta.

7. Itselläni on pienyhtiöitä (iusn) salkussani vähän liikaakin, joten niiden puuttuminen tästä rahastosta ei haittaa itseäni lainkaan. 

Propsit Nordnetille siitä, että lisäsivät (osittain sharevilleläisten pyynnöstä) tämän ETF:n kuukausisäästölistalleen.

Sijoitussuunnitelmani siis muuttuu, ei sijoitusfilosofiani. Halutessani voin aina siirtyä tuttuun eunl + is3n -komboon.

”It’s not the daily increase but daily decrease. Hack away at the unessential.”

Näin voit laskea eri indeksien markkinapainot

Tämä on lyhyt muistutus itselleni, miten voin jatkossa laskea esimerkiksi kehittyvien markkinoiden (IS3N), kehittyneiden markkinoiden suuryhtiöiden (EUNL) ja kehittyneiden markkinoiden pienyhtiöiden (IUSN) markkinapainot itse helposti ja oletettavasti myös melko tarkasti:

MSCI ACWI IMI -indeksi sisältää koko maailman osakemarkkinan (eunl + iusn + is3n).

Koko maailma (ACWI IMI):

https://www.msci.com/documents/10199/4211cc4b-453d-4b0a-a6a7-51d36472a703

Kehittyneen markkinan isot yhtiöt (EUNL):

https://www.msci.com/documents/10199/149ed7bc-316e-4b4c-8ea4-43fcb5bd6523

Kehittyneen markkinan pienyhtiöt (IUSN):

https://www.msci.com/documents/10199/a67b0d43-0289-4bce-8499-0c102eaa8399

Kehittyvät markkinat kokonaisuudessaan (IS3N):

https://www.msci.com/documents/10199/97e25eb7-9bd0-4204-bea9-077095acf1d3

Jokaisen dokumentin loppupuoliskolla on kohta, jossa kerrotaan kyseisen indeksin market cap (Mkt Cap). Nyt voidaan hyvin yksinkertaisella jakolaskulla laskea paljonko kyseinen indeksi on koko maailman osakemarkkinoista (ACWI IMI). Alla on indeksien koot aavistuksen pyöristäen (biljoonia dollareita). Käytän indeksien nimien sijaan ETF:ien lyhenteitä, koska olen laiska:

ACWI IMI (koko maailma) = 76,49 = 100%

EUNL = 58,86 = 77%

IUSN = 8,49 = 11%

IS3N = 9,144 = 12%

Eli esimerkiksi laskemalla 58,86 : 76,49 = 0,77 = 77% saadaan EUNL:n tämän hetken markkinapaino.

Voit laskea muidenkin MSCI:n indeksien markkinapainot käyttämällä MSCI:n indeksikohtaisten dokumenttien market cap lukuja. Esimerkiksi USA:n osakemarkkinan (sisältää myös pienyhtiöt) indeksin löydät googlettamalla ”MSCI USA IMI index”. Saadaan USA:n markkinapainoksi koko globaalille indeksille (ACWI IMI):

44,83 : 76,49 = 58,6%

Tällä hetkellä omistan kehittyneiden markkinoiden pienyhtiöitä (IUSN) noin 26 000 eurolla. En usko, että joudun enää koskaan ostamaan IUSN:ää lisää, sillä vaikka tuon rahaston arvo pysyisi inflaatioon nähden paikallaan, olisi tuo ETF markkinapainossa vasta, kun koko salkun inflaatiokorjattu arvo olisi yli 236 000€ (26 000€ : 0,11 = 236  363€). Todennäköisesti IUSN kasvaa salkussani sen verran nopeasti, että se tulee aina olemaan vähintään lievässä ylipainossa salkussani.

Tilannepäivitys salkun sisällöstä ja sijoitussuunnitelmasta

Salkkuni sisältää melko ison määrän erilaisia rahastoja ja ETF:iä, joten on todella vaikea pysyä kärryillä, kuinka suuri paino milläkin maalla on salkussani. Ensi kuussa ostan vielä SXR8-etf:ää (S&P 500 -indeksiä) 4kpl eli noin 1400 eurolla. Tuon oston jälkeen salkkuni näyttää tältä:

USA 50%

Muut maat 50% (josta Eurooppa 19,9%)

      Pienyhtiöt 26,5% (IUSN)

      Kehittyvät markkinat 17% (IS3N)

En edes jaksa selvittää, mitkä mahtavat olla Japanin, Kanadan jne painot. 

Omistamieni ETF:ien juoksevat kulut ovat keskimäärin 0,225%. Kaikkien sijoitusten juoksevat kulut ovat noin 0,27%.

Ensi kuussa USA:n osuus on noin 50%, joten ajattelin tämän jälkeen ostaa jatkossa vain EUNL:ää. EUNL:ssä USA:n osuus on noin 66%, joten ostamalla EUNL:ää saan hitaasti jatkossakin nostettua USA:n osuutta salkussani. Kun kehittyvät markkinat (IS3N) on enää noin 14% salkustani, lisään IS3N:n kuukausittaisiin ostoihini. Salkkuni on tällöin todennäköisesti jo yli 100 000e kokoinen. Kun pienyhtiöiden osuus (IUSN) on enää noin 13%, lisään senkin vielä kuukausittaisiin ostoihin. Tällöin salkkuni koko on todennäköisesti vähintään 180 000€. 

Jätän itselleni kuitenkin vapauden välillä ostaa ylimääräisiä osuuksia SXR8:a, mikäli suunnitelman orjallinen noudattaminen alkaa tuntua liian tylsältä. Lisäksi myyn vuosittain alle 1000 eurolla perinteisiä rahastoja (joissa hieman korkeat kulut), ja ostan niillä SXR8:aa. 

Noudattamalla tätä suunnitelmaa, ei liiemmin enää tarvitse miettiä, paljonko tulisi rahaa allokoida minkäkin maan tai maanosan indeksiin.

Allokaatio-ongelmia

 

Kuten jo aiemmin olen kirjoittanut, panttasin isoa osaa rahoistani pitkään tililläni romahduksen toivossa tai pelossa. Jo viime vuonna aloin kuitenkin sijoittamaan kuukausittain hieman isommilla summilla. Viimein koronadipissä ja sen jälkimainingeissa olen uskaltanut sijoittaa oikeastaan kaiken ylimääräisen rahan markkinoille. Koronadipissä painotin voimakkaasti kuitenkin halvempia indeksejä Capella mitattuna, erityisesti globaaleja small capeja eli IUSN:ää. En vain kyennyt ostamaan korkean arvostuskertoimen EUNL:ää kovin suurilla summilla. IUSN:ää olenkin tänä vuonna ostanut yli 15 000 eurolla. Vaikka allokaatio kärsi niin hyvä puoli oli se, että ylipäänsä kykenin vihdoin siirtämään nuo rahat markkinoille työtä tekemään. Samalla sain tuolle 15 000 eurolle globaalin hajautuksen kehittyneisiin maihin.

Tällä hetkellä salkkuni allokaatio näyttää seuraavalta:

IUSN 27,5%

EUNL 19,4%

IS3N 19,1%

Muut 34%

 

Tavoiteallokaationi ja globaalin markkinan allokaatio sen sijaan on suunnilleen seuraava:

IUSN 12% 

EUNL 75%

IS3N 13%

Salkkuni painotukset ovat siis kovin erilaiset tavoitteeseeni nähden. Yksi syy, miksi EUNL on niin suuressa alipainossa on se, että aikoinaan olen sijoittanut moneen muuhunkin rahastoon ja ETF:ään. Näihin lukeutuu Osuuspankin laajoja indeksirahastoja, Seligsonin rahastoja, Nordnetin ”Superit” ja muitakin ETF:iä. Näiden osuus koko salkusta on siis 34%. Niitä en ole raaskinut missään vaiheessa myydä, enkä niin ajatellut tehdä jatkossakaan. Tämän takia en voi koskaan saada ”kolmen koplan ” allokaatioita täysin oikeaksi. Tarkoitus on kuitenkin saada allokaatiota selvästi lähemmäs tavoitetta. Tästä tulee vuosien projekti, sillä kovin nopeasti en tällä tahdilla ja näin ”isolla” salkulla saa painotuksia merkittävästi muutettua.

 

Suunnitelmana on jatkossa ostaa lähes pelkästään EUNL:ää. Lisäksi kuukausittain ripaus IS3N:ää. Jos USA:n markkinat alituottavat jossain kohtaa tulevaisuudessa muuhun maailmaan nähden, saatan myös ostaa jonkin aikaa S&P 500 -indeksiä eli SXR8:aa. Näin saisin USA:n osuutta lähemmäs oikeaa tasoa. Nimenomaan USA on salkussani melko selvässä alipainossa ja eritoten S&P 500 -indeksin yritykset.

Lisäostoksilla

 

En usko ajoittamiseen, joten pähkäilin tänään, että ihan hyvin voisin vielä tehdä hieman lisäostoja. Ostinkin noin 2000 eurolla lisää eunl:ää eli iShares CORE MSCI World UCITS etf:ää. Tällä tavoin sain maakohtaista allokaatiota ripauksen lähemmäs tavoitettani. Tuo EUNL on tällä hetkellä noin 11% alle all time high -tason, joten hinta on omaan makuuni melko sopiva kun huomioi Koronan sekä alhaiset korot. Toki Cape on tuossa jossain 20 kieppeillä, joten mitään kovin meheviä tuottoja tuskin on luvassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mutta saattaa olla ettei tuo Cape ihan heti ole tuosta laskemassa. EUNL sijoittaa globaalisti kehittyneille markkinoille ja siellä isoihin yrityksiin.

Neljän prosentin peukalosäännön mukaan ostin tänään 80e edestä vuosittaisia lisätuloja sillä 2000e x 0,04 = 80e. Kulutukseeni suhteutettuna tuo tarkoittaa sitä, että voisin tästä eteenpäin pitää noin 2 vapaapäivää enemmän vuodessa.

Tilillä pitäisi olla ennen palkkapäivää rapiat 6000e. Salkku heiluu jossain 58 000e molemmin puolin. Tässä linkki kyseisen eunl-etf:n tietoihin: 

https://www.blackrock.com/fi/yksityinen-sijoittaja/tuotteet/251882/ishares-msci-world-ucits-etf-acc-fund

Tuplaostot maanantaina

Maanantaina ostan poikkeuksellisesti tuplasummalla kuukausisäästöllä ETF:iä. Ostan 1600 eurolla seuraavan allokaation mukaisesti:

EUNK (Eurooppa, TER 0,12%) 50% 

EUNL (kehittynyt maailma) 21%

IS3N 25% (kehittyvä maailma) 25%

IUSN (kehittyneen maailman pienyhtiöt) 4%

Miksi ostan tuplasummalla juuri nyt?

1. Tilillä on yhä sen verran paljon ylimääräistä rahaa, että mielelläni pääsen siitä ”eroon”.

Lisäostoksen jälkeen tilillä on arviolta noin 8500e ennen seuraavaa palkkapäivää. Tuo on mielestäni sopiva käteisen määrä tässä elämäntilanteessa.

2. Kertasijoitus on todennäköisesti kannattavampi strategia kuin tasainen kuukausisijoittaminen.

Kuuntelin todella laadukasta Rational reminder -podcastia (linkki jaksoon). Siinä käsiteltiin isomman kertasumman sijoittamista vs ajallinen hajauttaminen. Ajallisen hajauttamisen hinnaksi tuli keskimäärin 0,38% vuodessa kymmenen vuoden aikaskaalalla. Eli tuotot olivat annualisoidusti keskimäärin 0,38% huonommat vuosikymmenen aikana, kuin jos olisi sijoittanut summan kerralla. Kaksi kolmasosaa tapauksista parempi tuotto saatiin sijoittamalla koko potti kerralla. Ajalliseksi hajauttamiseksi valikoitiin tuossa simulaatiossa 12kk ajanjakso. Sijoitukset ”tehtiin” tasasummin kerran kuukaudessa. Tutkimukseen valikoitiin Kanadan, USA:n, Japanin, Australian, Iso-Britannian ja Saksan pörssit. Simulaatio käsitteli vuoden 1970-2020 välisiä pörssien tuottoja. Ajallisella hajauttamisella ei saatu kovin merkittäviä hyötyjä edes niiden kertasummasijoitusten kohdalla, jolloin kertasijoitus oli tehty todella epäedullisena hetkenä. 

3. Eurooppa ja kehittyvät markkinat ovat vielä melko kohtuullisesti hinnoitellut markkinat.

EUNK maksoi vuoden 2015 maaliskuussa lähes yhtä paljon kuin tällä hetkellä. Samoin vuoden 2017 toukokuussa EUNK maksoi yhtä paljon kuin nytkin. EUNK on noin 15% alempana kuin sen all time high -lukema ja sen p/e on myös melko kohtuullinen. Euroopan osakemarkkinat ovat siis jo pitkään menneet sivusuunnassa, joten vuosikymmenien perspektiivillä nyt on luultavasti ihan kohtuullinen hetki sijoittaa Eurooppaan. Sama tilanne on kehittyvien markkinoiden (IS3N) kohdalla. IS3N oli melko lähellä nykyhintoja jo vuoden 2015 huhtikuussa. Lisäksi minua on jo pitkään harmittanut, etten sijoittanut jo vuosia sitten isompia summia osakemarkkinoille. Nyt nämä kaksi ETF:ää tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa jo viitisen vuotta sitten nähtyihin hintoihin (esimerkiksi USA ei tarjoa).

4. Korona

Saattaa hyvinkin olla, että korona aiheuttaa vielä suurenkin pörssiromahduksen. En kuitenkaan osaa sanoa, mikä on tämän todennäköisyys. Uskon kuitenkin, että monessa maassa ei kovinkaan helposti enää mennä keväällä nähtyihin lock downeihin. Rajut sulkutoimet ovat myrkkyä taloudelle, joten niitä todennäköisesti vältellään mahdollisimman pitkään. Toinen asia on ihmisten ostoskäyttäytyminen. Moni ei koronan takia välttämättä pitkään aikaan ole valmis syömään ravintoloissa, matkustamaan jne. Sijoitan kuitenkin vuosikymmenien aikajänteellä, enkä usko, että koronan taloudelliset vaikutukset ulottuvat kovinkaan monen vuoden päähän. 

5. Keskuspankit vs korona

Koronaa suurempana uhkana tuleville tuotoille näen keskuspankit. Keskuspankit tekevät kaikkensa, jotta osakemarkkinat eivät romahda nyt koronan vaikutuksesta. Myös koronan jälkeen keskuspankit jatkavat todennäköisesti korkojen pitämistä nollan tuntumassa ja ”rahan printtausta”. Tämä aiheuttaa uhan osakemarkkinoiden tulevien vuosien tuotoille. Osakemarkkina saattaa kuplaantua (arvostuskertoimet nousevat), jolloin tulevat tuotot odotusarvoisesti heikkenevät. Sijoittamalla nyt varmistan, että saan tämän hetken sijoituksille edes jossain määrin kohtuullisen tuoton pitkässä juoksussa. Kyse on siis jonkin sortin FOMO-ilmiöstä omalla kohdallani. 

Ensi kuusta lähtien tarkoituksena ei olisi enää muutella kuukausittaista sijoitettavaa summaa, vaan aion pitää sen 800e tuntumassa, Toki, mikäli markkinat tarjoavat mahtavia ostopaikkoja pörssien romahduksien muodossa, saatan hyvinkin nostaa hetkellisesti sijoitettavaa summaa jonkin verran. Tilillä pidän kuitenkin mielelläni kohtuullisen puskurin kaikissa tilanteissa ja velalla en ala sijoittamaan. En myöskään jatkossa aio näin vahvasti tiltata kuukausiostojani mihinkään tiettyyn markkinaan. Eri maiden/maanosien painotukset ovat tällä hetkellä mielestäni melko sopivat salkussani.

Kriittinen katsaus omistuksiini

Tein tänään inventaarion rahasto- ja ETF-omistuksistani. Alla on tiedot siitä, mikä on noiden sijoitusteni maakohtainen allokaatio (luvut ovat suuntaa-antavasti seuraavat):

USA 40%

Eurooppa 21% (josta Suomen osuus 5%).   

Kehittyvät markkinat 21%

Muut maat 18%

Lisäksi noihin sisältyy small cap -ETF:t, joiden osuus on yhteensä 24%.

Onko allokaatio toivottava?

Olen melko tyytyväinen nykyiseen maakohtaiseen allokaatiooni. Erityisesti USA:n osuuden haluan pitää kutakuinkin tuossa 40 prosentin hujakoilla. Syynä tälle on se, että USA on arvostuskertoimeltaan historiallisen tyyris ja sillä on takanaan vuosikymmenen pituinen ylituoton aikakausi. Esimerkiksi tässä artikkelissa povataan USA:n häviävän tuotoissa seuraavan 10 vuoden aikana globaalisti hajautetulle salkulle, jossa ei ole Yhdysvaltoja: Linkki artikkeliin

Lähtökohtaisesti en myöskään pidä ajatuksesta, että minulla olisi paljoa yli 40% sijoituksistani minkään yksittäisen maan osakemarkkinoilla. USA:n osuus EUNL:ssä ja IUSN:ssä on niin suuri, että jos sijoitan jatkossa näihin suhteessa 65% ja 15% (ja 20% kehittyville markkinoille), menee kuukausisijoituksestani aikalailla tasan 50% Yhdysvaltoihin. Tämän takia päätin hieman muuttaa suunnitelmaani. Ensin kuitenkin pieni katsaus siihen, kuinka hyvin USA:n osakemarkkinat ovat tuottaneet Euroopan osakemarkkinoihin verrattuna viimeisen 10, 20 ja 30 vuoden aikana.

USA versus Eurooppa

Luvuissa ei tietääkseni ole huomioitu osinkoja, mutta ne eivät hirveästi vaikuta loppupäätelmiin.

Katsotaan, mitä USA:n S&P 500 ja Stoxx Europe 600 ovat tuottaneet 30 vuoden aikana keskimäärin vuosittain 1.6.1990-26.6.2020 välillä:

USA:n S&P 500 nousi pisteluvusta 358,77 pistelukuun 3009,05. Vuosittainen tuotto oli siis 7,33%.

Stoxx Europe 600 -indeksi nousi pisteluvusta 109,79 pistelukuun 358,32. Vuosittainen tuotto oli 4,02%.

Tehdään vastaava vertailu aikavälille 1.6.2000-26.6.2020:

USA:n S&P 500 oli aluksi 1454,37 ja nyt 3009,05 eli vuosituotto oli 3,7%.

Stoxx Europe 600 -indeksi oli aluksi 383,11 ja nyt 358,32 eli vuosituotto oli -0,3%

Tehdään vielä vertailu ajanjaksolle 1.6.2010-26.6.2020:

USA:n S&P 500 oli aluksi 1077,11 ja nyt 3009,05 eli vuosituotto on 10,8%.

Stoxx Euro 600 oli aluksi 247,64 ja nyt 358,32 eli vuosituotto on 3,75%.

Vaikka ilmeisesti näissä luvuissa ei ole osinkoja huomioitu, nähdään niistä, että USA on tuottanut varsinkin viimeisen 10v aikana huimasti enemmän kuin Eurooppa.

Vertaillaan Seligsonin rahastojen tuottoja 

Seligsonin rahastoissa on osingot huomioitu. Seligsonin Eurooppa-rahasto on tuottanut keskimäärin vain 1,06% vuodessa vuosien 2000-2020 välillä. USA:n rahastoa heillä ei ollut vielä vuonna 2000.

Seligsonin Eurooppa-rahasto tuotti viimeisen 10v aikana keskimäärin 6,86% kun taas heidän Pohjois-Amerikka -rahastonsa tuotti vastaavana aikana 11,61%. Eroa vuosituotoissa on 4,75%-yksikköä.

Summa summarum

Noista ylläolevista luvuista nähdään, että Eurooppa on tuottanut jo 30v ajan melko huonosti. Erityisen huonosti se on tuottanut aikavälillä 2000-2020. Tämä selittyy paljolti IT-kuplan ja finanssikriisin puhkeamisina, mutta siltikin USA:n verrattuna tuotto on ollut huonoa.

Tämän lisäksi kehittyvät markkinat ovat tuottaneet viimeisen 10v aikana erityisen huonosti (vain 2,47% annualisoidusti/vuodessa keskimäärin).

Lisäksi Euroopan ja kehittyvien markkinoiden arvostuskertoimet ovat selvästi alhaisemmat USA:n S&P 500 -indeksiin nähden. Uskon, että nämä pitkän ajan tuottoerot USA:n ja Euroopan/kehittyvien markkinoiden välillä tulevat tällä vuosikymmenellä jälleen kaventumaan ainakin jonkin verran. Näin on historiassa ennenkin tapahtunut.

Tämän takia tulen jatkossa ostamaan EUNL:n, IS3N:n ja IUSN:n lisäksi myös pienen siivun EUNK-ETF:ää (sisältää tällä hetkellä 443 eurooppalaista yritystä). Tuota ETF:ää minulla jo onkin salkussa jonkin verran, mutta se on ollut jo jonkin aikaa tauolla. 

Tarkoituksena on siis pitää tuo USA:n osuus tuossa 40% tuntumassa. En voi olla varma tuottaako Eurooppa USA:a paremmin jatkossakaan, mutta nyt sille on mielestäni korkeammat todennäköisyydet. Lisäksi tuon EUNK:n juoksevat kulut ovat vain 0,12% eli 0,08% EUNL:ää edullisempi, mikä on pieni lisäbonus. Lisäksi kaikkien osinkojen lähdeveroja ei tuossa EUNK:ssa tarvinne maksaa, mutta tästä en ole aivan varma. Pitää selvittää sen verotus vielä. Mikäli lähdeveroja ei tarvitse maksaa saa siitä taas hieman kuluetua EUNL:n verrattuna.