sunnuntai 31. lokakuuta 2021

Kuukausikatsaus: lokakuu 2021


”A salary is the drug they give you to forget your dreams.”
                -Kevin ”Mr. Wonderful” O’Leary

Jaksaminen: 7,83

Lokakuun nettotulot:
 
Palkka (netto): 2228€
     
Menot:
  Elintarvikkeet: 754€
  Bensa: 90€
  Laskut:  yhtiövastike 315,41€ 
                puhelinlasku 21,90€
              
  Muut:    Rakastajatar 40€ 
              
KULUT YHTEENSÄ: 1222€

TULOT - MENOT: 2228€ - 1222€ = 1006€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 1006€ : 2228€ = 45,1%

Nettotuntipalkka: 1006€ : 170h = 5,91€/h

ETF-sijoituksiin yhteensä: 590€ (EUNL + IS3N)

Varat:
Käteinen: 4738€
Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 101 800€ (muutos viime kuusta: +4150€)
Salkun koko 5,4 x elämisen vuosikulut.
Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 106 530€ (muutos viime kuusta: +4520€)

Puskuri tilillä 15.11. = 3480€
 
Ajatuksia menneestä kuukaudesta:
Olen nyt yhdeksän päivän ajan laittanut päivittäin kalenteriin ylös, kuinka paljon päivän aikana on ollut energiaa ja jaksamista kouluarvosanalla 4-10. Tuona ajanjaksona arvosanat vaihtelivat välillä 5,5 ja 9. Keskiarvoksi tuli 7,83 eli mielestäni aika hyvä tulos. Kummallista kyllä tuo arvosana 5,5 oli vapaapäivä! Laitan ainakin kesään asti noita lukemia ylös, jotta keväällä osaan arvioida kannattaako kesän jälkeen downshiftata töissä ja ottaa palkanalennus.
Tässä kuussa salkun arvo puhkaisi 100 000€ arvon. Säästöprosentti oli 45,1 ja olen siihen tyytyväinen. Eläke läheni tässä kuussa luultavasti ainakin kuukaudella, sillä sain yli 1000€ säästöön. Omia kuluja ei tässäkään kuussa ihan hirveästi ollut vaan suuri osa oli perheen yhteisiä kuluja.
Jouluun asti tulee töissä olemaan todella paljon hommia, joten saa nähdä mikä on loppuvuoden jaksamistaso. 

keskiviikko 20. lokakuuta 2021

Kai pakko tappaa Faija


Olemme kaikki imagomme ja maineemme orjia. Luokan häirikkö ei useinkaan voi muuttua, sillä mainehan siinä menisi. Kiltin maineen saanut työntekijä ei voi nousta vastarintaan, sillä sehän olisi skandaali. Cheekin oli lopulta pakko lopettaa uransa, sillä hän oli myös menestyksensä vanki. Samoin itse koen omassa arjessani sekä myös blogikirjoitusteni takia olevani itseni vanki. Tämä siis alustuksena alla oleville pohdinnoille.

Laskin tämän vuoden keskimääräiset kuukausittaiset luvut (eli ensimmäiset 9kk):

Nettopalkka: 2614€/kk (sisältää lomarahan)

Kulut: 1650/kk

Säästöön: 965€/kk

Säästöprosentti: 36,9%

Tein alkuvuodesta ylitöitä, joten palkka ei enää tällä hetkellä ole noin iso. Loppuvuoden nettopalkka onkin 2140-2200€. Toisaalta myös kulut tulevat vastaisuudessa olemaan (ainakin jonkin aikaa) todennäköisesti jonkin verran nykyistä alemmat. 

Jos en downshiftaisi, voisin jatkossakin ylläpitää melko hyvää säästöprosenttia. Arvioisin, että voisin sijoittaa seuraavat 20 vuotta 400-900€/kk, riippuen elämänvaiheesta tekemällä 100%:n työaikaa. Oma alani on siitä hankala, että palkka tulee opetustuntien perusteella, mutta opettaminen on vain noin 60% työtehtävistä (ajallisestikin). Tämän takia töiden vähentäminen laskee jyrkästi palkkatasoa, mutta ei välttämättä työmäärää ihan hirveästi. Edes progressiivinen verotus ei välttämättä kallista vaakaa downshiftaamisen hyväksi. 

Olenkin tässä pohtinut, voisinko ”säästää kakun ja syödä sen myös”. Nyt kun joka tapauksessa teen 100%:n työaikaa kesään saakka, ajattelin käyttää tilanteen hyväksi ja tehdä testin. Yritän saada tuon 100%:n työajan tuntumaan kevyemmältä. Esimies on käskenyt priorisoida, mikäli tuntuu, että työmäärä on liiallinen. Teenpä siis noin. Nyt onkin sitten mietittävä, mistä voisi hyvällä omallatunnolla karsia tai mitkä asiat voisin tehdä enemmän ”vasurilla”.

Olen aikoinaan tehnyt kahta työtä yhtä aikaa ja työtunteja tuli viikossa nykyistä paljon enemmän. Ihmettelen, miksen nykyään meinaa aina jaksaa nykyistäkään työmäärää, joka on melko vaatimaton aiempaan verrattuna. En haluaisi vähentää töitä ja nettopalkkaani vain, koska työ on kuormittavaa. Kyllä ihmisen pitäisi kyetä tehdä täyttä työaikaa ilman, että työ varastaa koko elämän. Työtä pitää tehdä sillä tavalla, että elämä pysyy balanssissa. Esimies saa sitten ilmaista, jos työpanoksessa on jotain moitittavaa. Kun on fuck you -rahat jemmassa, voi keskustella asiasta ilman suurempaa stressiä. On työnantajan velvollisuus mahdollistaa se, että työntekijät kykenevät tehdä työt työajan puitteissa.

Toinen asia, missä yritän kehittää itseäni, on ruutuajan vähentäminen. Netissä ja sosiaalisessa mediassa tulee roikuttua niin monta tuntia päivässä, ettei ole ihmekään, että on usein stressaantunut olo enkä meinaa ehtiä tehdä asioita. Some ja netti aiheuttaa tutkijoiden mukaan stressiä, vaikkei sitä itse tunnistaisi. 

Kolmas muutos liittyy harrastamiseen. Yritän urheilla vähemmän pakkomielteisesti. Aion määrällisesti harrastaa yhtä paljon kuin ennenkin, mutta toteuttaa asioita hieman enemmän fiiliksen mukaan. Harrastaminen on yhä hieman liikaa puurtamista ja suorittamista, vaikka olen tässä kyllä jonkin verran kehittynyt parempaan suuntaan viime vuoteen verrattuna. Harrastaminenkin lisää herkästi stressitasoja, jos sitä tekee liian totisesti. 

Näillä eväillä koitan tehdä arjesta ja etenkin vapaa-ajasta vähemmän stressaavan. Lisäksi koitan tehdä sijoittamisesta hauskempaa. Edelleen käytän sijoitussuunnitelmaani ohjenuorana, mutta en aio sitä välttämättä aina orjallisesti noudattaa. Jos näen mielestäni hyvän paikan, saatan käyttää sen, vaikka se olisi sijoitussuunnitelmani vastaista. Esimerkiksi haluaisin uskoa, että olisin tajunnut sijoittaa IT-kuplan romahdettua 2000-luvun vaihteessa Nasdaqiin. Rahapodin sanoin: elämässä saa käyttää speelöögaa. En väitä, että näin tekemällä saisin parempia tuottoja. Sen sijaan sijoittamisen mielekkyys lisääntyy, mikä on myös jossain määrin arvokas asia. Sen ansiosta saattaa motivaatio pysyä pidempään hyvänä.

Jos saisin elämäni balanssiin tehden 100%:n työaikaa (ei kuitenkaan ylitöitä), voisin viimeistään 60-vuotiaana irtisanoutua ja elellä sijoitusten turvin viralliseen eläkeikään saakka, vaikka pörssi tuottaisi tuona aikana lähestulkoon kuinka huonosti tahansa. Saattaa olla, että jonkin verran töitä tekisin irtisanoutumiseni jälkeenkin, sillä pitkien kesälomien aikana olen huomannut, että liika lomailu ei myöskään ole pelkästään positiivinen asia. Herkutkin ovat hyviä, jos niitä ei syö jokaisella aterialla. Ja jos on takana usean viikon diettaaminen, herkut maistuvat taivaallisilta. Elämässä pitää siis olla sopivasti haasteita, kärsimysta ja tavoitteita. Siis sopivasti.

Vähemmän suunnittelua sekä sääntöjä ja enemmän spontaania elämästä nauttimista. Myös tämä kirjoitus saattaa olla vanhentunutta tietoa hetkenä minä hyvänsä. Mutta nyt on tällä hetkellä tällaiset fiilikset ja näillä mennään ainakin jonkin aikaa.

Edit. Viime päivinä ovat energiatasot vaihdelleet kouluarvosanoin 5-8 välillä. Välillä on päiviä, että triviaalin pienetkin asiat tuntuvat todella raskailta. Koitan erityisesti harrastuksen suhteen ottaa jatkossa kevyemmin. Siinä on eniten kevennyksen varaa. Harmillista, että työt häiritsevät näin pahasti harrastamista. Tässä olisi taas yksi lisäsyy olla varakkaampi. Lisäksi ajattelin alkaa merkitsemään päivittäin kalenteriin kouluarvosanoin, kuinka paljon on ollut energiaa/jaksamista. Jatkossa tuo keskiarvo löytyy kuukausikatsauksesta. Keväällä on sitten jotain dataa kun mietin, pitäisikö kesän jälkeen tehdä vähän vähemmän töitä ja alentua ottamaan palkanalennus.

perjantai 15. lokakuuta 2021

Perjantaisynkistely: sadan tonnin raja ylittyi



Salkku rikkoi tänään 100 000€ rajan. Tämän rajapyykin rikkomiseen kului aikaa hieman yli 6,5 vuotta ja tuona aikana sijoitin markkinoille noin 70 000€. Täten olen sijoittanut pörssiin keskimäärin jonkin verran alle 900€/kk. Viime vuoden kesäkuussa, kun aloittelin kirjoittamaan tätä blogiani, oli salkkuni koko 52 000€ eli hieman yli puolet nykyisestä.

Miltä tuntuu? Ehkä aavistuksen verran yllättynyt olo, sillä en olisi uskonut tuon tapahtuvat vielä tällä viikolla tai edes tässä kuussa. Olen kuitenkin pyöritellyt näitä fireasioita sekä säästö- ja tuottoprosentteja niin paljon viime vuodet mielessäni, että esimerkiksi 100 tonnin pörssivarallisuus ei tunnu juuri miltään.

Se pitää todeta, että melko vähän on salkku tuottanut siihen nähden, että olen joutunut sijoittamaan noin 70ke markkinoille. Siis huomioiden, kuinka huimasti pörssit ovat nousseet viimeisen 6,5 vuoden aikana. Jos olisin sijoittanut vuonna 2015 kerralla tuon rahan pörssiin, olisi salkku nykyään aivan eri levelillä. Toisaalta eipä minulla tuollaista pottia tainnut silloin olla joutilaana tilillä lojumassa.

Sata kiloeuroa on noin 5,3 kertaa viime vuoden elämisen kuluni. Eli olen ylittänyt minimitavoitteeni puolivälin salkun ostovoimassa mitattuna. Ajallisesti en ole kuitenkaan todennäköisesti lähelläkään matkan puoliväliä, sillä:

1. Markkinatilanne on huono. Takana on pitkä huimien tuottojen aikakausi, joten tulevat tuotot lienevät radikaalisti huonommat.

2. Luovuttaminen. En viitsi enää tehdä niin paljon töitä kuin aiempina vuosina. Kuukausittainen sijoitussumma siis tulee jatkossa olemaan paljon vaatimattomampi.

3. Keskiluokkaistuminen. Elämisen kulut ovat nyt isommat kuin sijoittamista aloittaessani. Perheen kokokin on tässä välissä suurentunut. Samoin aikaköyhyys on lisääntynyt.

Sadan tonnin rajapyykin ennenaikainen saavuttaminen on merkki siitä, että markkina on mennyt viime vuosina aivan väärään suuntaan. Edessä ovat todennäköisesti surkeat ajat. Mikäli salkku olisi nyt esimerkiksi vain 60 000 euron suuruinen (saman 70 000€ sijoitettuani), saavuttaisin lopullisen varallisuustavoitteeni lähes varmasti paljon nykyistä aiemmin. Nousevat pörssihinnat ovat hyviä uutisia vain, jos on lähiaikoina siirtymässä salkun lihotuksesta sen tuotoilla elämiseen. Ja itsehän en näillä näkymin todellakaan ole. 

Vaikka taloudellinen tulevaisuuteni vaikuttaakin huonolta, täytyy muistaa, että monella muulla menee paljon paljon surkeammin. Kannattaa valita tarkasti, kehen itseään vertaa. 

sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Globaalin osakemarkkinan pitkän aikavälin vuosituotto ~ BKT:n kasvu + osingot - kulut


Note to self. 

Globaalin osakemarkkinan hyvin hyvin pitkän aikavälin tuotto noudattaa kutakuinkin seuraavaa kaavaa:

osakemarkkinan reaalituotto ~ BKT:n reaalikasvu + osingot - kulut

(Oikeasti lasku on kertolasku, mutta pienillä luvuilla kerrottaessa tulos on kutakuinkin sama kuin yhteenlaskussakin)

MSCI ACWI IMI -indeksin osinkotuotto on viimeisen tiedon mukaan ollut 1,77%:

https://www.msci.com/documents/10199/4211cc4b-453d-4b0a-a6a7-51d36472a703

Bloomberg ennustaa pitkän aikavälin BKT:n reaalikasvun olevan noin 3,5% globaalisti.

Lisäksi kustannustehokkaiden ETF:ien pyörittämiseen häviää erilaisten kulujen (+ osinkojen lähdeverot) muodossa vuosittain noin 0,5-0,8%. Käytän tässä itse tuota 0,8%:n lukua, sillä omistan siivun myös melko korkeakuluisia rahastoja.

Täten erittäin pitkän ajan reaaliseksi tuotto-odotukseksi globaalille osakemarkkinalle saadaan:

3,5% + 1,77% - 0,8% = 4,47%

Tuo luku kuulostaa omaan korvaani aivan liian optimistiselta, joten karsitaan luvuista optimismiläskiä pois:

2,1% + 1,7% - 0,8% = 3,0%

EDIT: OECD ennustaa, että globaalin BKT:n kasvu hidastuu vaivaiseen kahteen prosenttiin vuoteen 2060 mennessä:

https://www.oecd.org/economy/growth/scenarios-for-the-world-economy-to-2060.htm#main_findings

Huom! Tähän yllä olevaan laskukaavaan ei pidä sokeasti tarrautua, sillä tämä laskukaava toimii vain hyvin pitkällä aikavälillä, tyyliin 100 vuoden ajanjaksolla. Tuottoihin kun vaikuttaa lyhyellä aikavälillä (esim 20 vuotta) paljon esimerkiksi osakkeiden arvostustasojen muutokset (p/e).

Käytän kuitenkin itse omalle salkulleni pitkähkön aikavälin (yli 20 vuotta) vuosittaisena tuottoprosenttina tuota 3,0 prosenttia.

Esimerkiksi sijoittamalla noin 10% nettopalkasta eli 200€/kk kasvaa salkkuni 20 vuodessa:

2%:n annualisoidulla tuotolla 206 000 euroon

3%:n annualisoidulla tuotolla 244 000 euroon.

Sijoittamalla vain 100€/kk ovat vastaavat luvut:

2% = 176 000€ (tämä on jo lähellä sijoittamisen minimitavoitettani eli noi kymmenen vuoden elämisen vuosikulujen verran eli 190 000€)

3% = 211 000€

Luvut ovat verrannollisia nykyiseen rahan ostovoimaan.

P.S. Itsehän en ymmärrä tästä asiasta yhtään mitään, vaan luotan sokeasti Anders Oldenburgin kirjoitukseen:

https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/68/

En ota mitään vastuuta kirjoitukseni mahdollisista virheistä!

maanantai 4. lokakuuta 2021

FU vai FIRE? - Postmodernin työelämän käsikirja


A very rich person should leave his kids enough to do anything, but not enough to do nothing.

- Warren Buffett

Tässä eräs päivä jäin pohtimaan, mitä tuo yllä oleva Buffettin lainaus oikein tarkoittaa. Luulen tietäväni vastauksen. Buffett, kuten varmasti moni muukin rikas ihminen on todennäköisesti huomannut, että raha ei tuo elämään vain hyviä asioita. Nuorena suureen suosioon nousseet artistit ja Hollywood-tähdet ovat loistava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, jos liian varhain ja nopeasti saa liikaa rahaa ja huomiota. Valitettavan usein lopputuloksena on päihderiippuvuus ja elämänhallinnan menettäminen. Rahaa on kertakaikkiaan niin paljon, että on varaa olla tekemättä elämällään mitään ”järkevää”. Jos sen sijaan rahaa on sopivasti, mahdollistaa se monenlaisten sellaisten päätösten tekemisen, mihin selvästi köyhemmällä ei ole joko varaa tai rohkeutta. Voit esimerkiksiä opiskella uuden ammatin, ryhtyä yrittäjäksi, elättää itseäsi taiteen avulla, panostaa asiaan, josta ei välttämättä saa juurikaan tuloja, pyrkiä ammattilaisurheilijaksi jne. Tällainen henkilö ei välttämättä ole taloudellisesti riippumaton, mutta hänellä on niin sanotut fuck you -rahat koossa. Hän voi haistattaa pitkät yhteiskunnan säännöille, normeille ja perinteisille toimintatavoille. Hän ei kuitenkaan voi jäädä vuosikymmeniksi polttelemaan päivät pitkät kannabista ja törsäämään rahojaan bilettämiseen, merkkivaatteisiin ja nopeisiin autoihin. (Myönnän, oma hehkunsa tuossakin kyllä on).

Fuck you -raha mahdollistaa siis selvästi suuremman riskinoton. Voit kieltäytyä tarjotusta työstä, vaihtaa ammattia, opiskella uuden ammatin, neuvotella itsellesi paremman palkan/työolot, ottaa sapattivapaata, lähteä kiertelemään kaukomaita, neuvotella itsellesi lyhennetyn työviikon tai olla pidempään lapsen kanssa vanhempainvapaalla. Jos läheisesi sairastuu vakavasti, voit lopettaa työt ja viettää kuukausia tätä henkilöä auttaen. Voit työssäsi olla itsevarmemmin oma itsesi eikä sinun tarvitse mielistellä ketään vain, jotta et menettäisi työtäsi. Voit siis olla autenttisesti oma itsesi. Sen sijaan naamari päässä on raskasta kulkea ja vaikea hengittää. Autenttisuus jos mikä on puoleensavetävä piirre ihmisessä ja rehellisyys tuntuu myös itsestä erinomaisen hyvältä. Nykyajan (muka)sivistyneet ihmiset voisivat käyttää tästä ällöttävää ”voimaantuminen”-termiä.

Paljonko tarvitsisit rahaa, jotta voisit (kuvainnollisesti) haistattaa pitkät esimerkiksi pomollesi, kollegallesi tai asiakkaallesi tilanteen niin vaatiessa? Paljonko sinulla pitäisi olla rahaa, että voisit riskeerata työpaikkasi tai ottaa jonkin muun ison riskin elämässäsi? Monelle tuo summa lienee murto-osa siitä, mitä vaadittaisiin täyteen taloudelliseen riippumattomuuteen ja ikuiseen joutenoloon.

Itse en enää tavoittele vapautta olla jouten. Tavoittelen vapautta elää mielenkiintoinen, itselleni rehellinen ja tapahtumarikas elämä. Elämä, jossa on aikaa ja tilaa itselle, omille arvoille ja mielenkiinnon kohteille. Elämä, jota eivät ulkopuoliset käsikirjoita puolestani.

Jos elämäsi olisi elokuva, mitä siinä tapahtuisi? 

Mikä olisi elokuvan hintalappu?

sunnuntai 3. lokakuuta 2021

Miksi downshiftaus on (minulle) fireä fiksumpi vaihtoehto


Fire on ylväs ja monumentaalinen tavoite, mutta ainakin itse koen, että downshiftaus ja osittainen fire on paljon fiksumpi vaihtoehto. Tässä kirjoituksessa listaan tärkeimmät perustelut väitteelleni. 


Aika, energia ja raha

Lähde: www.tripofalifestyle.com

Aika ja energia ovat elämänlaadun kannalta erityisen tärkeitä asioita. Keskituloisen on Suomessa painettava töitä niska limassa, jos meinaa saavuttaa täyden firen säädyllisessä ajassa. Tai vaihtoehtoisesti pitää säätää kulutus todella minimiin. Yhtälö ei olisi niin vaikea, jos ei koskaan hankkisi lasta/lapsia. 

Suurin osa kuitenkin hankkii ainakin yhden lapsen. Lapsi vie usean vuoden ajan ison siivun sekä vanhempien energiasta että ajasta sen lisäksi, että lapsi nostaa merkittävästi perheen kuluja. Keskituloisen lapsiperheen vanhempien pitääkin kiristää ruuvia äärimmilleen, mikäli meinaavat saavuttaa firen nopeahkolla aikataululla (esim 20 vuodessa). Mielestäni vanhempien ei ole järkevää painaa oravanpyörässä tukka putkella sillä seurauksella, ettei ole energiaa/aikaa lapselle tai omalle elämälle. Samalla tulee heitettyä hukkaan suuri osa elämänsä parhaimmista vuosista. Eikö firen päämäärä ole juurikin se, ettei tarvitsisi juosta oravanpyörässä? Downshiftaamalla voi alkaa nauttia elämästä heti, jolloin pääsee henkisellä tasolla ainakin osittain pois oravanpyöräfiiliksestä. Lisäksi kaikkia unelmia ei kannata lykätä keski-ikään tai vanhuuteen, sillä silloin niistä ei todennäköisesti enää nauti samalla tavalla. Esimerkiksi itselläni urheiluharrastus syö isohkon osan vapaa-ajastani ja jaksamisestani. Jos lykkäisin harrastamista pitkälle keski-ikään/vanhuuteen, niin tuskin tulisi enää tuolloin kyseistä lajia ainakaan samalla intohimolla harrastettua. Monessa urheilulajissa ja harrastuksessa on ”parasta ennen -päiväys” johtuen kehon ja mielen rapistumisesta iän karttuessa.

Varo mitä toivot, sillä voit jopa saada sen!

Oletko myöskään varma, osaisitko nauttia täydestä vapaaherrana olemisesta? Jos kaikki kaverit ovat yhä työelämässä, miten saat kaikki vuoden 365 päivää kulumaan ilman, että tulee tylsistynyt olo? Useimmilla meistä on myös jonkinlainen halu olla osa jotakin yhteisöä ja antaa yhteiskunnalle jonkinlainen kontribuutio. Työ pitää myös kiinni arjessa ja tarjoaa monenlaisia onnistumisen kokemuksia, statusta, flowta ja parhaimmillaan itsensä toteuttamista ja kehittämistä. Monelle työ antaa elämään lisää merkityksellisyyden tuntua. Esi-isämme ovat satojatuhansia vuosia joutuneet ponnistelemaan selviytyäkseen armottomassa luonnossa. Aivojen välittäjäaineet ovat evoluution ohjaamina muokkautuneet palkitsemaan yrittämistä ja ponnistelemista. Ja erityisesti tekemään yhteistyötä heimon jäsenenä. Yksinäinen ihminen oli aikoinaan hyvin nopeasti kuollut ihminen. Vain aivan viime aikoina ihminen on voinut alkaa elää ”itselleen”. Ilman selkeitä tavoitteita ja läheisten ihmisten verkostoa (ja usein toistuvaa fyysistä näkemistä) suurin osa meistä masentuu syvästi. 

Valitettavan  moni on kärsinyt vuosia saavuttaakseen firen vain todetakseen, ettei firellä olo olekaan niin kivaa kuin luuli. Moni päätyykin parin vuoden sisällä palaamaan takaisin työelämään. 

Terveys

Omassa suvussani on todella paljon sairauksia (sama tilanne lienee usealla muullakin suomalaisella). On siis melko todennäköistä, että itsekin sairastun ennen virallista eläkeikää (jota tullaan todennäköisesti vielä nostamaan). Stressi laukaisee monesti erilaiset sairaudet ennen aikojaan, joten ainakin itse pelkään, että jos yrittäisin hammasta purren saavuttaa firen nopeahkolla aikataululla, sairastuisin ennen kuin sen ehtisin saavuttaa. Ei myöskään ole mitään takeita, että kukaan meistä eläisi vanhaksi. Olisihan se traagista painaa töitä oravanpyörässä ja säästää iso osa palkasta koko ajan firestä unelmoiden ja lopuksi kuolla ennen kuin ehtii toteuttaa unelmiaan. Downshiftaus on hedgaus tätä skenaariota vastaan. 


Verotus kannustaa downshiftaamaan

Suomessa palkkoja verotetaan jyrkän progressiivisesti. Tämän seurauksena keskituloinen voi downshiftata paljonkin, ilman että nettopalkka hirveästi putoaa. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos keskituloinen alkaa tehdä noin 60%:n työaikaa, niin nettopalkka on yhä noin 80% entisestä. Vastaavasti 80%:n työaikaa tekemällä saa noin 90% täydestä nettopalkasta. Eli noin puolet vähentyneistä työtunneista ei maksa mitään nettotuloilla mitattuna. Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Sprintti on motivoivampi kuin maraton

Itse päädyin tekemään ehkä liikaakin töitä sijoitusuran ensimmäiset kuusi vuotta. Sen ansiosta sain kuitenkin salkkua paisutettua melko mukavasti ja nykyään korkoa korolle -ilmiö puree jo ihan kivasti. Työnteko ja kulujen nipistäminen on motivoivaa ensimmäiset vuodet, sillä silloin joka kuukausi huomaa salkun kasvavan melko nopeaa tahtia lisäsijoitusten muodossa. Mitä isommaksi salkku paisuu, sitä pienempi osa salkun kasvusta on lisäsijoitusten ansiota. Tämän takia itse tykkään mallista, jossa alussa hommaan panostetaan täysillä ja tämän jälkeen ruvetaan löysäilemään ja yhä enemmän nauttimaan elämästä. 

Onnellisuuden genetiikkaa

Tutkimusten mukaan onnellisuus on pitkälti geneettinen ominaisuus ja ulkoisilla tekijöillä on yllättävän pieni vaikutus ihmisten raportoimaan onnellisuuteen. En siis usko, että fire välttämättä merkittävästi lisäisi onnellisuuttani. Lisäksi olen persoonallisuudeltani neuroottisuuteen taipuvainen, eli koen herkästi negatiivisia tunteita (stressiä, ahdistusta, ärtymystä jne). Downshiftaamalla voin vähentää stressiä ja muita negatiivisia tuntemuksia heti sen sijaan, että kärvistelisin fireen saakka.

Nykyhetki

Voit elää vain nykyhetkessä. Se on ainut mitä on. Firen tavoittelu johtaa herkästi siihen, että ”alkaa elämään tulevaisuudessa”. Unelmoi siis tulevasta ja on valmis uhraamaan nykyhetken paremman tulevaisuuden takia. Kun tarpeeksi monta vuotta elää tässä moodissa, on yhä vaikempaa nauttia nykyhetkestä saati lopettaa rahasta stressaaminen. Jos on vaikka 20 vuotta säästänyt lähes puolet nettopalkasta, voi olla lähes mahdotonta alkaa kuluttamaan säästöjään ilman, että se aiheuttaisi ahdistusta.

Tulevaisuudesta stressaaminen

On fiksua pedata itselleen taloudellisesti turvattu loppuelämä. On kuitenkin hölmöä stressata liikaa tulevaisuudesta, sillä mikään elämässä ei ole varmaa. Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa ei kuitenkaan kovinkaan moni enää nykypäivänä näe nälkää. Kun tietää, että vähälläkin materialla tulee toimeen, ei raha-asioista kannata määräänsä enempää murehtia. Kuolema ahmii kitaansa lopulta meidät kaikki, joten kannattaa nauttia ohikiitävistä hetkistä auringon alla. 

Blogitekstisuositus

Tärkeimmät asiat sijoittamisessa(ni) - Vanhat kirjoitukseni yksissä kansissa

  Kokosin tähän blogikirjoitukseen seitsemän vanhaa blogikirjoitustani. Ne sisältävät mielestäni tärkeimmät asiat, joita sijoittajan tulisi ...

Suosituimmat tekstit