Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sijoitusfilosofia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sijoitusfilosofia. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. maaliskuuta 2024

ACWI IMI and chill!

 



Elämäni on vuoristorataa: välillä on hyvin levoton ja maaninen olo ja välillä taas helvetin väsynyt. Työ, treenit ja muut stressit pistävät kropan ja mielen ylikierroksille ja seuraavana päivänä saattaakin olla sitten  voimat ja energia täysin poissa. Kahvia juon töissä ja vapaa-ajallakin edelleen liikaa, jotta jaksaisin pysytellä riehuvan apinan päällä.

Tässä vielä hieman yksityiskohtaisempi kuvaus ongelmastani: arkena herään väsyneenä. Töissä työ vaikuttaa minuun siten, että kroppa ja mieleni menevät koville ylikierroksille. Jotta jaksaisin töissä, juon lisäksi kahvia buustaamaan jaksamistani. Töiden jälkeen ”maniavaihe” jatkuu, jonka johdosta olen ärtynyt (mutta väsynyt) ja seuraan/mietin pakonomaisesti sijoitusasioita. Illalla saattaa myös välillä olla vaikeuksia saada nopeasti unta. Aamulla herään väsyneenä uuteen työpäivään ja kierto alkaa taas alusta. Kun lauantai koittaa, olen helvetin väsynyt eikä oikein mitään jaksaisi tehdä. Haluaisin vain loikoilla ja lepäillä ja samalla tietysti myös lueskella sijoitusasioista. Salilla tulee kuitenkin viikonloppuisin molempina päivinä rutiininomaisesti käytyä, mikä osaltaan lisää rasitusta ja vaatii yhä enemmän lepoa. Uskon, että viikonloppuisin väsymys painaa erityisesti siksi, että silloin ei ole hektistä työtä, mikä pakottaisi kropan taas koville kierroksille. Jos olisin viikonloppuisinkin töissä, en tuntisi tuota väsymystä yhtä voimakkaasti ainakaan päivisin. Paskamaista on myös se, että tuo arkipäivien ”mania” on kaikesta huolimatta aika addiktoiva tila.

Myös pörssin ja sijoitusten miettiminen siis vaikuttaa osaltaan tuohon ahdistukseen ja ”maanis-depressiivisyyteen”. Toisaalta ”maniavaihe” on myös syynä pörssin seuraamiseen. Yritän jatkossa automatisoida sijoittamiseni mahdollisimman pitkälle ja unohtaa kaiken spekuloinnin. Jotta tähän pystyisin, pitää minun muistuttaa itseäni tavoitteestani: haluan saada globaalin markkinan eli ACWI IMI:n tuoton. ACWI IMI kattaa koko globaalin markkinan, joten se on itselleni ainut ja oikea vertailuindeksi!



Onneksi minulla on sekä pienyhtiöt (IUSN) että kehittyvät markkinat (IS3N) melko reilussa ylipainossa. En usko, että ne koskaan menevät alipainoon. Tämän takia voin loppuelämäni ajan sijoittaa palkastani kehittyneiden maiden isoihin yhtiöihin. Paras ETF tähän on mielestäni VGVF, jonka juoksevat kulut ovat vain 0,12%:

Jos jostain kumman syystä kehittyvät markkinat ja/tai pienyhtiöt joskus menevät alipainoon, saan helposti ne takaisin markkinapainoon sijoittamalla hetken ajan vähän reippaammin IUSN:n ja IS3N:n. Myös VGVF:lle löytyy ihan OK vaihtoehtoja, kuten SPPW tai EUNL. 

Sanon tästä lähin siis itselleni ”VGVF and Chill!”. Yritän irtautua spekulointiaddiktiostani ja korvata sitä mahdollisimman paljon muulla tekemisellä. Vähennän perseelläni istumista ja koitan keksiä jotain muutakin tekemistä kuin ruudun tuijottamisen. Teen vaikka ennemmin ulkoilulenkkejä, treenaan salilla, kuuntelen äänikirjoja ja vietän rauhallista aikaa perheeni ja kavereiden kanssa. Töissäkin yritän nähdä asiat lintuperspektiivistä ja ymmärtää, ettei loputon kiirehtiminen ole kestävä tapa elää. 

Alan myös vakavasti miettiä (ja ehkäpä hieman tehdä kokeilujakin), mitkä ovat sellaisia asioita, joihin olen valmis tulevaisuudessa tuhlaamaan enemmän rahaa eli mitkä asiat antavat eniten ”bang for the buck”. Terveellinen ja monipuolisempi ruokavalio saattaa ainakin olla tällainen asia. Samoin päihteisiin minun varmaan kannattaisi panostaa enemmän. 

torstai 25. toukokuuta 2023

Faktorit, nuo helvetinkoneet


                                                 ”Father, I have sinned.”

Viime aikoina olen pohtinut, kannattaisiko minun alkaa sijoittamaan ETF:iin, jotka sijoittavat arvoyhtiöihin eli valueen. Tämä kirjoitus on muistutus ja selonteko itselleni, miksi en aio koskaan sijoittaa faktoreihin. 

Faktoreiden plussat

1. Mahdollisuus saada parempaa tuottoa kuin yleisindeksi

Faktorit ovat historiassa tuottaneet hieman paremmin kuin markkinapainoihin perustuvat indeksit. Saattaa olla, että myös tulevaisuudessa niiden avulla voi saada ylituottoa.

2. Salkun volatiliteetti voi pienentyä

Faktoreiden avulla salkun tuotto voi olla piirun verran tasaisempaa. Tämä kuitenkin edellyttää isoa faktoritilttiä.

Faktoreiden miinukset

1. Korkeammat kulut

Faktori-ETF:issä on vääjäämättä korkeammat kulut, koska ne treidaavat enemmän. Lisäksi arvoyhtiöt maksavat enemmän osinkoja, mikä lisää lähdeverojarrua. Ylituotto on epävarmaa, mutta lisäkulut ovat varmat. ”In mutual funds you don’t get what you pay for. You get what you don’t pay for.” - John Bogle

2. Faktoritiltin suuruus

Jos faktori-ETF antaa pitkällä aikavälillä vaikka 1,0 prosenttiyksikön ylituoton, ei se salkun tuottoja juurikaan paranna ellei faktoritiltin suuruus ole iso. Esimerkiksi 10% faktoritilltti parantaisi salkun tuottoa vain 0,1%.

3. Alituoton pituudet ja seguence of return risk

Yksittäinen faktori voi alituottaa vuosikymmenien ajan. Esimerkiksi valuella on historiassaan yli 30 vuoden pituinen alituoton aikakausi ja USA:n pienyhtiöillä jopa yli 50 vuoden! Kuinka pitkään faktori voi alituottaa? Kukaan ei tiedä. Olen liian vanha odottamaan vuosikymmeniä. Ja jos vaikka value hieman ylituottaisi seuraavat 10 vuotta, voisi se alituottaa taas tuon jälkeen vaikka 20 vuoden ajan. Tuolloin olen jo myynyt sijoituksia. Missä siis hyöty?

4. Houkutus ajoittaa ostoja

Jos lähtee sijoittamaan faktoreihin, on suuri houkutus lähteä ahnehtimaan ostoja silloin, kun kuvittelee hyödyn olevan suurentunut. Jos ostoja ei osaakaan ajoittaa oikein, johtaa tämä alituottoon. 

5. Houkutus ajoittaa myyntejä

Myös myydessä on houkutuksena alkaa strategisesti valitsemaan ja ajoittamaan, mitä ETF:iä milloinkin kannattaisi myydä. Mikäli myyntien ajoitus menee pieleen, johtaa sekin salkun alituottoon. ACWI-salkusta sen sijaan on helppoa myydä markkinapainojen mukaisesti. 

6.  Mahdollisuus, että faktori onkin vain datalouhinnan tulosta

Faktorit löydettiin tutkimalla osakemarkkinoiden historiallisia tuottoja. Voisivatko ne siis olla datalouhinnan tulosta eli puhdasta sattumaa? Merkittävimmillä faktoreilla on melko vankoilta tuntuvat teoreettiset selitykset. Esimerkiksi valuen ylituotto perustunee siihen, että arvoyhtiöt ovat kasvuyhtiöitä riskisempiä. Jos faktorin tuotot selittyvät lisäriskillä, tulisi markkinan palkita sijoittaja ylituotolla hyvin pitkällä aikavälillä. Loppukädessä faktorisijoittaminen vaatii kuitenkin melko lujaa uskoa:

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3622753

7. Faktori-ETF:ien valuviat

Vaikka faktori antaisikin ylituottoa, ei faktori-ETF välttämättä sitä anna, sillä kaikki faktori-ETF:t eivät ole rakenteeltaan ja toiminnaltaan laadukkaita. Lisäksi esimerkiksi arvofaktorilla on useita määritelmiä ja kukin value-ETF määrittelee sen hieman eri tavalla. Osaanko varmasti tunnistaa, mikä ETF on tarpeeksi laadukas? Multifactor-ETF:t taas vaikuttavat äärimmäisen monimutkaisilta (ja täten epäluotettavilta) härpäkkeiltä.

8. Ei kannata valita vain yhtä faktoria

Koska yksittäinen faktori voi alituottaa jumalattoman kauan, kannattaa sijoittaa useisiin faktoreihin. Itse en kuitenkaan enää halua lähteä tasapainoilemaan useiden eri ETF:ien välillä. Haluan pitää sijoittamisen yksinkertaisena ihan jo kaupankäyntikulujen rajaamisen takiakin.

9. Talouden fundamentit

Tietynlaisessa taloudellisessa ympäristössä toimii tietynlaiset sjoitusstrategiat. Esimerkiksi teknologisessa kehityksessä, inflaatiossa ja globalisaatiossa tapahtuvat muutokset saattavat vaikuttaa siihen, toimiiko arvo- vai kasvusijoittaminen paremmin. Muutoksia on perin vaikea ennustaa.

10. Tietoisuus ylituotosta hävittää ylituoton?

Nyt kun faktorit ovat yleisesti kaikkien tiedossa, antavatko ne enää ainakaan samassa määrin ylituottoa? Tuskin antavat. Mikäli markkina on tehokas, pienenee ylituotto vastaamaan kyseisen sijoituskohteen riskejä. Lisäksi faktorisijoittamisen muodikkuus voi pidentää alituottojen aikakausia merkittävästi. 

11. ”Alkoholismi” 

Ylituoton metsästys on addiktoivaa. Jos sille antaa pikkusormen, se voi viedä koko käden. Itse olen taipuvainen addiktoitumaan asioihin liian herkästi.

12. Neuroottisuus versus mielenrauha

Jos ei tyydy markkinapainoiseen salkkuun, voi jäädä ikuisesti metsästämään täydellistä sijoitusstrategiaa ja yhä parempia tuottoja. Mieli käy jatkuvasti ylikierroksilla, markkinaa tulee seurattua maanisesti päivittäin eikä koskaan ei ole tyytyväinen. Aina pitäisi olla tökkimässä salkkua ja osto-ohjelmaa ”parempaan” suuntaan. Voi jäädä limboon koko loppuelämän ajaksi.

13. Varmuus markkinatuoton saamisesta

Kun sijoittaa esim ACWI:n, saa globaalin markkinan tuoton (miinus kulut ja lähdeverot). Varmuus tuo mielenrauhaa, jota faktoreilla ei saa. Kun omistaa koko markkinan, on aina myös voittajien kyydissä.

14. Complexity versus simplicity

Ajattomat totuudet tuppaavat olemaan yksinkertaisia. Eivät helppoja, mutta yksinkertaisia. Yksinkertainen on kaunista ja siinä on helppo pitäytyä. 

”Complexity is a cost. Simplicity is an Alpha.” - Rick Ferri

15.  Ajankäyttö ja sijoitushistoria

Olen jo sijoittanut merkittävän määrän rahaa markkinoille. Vaikuttavan faktoritiltin saaminen säädyllisessä ajassa vaatisi liian radikaaleja toimia. Haluan käyttää loppuelämäni muuhun kuin sijoitustuottojen märehtimiseen. Aikoinaan sijoitin sekä kehittyviin markkinoihin (IS3N) että pienyhtiöihin (IUSN) koko loppuelämäni kattavat määrät rahaa siksi, että halusin yksinkertaistaa sijoittamistani niin, että voisin jatkossa sijoittaa pelkkään VGVF:n (tai vaihtoehtoisesti EUNL:n). Nyt olen vihdoin tuossa tilanteessa. Aionkin tulevat vuosikymmenet ottaa mahdollisimman rennosti ja laittaa kuukausittain rahaa vain VGVF:n markkinatilanteesta välittämättä. 

Valuuttariski, maakohtaiset allokaatiot, EM, pienyhtiöt, faktorit jne. Kaikki kivet on viimein käännetty. Olen vihdoin perillä.


perjantai 15. huhtikuuta 2022

Heinäpaali, nirvana, Eeden ja rauha


Parisen päivää sitten varhain aamulla tapani mukaan polttelin taas piippua olohuoneen keinutuolissa ja katselin ulkona huolettomina lenteleviä muuttolintuja. Aloin pohtia, mistäköhän etelän maista ne ovat tänne periferiaan eksyneet. Ovatkohan tarkoituksella tänne tulleet vai täysin sattuman kaupalla tänne päätyneet? Samainen sattuma pelailee myös osakemarkkinoita, heittelee noppaa, ja käyttää ihmiskohtaloita pelinappuloinaan. Yksi perhosen siivenisku liikaa Borneon sademetsässä ja Faijan kohtalo on sinetöity. 

Ajatukseni alkoivat pyöriä kehää. Pari piipullista poltettuani olin yhä hermostunut. Avasin salkkuni ja kävin taas läpi altistuksiani. Yksi iso riskikeskittymä alkoi jälleen hiertää hermojani. Iso osa kohtalostani on kiinni yhdessä maassa, Yhdysvalloissa.

Vuorokauden ajan hermoilin salkkuni painotuksia. Yölläkin heräsin kylmään tuskan hikeen, jonka jälkeen siirryin kiikkustuoliini rauhoittelemaan kierroksilla käyvää hermostoani. Piippukaan ei tällä kertaa saanut mieltäni rauhoittumaan. Viski sen sijaan tehosi ja sain kuin sainkin muutamaksi tunniksi itseltäni tietoisuuden hämärän rajamaille hortoilemaan.

Krapulasta klo 18 toivuttuani join aimo annoksen teetä ja hengittelin rauhassa. Kahvia en enää nykyään voi juoda sillä se saa aikaan sydänkohtausta muistuttavan paniikkikohtauksen ja tuolloin olen monesti ollut lähellä painaa koko salkkuni myyntilaitaan. Hengitysharjoitusten aikana kuulin yhtäkkiä John Boglen legendaariset sanat: ”Don’t look for the needle in the haystack. Just buy the haystack!”.

Nuo sanat jäivät mieleeni korvamatona pyörimään ja hyörimään yhtä itsepäisesti kuin Antti Tuiskun ärsyttävät pedot, keinut ja hiihtolenkit (tuskin muuten lykkii perinteisellä tyylillä). Jotta en olisi joutunut korkkaamaan taas uutta viskipulloa tuon äänen hiljentääkseni, päätin rauhoitella hermojani lukemalla vanhoja blogitekstejäni ääneen. Siellä törmäsin taas pitkästä aikaa tähän kuvaajaan:

Lähes samalla hetkellä kun kuvaajasta matkaan sinkoutuneet fotonit iskeytyivät verkkokalvolleni, muuttuivat reiteni täysin veltoiksi ja lysähdin täristen polvilleni. Siinä se oli! Avain kaiken kärsimyksen poistamiseen. Nostin katseeni ylös ja kysyin ääni värähdellen seinälläni roikkuvalta ikonitaululta, Herra Boglelta (kyllä, seinälläni roikkuu ikonitaulu Hänestä. Lienee sanomattakin selvää, miksi.), että millä todennäköisyydellä koko maailman osakemarkkina on parin vuosikymmenen kuluttua reaalisesti arvokkaampi kuin tänä päivänä. Sekulaari pyhimys ei vastannut, mutta kuva tuntui alkavan hymyillä minulle vienon salaperäiseti, kuin Mona Lisa. Kyyneleet vierivät poskilleni, ja tiesin sieluni vihdoin saaneen vapautuksen.

Vastaus oli tuijottanut minua kultaisten kehysten välistä kaikki nämä vuodet suoraan silmiini. Pitää vain ostaa koko heinäsuova! Jostain syystä Herra Bogle oli aina tarkoittanut sillä vain Yhdysvaltojen markkinoita. Kärsimyksieni kautta olen nyt jalostanut tuon opin askeleen pidemmälle ja lunastanut koko  sijoittajayhteisön perisynnistään; ainaisesta näkemyksen ottamisesta ja ylituoton metsästämisestä. Ole hyvä parahin lukijani, sinä syntinen spekuloija.

Enää minun ei tarvitse pohtia esimerkiksi sitä, kuinka suuren osuuden rahoistani uskallan sijoittaa Yhdysvaltoihin tai kehittyville markkinoille. Ostan koko globaalin kakun markkinapainojen mukaisesti ja saan sen tuoton, minkä se antaa. Ja jos se ei anna reaalituottoja 20-30v aikajänteellä, maailma on niin syvien ongelmien kourissa, että sijoittaminen on silloin huolistani pienimpiä. Tällä strategialla ei voi tulla katastrofaalista tulosta, ellei koko maailma ole ison katastrofin uhri. Uskon vakaasti globaalin kakun kasvavan. Mikä viipale kasvaa eniten? Ei harmainta aavistusta. Onneksi sitä ei tarvitse tietää.

Tällä äärimmäisen yksinkertaisella Strategialla varmistan sen, että saavutan tavoitteeni. Sillä sinetöin loppuelämäkseni vakaan fuck you -position. Se olkoon kaiken kivijalka, kallio jolle rakennan kirkkoni. 

Olen tyytyväinen, jos saan salkulleni edes 2,5-3 prosentin vuosittaisen reaalituoton pitkällä aikavälillä. Sillä pääsen maaliin. En luota siihen, että erinäisillä faktoreilla (kuten arvofaktori) merkittävästi saisin parannettua tuottojani. Faktorialtistusta pitäisi olla roimasti, jotta se mahdollisesti parantaisi koko salkun tuottoja merkittävästi. Enkä ole valmis odottamaan faktoreiden mahdollista aktivoitumista, jos ne sattuvatkin olemaan poikkeuksellisen monta vuotta horroksessa. Näin on käynyt esimerkiksi arvofaktorille viime vuosina. Kukapa tietää, vaikka se nytkin makaisi letkuruokinnassa vihanneksena ilman pienintäkään toivoa heräämisestä.

Yksittäisten maiden kohtalo saattaa olla vaikka kuinka karu pitkällä aikavälillä. MSCI ACWI sen sijaan sisältää 47 maan pörssit ja käytännössä se kattaa koko globaalin osakemarkkinan. Kaikki munat yhdessä korissa. Jos matkan varrella osa munista rikkoutuu, teen niistä munakkaan ja syön sen vapahtajani muistoksi. 

maanantai 5. heinäkuuta 2021

Tilastot ja käppyrät sijoitusfilosofiani takana


”The two greatest enemies of the equity fund investor are expenses and emotions”
- John C. Bogle


Suurin osa ihmisistä yrittää todennäköisesti ajoittaa markkinoita. Useimmiten hajautus on myös surkea. Lopputuloksena sijoittajat saavat keskimäärin paljon heikompaa tuottoa, kuin mitä markkinat antavat. Hyvä, jos inflaatiolle pärjäävät. Passiivinen holdaaja sen sijaan saa aina kohdeindeksin tuoton (miinus erilaiset kulut ja verot). Tärkeintä on pitää tunteet kurissa.


Jos salkussa on vain muutamaa yhtiötä, saa todennäköisesti suunnilleen markkinoiden mediaanituoton, ei keskiarvotuottoa. Kunnon hajauttaminen on ainut ilmainen lounas. Suurin osa yhtiöistä on katastrofaalisia sijoituksia ja hyvin pieni osa yhtiöistä vastaa koko indeksin reaalituotosta.

      Lähde: Novel Investor

Edes 15 vuoden aikavälillä yksittäisten maiden pörssit eivät välttämättä tuota läheskään saman verran, vaan erot voivat olla todella merkittäviä. Yllä olevan taulukon tuotot on laskettu aikaväliltä 2006-2020.

             Lähde: MSCI

Edes yksittäiseen maanosaan, kuten Eurooppaan, sijoittamalla ei välttämättä saa globaaliin indeksiin nähden keskipitkällä aikavälillä kilpailukykyistä tuottoa. 



              Lähde: Credit Suisse

Globaali indeksi (esim MSCI ACWI IMI index) tarjoaa pitkällä aikavälillä hyvää tuottoa. Siihen sijoittamalla ei koskaan saa aivan parasta tuottoa, mutta tuskin tuotot häntäpäähänkään asettuvat erinomaisen hajautuksen ansiosta. Eikä tarvitse arpoa, mikä maa tai sektori tuottaa milloinkin parhaiten.


Maailmanindeksiin sijoittamalla ei tarvitse ottaa aktiivisesti kantaa eri maiden painotuksiin. Indeksin sisältämien maiden painot elävät automaattisesti ajan saatossa. Sijoittajan ei tarvitse tehdä muuta kuin holdata sijoituksiaan. Pitkällä aikavälillä globaalin osakemarkkinan kokonaisarvon luulisi nousevan. Jos se ei nouse, kamppailee maailma todella isojen ongelmien kanssa.


MSCI ACWI IMI -indeksi on yllättävänkin riippuvainen kehittyvistä markkinoista (EM = emerging markets) (vuodelta 2021). Yhtiöt ovat melko globaaleja, joten länsimaalaistenkin yhtiöiden tuotoista merkittävä osa tulee kehittyviltä markkinoilta. Lisäksi taulukon Other-kategoria sisältää frontier-markkinan maita. Kehittyvien maiden nopeasta talouskasvusta saattaa kehittyneiden maiden yhtiöt haukata ison osan.



Globaali bruttokansantuote lähti nousuun vasta kun luonnontieteet keksittiin. Siihen asti talous ei kasvanut juuri lainkaan.


Tieteen, teknologian ja markkinatalouden avulla etenkin länsimaat ovat vaurastuneet satumaisen paljon. 


Talouskasvu on ollut historiassa melko sitkeästi plussan puolella ja kasvutahti on ollut suhteellisen vakaa ja helposti ennustettava. Osakemarkkinoiden kehitys on pitkällä aikavälillä riippuvainen reaalitalouden kasvuvauhdista.


Myös jatkossa talous oletettavasti kasvaa erityisesti tieteen ja teknologian kehityksen myötä. Koronan aiheuttama romahdus ei todennäköisesti juurikaan edes näy pitkän aikavälin käppyröissä.


                                                Lähde: mrmoneymustache.com

Taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen on melko yksinkertaista matematiikkaa, jos ja kun osakemarkkinat tuottavat jatkossakin suunnilleen sen verran, kuin pitkällä aikavälillä historiallisestikin.



Sama taulukko vähän erilaisessa muodossa. Monessa maassa iso säästöprosentti on normi.


                   Lähde: earlyretirementnow.com

SWR:ää (safe withdrawal rate) on tutkittu tutkimalla historiallisia tuottoja. Taulukko antaa hyvän arvion siitä, kauanko erilaisten salkkujen (osakkeet/korot) tuotoilla/pääomalla voi olettaa voivansa elää. Ruoho on ollut pitkässä juoksussa vihreämpää sillä puolella aitaa, missä osakepaino on ollut korkea tai edes korkeahko. 




Yllä on toinen SWR-taulukko. Oletuksena on, että kulutus nousee reaalisesti 0,75% vuodessa.

Lähde: https://www.ifa.com/portfolios/risk-and-return/

Mikäli osakemarkkina on edes melko tehokas, ei osakepoiminnalla voi systemaattisesti tehdä merkittävää ylituottoa, paitsi erinomaisella tuurilla. Tällöin sijoitusstrategian keskiöön nousee sopivan riskitason valitseminen. Laajasti hajautetun salkun riskit sekä tuotto ovat korrelloineet historiassa erittäin pitkällä aikavälillä voimakkaasti keskenään. Tuotoista ei ole poistettu inflaatiota eli ne eivät ole reaalituottoja.

Blogitekstisuositus

Tärkeimmät asiat sijoittamisessa(ni) - Vanhat kirjoitukseni yksissä kansissa

  Kokosin tähän blogikirjoitukseen tärkeimmät blogikirjoitukseni. Ne sisältävät mielestäni tärkeimmät asiat, joita sijoittajan tulisi tietää...

Suosituimmat tekstit