2000-luvun pörssiromahdusten reaaliset syvyydet

Usein olen kuullut sanottavan, että sekä IT-kupla että finanssikriisin aiheuttama romahdus olivat molemmat noin -50% syviä. Päätin selvittää, kuinka syviä nuo romahdukset olisivat olleet reaalisesti eli inflaatiokorjatusti. Käytin lähteenä tätä: https://curvo.eu/backtest/en

IT-kuplan huippu ajoittui suurimmassa osassa indeksejä lokakuulle 2000 ja pohja saavutettiin vasta maaliskuussa 2003. Finanssikriisin kupla alkoi puhjeta toukokuussa 2007 ja pohja saavutettiin helmikuussa 2009. Oletin jokaiselle ETF:lle kokonaiskuluiksi 0,5% sisältäen hallinnointikulun, kaupankäyntikulut ja osinkojen lähdeverot. Alla tulokset.

IT = IT-kupla

FK = finanssikriisi

SPYI (seuraa globaalia MSCI ACWI IMI -indeksiä):

IT = -56%   

FK = -52%       

EUNL (MSCI World eli kehittyneen maailman isot yhtiöt):

IT = -57%

FK = -52%

IS3N (kehittyvät markkinat):

IT = -55%

FK = -58

IUSN (kehittyneen maailman pienyhtiöt):

IT = data puutuu

FK = -56%

EUNK (Euroopan isot yhtiöt):

IT = -56%

FK = -57%

SXR8 (S&P 500):

IT = -56%

FK = -50%

Nasdaq:

IT = (muut lähteet) -77% nominaalisesti

FK = -46%

Nasdaqista sain tietoa vain muista lähteistä. Voi olla, että heittoa on hieman. En myöskään tiedä inflaatiokorjattua lukua.

ZPRV (USA:n pienet arvoyhtiöt):

IT = -41% (nousi ensin hyvin pitkään ennen laskua)

FK = -57%

ZPRX (Euroopan pienet arvoyhtiöt):

IT = -40%

FK = -66%

IS3S (kehittyneen maailman isot arvoyhtiöt):

IT = -44%

FK = -57%

SXR7 (EMU eli euroalue):

IT = -60%

FK = -58%

Amundi MSCI Nordic UCITS ETF EUR:

IT = -72%

FK = -62%

Kaikkein vähiten volatiili ETF oli SPYI, joka sijoittaa koko maailmanlaajuiseen osakemarkkinaan sisältäen sekä kehittyvien että kehittyneiden maiden isot, keskisuuret ja pienet yhtiöt. Lisäksi luulen, että eurooppalainen sijoittaja sai hieman nostetta sijoituksilleen dollarin vahvistumisesta suhteessa euroon, sillä ainakin finanssikriisin dollarimääräiset tappiot olivat euromääräisiä suuremmat: https://www.msci.com/documents/10199/178e6643-6ae6-47b9-82be-e1fc565ededb

Nasdaqin, Nordic-ETF:n ja SXR7:n (euroalue) romahduksien syvyydet hieman yllättivät. Kuinka paljon pitää sijoituksen jatkossa nousta, jotta ollaan noustu takaisin romahdusta edeltäneeseen hintatasoon? Katsotaan:

-20% romahdus vaatii 25% nousun sillä 0,8 x 1,25 = 1,0

-30% romahdus vaatii 43% nousun, sillä 0,7 x 1,43 = 1,0

-40% vaatii 67% nousun, sillä 0,6 x 1,67 = 1,0

-50% vaatii 100% nousun, sillä 0,5 x 2,0 = 1,0

-60% vaatii 150% nousun, sillä 0,4 x 2,5 = 1,0

-70% vaatii 234% nousun, sillä 0,3 x 3,34 = 1,0

-80% vaatii 400% nousun, sillä 0,2 x 5,0 = 1,0

-90% vaatii 900% nousun, sillä 0,1 x 10,0 = 1,0

Jos siis Nasdaq romahti -77%, vaadittiin 335% nousu, jotta oltiin noustu taas romahdusta edeltäneeseen hintatasoon. Itse taidan jatkossa pitäytyä vain isoissa indekseissä, sillä en välttämättä halua kokea esim -70% reaalista romahdusta. SPYI-ETF vaikuttaa tässäkin valossa omaan silmääni erittäin houkuttelevalta: https://www.ssga.com/es/en_gb/institutional/etfs/funds/spdr-msci-acwi-imi-ucits-etf-acc-spyi-gy

Edessä toisinto vuosilta 2000-2020?

Näin unta, että kohta on edessä toisinto ajanjaksolta 2000-2020. Jos noin on, mitenköhän salkkuni käy? Selvitin asian osoitteessa: https://curvo.eu/backtest/en

Tuolle 20 vuoden ajanjaksolle osui kaksi todella isoa (globaalisti noin -50%) pörssiromahdusta. Ensimmäinen alkoi vuoden 2000 loppupuoliskolla (IT-kupla) ja toinen alkoi vuonna 2007 (finanssikriisi). Oletukseni ovat seuraavat:

Ajanjakso: Heinäkuu 2000 - Heinäkuu 2020

Aluksi kertasijoitus: 143 000€ (nykysalkkuni koko)

Kuukausisäästö: 250€/kk tuon 20 vuoden ajan eli 10% nettopalkastani

Alla on havainnollistettu, miten olisi käynyt, jos rahani olisivat olleet kaikki yhdessä ETF:ssä/indeksissä.

Salkun koko Reaalisesti heinäkuussa 2020 olisi ollut:

SPYI: 316 000€

EUNL: 276 000€

IS3N: 406 000€

IS3S: 359 000€

EUNK (Eurooppa): 208 000€

Kiina: 490 000€

SXR8 (USA:n S&P500): 380 000€

Kanada (MSCI Canada): 260 000€

Italia (FTSE MIB): 126 000€

FTSE 100: 175 000€

ZPRX: 431 000€

DAX: 244 000€

SXR7 (EMU): 209 000€

MSCI India: 487 000€

Yllä olevat luvut ovat reaalisia, eli niissä on jo huomioitu inflaation vaikutus. 

Tämä harjoitus havainnollistaa hyvin, että myös indekseillä voi päätyä hyvin erilaisiin lopputuloksiin jopa 20 vuoden ajanjaksolla. Parhaiten tuotti Kiina (490 000€) ja heikoiten Italia (126 000€). Lopputuloksissa oli lähes nelinkertainen ero! SPYI eli MSCI ACWI IMI (maailmaindeksi) olisi kasvattanut salkkuni 316 000 euroon. Huomaa myös, että Eurooppaan sijoittaessa EUNK (isot yhtiöt) kasvatti salkun vain 209 000 euroon, kun taas Euroopan pieniin arvoyhtiöihin sijoittaessa salkku olisi kasvanut 431 000 euroon. Hajautukseen kannattaa ehdottomasti panostaa!

Lopputulokset olisivat varmasti jonkin verran erilaiset, jos kykenisin  sijoittamaan kuukausittain paljon suurempia summia kuin vain 10% nettopalkasta. En kuitenkaan usko jaksavani kituuttaa enää kovinkaan pitkään.

Jos salkkuni on 20 vuoden päästä 10% säästöasteella Reaalisesti yli 300 000€ kokoinen, lupaan olla tyytyväinen. 

Osakemarkkinoiden nousut ja romahdukset

 

”Do not pray for an easy life; pray for the strenght to endure a difficult one.”

- Bruce Lee

Itsehän en valaistuneena/karaistuneena sijoitus- ja bodymunkkina tarvitse minkäänlaista henkistä tukea holdatakseni sijoituksiani kuolemaani saakka. Olkoon tämä kirjoitus siis omistettu vaikka perikunnalle.

Pitkäjänteinen passiivinen indeksisijoittaminen on kuin katsoisi maalin kuivumista, mutta pörssiromahduksissa tämäkin elämäntyyli vaatii melko paljon stoalaista mielen tyyneyttä. Holdaaminen on kuitenkin helppoa kun ymmärtää, että pörssisijoitukset ovat konkreettisia omistuksia tuottoa takovista yhtiöistä, joiden reaalinen arvo kyllä pitkällä aikavälillä nousee. Kaikkein tärkeintä on pitää mieli tyynenä ja vain surffata pörssiromahdusten yli tekemättä mitään (lisää toki saa ja kannattaa ostaa). Monelle osakemarkkinoille sijoittaminen on stressaavaa, koska salkun arvo on reaaliaikaisesti seurattavissa, toisin kuin esimerkiksi asuntosijoittamisessa (vaikka samalla tavalla asuntojenkin hinnat joka hetki muuttuvat).

Alla katsaus pörssiromahduksiin ja pörssin tuottoihin. Koska Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksistä on helpoin löytää dataa, suurin osa käppyröistä kuvaa kyseistä indeksiä. S&P 500 -indeksi sisältää noin 500 suurinta USA:n pörssiyhtiötä.

Lähde: https://www.bespokepremium.com/think-big-blog/sp-500-drawdowns-by-year/

Yllä olevassa kuvaajassa on havainnollistettu kunkin kalenterivuoden aikana tapahtunutta suurinta markkinalaskua. Keskimäärin S&P 500 -indeksi on laskenut noin 16% kalenterivuoden aikana. Kaikkein suurin lasku on ollut noin 57% yhden kalenterivuoden sisällä.

Lähde: https://awealthofcommonsense.com/2020/11/the-biggest-stock-market-reversal-in-history/

Tämän kuvaajan punaiset pisteet kuvaavat myöskin kunkin kalenterivuoden suurinta laskua. Siniset pylväät kuvaavat sitä, paljonko indeksi tuotti kalenterivuoden aikana. Kuvaajasta näkee, että pörssi laskee kalenterivuoden aikana lähes aina ainakin -7% eikä yli -15% laskut todellakaan ole harvinaisia. Lisäksi kuvasta voi päätellä, että vaikka osakemarkkina olisi vuoden aikana laskenut esimerkiksi -15%, saattoi se silti antaa koko vuodelta positiivista tuottoa. Esimerkiksi vuoden 2020 COVID-19 -laskumarkkinassa moni indeksi romahti hetkellisesti noin -30%. Silti osakemarkkina oli vuoden 2020 lopulla selvästi korkeammalla kuin kyseisen vuoden alussa. Kovia romahduksia on lopulta aina seurannut kova nousu. Romahdus onkin parasta, mitä uutta rahaa pörssiin sijoittavalle voi tapahtua!

Lähde: https://www.rbcgam.com/en/ca/learn-plan/investment-basics/the-bulls-the-bears/detail

Tämä kuvaaja havainnollistaa menneiden pörssiromahdusten (kaikki yli -20% romahdukset) ja -nousujen ajallista kestoa, laskujen syvyyttä sekä nousujen prosentuaalista kokonaistuottoa. Kuvaajasta näkee hyvin, että usein romahdus on hyvin jyrkkä, mutta ajallisesti melko lyhyt. Varsinkin laskumarkkinan loppu on usein erityisen jyrkkää pudotusta ja silloin epätoivo sijoittajilla on kaikkein suurin. Nousut sen sijaan tuppaavat olemaan loivempia mutta pidempikestoisempia. Tuolle koko ajanjaksolle on mahtunut 10kpl yli 20% romahduksia, joten keskimäärin laskumarkkina (karhumarkkina) on toteutunut 6-7 vuoden välein. Karhumarkkinaksi lasketaan yli -20% pörssilasku.

Lähde: https://www.businessinsider.com/illustration-of-bull-and-bear-markets-2014-12?r=US&IR=T

Tästä näkee, että pörssin puolittuminenkaan ei ole äärimmäisen harvinaista. Myös tätä isompi romahdus on mahdollinen. Romahdusta seuraa kuitenkin aina uusi nousu (ellei ihmiskunta räjäytä itseään kivikaudelle, jolloin raha on pieni murhe).

Lähde: https://www.msci.com/documents/10199/2dc35216-2876-47b2-bf55-cd8706f53f2b

Tässä kuvaajassa on globaali indeksi eli ACWI IMI vihreällä, kehittynyt markkina eli World keltaisella ja Italian osakemarkkina sinisellä. Vaikka kyseisellä ajanjaksolla sekä ACWI että World tuottivat hyvin, ei Italian osakemarkkina tuottanut käytännössä mitään. Kuvastaa hyvin maantieteellisen hajautuksen tärkeyttä.

Lähde: https://investmentmoats.com/passive-investing-2/iwda-versus-vwra-significant-performance-differences/

Tämä kuvaaja kuvaa sitä, millaista vuosituottoa minäkin sijoitusajankohtana olisi saanut seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Esimerkiksi keväällä 1999 tehty sijoitus olisi antanut kymmenen vuoden ajalle -2% vuosituoton. Tämä tarkoittaa, että sijoitus olisi ollut kymmenen vuoden jälkeen yli -20% tappiolla. Sen sijaan kesällä 1990 tehty sijoitus olisi antanut huimat +12% annualisoidut vuosituotot seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Käppyröistä voi päätellä, että yleensä kertasijoituksen annualisoitu tuotto seuraavan 10v ajalle on 4-10%:n välillä. Tuota paremmat tai selvästi heikommat annualisoidut tuotot seuraavan 10v ajalle ovat lähinnä poikkeuksia. Vuosikymmeniä sijoituksia holdaavan tai vuosien saatossa uutta rahaa pörssiin tunkevan ei tarvitse stressata, milloin on hyvä tai huono aika sijoittaa. 

Lähde: https://www.thebalancemoney.com/rolling-index-returns-4061795

Tässä näkyy S&P 500 -indeksin historialliset tuotot eri holdausajoille. Esimerkiksi paras yhden vuoden tuotto oli yli +60% ja heikoin yli -40%. Annualisoitujen tuottojen vaihteluväli eli varianssi pienenee merkittävästi kun holdausaikaa pidennetään. Esimerkiksi 20 vuoden holdausajalle paras annualisoitu vuosituotto oli +18% kun taas huonoin oli +6,4% (inflaatiota ei ole huomioitu, joten reaalituottoerot ovat todennäköisesti olleet pienemmät).

Lähde:  http://www.bourbonfinancialmanagement.eu/blog/longer-you-invest-lower-risk-losing-money-1926

Summa summarum: mitä pidempi holdausaika, sitä todennäköisemmin sijoitukselle saa positiivista reaalituottoa. Kuvaaja perustuu S&P 500:n menneisiin tuottoihin (1926-2017).

Sijoittajana voit luottaa siihen, että markkina ylivertaisessa viisaudessaan osaa hinnoitella osakkeet oikein. Osakkeita ostetaan ja myydään globaalisti miljoonia kertoja päivittäin. Hinnat asettuvat aina sellaisiksi, että sijoittajat saavat tarvitsemansa tuotto-odotuksen vastineeksi ottamalleen riskille eli sijoitusten lyhyen aikavälin arvonvaihtelulle.

”Do not pray for an easy market; pray for the strenght and wisdom to endure a difficult one.”

- Faija

Meni maku

Viime aikoina en ole kovinkaan paljon miettinyt sijoituksiani, vaan olen lähinnä seurannut Ukrainassa käytävää sotaa. Omat raha-asiat tuntuvat paljon merkityksettömiltä kuin vielä pari viikkoa sitten. Sota muutti hieman kuitenkin suhtautumistani myös sijoittamiseen ja sen sisältämiin riskeihin. Jossain määrin meni maku kehittyviin markkinoihin. 

Salkustani on nyt noin 19% kehittyviä markkinoita ja tänä vuonna olen sinne sijoittanut yli 4 500€. Jatkossa en ainakaan nosta kehittyvien markkinoiden painoa, vaan saatan sitä jopa hieman laskea lähemmäs markkinapainoa. Ostamalla IUSQ:n lisäksi EUNL:ää saan halutessani pikkuhiljaa laskettua EM:n painoa salkussani.

Lähde: https://youtu.be/WtwLdbIyNVM

Kuten käppyrästä näkee, EM on alituottanut esim aikavälillä 1900-2020 verrattuna DM:n. Syynä tähän on 1940-luvun massiivinen pörssiromahdus. Kehittyvät markkinat sisältävät niin sanotusti isomman ”left tail” -riskin, eli riskin siitä, että markkina romahtaa lähes totaalisesti. Esimerkiksi iShares MSCI Russia ETF on tänä vuonna romahtanut yli -99%. Todennäköisyys sille, että EM romahtaisi lähes totaalisesti elinaikanani on toki hyvin pieni, mutta kuitenkin selvästi nollaa suurempi. En tiedä, onko omalla kohdallani järkeä riskeerata kovinkaan isoa osaa rahoistani tuollaiseen. Olenhan kuitenkin jo pappaiässä.

Lisäksi EM:n ja DM:n välinen korrellaatio on vuosikymmenien aikana selvästi noussut, joten EM:n sijoittaminen antaa salkulle nykyään selvästi vähemmän hajautushyötyä kuin joskus ennen vanhaan.

Edessä joko iso pörssiromahdus tai pitkä kehnojen tuottojen aikakausi?

Warren Fyffet kysyi Sharevillen keskustelussa (katso linkki), miksi minun markkinanäkemykseni on melko pessimistinen. Samalla oli puhetta inflaation merkityksestä. Aluksi olin vastaamassa suoraan tuonne Sharevilleen, mutta vastauksesta tuli sen verran pitkä, että postaan sen suoraan tänne:

Ymmärtääkseni inflaatiosta ei osakemarkkinoiden tuotto-odotuksia arvioitaessa tarvitse juurikaan välittää. Syy on se, että yritykset kykenevät yleensä tehokkaasti siirtämään inflaation tuotteidensa hintoihin, jolloin yritysten tulokset kasvavat nimellisesti.  

Olen eniten huolissani korkotasoista. Tässä kuva (katso linkki) Yhdysvaltojen korkotasosta alkaen vuodesta 1790. Yhdysvaltojen S&P 500 tuotti vuosittain inflaatiokorjatusti keskimäärin vaivaiset 2,86% vuosien 1956-1978 välillä. Tuo huonojen tuottojen aikakausi kesti 23 vuotta. Tuolle ajanjaksolle ajoittuu myös korkotasojen nousu lähes nollasta noin 15 prosenttiin.  

Tuon ajanjakson jälkeen korkotasot ovat vain laskeneet ja nyt ne ovat jo nollassa. Vuosien 1979-2019 välisenä aikakautena S&P 500 tuotti vuosittain inflaatiokorjatusti keskimäärin huimat 8,42%! Tämä huikea tuottokausi johtuu todennäköisesti siitä, että korot laskivat tuona aikana lähes yhtäjaksoisesti. 

Koska korkotasot ovat jo nollassa, on ainut suunta niillä pitkässä juoksussa ylöspäin. Veikkaan, että edessä on siis toisinto tuosta vuosien 1956-1978 aikakauden kehnosta tuotosta. Tuotto ei välttämättä ole yhtä huono kuin tuolloin, mutta todennäköisesti tuo edellisessä postauksessa mainitsemani 5% tuotto-odotus ei ole liian pessimistinen. 

Yllä olen käsitellyt USA:n osakemarkkinoiden historiaa ja korkotasoja. Kaikki merkittävät maat ovat kuitenkin samassa tilanteessa: korkotasot ovat kaikkialla poikkeuksellisen matalat ja osakemarkkinoiden hintataso on korkea. Toki osakkeiden arvostuskertoimet saattavat vielä jonkin aikaa nousta, mutta tämän vaikutuksesta tuotto-odotus senkuin heikkenee. Tämä arvostuskertoimien nousu on mielestäni jopa todennäköinen skenaario.

Toki osakemarkkinoiden tuotto-odotus voi parantua nopeastikin, jos tulee massiivinen pörssiromahdus sitä ennen. Veikkaan kuitenkin, että keskuspankit tekevät kaikkensa, jotta näin ei tapahdu. Tällöin pörssit eivät ehkä romahda, mutta seurauksena on pitkä huonojen tuottojen aikakausi. 

Strategianani on tästä huolimatta sijoittaa hajautetusti/globaalisti eri indekseihin. Saan tällöin sen tuoton, mitä maailman pörssit antavat. Omissa laskelmissani olen varautunut huonoihin (mutta positiivisiin) reaalituottoihin seuraavina vuosina/vuosikymmeninä. Voin yllättyä vain positiivisesti.

Täältä voit tarkistaa nuo historialliset S&P 500 -indeksin tuotot: Linkki.

Näin sijoitin pörssiromahduksessa

Pörssien arvostustasot ovat olleet vuosikausia ärsyttävän korkealla. Tosin tämän ymmärtää, kun ottaa huomioon vallitsevan korkotason. Ensimmäiset vuodet sijoitusurallani sijoitin aivan liian pienillä kuukausisäästösummilla indekseihin. Tämän takia tilille oli päässyt kertymään melko paljon rahaa ja kuumeisesti odottelin jonkinlaista pörssilaskua. Odottelu tuntui kestävän ikuisuuden ja kurssit nousivat koko ajan huimaa tahtia. 

Vuoden 2018 joulukuun 20% ”romahduksessa” sain sentään hieman sijoitettua ylimääräistä, mutta summa jäi harmittavan pieneksi ylivarovaisuudesta johtuen. Kurssilasku oli myös todella nopea, joten en ehtinyt kunnolla mukaan.  

Kun korona lähti leviämään Kiinasta, en ikinä olisi uskonut, kuinka dramaattisia lockdowneja maailmalla ja meillä Suomessa aletaan tehdä. En myöskään uskonut, että pörssit laskisivat ihan niin paljoa kuin ne lopulta laskivat. Huomasin kuitenkin paikkani tulleen sijoittaa vihdoin kunnolla pörssiin. 

Näin sijoitin tämän vuoden pörssiromahduksessa:

Alla on ensin päivämäärät milloin tein ylimääräisen oston, sijoituskohteen tickernimi, kertasumman määrä sekä tieto siitä, paljonko kyseinen ETF oli tuolloin laskenut kurssihuipustaan. Eli nämä ylimääräiset ostot tein romahduksessa:

27.2. IUSN (maailman pienyhtiöt), 1520e, -12%

28.2. SXR8 (USA:n S&P 500 indeksi), 1305e, -16,4%

9.3. EUNL (kehittyneen maailman suuryhtiöt), 1030e, -21% 

11.3. IUSN, 1002e, -25,3%

12.3. IUSN, 1010e, -33%

(päivämäärä puuttuu), IUSN, 1005e, -31%

16.3. IUSN, 1005e, -35%

19.3. IUSN, 1006e, -40%

24.3. IUSN, 1007e, -35%

1.4. IUSN, 1004e, -32%

12.6. IUSN, 1900e, -17,5%

Yhteensä siis tein ylimääräisiä ostoja 11 884e. 

Näiden lisäksi ostin kuukausisäästöllä joka kuukausi EUNL ja IS3N (kehittyvät markkinat) ETF:iä noin 700e/kk.

Kuten ostoista huomaa, olisi kannattanut sijoittaa koko potti 19.3. Tiesin kuitenkin jo etukäteen, että en kykene ajoittamaan markkinaa. Tein siis etukäteen tietyt prosentuaaliset tavoitehinnat ja kun ne toteutuivat, päätin ostaa ennalta päättämälläni summalla. Mielestäni tällainen kylmähermoinen ja ennalta määritetty strategia toimii parhaiten romahduksissa. Tällä tavoin saa pidettyä tunteet kurissa. 

Vuonna 2018 joulukuussa opin, että pohjilta voidaan nousta todella nopeasti. Siksi seurasin tällä kertaa päivittäin tiiviistii markkinoiden liikkeitä. Tämä oli hyvä ratkaisu, sillä useana päivänä markkinat liikkuivat noin  10% suuntaansa.

Miksi IUSN?

Mutta miksi valitsin painottaa romahduksessa IUSN:ää (maailman pienyhtiöitä)? Syitä oli muutama. Ensinnäkin en ollut tuota ennen ostanut IUSN:ää, sillä sitä ei ollut Nordnetin kuukausisäästölistalla vielä tuolloin (nykyään on). Olin kuitenkin jo etukäteen ajatellut, että romahduksessa viimeistään haluan sitä ostaa, jotta saan salkkuuni mukaan myös maailman pienyhtiöt. Nyt omistan niitä enemmän kuin mitä strategiani (katso linkki) on. Tämän takia aion jatkossa ostaa IUSN:ää kuukausisäästöllä selkeästi vähemmän, jotta tavoiteallokaatio tulevaisuudessa asettuu oikeaksi.

Toinen syy painottaa tuota IUSN:ää oli se, että siinä päivittäiset kurssiliikkeet olivat suuremmat kuin esim EUNL:ssä. Lisäksi IUSN oli muutamana aiempana vuotena tuottanut esimerkiksi EUNL:ää huonommin ja sen p/e (hinta suhteessa tulokseen) oli pienempi. 

Jälkifiilikset ostoista?

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen kurssiromahduksen aikaisiin ostoihini. Käteispositioni on tällä hetkellä lähes 10 000e, joten vielä on hieman paukkuja jäljellä, jos tullaan vielä kunnolla alas. Mielelläni kuitenkin pidän tililläni vähintään 5000e puskurin. Mutta mitä kovempi kurssiromahdus tulee (jos tulee), sitä pienemmällä käteispuskurilla olen valmis elämään. 

En usko ajoittamiseen, mutta emotionaalisista syistä en ole vielä valmis tekemään ylimääräisiä ostoja näillä hinnoin. Eli tällä hetkellä normaalit 700e kuukausiostokset rullaavat ja se saa riittää. 

Mikä on markkinanäkemykseni nyt?

Markkinanäkemykseni on, että kurssit saattavat hyvinkin vielä nousta paljonkin ja seuraavaa kurssiromahdusta voidaan joutua odottamaan vielä pitkäänkin. Suurimmat syyt tähän ovat nollakorkomaailma ja keskuspankkien aivan käsittämätön pörssikurssien tukeminen. Keskuspankit ovat jo kymmenen vuoden ajan tukeneet kursseja, mikä on ollut eduksi niille, joilla on jo ollut hyvin rahaa pörssissä. Sen sijaan nuoret sijoittajat saavat kärsiä näistä tukitoimista. Nuorille olisi eduksi, jos kurssit romahtaisivat kunnolla, sillä sitten nuoretkin saisivat ostettua osakkeita, joiden tuleva tuotto-odotus olisi hyvä. Nyt saatetaan joutua tyytymään masentaviin tuotto-odotuksiin seuraavat vuodet tai jopa vuosikymmenet.

Vaikka minulla markkinanäkemys onkin, saattaa se olla aivan väärä. Onneksi minun ei tarvitse välittää siitä, sillä automatisoitu kuukausittainen indeksisijoittaminen antaa minulle joka tapauksessa markkinoiden keskimääräisen tuoton (miinus kulut). Nukun siis yöni rauhassa.