Tämä kirjoitus on tyttärelleni.
Elämisen kulut voidaan jakaa kahteen kategoriaan:
1. Pakolliset kulut
2. Valinnaiset kulut
Pakollisiin kuluihin kuuluvat kaikki sellaiset kulut, jotka sinun on maksettava voidaksesi elää yksinkertaista perusarkea. Näihin kuuluvat lainanlyhennykset, vakuutusmaksut, yhtiövastike, sähkölasku, vesilasku, bensa, autoilu/auton vaihtaminen, muu pakollinen liikkuminen, vaatteet, ruoka, puhelin, remonttiaskut jne.
Valinnaisiin kuluihin kuuluvat rahastosijoitukset, alkoholi/juhlinta, matkustelu, kylpylälomat, ravintolassa syöminen, suoratoistopalvelut, kirjojen ostaminen, harrastukset, elokuvissa käynti jne.
Jotta voisit elää hyvää elämää, tulisi henkilökohtaisessa taloudessasi olla paljon liikkumavaraa. Täten pakollisten kulujen osuuden tulisi olla melko rajattu. Tässä hyvä nyrkkisääntö siihen, paljonko vuosittaisista nettotuloistasi tulisi kulua pakollisiin ja valinnaisiin kuluihin:
1. Pakolliset kulut = enintään 60% nettotuloista
2. Valinnaiset kulut = vähintään 40% nettotuloista
Jos saat vuodessa nettotuloja keskimäärin 2500€/kk, voit laittaa pakollisiin kuluihin 1500€/kk (sisältäen lainanlyhennykset) ja valinnaisiin kuluihin 1000€/kk.
Kun sinulla jää 40% nettopalkasta valinnaisiin kuluihin, voit siitä sijoittaa esimerkiksi puolet osakemarkkinoille ja puolet törsätä huvituksiin, matkoihin jne. Kun pakolliset kulut ovat kurissa, voit samaan aikaan nauttia nykyhetkestä sekä myös rakentaa sijoitussalkkuasi eli tulevaisuuttasi. Ja jos/kun kohtaat elämässäsi ikäviä yllätyksiä, on sinulla taloudessasi riittävästi liikkumavaraa.
Isolla osalla ihmisistä elämän kurjuus, tylsyys ja stressi johtuvat siitä, että he ovat rakentaneet elämänsä sellaiseksi, että pakolliset kulut syövät vuosittain lähes kaikki nettotulot. Toimi sinä strategisemmin.
Totean vain, että itse laskisin vaatteet vapaaehtoiseksi kulutukseksi. 1) Nykyihmisellä on niin paljon vaatteita, että jos niiden ostaminen kiellettäisiin tänään, niin ihminen elelisi jo olemassa olevien turvin varmaan 10 vuotta - ja sen jälkeen suurimman osan saisi sukulaisilta/kierrätyksestä, kun muut haluavat päästä eroon omista vaatteistaan.
VastaaPoista2) Vaikka näin ei juuri sinun kohdalla olisikaan, niin pelkästään se asenne ettei uusi vaate ole pakko-ostos. Varsinkin kun sinulla on tytär, ei poikaa, niin tulet varmasti käymään tästä vielä useita keskusteluja vuosien varrella.