Kuukausikatsaus: syyskuu 2021

”A salary is the drug they give you to forget your dreams.”

                -Kevin ”Mr. Wonderful” O’Leary

Syyskuun nettotulot:

 

Palkka (netto): 2140€

     

Menot:

  Elintarvikkeet: 622€

  Bensa: 120€

  Laskut: yhtiövastike 315,41€ 

                puhelinlasku 21,90€

              

  Muut:    puhallus 20€

               

KULUT YHTEENSÄ: 1100€

TULOT - MENOT: 2140€ - 1100€ = 1040€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 1040€ : 2140€ = 48,5%

Nettotuntipalkka: 1040€ : 170h = 6,11€/h

ETF-sijoituksiin yhteensä: 643€ (EUNL + IS3N)

Varat:

Käteinen: 4365€

Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 97 650€ (muutos viime kuusta: -650€)

Salkun koko 5,2 x elämisen vuosikulut.

Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 102 000€ (muutos viime kuusta: -200€)

 

Ajatuksia menneestä kuukaudesta:

Kuukauden madonluvut on jälleen kerran kaiverrettu ikuisiksi ajoiksi universumin kausaliteettiketjuun, ja mikä vielä merkittävämpää, blogiini. Vai onko koko homma silmänlumetta? Välillä on olo, että pitäisi nielaista punainen pilleri ja ottaa selvää, kuinka syvälle kaninkolo ulottuu.

Pitkästä aikaa säästöprosentti oli kiitettävä eli 48,5%. Kuukauden aikana en käyttänyt omiin menoihini juuri lainkaan rahaa, vaan kaikki kulut olivat kuukausittain toistuvia kuluja, perheen kuluja sekä bensakuluja. Arvioisin, että ”omia kuluja” (sisältäen ruuan) oli tässä kuussa noin 500€. Eli toisin sanoen elelin tämän kuun kuin opiskelija. Viivan alle jäi 1040€, mutta paljonko jäi muisteltavaa kiikkustuoliin? Ei  juuri mitään. Olikohan kovinkin kannattava treidi? Kuinka moni ottaisi?

Olen viime viikot meditoinut tätä downshiftausjupakkaa. Hyvin todennäköisesti otan ensi vuonna 22h verran opetustunteja. Haluan nähdä, paljonko tuolla työmäärällä jää rahaa palkasta nettona käteen ja paljonko siitä kykenee siirtämään Vapaus-rahastoon. Välillä on päiviä, että nykyinen työmääräkin tuntuu siedettävältä. Tuolloin taitaa pukata ”maniaa” päälle ja haluaisin tehdä töitä yötä myöden. Sitten seuraavana aamuna saattaakin olla energiatasot aika vähissä.

 

Lisäksi olen unelmoinut siitä, että keksittäisiin pilleri, jonka johdosta ei tarvitsisi nukkua. Tulisi aika paljon vapaa-aikaa omille projekteille. Nyt tuo aika menee aivan hukkaan. Ehtiihän sitä levätä haudassakin. Siitä tulikin mieleeni, että kirja nimeltä ”Päättymättömät päivät kuolleena” on erinomainen (ei pelkkä kirjan nimi). Suosittelen lukemaan. Toinen mainio on ”Saatana saapuu Moskovaan”. Sitä kirjaa en kylläkään ole lukenut, mutta pelkän nimen perusteella voisin sitä jopa suositella. Jos en olisi sairaalloisen kitsas, olisi upeaa olla tuon nimimen kirja kirjahyllyssä (jos kirjahyllyn raaskisin omistaa).

Olen pitkästä aikaa alkanut kuunnella musiikkia. Eräänä päivänä pohdinkin, että miksi. Päättelin, että mulla on varmaan tarve päästä ”in touch with my emotions”. Mitä lie ahdistuksen ja katkeruuden työstämistä. Edullista terapiaa. 

Loppukaneettina erään arkiaamun tuntemukseni:

Takalistoa jomottaa
pomo taas mua pompottaa

se pistää mua halvalla
paksulla kuivalla vanhalla

ahdistus, mä nielen sen
kosk pelko voittaa vapauden
näin herrain laskee kiitoksen

puren kärsin kumarran
itseäni halvennan

tään kaiken kärsiä mä saan
jotta FU-rahat kokoon saan

tokkopa se riittääkään
ei fireen sillä ylläkään

kärsittävä siis aina vaan
ehkä jopa ainiaan
jotta rahat saan Onnelaan

maalis voittaja oon laiffin, hei!
jos peräsuoli valskaa ei!

P.S. Huumori on defenssi.