maanantai 5. heinäkuuta 2021

Tilastot ja käppyrät sijoitusfilosofiani takana


”The two greatest enemies of the equity fund investor are expenses and emotions”
- John C. Bogle


Suurin osa ihmisistä yrittää todennäköisesti ajoittaa markkinoita. Useimmiten hajautus on myös surkea. Lopputuloksena sijoittajat saavat keskimäärin paljon heikompaa tuottoa, kuin mitä markkinat antavat. Hyvä, jos inflaatiolle pärjäävät. Passiivinen holdaaja sen sijaan saa aina kohdeindeksin tuoton (miinus erilaiset kulut ja verot). Tärkeintä on pitää tunteet kurissa.


Jos salkussa on vain muutamaa yhtiötä, saa todennäköisesti suunnilleen markkinoiden mediaanituoton, ei keskiarvotuottoa. Kunnon hajauttaminen on ainut ilmainen lounas. Suurin osa yhtiöistä on katastrofaalisia sijoituksia ja hyvin pieni osa yhtiöistä vastaa koko indeksin reaalituotosta.

      Lähde: Novel Investor

Edes 15 vuoden aikavälillä yksittäisten maiden pörssit eivät välttämättä tuota läheskään saman verran, vaan erot voivat olla todella merkittäviä. Yllä olevan taulukon tuotot on laskettu aikaväliltä 2006-2020.

             Lähde: MSCI

Edes yksittäiseen maanosaan, kuten Eurooppaan, sijoittamalla ei välttämättä saa globaaliin indeksiin nähden keskipitkällä aikavälillä kilpailukykyistä tuottoa. 



              Lähde: Credit Suisse

Globaali indeksi (esim MSCI ACWI IMI index) tarjoaa pitkällä aikavälillä hyvää tuottoa. Siihen sijoittamalla ei koskaan saa aivan parasta tuottoa, mutta tuskin tuotot häntäpäähänkään asettuvat erinomaisen hajautuksen ansiosta. Eikä tarvitse arpoa, mikä maa tai sektori tuottaa milloinkin parhaiten.


Maailmanindeksiin sijoittamalla ei tarvitse ottaa aktiivisesti kantaa eri maiden painotuksiin. Indeksin sisältämien maiden painot elävät automaattisesti ajan saatossa. Sijoittajan ei tarvitse tehdä muuta kuin holdata sijoituksiaan.



Globaali bruttokansantuote lähti nousuun vasta kun luonnontieteet keksittiin. Siihen asti talous ei kasvanut juuri lainkaan.


Tieteen, teknologian ja markkinatalouden avulla etenkin länsimaat ovat vaurastuneet satumaisen paljon. 


Talouskasvu on ollut historiassa melko sitkeästi plussan puolella ja kasvutahti on ollut suhteellisen vakaa ja helposti ennustettava. Osakemarkkinoiden kehitys on pitkällä aikavälillä riippuvainen reaalitalouden kasvuvauhdista.


Myös jatkossa talous oletettavasti kasvaa erityisesti tieteen ja teknologian kehityksen myötä. Koronan aiheuttama romahdus ei todennäköisesti juurikaan edes näy pitkän aikavälin käppyröissä.


                                                Lähde: mrmoneymustache.com

Taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen on melko yksinkertaista matematiikkaa, jos ja kun osakemarkkinat tuottavat jatkossakin suunnilleen sen verran, kuin pitkällä aikavälillä historiallisestikin.



Sama taulukko vähän erilaisessa muodossa. Monessa maassa iso säästöprosentti on normi.


                   Lähde: earlyretirementnow.com

SWR:ää (safe withdrawal rate) on tutkittu tutkimalla historiallisia tuottoja. Taulukko antaa hyvän arvion siitä, kauanko erilaisten salkkujen (osakkeet/korot) tuotoilla/pääomalla voi olettaa voivansa elää. Ruoho on ollut pitkässä juoksussa vihreämpää sillä puolella aitaa, missä osakepaino on ollut korkea tai edes korkeahko. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Uudenlainen ote työhön

”It is not a daily increase, but a daily decrease. Hack away the unessential.” -B.L. Parempi viikko, valoisampi mieli. Edellisessä kirjoituk...

Suosituimmat tekstit