Kuukausikatsaus: joulukuu 2022

 

”A salary is the drug they give you to forget your dreams.”

                -Kevin ”Mr. Wonderful” O’Leary

Joulukuun nettotulot:

Palkka: 2460€

Muut: 100€

Yhteensä: 2560€

Menot:

  Elintarvikkeet: 143€

  Bensa: 50€

  Laskut:  Puhelinlasku + yhtiövastike = 341€

                 

  Muut:   Lapsi + lahjat + ravintola = 916€

               

KULUT YHTEENSÄ: 1450€

SÄÄSTÖÖN: 2560€ - 1450€= 1110€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 1110€ : 2560€ = 43,3%

Nettotuntipalkka: 1110€ : 170h = 6,5€/h

Osakemarkkinoille yhteensä: 430€

Varat:

Käteinen: 3490€

Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 109 000€

Salkun koko 7,5 kertaa elämisen vuosikulut.

Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 112 490€

 

Ajatuksia menneestä kuukaudesta:

Pukki tuli ja Faijan finnssit suli. No, onneksi koko vuoden osalta kulutus oli hieman alle 1200€/kk. Seuraavat pari kuukautta reissailen maailmalla, joten kuluja piisaa.

ACWI versus yksittäiset indeksit - Onko erittäin laaja hajautus turhaa?

”The quality of a decision should not be measured by the end result.”

- Unknown

Kannattaisiko sittenkin keskittyä kulujen ja lähdeverojen minimointiin sijoittamalla yhden tai korkeintaan muutaman maan indeksiin? Päätin selvittää, miten eri indeksit ovat viimeisten vuosikymmenien aikana tuottaneet ja verrata tuottoja ACWI:n tuottoihin. 

Tuotot on mitattu dollareissa (USD). Kunkin indeksin nimen jälkeen olen merkinnyt vuosiluvun. Tämän jälkeen tulee prosenttiluku, joka kertoo, paljonko kyseinen indeksi on joko voittanut tai hävinnyt ACWI:lle annualisoidusti tuon vuosiluvun jälkeen. Mikäli prosenttiluku on positiivinen, on indeksi peitonnut ACWI:n annualisoidusti tuon prosenttiluvun verran ja mikäli se on negatiivinen, on se hävinnyt ACWI:lle. ACWI:n voittaneet indeksit olen lisäksi merkinnyt sinisellä ja hävinneet punaisella. Boldatut indeksit ovat hävinneet tai voittaneet ACWI:n annualisoidusti yli 2,0%-yksikön verran. Kaikki ajanjaksot ovat vähintään 21 vuoden mittaisia. Tiedot poimin MSCI:n läpysköistä. Tässä yksi esimerkki: 

https://www.msci.com/documents/10199/a71b65b5-d0ea-4b5c-a709-24b1213bc3c5

Olen erikseen merkinnyt sulkeisiin, mikäli olen verrannut indeksin tuottoa ACWI IMI:n (syynä datan puuttuminen pelkän ACWI:n osalta). ACWI:n ja ACWI IMI:n tuottoerot ovat melko pienet small capien pienen painon takia, joten mielestäni ei haittaa, että olen osassa tapauksia verrannut indeksin tuottoa ACWI IMI:n. 

Mennäänpä suoraan tuloksiin:

World 1988 +0,15% (eli MSCI World voitti MSCI ACWI:n annualisoidusti 0,15% verran aikavälillä 1.1.1988 - 30.11.2022).

EM 2001 +1,94%

Eurooppa 1998 -0,06%

Aasia (sisältää kehittyneitä että kehittyviä maita) 2001 -1,36%

Pacific (Australia, Japani, Uusi-Seelanti, Hongkong ja Singapore) 1995 -4,80% (verrattuna ACWI IMI:n)

USA 1988 +2,93%

Japani 1995 -6,07% (verrattuna ACWI IMI:n)

Iso-Britannia 1995 -1,43% (verrattuna ACWI IMI:n)

Kiina 1993 -6,57%

Kanada 1988 +0,65%

Ranska 2001 -1,86%

Irlanti 1995 -4,54% (verrattuna ACWI IMI:n)

Saksa 2001 -2,29%

Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja) 2001 -0,47%

Sveitsi 1994 +1,69% (verrattuna ACWI IMI:n)

Australia 1988 +1,43%

Taiwan 1995 -1,83% (verrattuna ACWI IMI:n)

Etelä-Korea 1995 -2,13% (verrattuna ACWI IMI:n)

Alankomaat 1999 -0,99% (verrattuna ACWI IMI:n)

Italia 1999 -5,52% (verrattuna ACWI IMI:n)

Espanja 1999 -3,6% (verrattuna ACWI IMI:n)

Intia IMI 1995 +0,38% (verrattuna ACWI IMI:n)

Brasilia 2001 +1,93% 

Hongkong 1988 +2,03%

Singapore kesäkuu 1994 -3,32% (verrattuna ACWI IMI:n)

Indonesia kesäkuu 1994 -3,23% (verrattuna ACWI IMI:n)

Malesia kesäkuu 1994 -5,40% (verrattuna ACWI IMI:n)

Chile 2001 -0,49%

Meksiko 2001 +2,60% (verrattuna ACWI IMI:n)

Puola kesäkuu 1994 -6,65% (verrattuna ACWI IMI:n)

Turkki 1999 -0,52% (verrattuna ACWI IMI:n)

Etelä-Afrikka 2001 +1,98% (verrattuna ACWI IMI:n)

Thaimaa 2001 +6,23% (verrattuna ACWI IMI:n)

Filippiinit 2001 +0,82% (verrattuna ACWI IMI:n)

USA:n tuotot ovat olleet erinomaiset, jonka takia sen paino ACWI:ssa onkin nykyään noin 60%. Tärkein havainto mielestäni on, että eri indeksien tuotot vaihtelevat todella suuresti, vaikka ajanjaksoksi valittaisiin 20-30 vuotta. Esimerkiksi Kiina on noin 30 vuoden aikana tuottanut annualisoidusti noin 6,5% huonommin kuin ACWI. Samoin ainakin Japani, Irlanti, Espanja, Italia, Indonesia, Malesia, Puola ja Singapore ovat olleet katastrofaalisia sijoituksia verrattuna ACWI:n. 

Pohjoismaat ovat kokonaisuutena hävinneet hieman ACWI:lle sitten vuoden 2001. Jos valitaan pidempi aikaväli ja tarkastellaan kutakin maata erikseen, ovat tulokset aika erilaiset. Tässä vielä erikseen Pohjoismaat:

Suomi 1988 -0,42%

Ruotsi kesäkuu 1994 +2,3% (verrattuna ACWI IMI:n)

Tanska 1988 +5,11% 

Norja kesäkuu 1994 +0,15% (verrattuna ACWI IMI:n)

Ymmärtääkseni ainakin Tanskan indeksin toimialakohtaiset painot ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä paljonkin (terveysalan paino on nykyään yli 60%). Samalla sen p/e-luku on noussut huomattavasti. Tämä on ymmärtääkseni yksi tekijä, joka selittää Tanskan huimat tuotot.

Tässä vielä erilaisia faktoreita:

ACWI Small cap 2001 +2,13%

ACWI Value 1997 -0,32%

ACWI Small cap Value 2001 +3,10% 

ACWI Momentum heinäkuu 1994 +3,53%

ACWI Quality heinäkuu 1994 +3,24%

Faktorit ovat MSCI:n datan mukaan antaneet pääasiassa reipasta ylituottoa. Faktoreiden heikkous on kuitenkin korkeammat kulut ja se, että kukin ETF toteutaa kyseisen faktorin metsästystä hieman erilaisella metodologialla. Esimerkiksi value-faktorista on useita erilaisia määritelmiä ja kukin ETF käyttää hieman erilaista metodologiaa. Tällöin eri value-faktoreiden tuotot voivat poiketa suurestikin toisistaan. Lisäksi Euroopassa on melko rajattu valikoima faktori-ETF:iä ja moni niistä on kooltaan hyvin pieni (sisältää suurentuneen lakkautusriskin).

Onko globaali hajautus siis turhaa? Mielestäni ei sillä yksittäisten maiden indeksit saattavat tuottaa hyvin pitkään erittäin huonosti. Moniko esim Japanin pörssiin rahansa sijoittanut jatkoi Japaniin sijoittamista syvän romahduksen jälkeenkin? Tuskin kovinkaan moni ja vaikka olisi jatkanutkin, salkun kehitys olisi joka tapauksessa hävinnyt reilusti ACWI:lle (MSCI Japan on hävinnyt myös viimeiset 10 vuotta ACWI:lle; tarkalleen 2,80% annualisoidusti). Japanin moni toki entuudestaan tietääkin surkeasti tuottaneena indeksinä, mutta kuten yllä olevat tuotot todistavat, on niitä ollut muitakin. 

ACWI ei millään aikavälillä anna parhaita tuottoja. Sen sijaan sillä voi odottaa saavansa pitkällä aikavälillä hyviä tuottoja. Tuosta todennäköisyydestä olen valmis maksamaan prosentin kymmenyksiä ylimääräistä erilaisten kulujen ja lähdeverojen muodossa.

Hajautus on, jos ei ilmainen, niin ainakin melko edullinen lounas. 

Vuoden 2022 tulot, menot ja säästöprosentti

”The days are long but the years are short.”

- Gretchen Rubin

Tässä vuoden 2022 tulot, menot ja säästöprosentti. Tänä vuonna taisin tehdä ennätyksen säästöprosentin suhteen. Voi hyvinkin olla, etten enää koskaan pääse samaan: 

Sijoitin yhteensä noin 17 400€ eli keskimäärin 1450€/kk.

Nettopalkka oli 29 670€ eli keskimäärin 2473€/kk.

Vuoden elämisen kulut olivat lähes 14 400€.

Kulut olivat keskimäärin lähes 1200€/kk.

Säästöön: 29 670€ - 14 400€ = 15 270€ eli keskimäärin 1272€/kk.

Säästöprosentti: 15 270€ : 29 670€ = 51,4%

Tänä vuonna kulutin noin 350€/kk vähemmän kuin viime vuonna. Tähän olen erittäin tyytyväinen.

Salkku ei kasvanut kuin parilla tonnilla, vaikka sijoitin vuoden aikana noin 17 400€ uutta rahaa markkinoille. Olen silti tyytyväinen. Sainpahan ainakin ostettua alennettuihin hintoihin. 

Sijoitusrintamalla tämä vuosi oli allekirjoittaneelle turhankin levoton. Lopputulemana sijoitin niin paljon kehittyville markkinoille, että toivon mukaan sinne ei tarvitse enää koskaan juurikaan sijoittaa. Aivan viime ajat olenkin katsellut markkinoiden liikkeitä levollisin mielin. Tuntuu hyvältä jatkossa sijoittaa konemaisesti yhteen kohteeseen eli kehittyneisiin markkinoihin VGVF:n kautta (ja ehkäpä vielä joskus myös EUNL:n).

Täydellinen ruumis, sielu ja salkku

 

”Buy right and hold tight.”

-Rick Ferri

”If you don’t buy right, you better have some great forearms.”

-Faijan Finanssit

Radioheadin biisi Creep kuvaa hyvin melko usein tuntemaani ulkopuolisuuden ja kontrollin tarpeen tunnetta:

I don`t care if it hurts

I wanna have control

I want a perfect body

I want a perfect soul

…

But I`m a creep

I`m a weirdo

What the hell am I doing here?

I don’t belong here…

Painiskelen vanhenemisen ja kuoleman kanssa. Tällä hetkellä elän prime aikaani, jos mittareiksi otetaan kehon, mielen ja finanssien taso. Miten tämä kultainen ajanjakso kannattaisi elää? Mihin kannattaisi keskittyä ja minkä suhteen luovuttaa? Tuntuu, etten jaksa nykyistä tahtia enää kovinkaan montaa vuotta. 

Ehkäpä kannattaisi ottaa rennommin raha-asioiden suhteen ja keskittyä perhe-elämään ja kehon/mielen kunnossa pitämiseen? Toisaalta haluan saavuttaa nopealla aikataululla fuck you -position. Haluan yksinkertaisesti panostaa samanaikaisesti kaikkeen, mutta en tiedä, onko se realistista. 

Kun katselen lähipiiriäni, on minulla hyvällä tuurilla kolmen vuosikymmenen verran hyviä elinvuosia enää jäljellä. Olen siis jo ylittänyt elämäni puolivälin. Eläkeiän saavutettuani olen todennäköisesti jo raihnaisessa kunnossa, jolloin rahastakaan ei ole enää yhtä paljon hyötyä. 

Vanheneminen ja rapautuminen ahdistavat. Olen yrittänyt parhaani mukaan taistella tuota rapautumista vastaan, vaikka tiedänkin sen olevan peli, jota en voi voittaa. Fyysisillä uroteoilla saan usein uskoteltu itselleni olevani yhä parikymppinen. Suoritan elämää yhä liikaa. Olen edelleen liiaksi tapojeni ja pakkomielteideni orja. 

Ehkäpä lähivuodet minun kannattaisi keskittyä enemmän perhe-elämään. Treenaamiseen pitäisi löytää vielä enemmän iloa totisen suorittamisen sijaan. Töiden suhteen saattavat lähivuodet joka tapauksessa olla aavistuksen verran kevyemmät, joten lyhennettyä työaikaa ei liene järkevää vielä tehdä. Raha-asioiden miettimistä pitäisi vähentää, sillä siihen kuluu aivan liikaa aikaa ja energiaa. Sitten aikanaan kun lapsi on jo kasvanut ja alan olla raihnaisempi, voisin alkaa panostamaan enemmän esimerkiksi matkusteluun ja töiden vähentämiseen. 

Pitää yrittää nauttia nyt niistä asioista, jotka ovat tälle elämänvaiheelle uniikkeja. 

Suunnitelmani salkun tuottojen nostamiseen

 ”Complexity is a cost, simplicity is an alpha.”

-Rick Ferri

Jos sattumalta elän hyvin vanhaksi, aion nostaa salkusta vuosittain tuottoja ulos erittäin yksinkertaisella tavalla. Myyn vuosittain 3% salkun sen hetkisestä arvosta. Tällä tavoin salkku ei koskaan voi huveta tyhjiin. Lisäksi, jos saan salkulleni annualisoidusti 3,0% reaalituoton, säilyttää salkkuni ymmärtääkseni ”ikuisesti” ostovoimansa. Jääpähän perikunnalle mukavasti perittävää. 

Alustava ajatus on, että alan syömään salkusta 60-vuotiaana. Jos salkkuni on tuolloin 300 000€ nykyostovoimalla ilmaistuna, voin nostaa 9000€ vuodessa. Verojen jälkeen käteen jää noin 0,82 x 0,03 x 300 000€ = 7380€ eli 615€/kk

Mikäli elämisen kuluni ovat tuolloin 1840€/kk (vertailuna: tänä vuonna tulen kuluttaneeksi vain 1200€/kk), vastaa tuo 7380€ neljän kuukauden elämisen kuluja. Tuolloin joudun kattamaan palkasta 1225€ kuluja ja loput voin rahoittaa salkun tuotoilla. Vaihtoehtoisesti voin kustantaa perusarjen palkkatuloilla ja tämän lisäksi vaikka matkustella tuon 7380€ edestä.

Myös eläkkeellä saan kuukausittain eläkkeen päälle nettona arviolta noin 600€/kk. Eiköhän sillä pärjää.

Mikä on sijoitushorisonttisi?

Mikä on sijoitsuhorisonttisi? Moni vastaa esimerkiksi että 10-20 tai 20-30 vuotta. En ymmärrä alkuunkaan, mitä vastaajan päässä pyörii. 

Itselleni koko sijoittamisen idea on luoda salkku, joka antaa turvaa, liikkumavaraa ja tuottoja/kassavirtaa koko elämäni ajan. Ei lypsävää lehmää ole mitään järkea teurastaa. Korkoa korolle alkaa muutoinkin purra parhaiten vasta useiden vuosikymmenien kuluttua. Se on kuin viini, joka vain paranee vanhetessaan.

Olen viime aikoina miettinyt lähestyvää kuolemaani. Onneksi olen valinnut ETF:t niin, että uskon niiden olevan olemassa ja voivan hyvin vielä tämän vuosisadan loputtuakin. Sijoitukseni ovat siis uskoakseni hyvässä turvassa ja toivon, että tyttäreni periessään pitää kiinni noista ETF:istä eikä niitä ala turhaan myymään. Parhaimmassa tapauksessa niiden avulla usea sukupolvi kykenee sanomaan tarpeen tullen fuck you, toteuttamaan rohkeasti unelmiaan tai elämään vähästressisempää elämää.

Olen jo pitkään naureskellut osinkosijoittajille. Osinkostrategiassa on kuitenkin yksi hyvä piirre: ideana on antaa salkun tuottaa osinkojen kautta kassavirtaa eikä varsinaista alkupääomaa myydä koskaan pois. Toki osinkostrategiassa on älyttömiä ja epärationaalisia puolia, mutta sen yksi hyvä puoli on omistajuuden kulttuurin vaaliminen.

Mikä siis on minun sijoitushorisonttini? Toivon mukaan useiden sukupolvien mittainen.

Vanguard FTSE Developed World UCITS ETF (Acc) | VGVF

”For what shall it profit a man, if he gains the whole world, and suffers the loss of his soul?”

-Jesus Christ

Löytyy tickerillä VGVF. 

Kauaa ei mennyt, kun taas muutan suunnitelmaa. Muutos on kuitenkin lähinnä kosmeettinen. 

Vanguardin VGVF-ETF on kasvanut jo lähes 800 miljoonan euron kokoiseksi. Sen juoksevat kulut ovat vain 0,12% EUNL:n 0,20% sijaan. VGVF:n tracking difference on parina vuotena ollut 0,14% pienempi kuin EUNL:n. Sijoittamalla VGVF:n voin siis olettaa saavani viilattua kuluja hieman alemmas. Kulusäästö on kuitenkin pieni. Sen sijaan sijoittamalla osan rahoistani VGVF:n, saan hieman lisää rahastokohtaista hajautusta. Vanguardilla on myös erinomainen maine ja se on tunnettu siitä, että se pyrkii laskemaan rahastojensa kulut kilpailijoitaan matalammalle. 

VGVF sijoittaa lähes samoihin yhtiöihin ja lähes vastaavilla painolla kuin EUNL. Molemmat sijoittavat kehittyneiden markkinoiden suuriin ja keskisuuriin yhtiöihin. Suurin ero on, että VGVF:n seuraama indeksi hyväksyy myös Etelä-Korean kehittyneeksi markkinaksi. Sen paino VGVF:ssä on kuitenkin vain prosentin luokkaa, joten ero EUNL:n on hyvin pieni.

EUNL:n etu on sen jäätävän iso koko eli noin 45 miljardia dollaria. VGVF sen sijaan on hieman alle 800 miljoonaa euroa eli noin 800 miljoonaa dollaria:

https://www.justetf.com/en/etf-profile.html?isin=IE00BK5BQV03#overview

VGVF kuitenkin kasvaa ihan mukavaa tahtia:

Aion jatkossa sijoittaa VGVF:n. Todennäköisesti jossain vaiheessa sijoitan myös EUNL:n, mutta koska VGVF:n paino salkussani on tällä hetkellä hyvin pieni, panostan lähivuodet VGVF:n.

Paljonko VGVF:n avulla voin sitten olettaa saavani kulusäästöä EUNL:n verrattuna esim seuraavan 20v aikana? Vaikea sanoa, mutta varmaankin yhden etelänmatkan verran. Vaihtoehtoisesti voin irtisanoutua töistä kuukauden verran etuajassa. 

Tässä vielä eri ETF:ien kokonaiskulut vuosilta 2020 ja 2021 (IWDA = EUNL). 

GTD kertoo kokonaiskulut. Mielestäni SPPW:n kulut olivat yllättävän isot ja IS3N:n yllättävän pienet. VGVF vaikuttaa olevan lean and mean money machine!

iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc) | EUNL

Kavereiden kesken EUNL. EUNL pyrkii seuraamaan tätä indeksiä:

https://www.msci.com/documents/10199/178e6643-6ae6-47b9-82be-e1fc565ededb

Tässä itse ETF:

https://www.blackrock.com/fi/yksityinen-sijoittaja/tuotteet/251882/ishares-msci-world-ucits-etf-acc-fund

Eli rahasto sijoittaa kehittyneiden maiden isojen ja keskisuurien yhtiöiden osakkeisiin. Siitä jää ulos siis pienyhtiöt sekä kehittyvät markkinat, joiden yhteenlaskettu osuus globaalista (free float) markkinasta on tällä hetkellä noin 20%.

Tässä muutama speksi EUNL:stä.

Rahaston juoksevat kulut ovat 0,20%.

Rahaston nettovarat ovat tällä hetkellä noin 44 miljardia dollaria. Taitaa olla Euroopan suurimpia ETF:iä.

Kotipaikka: Irlanti (tämä on osinkojen lähdeverojen kannalta hyvä asia).

Rahasto sijoittaa noin 1500 kohteeseen.

Rahaston saamat osingot uudelleensijoitetaan rahaston sisältämiin yhtiöihin, jolloin säästää veroissa (lyhenne Acc = accumulating).

Miksi sijoitan jatkossa vain EUNL:n?

Omassa salkussani kehittyvät markkinat on selvässä ylipainossa, joten en kaipaa sitä enää yhtään lisää salkkuuni. EUNL sisältää pelkästään kehittyneiden maiden yhtiöitä, joten esimerkiksi poliittiset riskit ovat siihen sijoittavalla pienemmät. On turvallisempaa sijoittaa oikeusvaltioihin kommunistivaltioiden sijaan.  Myös pienyhtiöitä (IUSN) on salkussani reippaasti markkinapainoa enemmän, joten niihinkään en tule enää sijoittamaan.

EUNL:ssä mahtavan USA:n paino on tällä hetkellä noin 69%. USA on tuottanut historiassa erinomaisesti ja jos sama meno jatkuu, saan suurimmalle osalle rahoistani kovan tuoton. Buffettin sanoin: ”never bet against America!” Yhdysvallat on läpeensä kapitalistinen valtio. Sieltä on hyvä ammentaa vetoapua omaankin talouteen. Eurooppa keskittyy lorvailuun kun taas USA bisnekseen. En kuitenkaan uskalla laittaa kaikkia omenoita samaan koriin, joten siksi hajautus koko kehittyneeseen maailmaan. EUNL:ssä Yhdysvaltojen jälkeen isoimmat painot ovat tällä hetkellä seuraavilla mailla:

Japani 5,98%

Iso-Britannia 4,22%

Kanada 3,46%

Ranska 3,22% 

Sveitsi 2,77%

Saksa 2,22%

Australia 2,20%

Alankomaat 1,20%

Muut 5,45%

EUNL on todella iso rahasto. Koko luo turvaa. Ison mörön kainalossa on mukava lämmitellä talvipakkasilla.

Haluan sijoittaa vain yhteen rahastoon. Tällöin sijoittaminen pysyy mahdollisimman yksinkertaisena. Rick Ferri on osuvasti todennut, että ”complexity is a cost, simplicity is an Alpha”. Useaan kohteeseen sijoittaessa saattaa esim alkaa juosta menneiden tuottojen perässä. En toisaalta halua sijoittaa pelkästään yhteen ACWI:n sijoittavaan rahastoon, sillä haluan pitää itselläni option myydä kehittyviä markkinoita. Miksi näin? Koska kehittyvät markkinat voivat ACWI:ssa nousta omaan riskinsietokykyyni nähden liian isoksi. Kehittyvät markkinat sisältävät roistovaltioita, joihin ei ole luottaminen. Ne voivat pahimmillaan vaikka ryöstää ulkomaalaisten sijoittajien rahat.

Ajattelin sijoittaa uutta rahaa markkinoille vielä ainakin 20v ajan. Tuossa ajassa luulen saavani tehtyä EUNL:stä vankan perustan salkulleni. Oi tätä autuutta. Nyt olen vihdoin löytänyt lopullisen ratkaisun eli ehtymättömän onnen ja menestyksen lähteen. On mahtavaa kuukausittain lapata rahaa kohteeseen, jonka menestykseen voi täysin luottaa. Dynastian materialisoituminen on enää ajan kysymys.

EUNL:n avulla koittaa vihdoin vapaus, onni ja hyvä elämä. Nyt kun olen ratkaissut sijoittamisen, voin keskittyä olennaiseen. Taidanpa seuraavaksi ratkaista tietoisuuden arvoituksen. Olenkin siihen jo löytänyt hyvän kandidaatin panpsykismistä.