Kuukausikatsaus: huhtikuu 2022

 

”A salary is the drug they give you to forget your dreams.”

                -Kevin ”Mr. Wonderful” O’Leary

Huhtikuun nettotulot:

Palkka: 2277€

Menot:

  Elintarvikkeet: 179€

  Bensa: 50€

  Laskut:  yhtiövastike + puhelinlasku = 341€

                autovakuutus 288€

                

  Muut:   lääkkeet + lapsi = 270€

              

KULUT YHTEENSÄ: 1128€

SÄÄSTÖÖN: 2277€ - 1128 = 1149€ 

SÄÄSTÖPROSENTTI: 1149€ : 2277€ = 50,4%

Nettotuntipalkka: 1149€ : 170h = 6,75€/h

Osakemarkkinoille yhteensä: 1002€ (suurin osa is3n:ä, mutta myös siivu Suomi/Ruotsi ”supereita”)

Varat:

Käteinen: 2750€

Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 109 300€ 

Salkun koko 5,9 x elämisen vuosikulut.

Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 112 050€

 

Ajatuksia menneestä kuukaudesta:

Tässä kuussa sijoitin viimeisen kerran kehittyville markkinoille ehkäpä koko elämäni aikana. Supereihin sijoitin taas pienen siivun parin vuoden tauon jälkeen. Osakkeiden korkeat arvostuskertoimet ja täten huonot tuotto-odotukset ovat olleet viime aikoina mielessä. Koitan jatkossa nostaa arvoyhtiöiden painoa salkussani saadakseni tuleville sijoituksilleni toivon mukaan vähän parempaa tuottoa. Töissä on mennyt viime aikoina melko mukavasti ainakin, jos vertaa vuoden takaiseen tilanteeseen. Säästöön jäi puolet nettopalkasta, mikä on perheelliselle ymmärtääkseni ihan hyvin.

Ei enää tarkkaa suunnitelmaa

Mielestäni sijoittamisessa(ni) ovat seuraavat säännöt tärkeässä asemassa:

1. Erinomainen hajautus mielellään tuhansiin yhtiöihin ympäri maailman (ACWI IMI suuntaa antavana salkun perustana) käyttäen kooltaan tarpeeksi isoja etf:iä.

2. Kohtuulliset kulut (Tracking differencellä mitattuna).

3. Myydä saan vasta kun salkku on riittävän iso. Silloinkin myyn vuosittain vain hyvin pienen siivun.

Uskon sijoittamisessa seuraaviin asioihin:

1. Markkina hinnoittelee osakkeet vähintään melko tehokkaasti. Osakepoiminta ei lähtökohtaisesti lyö leiville.

2. Kaikki sijoitukset (indeksitasolla) antavat erittäin pitkällä aikavälillä lähtökohtaisesti suunnilleen riskitasonsa mukaista tuottoa. (”All risky assets should have similar risk-adjusted returns” - Larry Swedroe).

3. Paras ennustava tekijä sijoituksen tulevalle tuotolle on sen arvostustaso. Mitä korkeampi (Shillerin) p/e indeksillä on, sitä alhaisempi on sijoittajien arvio kohteen riskitasosta ja täten sitä alhaisempi on myös tuotto-odotus (earnings yield): https://faijanfinanssit.blogspot.com/2022/04/nain-voit-arvioida-osakkeiden-pitkan.html

4. Sijoittamisessa on kyse siitä, että asettaa todennäköisyydet puolelleen, ei varmuudesta.

En usko, että koskaan tulen pääsemään halustani hieman tilttailla ja näperrellä sijoituksiani. Siksi en enää jaksa laatia mitään tarkkaa sijoitussuunnitelmaa, sillä en todennäköisesti kuitenkaan siinä pysy. Maailmanindeksin tuotto-odotus tällä hetkellä on arvioni mukaan kaikkien kulujen jälkeen reaalisesti noin 3%.  Se on aika vähän. 

Pyrin ostamaan jatkossakin pitkällä aikavälillä EUNL:ää. Lyhyellä aikavälillä saatan kuitenkin sijoittaa voimakkaasti esim is3s:n eli kehittyneiden maiden arvoyhtiöihin, jotta saisin salkkulleni pienen valuetiltin. Pidän kuitenkin jatkossakin ACWI IMI-indeksiä suuntaa-antavana ohjenuorana sijoittamisessani. Pyhä sääntö on, etten jo ostettuja sijoituksia myy. Sitä sääntöä en jatkossakaan aio rikkoa.

Kuukausiraporteissani varmaan raportoin, mitä olen ostanut. Nyt näyttää siltä, että saatan lipastaa ensi kuun alussa yllä mainitsemaani is3s-etf:ää. Sen tracking difference on yllättäen ollut keskimäärin sama kuin EUNL:llä.

https://www.blackrock.com/fi/yksityinen-sijoittaja/tuotteet/270048/ishares-msci-world-value-factor-ucits-etf

Kiinnostus value-faktoriin heräsi tämän videon katsottuani:

https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=qcQM81HLthc

Näin voit arvioida osakemarkkinan pitkän aikavälin tuotto-odotuksen

Rahoituksen professori Aswath Damodaranin mukaan osakemarkkinan pitkän aikavälin REAALISEN tuotto-odotuksen arviointiin paras työkalu (ei sekään kylläkään kauhean luotettava) on Shillerin P/E (10 vuoden) eli CAPE. Reaalisen tuotto-odotuksen arvioinnissa otetaan käänteisluku CAPE:sta eli:

Reaalinen tuotto-odotus = 100% : CAPE 

Tällä hetkellä 21.4.2022 S&P 500:n CAPE-luku on 35,3, joten sen reaalinen tuotto-odotus tästä hetkestä ikuisuuteen on tämän laskukaavan mukaan:

100 % : 35,3 = 2,83%

Tuosta pitää ottaa vielä kulut pois, joten käteen jää vähän yli 2%:n reaalituotto. Laskukaava ilmeisesti olettaa, että Cape-luku pysyy muuttumattomana. Jos Cape-luku laskee, laskee myös reaalituotto jo tehdylle sijoitukselle.

Tämän vuoden vaihteessa globaalin markkinan CAPE oli ilmeisesti noin 26.64. Markkina on laskenut reilut kolme laskenut vuodenvaihteesta, joten oletan, että Cape ei ole juurikaan muuttunut. Tällöin globaalin indeksin reaalinen tuotto-odotus on:

100% : 26,64 = 3,75%

Eli kulujen jälkeen jäisi noin 3%:n reaalituotto. 

Tuotto-odotus on eri asia kuin lopulta toteutuva tuotto. Yllä olevat luvut ovat kuitenkin hyvä arvio siitä, millaisia tuottoja pitkällä aikavälillä nykysijoituksille kannattaa lähtökohtaisesti olettaa saavansa.

Lähteet:

https://siblisresearch.com/data/world-cape-ratio/

https://www.multpl.com/shiller-pe

Kannattaako yrittää tiristää lisätuottoja?

Tässä vähän lukuja alustukseksi:

Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksi on tuottanut eri ajanjaksoilla REAALISESTI:

1871-2022 7,14% (Huom! Noin 150 vuoden ajanjakso)

1980-2022 8,98%

1992-2022 8,10%

Lähde: 

http://www.moneychimp.com/features/market_cagr.htm

Nuo ovat todella kovia reaalituottoja. Koko maailman osakemarkkina on tuottanut viimeisen yli sadan vuoden aikana REAALISESTI jonkin verran yli 5%.

Väestönkasvun hidastuminen, nollakorkomaailma, viime vuosien huimat markkinatuotot sekä ennustettu melko heikko bruttokansantuotteen kasvu ennustavat kuitenkin paljon huonompia tuottoja tuleville vuosikymmenille. Itsekin oletan saavani sijoituksilleni kulujen jälkeen vuosikymmenien saatossa vain noin 3%:n reaalituoton. Tuohon olisin jo hyvinkin tyytyväinen.

Monia nykytilanne ahdistaa (itseänikin) ja tämä on johtanut siihen, että salkkujen tulevia tuottoja yritetään puoliväkisin parantaa erinäisin keinoin. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi faktorisijoittaminen, hajautuksen heikentäminen, äärimmäisen pienikuluisten tai synteettisten rahastojen ja ETF:ien hyödyntäminen, osakemarkkinan ajoittaminen, riskitason nostaminen, kryptosijoitukset, osakepoiminta ja voimakas näkemyksen ottaminen.

Myös indeksirahastojen markkinoijat ovat jo jonkin aikaa pelotelleet ylimääräisten kulujen tuhoisilta vaikutuksilta pitkällä aikavälillä. Kuluilla on toki iso merkitys oikeastikin, mutta tehdäänpä näistä muutama laskelma.

Oletetaan kaksi hyvin erilaista skenaariota. Toisessa skenaariossa maailman osakemarkkina tuottaa seuraavan 30v aikana reaalisesti maltillisten (noin 0,5-0,6% joka sisältää myös tracking differencen) kulujen jälkeen 3,0% ja toisessa 6,0%. Tytti Tyytyväinen tyytyy maailmanindeksin (ACWI IMI) tuottoihin. Sen sijaan Riku Riski havittelee erinäisten keinojen ja lisäriskin avulla parempia tuottoja. Hän saakin lopulta 1,0% parempaa vuosittaista tuottoa (tämä on mielestäni hyvin ja tuuriakin on ollut matkassa). Katsotaan paljonko Riku hyötyi lisäriskin otostaan. Luvut ovat kaikki inflaatiokorjattuja:

Alhaisten tuottojen maailma: Tytin 3,0% versus Rikun 4,0%:

Esimerkki 1. Molemmat aloittavat tyhjällä salkulla ja sijoittavat 500€/kk 30v ajan. Lopussa Tytin salkku on 290 070€ ja Rikun 343 757€. Eroa salkkujen koossa on 53 687€.

Esimerkki 2. Molemmilla on 200 000€ salkku alussa. Ei tehdä lisäostoja, vaan annetaan salkun kasvaa 30v ajan. Lopussa Tytti = 485 452€ ja Riku = 648 680€. Eroa salkkujen koossa 163 228€.

Esimerkki 3. Molemmat sijoittavat alussa 200 000€ ja tämän jälkeen sijoittavat 30v ajan 1000€/kk. Tytti = 1 065 593€ ja Riku = 1 336 193€. Eroa salkuissa 270 600€. 

Esimerkki 4. Aloitetaan tyhjällä salkulla ja sijoitetaan 1000€/kk ”vain” 20v ajan. Tytti = 327 661€ ja Riku = 365 033€. Eroa salkuissa vain 37 372€.

Erinomaisten tuottojen maailma: Tytin 6,0% versus Rikun 7,0%:

Täysin vastaavat esimerkit kuin yllä, mutta Tytti saa salkulleen 6,0%:n reaalituoton kulujen jälkeen ja Riku saa 7,0%.

Esimerkki 1. Tytti = 489 628€ ja Riku 588 032€. Eroa salkuissa 98 404€.

Esimerkki 2. Tytti = 1 148 698€ ja Riku = 1 522 451€. Eroa salkuissa 373 753€.

Esimerkki 3. Tytti = 2 127 955€ ja Riku = 2 698 516€. Eroa salkuissa 570 561€.

Esimerkki 4. Tytti = 455 646€ ja Riku = 510 406€. Eroa salkuissa 54 760€.

Yhteenveto:

Mielestäni 3%:n reaalituottojen maailmassa edes 1%:n lisätuotto ei kovinkaan dramaattisesti paranna euromääräisiä tuottoja. Sen sijaan erinomaisten tuottojen maailmassa tuo 1%:n lisätuotto antaa paljon paremmat euromääräiset lisätuotot. Mutta tuolloin myös Tytin salkku on tuottanut erinomaisesti. Onko Rikun siis kannattavaa erinäisin tavoin ja selvästi suuremmalla riskillä yrittää jahdata prosentin parempia tuottoja? Esimerkeissä 1 ja 4 (molempien tuottojen maailmassa) Tytti päätyy Rikun kanssa yhtä suureen salkkuun, jos Tytti kykenee säästämään 11,2%-yksikköä enemmän rahaa kuukaudessa: https://faijanfinanssit.blogspot.com/2021/11/nain-voit-kompensoida-keskimaaraista.html

Paljonko Rikun pitää ottaa riskiä voidakseen saada 1%-yksikön verran lisätuottoa? Mielestäni melko paljon. Etenkin alhaisten tuottojen maailmassa tuollainen prosenttiyksikön parannus tuottoihin on kova suoritus ja vastineeksi pitää ottaa melko paljon lisäriskiä. Sen sijaan jos yleisindeksin tuotot sattuivatkin olemaan erinomaiset, lisäriskiä ei edes tarvinnut ottaa.

Paljonko Riku joutuu miettimään ja stressaamaan sijoitusasioita? Veikkaan, että monta tuntia viikossa. Jos Tytti käyttää ylitöiden tekoon esimerkeissä 1 ja 4 yhtä paljon aikaa kuin Riku sijoitusten miettimiseen, saa Tytti todennäköisesti helposti sijoitettua vaadittavat 11,2%-yksikköä enemmän päästen Rikun kanssa samaan lopputulokseen mutta selvästi pienemmällä riskillä.

Meidän kaikkien sijoitustuottoja dominoi yleinen markkinakehitys. Lisätuottoja jahtaamalla tuottoja voi yrittää hieman paikata, mutta yleiskuva pysyy silti melko samana. Samalla ottaa isohkon riskin siitä, että saakin yleisindeksiä huonompaa tuottoa.

Eniten sijoitustuottoihin vaikuttaa yksi päätös; kuinka suuren osan sijoitusvarallisuudestaan sijoittaa osakemarkkinoille. Koska Tytin ja Rikun sijoitusvarallisuudesta yhtä suuri prosentuaalinen osuus päätyy osakemarkkinoilla, ovat heidän saamansa tuototkin saman suuntaisia. Itse aion mahdollisimman pitkään ajaa 100% osakepainolla. Yleinen markkinatuotto sanelkoon minun kohtaloni.

Heinäpaali, nirvana, Eeden ja rauha

Parisen päivää sitten varhain aamulla tapani mukaan polttelin taas piippua olohuoneen keinutuolissa ja katselin ulkona huolettomina lenteleviä muuttolintuja. Aloin pohtia, mistäköhän etelän maista ne ovat tänne periferiaan eksyneet. Ovatkohan tarkoituksella tänne tulleet vai täysin sattuman kaupalla tänne päätyneet? Samainen sattuma pelailee myös osakemarkkinoita, heittelee noppaa, ja käyttää ihmiskohtaloita pelinappuloinaan. Yksi perhosen siivenisku liikaa Borneon sademetsässä ja Faijan kohtalo on sinetöity. 

Ajatukseni alkoivat pyöriä kehää. Pari piipullista poltettuani olin yhä hermostunut. Avasin salkkuni ja kävin taas läpi altistuksiani. Yksi iso riskikeskittymä alkoi jälleen hiertää hermojani. Iso osa kohtalostani on kiinni yhdessä maassa, Yhdysvalloissa.

Vuorokauden ajan hermoilin salkkuni painotuksia. Yölläkin heräsin kylmään tuskan hikeen, jonka jälkeen siirryin kiikkustuoliini rauhoittelemaan kierroksilla käyvää hermostoani. Piippukaan ei tällä kertaa saanut mieltäni rauhoittumaan. Viski sen sijaan tehosi ja sain kuin sainkin muutamaksi tunniksi itseltäni tietoisuuden hämärän rajamaille hortoilemaan.

Krapulasta klo 18 toivuttuani join aimo annoksen teetä ja hengittelin rauhassa. Kahvia en enää nykyään voi juoda sillä se saa aikaan sydänkohtausta muistuttavan paniikkikohtauksen ja tuolloin olen monesti ollut lähellä painaa koko salkkuni myyntilaitaan. Hengitysharjoitusten aikana kuulin yhtäkkiä John Boglen legendaariset sanat: ”Don’t look for the needle in the haystack. Just buy the haystack!”.

Nuo sanat jäivät mieleeni korvamatona pyörimään ja hyörimään yhtä itsepäisesti kuin Antti Tuiskun ärsyttävät pedot, keinut ja hiihtolenkit (tuskin muuten lykkii perinteisellä tyylillä). Jotta en olisi joutunut korkkaamaan taas uutta viskipulloa tuon äänen hiljentääkseni, päätin rauhoitella hermojani lukemalla vanhoja blogitekstejäni ääneen. Siellä törmäsin taas pitkästä aikaa tähän kuvaajaan:

Lähes samalla hetkellä kun kuvaajasta matkaan sinkoutuneet fotonit iskeytyivät verkkokalvolleni, muuttuivat reiteni täysin veltoiksi ja lysähdin täristen polvilleni. Siinä se oli! Avain kaiken kärsimyksen poistamiseen. Nostin katseeni ylös ja kysyin ääni värähdellen seinälläni roikkuvalta ikonitaululta, Herra Boglelta (kyllä, seinälläni roikkuu ikonitaulu Hänestä. Lienee sanomattakin selvää, miksi.), että millä todennäköisyydellä koko maailman osakemarkkina on parin vuosikymmenen kuluttua reaalisesti arvokkaampi kuin tänä päivänä. Sekulaari pyhimys ei vastannut, mutta kuva tuntui alkavan hymyillä minulle vienon salaperäiseti, kuin Mona Lisa. Kyyneleet vierivät poskilleni, ja tiesin sieluni vihdoin saaneen vapautuksen.

Vastaus oli tuijottanut minua kultaisten kehysten välistä kaikki nämä vuodet suoraan silmiini. Pitää vain ostaa koko heinäsuova! Jostain syystä Herra Bogle oli aina tarkoittanut sillä vain Yhdysvaltojen markkinoita. Kärsimyksieni kautta olen nyt jalostanut tuon opin askeleen pidemmälle ja lunastanut koko  sijoittajayhteisön perisynnistään; ainaisesta näkemyksen ottamisesta ja ylituoton metsästämisestä. Ole hyvä parahin lukijani, sinä syntinen spekuloija.

Enää minun ei tarvitse pohtia esimerkiksi sitä, kuinka suuren osuuden rahoistani uskallan sijoittaa Yhdysvaltoihin tai kehittyville markkinoille. Ostan koko globaalin kakun markkinapainojen mukaisesti ja saan sen tuoton, minkä se antaa. Ja jos se ei anna reaalituottoja 20-30v aikajänteellä, maailma on niin syvien ongelmien kourissa, että sijoittaminen on silloin huolistani pienimpiä. Tällä strategialla ei voi tulla katastrofaalista tulosta, ellei koko maailma ole ison katastrofin uhri. Uskon vakaasti globaalin kakun kasvavan. Mikä viipale kasvaa eniten? Ei harmainta aavistusta. Onneksi sitä ei tarvitse tietää.

Tällä äärimmäisen yksinkertaisella Strategialla varmistan sen, että saavutan tavoitteeni. Sillä sinetöin loppuelämäkseni vakaan fuck you -position. Se olkoon kaiken kivijalka, kallio jolle rakennan kirkkoni. 

Olen tyytyväinen, jos saan salkulleni edes 2,5-3 prosentin vuosittaisen reaalituoton pitkällä aikavälillä. Sillä pääsen maaliin. En luota siihen, että erinäisillä faktoreilla (kuten arvofaktori) merkittävästi saisin parannettua tuottojani. Faktorialtistusta pitäisi olla roimasti, jotta se mahdollisesti parantaisi koko salkun tuottoja merkittävästi. Enkä ole valmis odottamaan faktoreiden mahdollista aktivoitumista, jos ne sattuvatkin olemaan poikkeuksellisen monta vuotta horroksessa. Näin on käynyt esimerkiksi arvofaktorille viime vuosina. Kukapa tietää, vaikka se nytkin makaisi letkuruokinnassa vihanneksena ilman pienintäkään toivoa heräämisestä.

Yksittäisten maiden kohtalo saattaa olla vaikka kuinka karu pitkällä aikavälillä. MSCI ACWI sen sijaan sisältää 47 maan pörssit ja käytännössä se kattaa koko globaalin osakemarkkinan. Kaikki munat yhdessä korissa. Jos matkan varrella osa munista rikkoutuu, teen niistä munakkaan ja syön sen vapahtajani muistoksi. 

Sillisalaatti

Alla listaus kaikista osakesijoituksistani kategorioittain.

Yhteensä 27 rahastoa (sisältää myös ETF:t). Jokainen kategoria sisältää enemmän kuin yhden rahaston (summat pyöristettyjä):

Kehittyvät markkinat (2 kpl) 21 360€

Eurooppa-rahastot (5 kpl) 4790€

Maailmarahastot sisältäen myös pienyhtiöt (4 kpl) 52 500€

USA- ja Pohjois-Amerikka -rahastot (4 kpl) 20 970€

Suomi + Ruotsi (+ Tanska + Norja) (6 kpl) 4770€

Aasia-rahastot (3 kpl) 2880€

Erikoisrahastot (lääketeollisuuden rahasto jne) (3 kpl) 4160€

Maantieteelliset painot:

Kehittyvät markkinat 19,2%

Muu maailma 80,8%  (USA:n osuus arviolta noin 47-49% kaikista osakeomistuksista)

Koon mukaiset painot:

Pienyhtiöt 24,6%

Isot yhtiöt 75,4%

Salkkuja on minulla eri palveluntarjoajilla useampia ja yhteensä ne sisältävät siis 27 rahastoa. Kokonaisuutta on vaikea hahmottaa, joten senkin takia haluan jatkossa yksinkertaistaa sijoittamistani ja laittaa kaiken uuden rahan yhteen rahastoon eli EUNL:n. Olisinpa tiennyt sijoittamisesta heti alkutaipaleella kutakuinkin yhtä paljon kuin nyt, niin kokonaisuus olisi paljon yksinkertaisempi.

Painonpudotusprojektin lähtötilanteen analyysi

Jatkossa en enää aio ostaa pienyhtiöitä (IUSN) enkä kehittyviä markkinoita (IS3N), vaan kaikki uudet ostot suuntautuvat kehittyneiden markkinoiden suuryhtiöihin (EUNL). Salkkuni painot ovat tällä hetkellä kutakuinkin seuraavat:

Pienyhtiöitä (pääosin iusn) 23%

Kehittyvät markkinat (pääosin is3n) 19,5%

Kehittyneiden markkinoiden isot yhtiöt (eunl jne) 57,5%

Oikeat markkinapainot ovat suunnilleen seuraavat:

Lähde: https://marketcaps.site/

Salkkuni koko on noin 112 500€, joten esimerkiksi kehittyviä markkinoita minulla on jo yli 200 000€ kokoisen salkun edestä. Pienyhtiöitä on lähes 240 000€ salkun verran. 

Tavoitteeni on pitkällä aikavälillä saada pienyhtiöiden ja kehittyvien markkinoiden painot trimmattua lähelle markkinapainoja. Oman päättelyni mukaan hommassa menee sitä kauemmin, mitä:

a) paremmin salkku reaalisesti tuottaa

b) mitä paremmin pienyhtiöt/kehittyvät markkinat tuottavat suhteessa kehittyneiden markkinoiden isoihin yhtiöihin

Ääriesimerkki: jos salkkuni arvo muutamassa vuodessa reaalisesti esimerkiksi kymmenkertaistuisi (ilman, että salkun eri osien suhteellisissa painoissa tapahtuisi isoja muutoksia) olisi minun käytännössä mahdotonta enää kuukausipalkasta sijoittamalla saada markkinapainoja edes suunnilleen oikean suuruisiksi.

Oletan kuitenkin, että salkkuni tuottaa pitkällä aikavälillä reaalisesti vain noin 2,5-3% enkä usko, että pienyhtiöt juurikaan ylituottavat suhteessa isoihin yhtiöihin. Mutuna sanoisin, että kehittyvät markkinat saattaa hyvinkin tuottaa pitkällä aikavälillä muuta maailmaa paremmin.

Mikäli pystyn jatkossakin sijoittamaan edes kohtuullisen paljon ja mikäli osakemarkkinat tuottavat reaalisesti vaatimattomasti, voisi tähän projektiin kulua palttiarallaa 15-20 vuotta. Muutamia kertoja saan siis vielä tulevaisuudessakin ostaa iShares Core MSCI World UCITS ETF:ää eli EUNL:ää. 

Miten tämän projektin sitten lopulta käy? perusskenaarioni on, että kaikki menee päin persettä. Mauno Koivisto totesi vuoden 1957 syyskuussa, että ”ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”. En itse voi allekirjoittaa noin edesvastuutonta ajatusta. Jos tavoitteenani olisi poliittinen ura, niin varmaan allekirjottaisin. En toisaalta ihmettele, että Suomi-neito ei ole vuosikymmenien aikana löytänyt itseään Natosta.

Viimeinen oljenkorsi - iShares Core MSCI World UCITS ETF

Aiemmin kirjoitin, miten minulla meni jossain määrin maku kehittyviin markkinoihin:

 https://faijanfinanssit.blogspot.com/2022/03/meni-maku.html

Tuota aiemmin minulla meni maku pienyhtiöihin, enkä niihin ole enää pitkään aikaan sijoittanut. 

Joitain viikkoja sitten kirjoittamassani sijoitussuunnitelmassa lukee, että sijoitan joka kuukausi markkinapainojen mukaisesti. Ongelmani on kuitenkin eräs komea ja karismaattinen egomaanikko, joka lähes päivittäin yrittää sabotoida sijoitussuunnitelmaani kuiskuttelemalla korvaani kaikenlaisia ”hyviä” ideoita. En ole noudattanut suunnitelmaani, sillä olen kerta toisensa jälkeen uskonut narsistista ”ystävääni”.

Ylihuomenna tiistaina ostan viimeisen, melko messevän, erän kehittyviä markkinoita. Tuon jälkeen kehittyvät markkinat on salkussani sen verran paljon ylipainossa, että sopivasti hirvittää. Ensi tiistain jälkeen olen sijoittanut tämän vuoden puolella yhteensä 5500-6000€ kehittyville markkinoille, eli useiden vuosien edestä. 

Tiistain jälkeen sijoitan seuraavasti: Sijoitan vain kehittyneille markkinoille (EUNL-etf) ja jatkan tätä yhden lapun taktiikkaa, kunnes kehittyvät markkinat uhkaa ajautua salkussani alipainoon. Tämä alipainoskenaario ei ehkä koskaan toteudu, mikäli kehittyvät markkinat tuottaa edes melko hyvin. Saattaakin olla, että sijoitan seuraavat 20 vuotta pelkästään kehittyneille markkinoille. Sen jälkeen salkkuni on toivon mukaan aikalailla valmis.

Suurimmat syyt tällaiseen säätämiseen ovat psykologiset. Yritän tälläkin siirrolla saada vähennettyä haluani spekuloida. Lisäksi haluaisin vähentää sijoitusten miettimiseen käyttämääni aikaa. Mietin ja seuraan sijoitusasioita niin paljon, että minun tulisi olla osakepoimija, jotta voisin perustella ajankäyttöni.  Esimerkiksi kesäloman voisi käyttää muuhunkin kuin ruudun tuijottamiseen. Lisäksi minuun vetoaa ajatus ladata salkkuuni enemmän riskiä ”nuorena”. Iän karttuessa haluan vähentää riskiä, eli pienentää esimerkiksi kehittyvien maiden painoa. Tuo pienentäminen tapahtuu siten, että ostan vain kehittyneitä markkinoita, jonka siis koen hieman vähäriskisemmäksi. Myyntejä en jatkossakaan aio harrastaa.

Aion jatkossa kirjoittaa vähemmän blogiini. Toisaalta tuntuu, että kaikki tähdellinen on jo tullut sanottua. Joka tapauksessa jatkan kuukausikatsausten kirjoittamista, jotta pysyn kartalla tuloista ja menoistani. Muut kirjoitukset jäävät paljon vähemmälle. Näiden lisäksi aion vähentää sijoitusaiheisilla keskustelupalstoilla käyttämääni aikaa.

Tässä tietoa tuosta EUNL-etf:stä:

https://www.blackrock.com/fi/yksityinen-sijoittaja/tuotteet/251882/ishares-msci-world-ucits-etf-acc-fund

Tuossa miellyttää muun muassa rahaston mammuttimainen koko, joka on kymmeniä miljardeja dollareita. Esimerkiksi IUSQ-etf ei ainakaan vielä ole lähellekään tuota kokoluokkaa.