Olen jo pitkään painiskellut sen kanssa, että osakkeet ovat kalliita ja täten tuotto-odotuskin on lähtökohtaisesti huono. Miksi siis olen ”all in” osakemarkkinoilla ja pyrin sijoittamaan kaiken ylimääräisen rahan mahdollisimman pian osakemarkkinoille? Lopulta tämäkin dilemma kiteytyy melko yksinkertaiseksi matemaattiseksi laskuharjoitukseksi.
Hilda Hidas ja Kari Kärsimätön
Oletetaan kaksi henkilöä: Hilda Hidas ja Kari Kärsimätön. Kari saa jollain tempulla hommattua itselleen 72 000e käteistä ja päättää sukunimeään kunnioittaen sijoittaa sen heti osakemarkkinoille, vaikka tietääkin, että osakemarkkinoiden arvostuskertoimet ovat historiallisen korkeat. Kari ei tämän jälkeen sijoita enää uutta rahaa markkinoille, mutta antaa jo sijoittamansa rahan kasvaa korkoa korolle 30 vuoden ajan. Hän saakin tuolle sijoitukselle keskimäärin 4% vuosittaisen reaalituoton. 72 000 euron alkupotti on 30 vuoden loputtua muuttunut 233 500 euroksi. Tämä luku on inflaatiokorjattu.
Hilda Hidas aloittaa sijoittamisen tyhjällä salkulla. Hän tuumii, että osakkeet ovat kalliita, joten hän päättää sijoittaa vain 200e kuukaudessa osakemarkkinoille. Varaa olisi kyllä sijoittaa enemmänkin. Hilda päätyy sijoittamaan 30 vuoden ajan ja hän pitää kuukausittain sijoittamansa summan vakiona eli 200 eurossa (tehden kylläkin siihen aina vuosittain inflaatiokorotuksen). Hilda päätyy 30 vuoden aikana sijoittamaan yhteensä 72 000e omia rahojaan osakemarkkinoille eli yhtä paljon kuin Kari. Karin tavoin myös Hilda saa keskimäärin 4% vuosittaisen reaalituoton. Hildan sijoitussalkun koko 30v jälkeen on kuitenkin vain 137 500e eli 96 000e pienempi kuin Karilla.
Miksi Hilda häviää niin paljon tuotoissa?
Hilda häviää 96 000e verran tuotoissa, koska hänen osakemarkkinoille laittamansa 72 000 euron kokonaispotti on osakemarkkinoilla keskimäärin vain 15 vuoden ajan, kun taas Karin 72 000e potti on osakemarkkinoilla 30 vuoden ajan. Toisella tavalla ajateltuna Hildalla on 36 000e potti markkinoilla 30v ajan.
Paljonko paremman tuoton Hilda tarvitsee voittaakseen Karin?
Entäpä, jos Kari sijoittikin historiallisesti katsoen huonoon aikaan? Mitäpä jos Karin sijoitusuran alun jälkeen alkoikin pitkä laskumarkkina, josta hän olisi hyötynyt sijoittamalla rahat hitaasti markkinoille kuten Hilda? Eli kuinka paljon paremman vuosittaisen keskimääräisen tuoton Hilda tarvitsisi lopulta täpärästi voittaakseen Karin 30v sijoitustaipaleeen jälkeen? Vastaus on, että Hilda tarvitsisi 7% vuosittaisen reaalituoton päihittääkseen Karin, joka sai 4% vuosittaisen reaalituoton. Tämä 7% vuosittainen reaalituotto kasvattaisi Hildan salkun 30 vuoden sijoitusuran lopuksi 235 200 euron kokoiseksi, jolloin hän voittaisi Karin täpärästi 1700 eurolla. Tosin kuukausittaisessa sijoittamisessa on yleensä aina kuluja, joten voitto ei välttämättä olisi edes varma.
Paljonko on 3% parempi vuosituotto?
Sijoittamisessa kolme prosenttia parempi keskimääräinen vuosituotto 30 vuoden aikajaksolla tarkasteltuna on äärimmäisen paljon. Mikäli myös Kari olisi saanut saman 7% vuosittaisen reaalituoton 72 000e kertasijoitukselleen, olisi salkun koko 30 vuoden jälkeen huimat 548 000e eli noin 2,35 kertaisesti niin paljon kuin mitä Karin salkun koko oli neljän prosentin vuosittaisella tuotolla laskettuna. Kolmen vuosikymmenen aikaperiodilla on äärimmäisen harvinaista, että joku saisi vuosittain ylituottoa keskimäärin 3% verran.
Miksi sijoitan kuten sijoitan?
Näiden laskuesimerkkien takia sijoitan kaiken uuden rahan heti pörssiin välittämättä osakkeiden hintatasosta. Hitaasti rahat markkinoille sijoittamalla lyhentää aikaa, jonka rahat ovat kasvamassa korkoa korolle. Jotta rahat hitaasti markkinoille laskemisesta olisi hyötyä, vaaditaan paljon parempi keskimääräinen vuosituotto. En usko, että osaisin ajoittaa markkinoita niin taitavasti, että siitä olisi hyötyä pitkällä aikavälillä.
Käyttämäni laskuesimerkit ovat aika äärimmäisiä, sillä harvalla on 72 000e käteistä, jonka voisi heti sijoittaa markkinoille. Suurin osa on pakotettu kuukausisijoittamaan. Mutta mielestäni nämä laskuesimerkit havainnollistavat hyvin sitä, että lopulta tärkeintä on aika markkinoilla. Ainakin, jos aika on tarpeeksi pitkä It`s not about timing the market, it`s about time in the market.
Tämän takia itse sijoitan kuumeisen kiireisesti osakemarkkinoille. Nyt salkkuni on suunnilleen 72 000e eli sama kuin laskuesimerkeissäni käyttämäni summa. Tavoitteenani oli sijoittamisen aloittaessani minimissään 200 000e salkku inflaatiokorjattuna. Nyt saavutan sen 4% vuosittaisella reaalituotolla 26 vuodessa vaikken enää sijoittaisi lainkaan uutta rahaa pörssiin. Hyvin pitkällä aikavälillä globaalit osakemarkkinat ovat tuottaneet reaalisesti keskimäärin noin 5% vuodessa.
Kaiken tämän lisäksi tulevia arvostustasoja on vaikea ennustaa. Osakemarkkinat voivat olla kalliit jopa useiden vuosikymmenien ajan. Lopulta vuosituotot asettuvat todennäköisesti kuitenkin historialliseen keskiarvoonsa. Näin on ainakin globaalisti käynyt aina aiemmin hyvin pitkällä aikajänteellä mitattuna.
Tutkimusten mukaan osakemarkkinoiden kalleutta Capella tai p/e:llä mitattun ei voi käyttää ajoittamiseen. Jälkikäteen se tietysti on helppoa. Tämän takia pyrin sijoittamaan yhä enemmän, jos vain kykenen, silloin kun osakkeet tuntuvat kalleilta. Jos tulee romahdus, riittää minulle ehkä vähän pienempikin kuukausittainen sijoitussumma. Miksi näin päin? Siksi, että itselleni tärkeintä on ainoastaan salkun euromääräinen koko joskus hamassa tulevaisuudessa. Jos osakkeet ovat kalliita ja tuotto-odotus on täten heikko, pääsen tavoitteeseeni vain, jos sijoitan enemmän. Jos osakemarkkinat romahtavat, paranee tuotto-odotus. Tällöin voin oletusarvoisesti päästä tavoitteeseeni vähän vaatimattomammillakin kuukausittaisilla summilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti