Hankin viimein 400 euron ”palkankorotuksen”

 

Salkun arvo ylitti vihdoin 60 000e rajapyykin. Sijoitin tänään noin 2900e ETF:iin (eunl, iusn, is3n) painolla 40%, 30% ja 30%. Nämä lisäostotot tein poikkeuksellisesti sijoitussuunnitelman vastaisesti aivan eri allokaatiolla. En vain kyennyt ostamaan näin suurella summalla lähinnä vain eunl:ää, jonka p/e on kirpaisevan korkea. Noita kahta muuta etf:ää sai jo pari vuotta sitten nähtyihin hintoihin. Salkun arvo on nyt 61 800e.      

Olen useita vuosia säilönyt aivan liikaa rahaa tilillä, sillä isojen kertasummien sijoittaminen pörssiin on tuntunut vaikealta, kun kaikki on ollut niin kallista. Nyt kun tilillä ei enää ole kuin reilut 4000e, on melko helpottunut olo. Voin jatkossa sijoittaa palkasta yli jäävän osan, eikä tarvitse sen enempää miettiä ajoittamista, joka tutkimusten mukaan ei ihmisiltä onnistu. Vaikka sijoittamisessa on riskinsä, olen sijoittamani rahat aina mentaalisesti laittanut ”turvaan”. En niinkään turvaan arvonvaihtelulta vaan turvaan omalta itseltäni. Tiedän, etten noita sijoituksia tule myymään kuin todella hyvistä syistä, joten tavallaan ne ovat jatkossa ”turvassa”. Ja jos asiat menevät kutakuinkin suunnitellusti, tulen niitä myymään aikaisintaan vasta parin vuosikymmenen kuluttua.     

Itselleni tuo 60 000e salkku on aika tärkeä virstanpylväs. Tavoite on saavuttaa joskus inflaatiokorjatusti 200 000e salkku, joten nyt olen jo yli 30% tuosta saavuttanut. Toivottavasti myös korkoa korolle -ilmiö avittaa maaliin pääsyä matkan varrella. Jos sijoitan vielä seuraavat 23 vuotta vain 400e/kk (eli lähes 20% nettopalkastani) ja saan vaivaisen 1% reaalituoton vuosittain, ehtii salkku kasvaa 200 000 euroon kun olen 60-vuotias. Jos pörssi yllättäen tuottaisikin kulujen jälkeen normaalit 4% reaalituottoa vuodessa kasvaisi salkku yli 152 000 euroon samaisessa ajassa, vaikka en enää jatkossa sijoittaisi euroakaan.

400 EURON PALKANKOROTUS?

Käyttämällä 4%:n ”sääntöä” voisin nostaa joka vuosi noin 2400e sijoituksistani eli 200e kuukausittain. Jos taas joutuisinkin hankkimaan tuon verran joka kuukausi ylimääräisiä nettotuloja palkansaajana, pitäisi minun tienata bruttona noin 400e ylimääräistä joka kuukausi, kiitos Suomen jyrkän marginaaliveroasteen. Eli tavallaan olen nyt hankkinut itselleni 400e palkankorotuksen sijoitusteni avulla. Nyt saan tuon rahan tekemättä mitään, kun taas palkkatuloja yhtä paljon lisäämällä joutuisin tekemään paljon pidempää päivää ja lahjoittamaan ison osan vähäisestä vapaa-ajastani työnantajalle. En ihmettele, jos monikaan ei Suomessa halua tehdä ylitöitä nykyisen verotuksen alaisuudessa.

Alla vielä otteita salkkuni kehityksestä viime vuosilta. Siitä huomaa, että alkuajat olin aivan liian varovainen sijoittamisen suhteen. Salkun kehitykseen on vaikuttanut melko vähän pörssikurssien nousu. Suurin vaikutus on ollut uuden sijoitetun rahan määrällä. Toisaalta myös Koronadippi näkyy selvästi ja se, miten kevään nousu kasvatti salkkua.

Päivämäärä:      Salkun arvo:   

10.11.2018        14 500e    

10.1.2019          17 200e

10.3.2019          20 150e  

10.5.2019          22 400e

10.7.2019          26 400e

10.9.2019          28 000e 

10.11.2019        31 500e

10.1.2020          34 700e

10.2.2020          37 400e

10.3.2020          35 600e

10.4.2020          44 300e

10.5.2020.         46 500e

10.6.2020.         51 500e

10.7.2020.         55 000e

10.8.2020.         58 300e

7.9.2020.           61 800e

Salkun allokaatio:

Small capit 23,5%

Kehittyvät maat 21%

Muut 55,5%

Jatkossa salkun kehitys on yhä enemmän riippuvainen Herra markkinan mielenliikkeistä, sillä sijoitettavat kuukausisummat vaihtelevat todennäköisesti jossain 500-900 euron välissä.            

Kuukausikatsaus: elokuu 2020

 

Elokuun tulot:

 

Palkka (netto): 2275€

Menot:

  Elintarvikkeet: 645€ 

  Bensa: 30€ 

  Laskut: yhtiövastike 315,41e   

               puhelinlasku 21,90e 

  Muut: kirjasto 9€

             harrastus 402€

             perheen yhteiselle tilille 210€

KULUT YHTEENSÄ: 1634€

TULOT - MENOT: 2275€ - 1634€ = 641€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 641€ : 2275€ = 28%

Nettotuntipalkka: 641€ : 170h = 3,7€/h

ETF-sijoituksiin yhteensä: 2891€ (eunl + Is3n + iusn)

Varat:

Käteinen: 7 600e

Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 59 300€ (nousua viime kuusta: +5630e)

Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta. 

Likvidit varat yhteensä: 66 900e (nousua viime kuusta: +2930€)

Kuukausi sujui menojen puolesta keskinkertaisesti ja säästöprosentti oli hieman tavallista alempi. Syynä tälle oli harrastukseen uponnut raha (402€), joka onneksi oli kertaluonteinen kulu. 

Ajatuksia menneestä kuukaudesta:

Muutoin kuukausi meni lähinnä töiden merkeissä ja stressitasot ovat nousseet jo melko korkeiksi. Univelkaa tulee tällä hetkellä arkena ainakin tunnin yössä ja aina viikonloppuisinkaan en ole saanut nukuttua tarpeeksi. En siis todellakaan ole päässyt tavoitteeseeni nukkumisen suhteen (keskimäärin 8h yössä on tavoite). Samoin töiden saralla olen erinäisistä syistä ottanut ylimääräisiä hommia, vaikka kesällä ajattelin etten niin tee. Ahneus siis voitti ja nyt katsotaan oliko hyväkin idea. Tämä stressin, väsymyksen ja kiireen lisääntyminen on saanut kyllä ajatukset jo ensi vuoteen. Silloin ajattelin downshiftata aavistuksen töiden suhteen ja tehdä vain normitunnit. Tuolloin olen saanut toivon mukaan jo salkkuakin lihotettua melko mukavasti, joten voisi olla aika ottaa elämä himpun verran rennommin ja nauttia matkasta, sen sijaan että uhraa terveyden työlle.

Osakepoiminnan karuakin karumpi matematiikka

 

Törmäsin tänään jälleen mielenkiintoiseen ja silmiä avaavaan faktaan osakepoiminnasta kuunnellessani Ben Felixin Rational Reminder -podcastia. Tuon kuunneltuani olin entistä vakuuttuneempi, ettei minun ole koskaan järkevää lähteä poimimaan yksittäisiä osakkeita.

Podcast-jaksossaan Ben Felix viittaa vuonna 2019 julkaistuun tutkimukseen, jossa tutkittiin voittavatko globaalit osakkeet Yhdysvaltojen yhden kuukauden mittaiset valtion velkakirjat tuotoissa (nämä näin lyhyet velkakirjat eivät koskaan tuota reaalisesti juuri mitään). Tulos oli, että 56% Yhdysvaltalaisista ja 61% Yhdysvaltojen ulkopuolisista osakkeista tuottivat noita Yhdysvaltojen kuukauden mittaisia valtion velkakirjoja huonommin. Tutkittu ajanjakso sisälsi vuodet 1990-2018. Järkyttävin tulos oli, että jotta osakepoimija olisi päässyt markkinoiden keskimääräiseen tuottoon, olisi hänen pitänyt osata poimia salkkuunsa parhaat 1,3% kaikista yrityksistä. 98,7% kaikista yrityksistä tuotti joukkona saman verran kuin Yhdysvaltojen kuukauden mittaiset valtion velkakirjat, eli eivät juuri mitään. Passiivinen indeksisijoittaja sen sijaan olisi saanut automaattisesti globaalin markkinan tuoton sijoittamalla  maailmanindeksiin (miinus kulut). Mielestäni tästä tutkimuksesta voi vetää johtopäätöksen, että lähes kaikki pörssiyritykset ovat tuottomielessä lähestulkoon roskaa.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu ennenkin. Jos olisi sijoittanut USA:n pörssiin vuodesta 1926 eikä olisi koskaan myynyt, olisi vain 4% kaikista Yhdysvaltalaisista yrityksistä tuottanut paremmin kuin yhden kuukauden USA:n valtion velkakirjat. Lähde (kohdasta 6min 30s eteenpäin): https://m.youtube.com/watch?v=AecvTErBQY8

Päätin tehdä tästä tärkeästä knoppitiedosta tänne lyhyen postauksen, jotta en pahimmassakaan markkinatilanteessa kuvittele, että osakepoiminta olisi vastaus pörssien tarjoamiin huonoihin tuottoihin. Pörssit tuottavat sen mitä ne tuottavat, eikä tuota ikävää tosiasiaa pysty kiertämään muutoin kuin ottamalla hirveät määrät lisäriskiä, eli sijoittamalla toivoen, että käy todella hyvä tuuri. Toki joillain käy aina hyvä tuuri, mutta tuuriin nojautuminen on mielestäni häviäjän strategia.

Alla on vielä linkki tuohon kyseiseen Rational Reminder podcastin jaksoon. Kuvailemani tutkimustulos kerrotaan kohdasta 46min 3s eteenpäin:

https://youtu.be/_eojZ3KdBa4