Jatkossa en enää aio ostaa pienyhtiöitä (IUSN) enkä kehittyviä markkinoita (IS3N), vaan kaikki uudet ostot suuntautuvat kehittyneiden markkinoiden suuryhtiöihin (EUNL). Salkkuni painot ovat tällä hetkellä kutakuinkin seuraavat:
Pienyhtiöitä (pääosin iusn) 23%
Kehittyvät markkinat (pääosin is3n) 19,5%
Kehittyneiden markkinoiden isot yhtiöt (eunl jne) 57,5%
Oikeat markkinapainot ovat suunnilleen seuraavat:
Salkkuni koko on noin 112 500€, joten esimerkiksi kehittyviä markkinoita minulla on jo yli 200 000€ kokoisen salkun edestä. Pienyhtiöitä on lähes 240 000€ salkun verran.
Tavoitteeni on pitkällä aikavälillä saada pienyhtiöiden ja kehittyvien markkinoiden painot trimmattua lähelle markkinapainoja. Oman päättelyni mukaan hommassa menee sitä kauemmin, mitä:
a) paremmin salkku reaalisesti tuottaa
b) mitä paremmin pienyhtiöt/kehittyvät markkinat tuottavat suhteessa kehittyneiden markkinoiden isoihin yhtiöihin
Ääriesimerkki: jos salkkuni arvo muutamassa vuodessa reaalisesti esimerkiksi kymmenkertaistuisi (ilman, että salkun eri osien suhteellisissa painoissa tapahtuisi isoja muutoksia) olisi minun käytännössä mahdotonta enää kuukausipalkasta sijoittamalla saada markkinapainoja edes suunnilleen oikean suuruisiksi.
Oletan kuitenkin, että salkkuni tuottaa pitkällä aikavälillä reaalisesti vain noin 2,5-3% enkä usko, että pienyhtiöt juurikaan ylituottavat suhteessa isoihin yhtiöihin. Mutuna sanoisin, että kehittyvät markkinat saattaa hyvinkin tuottaa pitkällä aikavälillä muuta maailmaa paremmin.
Mikäli pystyn jatkossakin sijoittamaan edes kohtuullisen paljon ja mikäli osakemarkkinat tuottavat reaalisesti vaatimattomasti, voisi tähän projektiin kulua palttiarallaa 15-20 vuotta. Muutamia kertoja saan siis vielä tulevaisuudessakin ostaa iShares Core MSCI World UCITS ETF:ää eli EUNL:ää.
Miten tämän projektin sitten lopulta käy? perusskenaarioni on, että kaikki menee päin persettä. Mauno Koivisto totesi vuoden 1957 syyskuussa, että ”ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”. En itse voi allekirjoittaa noin edesvastuutonta ajatusta. Jos tavoitteenani olisi poliittinen ura, niin varmaan allekirjottaisin. En toisaalta ihmettele, että Suomi-neito ei ole vuosikymmenien aikana löytänyt itseään Natosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti