Maaliskuu 2024

 

Enjoy life. There is plenty of time to be dead.”

 - Hans Christian Andersen

Maaliskuun nettotulot: 2398€ (Note to Self: Älä koskaan äänestä Kokoomusta.)

Menot: 894€

SÄÄSTÖÖN: 2398€ - 894€ = 1504€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 1504€ : 2398€ = 62%

Osakemarkkinoille: noin 990€ = 41%

Varat:

Käteinen: 13 280€

Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 147 000€

Salkun koko 9,5 kertaa elämisen vuosikulut.

Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 160 000€

 

Mietteitä: Kokonaisvarallisuus kasvoi kuukaudessa noin 6000€. Likvidit varani ovat nyt 160 000€, joten niillä eläisin viime vuoden kulutuksen mukaan kymmenen vuoden ajan. Koko perheen salkku ylitti tässä kuussa 300 000€ rajan, joten pitää olla tyytyväinen. Tässäkään kuussa en käyttänyt euroakaan ”itseeni”. Ensi kuussa voisi varmaan esimerkiksi käydä elokuvissa, tai jotain. En oikein keksi, millä tavoin minun kannattaisi tuhlata itseeni rahaa. Nykyajan elokuvatkin ovat lähes kaikki hirveää paskaa. Tykkäisin kyllä käydä elokuvissa. Kunpa yhä tehtäisiin yhtä hyviä elokuvia kuin esimerkiksi 20-30 vuotta sitten. Wokeilu ja lapsellinen CGI-mättö ei kiinnosta.

Sijoitushorisontin vaikutus rahan ostovoiman kasvuun

Osakemarkkinat ovat globaalisti tuottaneet reaalisesti noin 5% vuodessa sitten vuoden 1900. Jos sama tahti jatkuu, saa ACWI IMI:n sijoittava salkulleen pitkällä aikavälillä noin 4,5% reaalituoton (kulut/lähdeverot syövät noin 0,5% vuodessa). Jos siis oletamme 4,5% annualisoidun reaalituoton, kuinka suureksi tänään sijoitettavan euron ostovoima kasvaa reaalisesti ajan saatossa? 

Tuolla 4,5% reaalituotolla ostovoima tuplaantuu aina 16 vuoden välein. Voit itsekin laskea, kuinka suureksi salkkusi kasvaa: 1,045 potenssiin holdauskaika vuosina. Eli esim 20v holdauksella: 1,045 ^ 20. 

Tässä ovat tulokset (holdausaika vuosina = kuinka suureksi sijoitettu euro kasvaa):

100v = 81€

95v = 65€

90v = 52€

85v = 42€

80v = 33€

75v = 27€

70v = 21€

65v = 17€

60v = 14€

55v = 11€

50v = 9€

45v = 7€

40v = 5,8€

35v = 4,6€

30v = 3,7€

25v = 3,0€

20v = 2,4€

15v = 1,9€

10v = 1,5€

5v = 1,24€

Jos siis sijoitat 10 000€ vastasyntyneelle lapsellesi, on hänellä odotusarvoisesti reaalisesti 810 000€ salkku täyttäessään 100 vuotta. Jos lapsi kuoleekin jo 80-vuotiaana, on salkku kuolinpäivänä vain 330 000€ kokoinen. Perheemme noin 300 000€ salkku kasvaisi 30 vuodessa reaalisesti tämän mukaan 1,11 miljoonaan euroon, sillä 300 000€ x 3,7 = 1 110 000€.

Itse kuitenkin oletan pessimistisesti salkkumme tuplaavan ostovoimansa noin 20 vuodessa, jolloin perheemme osakevarallisuus olisi 600 000€ ilman lisäsijoituksia. Tämä vaatisi salkulle 3,6% annualisoidun reaalituoton. Vastaavasti 40 vuoden päästä menisi 1,2 miljoonaa rikki. Miljoona menisi sen sijaan rikki reilussa 34 vuodessa.

Roope Ankka oli oikeassa todetessaan, että aika on rahaa. Toisaalta rahaa ei saa muutettua ajaksi.

Päivitys taloudellisesta tilanteesta ja 3%:n noston simulointia

Perheemme salkut ylittivät jokin aika sitten 300 000€ rajan. Mitäpä tuolla saisi vuosittain ostettua? Ensin pitää selvittää, paljonko salkusta voisi myydä vuosittain vuosikymmenien ajan ilman, että salkun pääoma reaalisesti todennäköisesti pienenisi.

Nostoprosentin vaikutusta historiallisiin tuottoihin voit simuloida täällä: https://curvo.eu/backtest/en

^ Valitse ensin haluamasi ETF. Klikkaa sen jälkeen Settings ja kirjoita kohtaan Management fee esim 3,5%:n kulu. Tuo kulu sisältää 3,0%:n vuosittaisen noston salkun myyntihetken arvosta laskettuna sekä 0,5% erinäisiä kuluja ja osinkojen lähdeveroja. Klikkaa myös kohdasta Take into account TER of fund ”no”.

Itse valitsen ACWI IMI:in sijoittavan SPYI-ETF:n ja laitan aikaväliksi kaksi 50% pörssiromahdusta sisältävän ajanjakson, eli helmikuu 2000 - helmikuu 2024. Management Feeksi laitan 3,5%, joka sisältää 3,0% vuosittaisen noston sekä kuluja/lähdeveroja 0,5%. Kertasummaksi asetan 300 000€. Lopputulema on, että tuo 300 000€ kertasijoitus helmikuussa 2000 olisi tänä päivänä ilman lisäsijoituksia reaalisesti arvoltaan 265 000€ eli pääomaa olisi reaalisesti palanut 24 vuoden aikana noin 35 000€ verran. IT-kupla poksahti vuoden 2000 loppupuoliskolla, joten osittain siksi salkun kehitys on tuolla aikavälillä noin huonoa.

Jos aikaistan aikavälin alkua vuodella (helmikuu 1999  - helmikuu 2024), on salkun loppusumma reaalisesti 370 000€. Sequence of returns -riskillä on siis merkitystä. Vuodenkin ero ajanjakson valinnassa vaikuttaa paljon lopputulokseen. 

Täten julistan, että salkusta voi myydä vuosittain 3,0% salkun myyntihetken arvosta melko turvallisesti. Tuo tarkoittaisi 300 000€ salkusta laskettuna 9000€ tuloja vuosittain. Jos tuosta vähentää hankintameno-olettaman verot (18% myyntisummasta), käteen jää 0,82 x 9000€ = 7380€. Mikäli jakaisin tuon summan vaimoni kanssa tasan, saisimme molemmat noin 3700€ lisätuloja vuodessa. Todellisuudessa veroja tuskin menee useimmiten edes tuota 18 prosenttia myyntisummasta; mitä huonommat tuotot, sitä vähemmän menee veroja.

Mitä tuolla 3700€ lisätulolla voisin sitten tehdä? Kulutin viime vuonna noin 1300€/kk, joten voisin ostaa sillä lähes 3kk verran ylimääräisiä lomia. Ehkäpä enemmänkin kuin 3kk, sillä palkkatulojen progressio pitäisi huolen siitä, etteivät nettotulot vähenisi samassa suhteessa kuin bruttotulot. Vaikka kulutukseni nousisi lähivuosina jopa parin tonnin kieppeille, voisin silti ottaa ylimääräistä lomaa töistä vuosittain noin parin kuukauden verran.

Saattaa hyvinkin olla, etten minä ja vaimoni näe järkeväksi koskaan myydä salkusta juuri mitään. Tällöin voisimme elää palkkatulojemme avulla ja jättää tyttärellemme aikanaan isohkon perinnön. Tuo 300 000€ salkku saattaa kasvaa reaalisesti esimerkiksi 600 000 euroon seuraavan 30 vuoden aikana. Tuo vaatisi vain noin 2,3% annualisoidun reaalituoton. Oikein erinomaisella tuurilla salkku saattaa kasvaa kolmessa vuosikymmenessä reaalisesti jopa miljoonaan. Tämä vaatisi 4,1% reaalituoton salkulle. Pitänee tehdä testamentti, jossa tyttären tuleva puoliso rajataan pois perintörahojemme saannista heidän mahdollisessa erotilanteessa.

Edessä toisinto vuosilta 2000-2020?

Näin unta, että kohta on edessä toisinto ajanjaksolta 2000-2020. Jos noin on, mitenköhän salkkuni käy? Selvitin asian osoitteessa: https://curvo.eu/backtest/en

Tuolle 20 vuoden ajanjaksolle osui kaksi todella isoa (globaalisti noin -50%) pörssiromahdusta. Ensimmäinen alkoi vuoden 2000 loppupuoliskolla (IT-kupla) ja toinen alkoi vuonna 2007 (finanssikriisi). Oletukseni ovat seuraavat:

Ajanjakso: Heinäkuu 2000 - Heinäkuu 2020

Aluksi kertasijoitus: 143 000€ (nykysalkkuni koko)

Kuukausisäästö: 250€/kk tuon 20 vuoden ajan eli 10% nettopalkastani

Alla on havainnollistettu, miten olisi käynyt, jos rahani olisivat olleet kaikki yhdessä ETF:ssä/indeksissä.

Salkun koko Reaalisesti heinäkuussa 2020 olisi ollut:

SPYI: 316 000€

EUNL: 276 000€

IS3N: 406 000€

IS3S: 359 000€

EUNK (Eurooppa): 208 000€

Kiina: 490 000€

SXR8 (USA:n S&P500): 380 000€

Kanada (MSCI Canada): 260 000€

Italia (FTSE MIB): 126 000€

FTSE 100: 175 000€

ZPRX: 431 000€

DAX: 244 000€

SXR7 (EMU): 209 000€

MSCI India: 487 000€

Yllä olevat luvut ovat reaalisia, eli niissä on jo huomioitu inflaation vaikutus. 

Tämä harjoitus havainnollistaa hyvin, että myös indekseillä voi päätyä hyvin erilaisiin lopputuloksiin jopa 20 vuoden ajanjaksolla. Parhaiten tuotti Kiina (490 000€) ja heikoiten Italia (126 000€). Lopputuloksissa oli lähes nelinkertainen ero! SPYI eli MSCI ACWI IMI (maailmaindeksi) olisi kasvattanut salkkuni 316 000 euroon. Huomaa myös, että Eurooppaan sijoittaessa EUNK (isot yhtiöt) kasvatti salkun vain 209 000 euroon, kun taas Euroopan pieniin arvoyhtiöihin sijoittaessa salkku olisi kasvanut 431 000 euroon. Hajautukseen kannattaa ehdottomasti panostaa!

Lopputulokset olisivat varmasti jonkin verran erilaiset, jos kykenisin  sijoittamaan kuukausittain paljon suurempia summia kuin vain 10% nettopalkasta. En kuitenkaan usko jaksavani kituuttaa enää kovinkaan pitkään.

Jos salkkuni on 20 vuoden päästä 10% säästöasteella Reaalisesti yli 300 000€ kokoinen, lupaan olla tyytyväinen. 

Säästäjäksi vai sijoittajaksi?

Moni säästää pankkitilille, koska ei ymmärrä sijoittamisesta juuri mitään. Mikä on säästämisen hintalappu? Katsotaan. 

Oletetaan, että inflaatio syö vuosittain 2,0% pankkitilillä makaavan rahan ostovoimaa. Tämä on mielestäni hyvin konservatiivinen oletus. Oletetaan myös, että henkilö kykenee säästämään 250€/kk 40 vuoden ajan esimerkiksi ikävuodet 25-65. Tuo 250€/kk vastaa mediaanipalkkaisella noin 10% säästöä nettopalkasta. Henkilö siis säästää vuosittain 3000€ ja 40 vuoden aikana reaalisesti yhteensä 120 000€. Neljän vuosikymmenen jälkeen henkilöllä on tilillä reaalisesti vain noin 75 000€ potti:

Jos kyseinen henkilö olisikin sijoittanut tuon 250€/kk osakemarkkinoille saaden konservatiivisen 3,5% reaalituoton, olisi salkku lopussa reaalisesti 258 000€ kokoinen:

Sijoittamalla rahat osakemarkkinoille potti on siis lähes 3,5-kertainen säästäjään verrattuna. 

Lasketaan vielä uudelleen sama skenaario, mutta oletetaan, että henkilö säästää 400€/kk. Säästäjällä on 40v jälkeen pankkitilillä reaalisesti noin 131 000€.

Sijoittajalla on sen sijaan (reaalisesti) 413 000€ salkku:

Tässä skenaariossa säästäjän ja sijoittajan varallisuudessa on jo lähes 300 000€ ero. Huomaa myös, miten tilille säästävän potti kasvaa vuosi vuodelta yhä hitaammin. Sijoittajan salkku sen sijaan kasvaa loppua kohti yhä nopeammin, ellei lopussa nähdä kunnon laskumarkkinaa, joka tosin on jo mielestäni melko pitkälti leivottu sisään tuohon konservatiiviseen 3,5% reaalituotto-oletukseen.

Yhteenvetona sanoisin, että tilille säästävän on hyvin vaikea säästää pitkälläkään aikavälillä reilusti yli 100 000€ salkkua. Tämä johtuu siitä, että inflaatio aiheuttaa negatiivisen korkoa korolle -ilmiön. Inflaatio siis jarruttaa varallisuuden kasvua vuosi vuodelta yhä voimakkaammin.

Mikäli inflaatio nakertaisikin tilillä makaavan rahan ostovoimaa 4,0% vuodessa, olisi 250€/kk pankkitilille säästävän potti reaalisesti vain 59 000€ kokoinen 40v jälkeen:

Huomaa, kuinka viimeisinä vuosina varallisuus kasvaa enää hyvin hitaasti, vaikka joka kuukausi lapataan uutta rahaa säästöön 250€. Yli puolet rahan ostovoimasta on ajan saatossa kadonnut inflaation kitaan.

Säästäminen tulee siis hyvin kalliiksi.

Yllä käytin tuottolaskuria, joka löytyy osoitteesta www.seligson.fi.

ACWI IMI and chill!

 

Elämäni on vuoristorataa: välillä on hyvin levoton ja maaninen olo ja välillä taas helvetin väsynyt. Työ, treenit ja muut stressit pistävät kropan ja mielen ylikierroksille ja seuraavana päivänä saattaakin olla sitten  voimat ja energia täysin poissa. Kahvia juon töissä ja vapaa-ajallakin edelleen liikaa, jotta jaksaisin pysytellä riehuvan apinan päällä.

Tässä vielä hieman yksityiskohtaisempi kuvaus ongelmastani: arkena herään väsyneenä. Töissä työ vaikuttaa minuun siten, että kroppa ja mieleni menevät koville ylikierroksille. Jotta jaksaisin töissä, juon lisäksi kahvia buustaamaan jaksamistani. Töiden jälkeen ”maniavaihe” jatkuu, jonka johdosta olen ärtynyt (mutta väsynyt) ja seuraan/mietin pakonomaisesti sijoitusasioita. Illalla saattaa myös välillä olla vaikeuksia saada nopeasti unta. Aamulla herään väsyneenä uuteen työpäivään ja kierto alkaa taas alusta. Kun lauantai koittaa, olen helvetin väsynyt eikä oikein mitään jaksaisi tehdä. Haluaisin vain loikoilla ja lepäillä ja samalla tietysti myös lueskella sijoitusasioista. Salilla tulee kuitenkin viikonloppuisin molempina päivinä rutiininomaisesti käytyä, mikä osaltaan lisää rasitusta ja vaatii yhä enemmän lepoa. Uskon, että viikonloppuisin väsymys painaa erityisesti siksi, että silloin ei ole hektistä työtä, mikä pakottaisi kropan taas koville kierroksille. Jos olisin viikonloppuisinkin töissä, en tuntisi tuota väsymystä yhtä voimakkaasti ainakaan päivisin. Paskamaista on myös se, että tuo arkipäivien ”mania” on kaikesta huolimatta aika addiktoiva tila.

Myös pörssin ja sijoitusten miettiminen siis vaikuttaa osaltaan tuohon ahdistukseen ja ”maanis-depressiivisyyteen”. Toisaalta ”maniavaihe” on myös syynä pörssin seuraamiseen. Yritän jatkossa automatisoida sijoittamiseni mahdollisimman pitkälle ja unohtaa kaiken spekuloinnin. Jotta tähän pystyisin, pitää minun muistuttaa itseäni tavoitteestani: haluan saada globaalin markkinan eli ACWI IMI:n tuoton. ACWI IMI kattaa koko globaalin markkinan, joten se on itselleni ainut ja oikea vertailuindeksi!

Onneksi minulla on sekä pienyhtiöt (IUSN) että kehittyvät markkinat (IS3N) melko reilussa ylipainossa. En usko, että ne koskaan menevät alipainoon. Tämän takia voin loppuelämäni ajan sijoittaa palkastani kehittyneiden maiden isoihin yhtiöihin. Paras ETF tähän on mielestäni VGVF, jonka juoksevat kulut ovat vain 0,12%:

https://www.justetf.com/en/etf-profile.html?isin=IE00BK5BQV03

Jos jostain kumman syystä kehittyvät markkinat ja/tai pienyhtiöt joskus menevät alipainoon, saan helposti ne takaisin markkinapainoon sijoittamalla hetken ajan vähän reippaammin IUSN:n ja IS3N:n. Myös VGVF:lle löytyy ihan OK vaihtoehtoja, kuten SPPW tai EUNL. 

Sanon tästä lähin siis itselleni ”VGVF and Chill!”. Yritän irtautua spekulointiaddiktiostani ja korvata sitä mahdollisimman paljon muulla tekemisellä. Vähennän perseelläni istumista ja koitan keksiä jotain muutakin tekemistä kuin ruudun tuijottamisen. Teen vaikka ennemmin ulkoilulenkkejä, treenaan salilla, kuuntelen äänikirjoja ja vietän rauhallista aikaa perheeni ja kavereiden kanssa. Töissäkin yritän nähdä asiat lintuperspektiivistä ja ymmärtää, ettei loputon kiirehtiminen ole kestävä tapa elää. 

Alan myös vakavasti miettiä (ja ehkäpä hieman tehdä kokeilujakin), mitkä ovat sellaisia asioita, joihin olen valmis tulevaisuudessa tuhlaamaan enemmän rahaa eli mitkä asiat antavat eniten ”bang for the buck”. Terveellinen ja monipuolisempi ruokavalio saattaa ainakin olla tällainen asia. Samoin päihteisiin minun varmaan kannattaisi panostaa enemmän.