torstai 31. joulukuuta 2020

Paluu tulevaisuuteen - Menetetyn vuosikymmenen uudelleensimulointi


Moni fiksu puhuva pää on varoitellut, että osakemarkkinoiden tuotot näyttävät todella huonoilta seuraavan vuosikymmenen ajalle. Viimeksi varoituksen sanan antoi itse Charlie Munger. Tein pienen hypoteettisen laskelman, siitä, kuinka iso salkkuni saattaisi olla kymmenen vuoden kuluttua, jos huomenna alkaisi menetetty vuosikymmen. Tein laskelman käyttäen suoraan historiallista dataa. Valitsin ajanjaksoksi 1.1.2000 -31.12.2009 eli ajanjakson pituus on 10 vuotta. Kohdeindeksiksi valitsin S&P 500 -indeksin, sillä siitä on olemassa hyvin historiallista dataa.

Käytin täältä löytyvää laskuria: https://www.ifa.com/calculator/?i=sp500&g=100000&s=1/1/2000&e=11/30/2020&gy=true&af=true&aorw=false&perc=true

Tuo ajanjakso oli S&P 500 -indeksille brutaali, sillä vuonna 2000 alkoi noin -49%:n romahdus ja toinen vastaava iso romahdus alkoi vuoden 2007 loppupuoliskolla. Tuo jälkimmäinen romahdus oli -56%.

Katsotaan, millainen salkkuni olisi vuoden 2030 lopussa, jos tuo samainen vuosikymmen toistuisi täysin identtisenä omalle salkulleni. Asetetaan alkusummaksi nykyisen salkkuni arvo eli 76 000e. Oletan, että kykenen sijoittamaan 6000€ vuodessa seuraavat 10 vuotta. Otetaan laskuissa inflaatio sekä osingot huomioon (eli tuotot ovat reaalituottoja). Salkkuni kehitys näyttäisi tältä:




Tuolla kymmenen vuoden aikavälillä annualisoitu vuosittainen tuotto olisi -3,36%. Salkkuni kasvaisi kuitenkin 120 000 euroon. Matkan varrella salkkuni kävisi alimmillaan noin 58 000 eurossa. 

Nyt kun korot ovat nollissa, pörssikurssien arvostustasot korkealla, valtiot ylivelkaantuneet ja maailma pikkuhiljaa toipumassa koronasta, näyttäytyy tulevaisuus erityisen epävarmalta. Kukaan ei tiedä, miten tämä yhtälö saadaan (nätisti) purettua. Itse valmistaudun henkisesti karikkoiseen vuosikymmeneen. Pitkän ajan tuottoja ajatellen menetetty vuosikymmen olisi erittäin toivottava asia, vaikka se tapahtuessaan pahalta tuntuukin. Esimerkiksi vuoden 2009 jälkeen koitti sijoittajille unelmien vuosikymmen ja se paisutti passiivisten sijoittajien salkut erinomaisiin lukemiin. 


Kuukausikatsaus: joulukuu 2020

   



Joulukuun nettotulot:
 
Palkka (netto): 2043€
        Muut tulot: 100€
        Yht. 2143€
Menot:
  Elintarvikkeet: 551€
  Bensa: 70€
  Laskut: yhtiövastike 315,41e   
               puhelinlasku 21,90€
               vesilasku 89€
  Muut:   perheen yhteiselle tilille (sisältää lahjoja) 360€
               Vitamiinit 38€
                Kukat + lahja 80€
                Lääke 12€
               

KULUT YHTEENSÄ: 1538€

TULOT - MENOT: 2143€ - 1538 = 605€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 605€ : 2143€ = 28,2%

Nettotuntipalkka: 605€ : 170h = 3,5€/h

ETF-sijoituksiin yhteensä: 613,38€ (SXR8)

Varat:
Käteinen: 2667€
Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 76 100€ (muutos viime kuusta: +2220€)
Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  
Likvidit varat yhteensä: 78 767€ (muutos viime kuusta: +2091€)
 

Ajatuksia menneestä kuukaudesta:
Nettotulot ja säästöprosentti olivat tavanomaista pienemmät, koska veroprosentti meni lisäprosentin mukaan (40%). Vuodenvaihteen jälkeen tarkoituksena olisi myydä alle 1000 eurolla Seligsonin rahastoja ja ostaa niilläkin rahoilla SXR8 ja EUNL ETF:iä. 

tiistai 29. joulukuuta 2020

Vuoden 2020 tulot, menot ja säästöaste

Vuosi 2020 alkaa olla pulkassa ja talouden luvut ovat jo selvillä. Menen suoraan lukuihin. 

Vuoden bruttotulot: 43 410€

       Bruttotulot keskimäärin kuukaudessa: 43 410€ : 12kk = 3617€/kk

Vuoden nettotulot: 29 864€

        Nettotulot keskimäärin kuukaudessa: 29 864€ : 12kk = 2488€/kk

Vuoden kulut: 18 608€

        Kulut keskimäärin kuukaudessa: 18 608€ : 12kk = 1551€/kk

Vuodessa säästöön eli sijoitettavaksi jäi: 29 864€ - 18 608€ = 11 256€

Säästöaste koko vuodelta: 11 256€ : 29 864€ = 37,6%

Sijoitin ETF:n vuoden aikana yhteensä 33 390€ eli keskimäärin 2782€/kk

Mietteitä: Vuoden tulot olivat ihan mukavalla tasolla ja vaikka menot olivat tänä vuonna poikkeuksellisen suuret (1551€/kk), paikkasi tulopuoli tuota vajetta ihan tyydyttävästi. Säästöaste oli 37,6%, mikä on mielestäni hyvä tulos elämäntilanteeseeni nähden. 

Sijoitusrintamalla meni todella lujaa koko vuoden. Sijoitin keskimäärin 2782€ kuukaudessa! Nyt kun pankkitili on aikalailla tyhjä, en jatkossa tuollaisia summia kykene sijoittamaan. Tulevana vuonna pitää tyytyä arviolta noin 700-800€ suuruisiin kuukausittaisiin sijoituksiin. Harmi, sillä olihan tuo aikamoista sijoittamisen huumaa koko vuosi. Vuosi 2021 tulee siis olemaan vaatimattomampi sijoitusrintamalla, mutta toivon mukaan se tulee olemaan loistava vuosi sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti. Eli tämän vuoden vastakohta. Toivossa on hyvä elää.

sunnuntai 27. joulukuuta 2020

Salkkuni kehitys koko sijoitusajalta - Kannattiko ajoittaminen?



Aloitin sijoittamisen maaliskuun alussa vuonna 2015. Tuosta on karkeasti aikaa 5 vuotta ja 10 kuukautta. Eli kohta tulee 6 vuotta sijoittamista täyteen. 

Kaivoin arkistoistani tietoja, minkä kokoinen salkkuni on ollut missäkin vaiheessa. Valitettavasti en kovinkaan usein ole laittanut tuota tietoa itselleni ylös, mutta nämä tiedot sain selville:

Salkun koko:

Maaliskuussa 2015 noin 100€

29.4.2017  4782€

30.12.2017  8069€

22.2.2018  8885€

31.12.2018  15 876€

30.12.2019  33 500€

30.6.2020  51 900€

Syyskuussa 2020  63 000€

27.12.2020  75 500€

Reilun kahden ensimmäisen sijoitusvuoden jälkeen salkun koko oli vain 4782€. Tämä tarkoittaa, että sijoitin alle 200€/kk ensimmäiset pari vuotta. Vuoden 2017 jälkimmäisen puoliskon sijoitin noin 400€/kk. Vuonna 2018 sijoitin arviolta noin 580€/kk. Vuonna 2019 sijoitin arvioni mukaan keskimäärin noin 1300€/kk. Vuodesta 2020 onkin sitten tarkempaa dataa. Koronavuonna 2020 sijoitin keskimäärin 2782€/kk.

Olen siis vuosi vuodelta sijoittanut yhä suurempia kuukausittaisia summia. Valtaosan sijoittamistani rahoista olen sijoittanut viimeisen 2v aikana. Varovainen sijoittaminen alkuvuosina ei tainnut olla kovinkaan fiksu strategia, sillä kurssit ovat nousseet melkoisesti vuoden 2015 alun jälkeen.

Tehdään ajatuskoe. Minkä vakiosumman olisin voinut sijoittaa viimeiset 6 vuotta EUNL:n, jotta salkkuni koko olisi sama kuin nyt eli 75 500€? Laskelmieni mukaan EUNL on tuottanut annualisoidusti noin 9% aikavälillä 1.3.2015-27.12.2020. En ole sijoittanut aivan 6v vielä, mutta pyöristetään sijoitusaika kuuteen vuoteen. Tuottolaskurilla laskemalla saadaan, että olisi pitänyt sijoittaa noin 800€/kk, jotta salkkuni olisi nykyisen kokoinen. 

Koronadippi ja sen aggressiivinen hyödyntäminen pelasti aika hyvin tuottoja, mutta arvioni mukaan silti hävisin tuotoissa useita tuhansia euroja (noin 5000€?) siihen nähden, että olisin sijoittanut aina kuukausittain tasasumman lähes kuuden vuoden ajan ja yhteensä sen verran, mitä olen tänä lähes kuuden vuoden aikana markkinoille sijoittanut. On siis menty tuurilla, ei taidolla. Korona oli musta joutsen, joka sattumalta pelasti isohkon osan menetetyistä tuotoista. Alkuvuosien kokemuksista opin sen, etten enää aio yrittää ajoittaa markkinoita. Ei ole kiva tunne, kun markkinat sen kuin nousevat ja nousevat samaan aikaan kun tilillä on iso tukku rahaa odottamassa parempaa ostohetkeä, jota ei välttämättä ikinä kuitenkaan tule.

Kirjoitin itselleni ylös 11.5.2018, että tavoitteeni on saada 70 000€ salkku kasaan 11.11.2024 mennessä. Tuo tavoite täyttyi jo marraskuun alussa 2020 eli neljä vuotta etuajassa. Tuohon nähden pitää olla enemmän kuin tyytyväinen siihen, missä pisteessä jo olen.

lauantai 26. joulukuuta 2020

Ostin lisää vapautta loppuelämäni ajaksi - Paljonko voisin downshiftata?

 


Tämän vuoden heinäkuussa laskin 4%-sääntöä noudattaen, paljonko voisin pitää ylimääräisiä vuosittain toistuvia lomia koko loppuelämäni ajan ilman, että olisi kovinkaan suuri todennäköisyys sille, että pääoma sulaisi kokonaan nolliin. Vastaus oli 47 vapaapäivää per vuosi. Lasketaan sama lasku uudelleen ja tehdään lisäksi vähän muitankin taloudellisen vapauden laskelmia.

Salkun koko on nyt 75 500e. Salkusta voisin vuosittain nostaa 4%:n mukaisesti:

75 500€ x 0,04 = 3020€. 

Kuukaudessa kuluni ovat tällä hetkellä noin 1500€ eli vuodessa 18000€. Päivässä kulutan 18 000€ : 365vrk = 49,32€. Lasketaan, paljonko ylimääräistä lomaa voisin pitää vuosittain:

3020€ : 49,32€ = 61,2 päivää. Eli karkeasti laskettuna (jos ei huomioida sijoitusten myynneistä koituvia veroja) voisin pitää noin 2kk ylimääräisiä lomia koko loppuelämäni ajan joka vuosi. Heinäkuun jälkeen olen ostanut 2 viikkoa ylimääräisiä lomia loppuelämäni ajaksi (61vrk - 47vrk = 14vrk). Ei hassummin mielestäni. 


Kuinka radikaalisti voisin downshiftata?

Jos voisin nykysalkkuni turvin lomailla 2kk edestä vuosittain, pitäisi kalenterivuoden loput 10kk kattaa töitä tekemällä. Koska melko iso osa nettotuloista jää säästöön, ei minun kuitenkaan tarvitsisi tehdä töitä koko 10 kuukautta. Kymmenessä kuukaudessa kulutan 1500€/kk  x 10kk = 15 000€. Katsotaan, voisinko tehdä kolmipäiväistä työviikkoa ja silti saada kuluni katettua. 

Peruspalkkani on ilman minkäänlaisia ylimääräisiä töitä bruttona noin 3120€/kk (lomarahoja en laskenut mukaan). Jos tekisin kolmipäiväistä työviikkoa eli 60% työaikaa, saisin bruttona kuukaudessa:

0,6 x 3120€ = 1872€. Jos tekisin tuolla palkalla vuosittain 10kk ajan töitä, vuosituloni olisivat 18 720€. Veroprosentti olisi tuolloin vain 5. Muita veroluonteisia (eläkevakuutusmaksu + työttömyysvakuutusmaksu) maksuja palkasta peritään noin 8,4%. Yhteensä siis peritään 5% + 8,4% = 13,4%. Pyöristetään tämä luku 14 prosenttiin. Käteen bruttopalkasta jää siis 86%. Paljonko jää siis palkasta euromääräisesti käteen:

1872€ x 0,86 = 1609€.

Koska kuluni ovat noin 1500€/kk, voisin tehdä kolmipäiväistä työviikkoa 10kk vuodesta ja lisäksi pitää loput 2kk lomaa. Säästöön jäisi palkasta vielä 100€/kk x 10kk = 1000€ vuodessa. En kuitenkaan huomioinut aiemmin tekstissäni voitolla olevien sijoitusten myynnistä koituvia veroja. Tämä ylimääräinen 1000€ paikkaa tuon veron ruhtinaallisesti. 

Voisin siis jo nyt downshiftata niin, että tekisin ympäri vuoden kolmipäiväistä työviikkoa ja pitää 2kk verran vielä vuosittain lomaakin.


Toinen vaihtoehto

Vaihtoehtoisesti voisin tehdä ympäri vuoden kolmipäiväistä työviikkoa ja antaa salkun kasvaa itsekseen. Mikäli saisin 4% vuosittaisen reaalituoton sijoituksilleni, olisi salkku 25 vuoden päästä 201 000€. Olisin tuolloin 62-vuotias. Voisin tuolloin jäädä ennenaikaiselle eläkkeelle (jos olisin valmis syömään salkun pääomaa), vaikka eläkeikä olisi nostettu 70 vuoteeen. 


keskiviikko 23. joulukuuta 2020

Valitako flow vai taloudellinen riippumattomuus?

 


Oletko koskaan paneutunut johonkin asiaan niin vahvasti, että olet menettänyt lähes kokonaan ajan tajun? Tunti on esimerkiksi tuntunut 5 minuutilta. Samalla sinusta on ehkä tuntunut, että mikään ei voi mennä pieleen ja että kykenet aivan mihin vain. Olo voi olla jopa Jumalallinen ja tuntuu ettei sinua erillisenä olentona ole edes olemassa. Tuntuu, ettet tiedä missä sinä loput ja ulkoinen maailma alkaa. Tunne itsestä katoaa ja olet yhtä universumin kanssa. Jos edes osa näistä kokemuksista on sinulle tuttuja, olet todennäköisesti tuolloin ollut flow-tilassa. 

Itse olen päässyt voimakkaimpiin flow-tiloihin urheillessa. Suoraan sanottuna olotila on tuolloin parhaimmillaan Jumalallinen, kokemus ajasta ja itsestä katoaa ja tuntuu, että jaksan ja kykenen tehdä mitä vain. Tuntuu, että asiat vain tapahtuvat ilman minkäänlaista tietoista suunnittelua tai psyykkistä ponnistelua. Koko tietoisuus fokusoituu vain yhteen asiaan. Ajatukset eivät harhaile, vaan ne pysyvät koko ajan äärimmäisen tarkasti siinä, mitä juuri nyt tapahtuu ilman ennakkoluuloja, toiveita, epäröintiä taikka itsetietoisuutta. Tila on äärimmäisen rauhallinen, mutta toisaalta samalla kiihdyttävä ja addiktoiva. Voin kuvitella, että esihistoriassa ihmiset ovat olleet tässä tilassa esimerkiksi metsästäessään ja että siitä on ollut merkittävää etua koko lajimme selviytymisen kannalta. 

Urheilun lisäksi jonkinlaiseen, joskaan en yhtä vahvaan, flow-tilaan olen päässyt esimerkiksi lukiessani, kirjoittaessani, keskustellessani mielenkiintoisista asioista ja hyvää elokuvaa katsoessani. Hyvinä päivinä olen päässyt siihen myös töissä ollessani. Mutta miksi kirjoitan tästä blogissani? Siksi, että olen huomaamattani luonut arjestani sellaisen, ettei se edesauta flow-tilaan pääsyä. Olen usein väsynyt, kiireinen ja teen liikaa töitä. Töitä teen siksi paljon, että saisin rahan avulla hankittua lisää vapautta. 

Voisiko kuitenkin olla, että haluan ennemminkin elämää, jossa olen usein flow-tilassa? Voisinko saavuttaa tuollaisen elämän heti, vaikka sijoitusvarallisuutta onkin vasta melko vähän? Vai kannattaisiko nyt vain painaa kovaa työelämässä, jotta salkku paisuisi mahdollisimman nopeasti ja ajatella, että myöhemmin voin sitten alkaa nauttia enemmän elämästä?

Alun perin törmäsin flow-termiin varmaankin noin 20-vuotiaana luettuani psykologi Mihaly Csikszentmihalyin kirjan aiheesta. Jo kirjan takakannen luettuani tiesin tasan tarkkaan, miltä tuo flow-tila tuntuu. Tuota tilaa olen jahdannut siitä lähtien, kun joskus lapsena siihen ensi kertoja pääsin. Valitettavasti siihen ei kovin helposti pääse. Ei varsinkaan tietoisesti jahtaamalla sitä eikä varsinkaan, jos elämässä on paljon stressiä ja pakollisia arjen kiireitä, jotka häiritsevät keskittymistä. Pelkkä asioiden suorittaminen ei ole yhtä kuin flow.

Csikszentmihalyi kuvailee kahdeksan tekijää, jotka usein liittyvät flow-tilaan ja jotka edesauttavan siihen pääsyä:

1.Tehtävällä on selvät päämäärät. 

2. Yksilön keskittyminen on täydellistä.

3. Oman minän arviointi vähenee.

4. Ajantaju katoaa.

5. Saa koko ajan välitöntä palautetta siitä, miten tehtävä sujuu.

6. Tehtävä ei ole liian vaikea tai liian helppo. Yksilö selviää tehtävästä, kun tuo tehtävään kaikki taitonsa. Tilanne on sopivan haastava ja siinä menestyminen luo virtauskokemuksen. Liian vaikea tehtävä sen sijaan luo ahdistusta kun taas liian helppo tehtävä aiheuttaa tylsistymistä.

7. Yksilöllä on tunne, että kykenee kontrolloimaan tilannetta. 

8. Tehtävä on itsessään palkitseva. Sillä on itseisarvo. 

Työssäni on paljon tekijöitä, jotka mahdollistavat flow-tilaan pääsyn. Työ on ensinnäkin melko luovaa ja minulla on aika vapaat kädet päättää asioista. Työllä on usein myös melko selvät päämäärät, saan jatkuvaa palautetta ja sillä on itseisarvo. Flow-tilaan pääsyä hankaloittavat toistuvat keskeytykset sekä tiukka aikataulu, josta ei yleensä voi joustaa. On vaikea saada kontrollin tunnetta. Työtä on lisäksi lähes aina todella paljon ja työpäivän jälkeen on nuutunut olo. Harrastuksille ei työpäivän jälkeen useinkaan riitä energiaa flowsta puhumattakaan.

Vuosi vaihtuu lähipäivinä, joten nyt on hyvä hetki pohtia mennyttä ja asettaa uusia tavoitteita. Vuonna  2021 yritän vihdoin tehdä maltillisemmin töitä ja siirtää fokusta rahan teosta elämästä nauttimiseen. Tavoitteena voisi olla elämä, joka mahdollistaisi töissäkin päivittäin flow-tilaan pääsyn. Töitä yritän tehdä vain sen verran, että pystyn varmasti suoriutumaan niistä kunnolla. Hyvällä tuurilla pääsen jo töissä usein flow-tilaan, jolloin sitä ei tarvitse metsästää niin paljon harrastuksista. Säästöaste minulla kuitenkin on joka tapauksessa sen verran hyvä, että ilman lisätöitäkin varallisuus karttuu melko mukavaa tahtia. 

Taloudellisesti täysin riippumattomaksi en pääsisi vuosikausiin, vaikka kuinka hulluna paiskisin töitä. Vuorokauden tunnit yksinkertaisesti loppuvat kesken ja marginaaliveroprosentti syö tehokkaasti ylitöistä käteen jäävää nettopalkkaa.

 Ja vaikka pääsisinkin jollain ihmeen kaupalla nopealla aikataululla ”eläkkeelle”, tuskin olisin sen johdosta erityisen onnellinen. Loputon lomailu käy helposti tylsäksi, ellei ole todella monia harrastuksia, jotka mahdollistavat flow-tilaan pääsyn. Työ sopivissa määrin tehtynä on kuitenkin melko tehokas keino kokea sosiaalista yhteenkuuluvuutta, onnistumisen tunteita ja välillä myös flowta. Itselläni suurin haaste on päästä tuohon sopivaan balanssiin. 

Uskon, että minun on mahdollista  tehdä töitä sopivia määriä ilman, että joudun kovin radikaalisti tinkimään taloudellisen vapauden edistymisestä. Haluan nauttia elämästäni jo tänään, en vasta vuosikymmenen kuluttua. Pikkuhiljaa sijoitusvarallisuus kasvaa ja toivon mukaan se myöhemmin mahdollistaa tarvittaessa isojakin peliliikkeitä työelämässä. Alallani kyllä osa-aikatöitäkin riittää. Kyse on enemmänkin uskalluksesta hypätä ”tyhjän päälle”. Tässä kohtuullisenkin kokoinen salkku voisi toimia sopivana henkisenä laskuvarjona. 

Toisaalta voisin ottaa oppia erään nuorella iällä firen saavuttaneen suomalaisen lauluntekijän sanoista: ”Rohkeus ei oo sitä ettei pelota, vaan et uskaltaa hyppää vaikkei tiedä selviikö elossa.”

Rauhaisaa joulua Sinulle blogini lukija ja runsaasti flowta vuoteen 2021.


sunnuntai 20. joulukuuta 2020

Riskien hallintaa - Näitä riskejä minimoin

 


”Risk comes from not knowing what you are doing.” 

-Warren Buffett

Aion olla koko loppuelämäni mukana osakemarkkinoilla. Toivon tämän olevan hyvin pitkä aika. Tällöin merkittävään osaan nousevat riskit, jotka saattavat olla pienet lyhyellä aikavälillä, mutta joiden merkitys on iso vuosikymmenien aikaskaalalla.  Sijoittamisessani pyrin minimoimaan erityisesti tiettyjä riskejä tai haittoja. Alla olen listannut niistä tärkeimmät tärkeysjärjestyksessä. Valitessani sijoituskohteita, mietin seuraavia asioita luettelemassani järjestyksessä.


1. Rahaston tai ETF:n lakkautusuhka, sulautusuhka ja liikkeellelaskijariski 

Jotta korkoa korolle -ilmiö pääsisi jylläämään kunnolla, on ehkä pahin riski mielestäni se, että rahasto lakkautettaisiin. Tällöin rahat maksetaan ulos rahastosta ja joutuu maksamaan voitoista ennenaikaisesti verot. Tämä olisi aikamoinen katastrofi, jos voittoja olisi ehtinyt tulla jo merkittävästi. Tätä riskiä minimoidakseni sijoitan nykyään vain kooltaan miljardiluokan ”peruskaura” ETF:iin, joiden uskon olevan olemassa vielä erittäin pitkään ja joiden kohdalla lakkautusuhka on mielestäni hyvin pieni. Näitä ovat esimerkiksi EUNL, IS3N, IUSN ja SXR8. Minulla on myös hieman rahaa perinteisissä indeksirahastoissa, kuten Seligsonin rahastoissa, Nordnetin ”supereissa” ja Osuuspankin indeksirahastoissa. Niitä aion myydä vuosittain alle 1000 eurolla, sillä en usko, että ne ovat olemassa useita vuosikymmeniä. Rahastoja voidaan myös sulauttaa toisiin. Uskon, että tämäkin riski on yllä mainituissa ETF:issä hyvin pieni. 

Liikkeellelaskijoista koen, että Blackrock on niin iso toimija, että luotan siihen, että se on olemassa vielä hyvin pitkään. 


2. Näkemyksen otto esimerkiksi maakohtaisen ja toimialakohtaisen hajautuksen osalta

Tulevaisuus on ennalta arvaamaton ja nyt tiedossa olevat asiat ovat jo osakkeiden hinnoissa. Mikäli haluaisin saada globaalia markkinaa parempaa tuottoa, pitäisi minun ottaa lisää riskiä. Minulle riittää normaali markkinariski ja muutoin haluan pitää riskit mahdollisimman pieninä. Minulle riittää globaalin osakemarkkinan tuotto. Tämän takia haluan valita ETF:iä, joiden avulla saan sijoitettua rahani esimerkiksi maakohtaisesti tai toimialakohtaisesti siten, mikä niiden globaali markkinapaino kulloinkin on. Tämä onnistuu esimerkiksi sijoittamalla EUNL:n, IS3N:n ja IUSN:n, sillä niiden maakohtaiset ja toimialakohtaiset painot elävät maailman muutosten mukana vuodesta toiseen itsestään. 


3. Hajautuksen kattavuus ja kulujen merkitys

Moni rakentaa itse globaalin salkun ostamalla muutamia ETF:iä, joissa on erityisen alhaiset kulut. Tällöin saatetaan poimia mukaan esimerkiksi lähinnä vain Yhdysvallat (esim. SXR8), Eurooppa (esim. DXET) ja Japani (esim. EUNN). Tällaisessa kombossa on pienemmät kulut kuin esimerkiksi EUNL:ssä, mutta siitä puuttuu kymmeniä maita ja kokonaan kehittyvät markkinat. Lisäksi pienyhtiöiden osuus on tällaisessa salkussa olematon. Koen, että 0,1-0,13% vuosittainen säästö juoksevissa kuluissa ei ole sen arvoinen, ettei saa sijoitettua oikeasti globaalisti ympäri maailmaa kymmeniin eri maihin. Tulevaisuus on aina yllätyksiä täynnä, joten en uskaltaisi sijoittaa vain muutaman maan osakemarkkinoille. Itse olen ”tyytyväinen” että maksan juoksevia kuluja valitsemistani ETF:istä keskimäärin noin 0,2% vuodessa. Tuo kulu on vielä kipurajani alapuolella.


ETF:ien sisältämien yritysten maksamista osingoista menee useimmiten lähdevero. Lähdeveroista koituvia kuluja voisi pienentää ehkä noin 0,3% verran valitsemalla tiettyihin maihin sijoittavia ETF:iä, sillä aivan kaikki maat eivät pidätä lähdeveroja. Koen, että tämänkään säästön suuruus ei ole tarpeeksi iso, jotta olisin valmis merkittävästi pienentämään maakohtaista hajautusta. Tietysti pienellä siivulla tällaisten ETF:ien poimimista voisin harkita, mikäli ne täyttävät muut yllä luettelemani kriteerit (kohdat 1-2).


4. Rahaston tai ETF:n siirtomahdollisuus toiselle välittäjälle

Perinteisiä indeksirahastoja ei ymmärtääkseni voi siirtää välittäjältä toiselle, sillä rahastot ovat välittäjän omia rahastoja. Jos siis välittäjän palvelu (esim hinnasto) ei miellytä, ainut tapa siirtää rahat toisaalle, on myydä omistukset, jolloin voitoista tietysti menee verot. ETF:t sen sijaan voi maksua vastaan siirtää välittäjältä toiselle. 

Monen mielestä varmaankin suhtaudun tiettyihin yllä oleviin asioihin liiankin vakavasti (esimerkiksi painottamalla erittäin kattavaa maakohtaista hajautusta). Mielestäni kaikkien listaamieni tekijöiden huomioimisen hyöty on myöskin siinä, että se auttaa mentaalisesti holdaamaan omistuksia markkinatilanteista riippumatta ”ikuisesti”. Kun  luotto omiin sijoituskohteisiin on järkkymätön, asettaa itsensä psykologisesti vahvempaan asemaan.

”Investing isn’t about beating others at their game. It’s about controlling yourself at your own game.”

-Benjamin Graham


perjantai 18. joulukuuta 2020

Näin sijoitin vuonna 2020

 

Tänä vuonna järki vihdoin voitti tunteet ja alkukantaiset pelot ja vaistot sijoittamisessani. 

Vuosi 2020 oli käänteentekevä vuosi sijoitusurallani. Vastaavaa ei todennäköisesti koskaan enää tule.

Sijoitin osakemarkkinoille enemmän, kuin olisin vuonna 2019 uskaltanut edes toivoa. Kävin tänään läpi, mitä tulikaan osteltua ja kuinka paljon. Summissa ja sijoituskohteissa oli itsellenikin yllätyksiä. Menen suoraan lukuihin.

Salkun kasvutahti

Vuoden 2020 ensimmäisenä päivänä sijoitusteni arvo oli noin 33 500€. Nyt alle vuosi myöhemmin sijoitusten arvo on noin 75 000€. Alle vuodessa lisäystä tuli siis noin 41 500€ eli salkku 2,23 kertaistui. Salkku siis kasvoi keskimäärin 3458€/kk.

Vuonna 2020 sijoitin osakemarkkinoille hulppeat 34 290€. Lisäksi myin 900€ edestä Seligsonin Suomi-rahastoa. Eli nettona sijoitin 33 390€, mikä tekee keskimäärin 2782€/kk. Tuo on noin 44,5% koko nykyisestä sijoitusvarallisuudestani. Pörssi antoi vuoden aikana laskelmieni mukaan tuottoja noin 8100€ verran sillä 41 500€ - 33 390€ = 8110€.

Mihin sijoitin?

Aloitin sijoittamaan IUSN:ään tämän vuoden helmikuun lopussa. Sijoitinkin yhteensä noin 15 350€ iusn:n eli globaaliin small cap -indeksiin. Sijoitin tuohon ETF:n koronadipin aikana ja jälkeen, joten sain siitä hyvät tuotot. IUSN on tuottanut salkussani +35% eli sen arvo on 20 700€ tällä hetkellä.

Loput rahat sijoitin lähinnä EUNL:n (noin 7900€), IS3N:n (noin 6150€) ja SXR8:n (3760€) ja EUNK:n (noin 800e).

Yllätyksekseni huomasin, että sijoitin alkuvuodesta vielä pieniä summia myös Nordnetin Indeksirahasto Suomeen ja Indeksirahasto Ruotsiin. Huhtikuun lopulla kuitenkin lopetin niihin sijoittamisen. Tuolloin vihdoin päätin alkaa sijoittamaan puhtaammin markkinanäkemystä ottamatta.

Koronadippi tarjosi yllättäen mahdollisuuden hieman korjata edeltäneiden vuosien yltiövarovaista pienillä summilla sijoittamista ja siitä johtuneita tuottojen menetyksiä. Valitettavasti silti taisin hävitä reilusti tuotoissa. Kannattavinta olisi ollut sijoittaa alkuvuosista lähtien niin paljon kuin olisi pystynyt. Korona pelasti sattumalta osan missaamistani tuotoista. Niin raakaa kuin se onkin, parhaat tuotot on tosiaan vanhan sananlaskun mukaisesti saatavilla, kun veri virtaa kaduilla. Jatkossa en yritä ajoittaa markkinaa, vaan siirrän heti kaikki rahat markkinoille.

lauantai 12. joulukuuta 2020

Tuottojen vinouma - Osakepoimijan painajainen



Anu R. Ganti ja Craig J. Lazzara tutkivat, miten Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksin sisältämät yhtiöt tuottivat vuosien 1999-2019 aikana eli 20 vuoden ajanjaksolla. Tuona aikana S&P 500 -indeksiin kuului yhteensä 1012 yhtiötä (huonoja yhtiöitä putosi ajan saatossa indeksistä pois ja uusia yhtiöitä nostettiin niiden tilalle indeksiin). Tulokset olivat vähintäänkin mielenkiintoiset. Alla diagrammi tuloksista:

Lähde: https://www.forbes.com/sites/johnjennings/2020/08/28/why-its-so-hard-to-beat-the-market/?sh=1180b9e6106d 

Diagrammista nähdään, että kaikkien yhtiöiden mediaanituotto oli 20v aikana vain 52% eli vaivaiset 2,12% vuodessa. Eli puolet kaikista yhtiöistä tuotti vähemmän kuin 2,12% vuodessa. Täten toinen puolisko yhtiöistä tuotti tuota enemmän. Kun lasketaan mediaanin sijaan kaikkien yritysten keskimääräinen tuotto, saadaan tuottojen keskiarvoksi 239%, mikä on paljon enemmän kuin mediaanituotto. Tuo 239% keskiarvotuotto tarkoittaa vuosittaista (annualisoitua) 6,29% tuottoa. Koska keskiarvotuotto on mediaanituottoa paljon korkeampi, tarkoittaa se sitä, että yhtiöiden tuotot ovat vahvasti positiivisesti vinoutuneet (positively skewed). 

Mistä tämä positiivinen vinouma johtuu? Ainakin siitä, että yhtiön tappioiden määrä on rajattu (-100%), kun taas tuotoilla ei periaatteessa ole mitään ylärajaa. Diagrammista nähdään, että noin 30% S&P 500 -indeksissä olleista/käyneistä yhtiöistä tuotti koko 20v aikana alle 0% tuottoa. Sen sijaan aivan diagrammin oikeasta laidasta löytyy noin 6% kaikista yhtiöistä. Nämä 6% yhtiöistä tuottivat yli 1000% tuon 20v aikana eli vähintään 11-kertaistuivat. Esimerkiksi Apple tuotti tuona 20v aikana 9029% (eli 91-kertaistui!), United Healthcare Group tuotti 5073% ja Humana Inc tuotti 4740%. Eli hyvin pieni joukko yhtiöistä tuotti tuona aikana satumaisen hyvin.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Sitä, että iso osa yhtiöistä on huonoja pitkän aikavälin sijoituksia. Iso osa yhtiöistä menee joko konkurssiin tai tuottaa huonosti. Osakepoimijalla on alle 50% todennäköisyys saada indeksin keskiarvotuotto, joka tässä tapauksessa oli 239%. Mitä vähemmän osakepoimijalla on eri yhtiöitä salkussa, sitä epätodennäköisempää on, että hän on poiminut salkkuunsa myös satumaisen hyvin tuottavia firmoja. Ja jos sattuisikin poimimaan niitä, kuka uskaltaisi holdata firmaa, joka olisi tehnyt jo vaikka 2000% tuotot? Kyllä myyntinappia olisi todennäköisesti painettu siinä vaiheessa jo moneen kertaan ja otettu kovat voitot ulos. 

Ymmärtääkseni esimerkiksi 5-10 yhtiötä salkkuun poimimalla ja niitä holdaamalla, saa melko todennäköisesti tuoton, joka on aika lähellä mediaania, eli tässä tapauksessa vain 2,12% (annualisoidusti) vuodessa. Tuottoero on valtava. Esimerkiksi 50 000e sijoitus kasvaa 2,12% vuosituotolla 30 vuodessa vain 93 820 euroon, kun taas 6,29% tuotolla (indeksin keskiarvotuotto) se kasvaa 311 704 euroon. 

Indeksiin sijoittava saa salkkuunsa aina myös nuo indeksin supertuottoja antavat firmat. Indeksisijoittaja saa siis indeksin keskiarvotuoton miinustettuna kuluilla. Lisäksi todella huonosti tuottavat firmat, joita on melko paljon, putoavat aikanaan indeksistä pois ja tilalle nousee uusia ja ”parempia” firmoja. Indeksit siis tavallaan puhdistavat itse itseään ja karsivat huonoimmat firmat pois. Tässäkin tapauksessa indeksissä oli 20v aikana ollut vähän yli tuhat yhtiötä. Tämä tarkoittaa, että 500 yhtiötä oli pudonnut tuona aikana pois ja toiset 500 yhtiötä oli nostettu niiden tilalle indeksiin. Eli indeksin firmat olivat keskimäärin vaihtuneet kertaalleen, sillä S&P 500 -indeksiin kuuluu kerralla aina noin 500 yhtiötä.

Tuottojen positiivisen vinouman takia en ole osakepoimija. Yksittäisiä osakkeita poimimalla olisi vaikea saada satoja yhtiöitä salkkuun, saati tuhansia. Tämän lisäksi olisi iso stressi miettiä, mitä tehdä yhtiöille, jotka ovat tuottaneet huonosti vaikka parisen vuotta. Tai kannattaisiko jo myydä yhtiö, joka on tuottanut vaikka 1200% eli satumaisen hyvin? Indeksiin sijoittamalla saan sijoitettua rahaa myös näihin satumaisen hyvin tuottaviin firmoihin, ja kaiken lisäksi myös alhaisilla kuluilla. Indeksi tekee puolestani päätöksen ostoista ja myynneistä. Voiko sijoittaminen enää stressittömämpää olla?

Yllä olen tarkastellut S&P 500 -indeksin yhtiöiden tuottojen vinoumia. Sama ilmiö on kuitenkin nähtävissä muissakin indekseissä. Lisäksi tämä ei ole uusi asia, vaan sama ilmiö on ollut olemassa tietääkseni niin pitkään, kuin on ollut pörssiyhtiöitäkin. Kyse on siis rakenteellisesta asiasta, ei muoti-ilmiöstä. 

lauantai 5. joulukuuta 2020

Pahimmat taloudelliset mokani

 


Nyt pieni katsaus menneeseen. 

Salkku on nyt noin 74 000e ja ikää 37v. Joku saattaisi pitää tuota hyvänäkin pottina, mutta olen matkan varrella tehnyt paljon kalliita mokia. Ilman niitä olisin varallisuusasteikolla ihan eri levelillä. Tässä lyhyt listaus pahimmista virheistäni. Jälkipolvi toivon mukaan saa jotain oppia niistä.

1. Sijoitin ensimmäiset 31 elinvuotta säästötilille. Ilman tuota mokaa olisin kymmeniä tuhansia euroja rikkaampi. Olen ollut aina kova säästämään, mutta tietämättömänä en koskaan sijoittanut rahojani. Kunpa voisinkin sanoa kuten Warren Buffett: ”I made my first investment at age eleven. I was wasting my life up until then.”

2. Opiskelin yliopistossa aivan liian pitkään. Olisin voinut valmistua ainakin vuotta aikaisemmin. Toisaalta en tuota oikeasti kadu lainkaan. Urheilu oli tuolloin intohimoni ja opiskelut tulivat vain siinä rinnalla huonona kakkosena. Elin joka päivä flow-tilassa ja oli kunnon draivi päällä. Kaihollla muistelen noita kultaisia vuosia. Nyt ”vanhana” ei kroppa enää jaksa samalla tavalla ja kiireet (lue työ) haittaavat todella pahasti harrastuksia. Raha ei tuolloin ollut juurikaan mielessäni. Lähinnä säästelin rahojani mutten haaveillut varallisuuden kasvatuksesta. 

3. Saatuani vakinaisen työn ostin uuden auton. Otin tuohon autoon kaiken lisäksi lainaa muistaakseni lähes 20 000e. Tuossa paloi yhteensä reippasti yli 26 000e. Tämä on kaikkein älyttömin rahaan liittyvä päätökseni koskaan. Pelkästään tuon kun olisi jättänyt tekemättä niin olisi salkku jo yli 100 000e. Lainan sentään maksoin pois nopealla aikataululla. 

4. Maksoin asuntolainan vauhdilla pois, sillä koin velan orjuudeksi. Järki kyllä jo tuolloin sanoi, ettei se ole millään matematiikalla perusteltavissa näin nollakorkoaikana. Lisäksi viimeiset 14 000e maksoin kertalaakista pois. Miksi? Vaimo oli tuolloin raskaana ja rupesi ahdistamaan tuo velka sen takia erityisen paljon. Ajattelin, että saan velan pois maksamalla vähennettyä kuukausittaisia menojani jolloin jää enemmän rahaa elämiseen ja kuukausittaiseen sijoittamiseen. Fiksuinta olisi ollut sijoittaa tuo 14 000e nopealla aikataululla ETF:iin.

5. Jätin opintolainan hyödyntämättä. Opiskelin alalle, jolla töitä riittää melko hyvin. Fiksuinta olisi ollut ottaa matalakorkoinen opintolaina, jonka olisi järkevästi sijoittanut. 

6. Sijoitin tililtä rahaa ETF:iin hitaasti. Enää en usko ajoittamiseen. Todennäköisesti paras hetki sijoittaa on heti tänään. Salkkuni olisi tuhansia euroja isompi, jos en olisi ollut niin varovainen.

Tietämättömyys ja tunteet ovat siis tulleet melko kalliiksi. Sittemmin olen tuota tietämyspuolta paikkaillut melko fanaattisesti. Jatkossa uskon kykeneväni tekemään paljon järkevämpiä päätöksiä. Nyt perheessä on itseni lisäksi kaksi muutakin, joten lisähaasteita tulee esimerkiski siitä, että saa vaimonkin vakuuttuneeksi, millaisia taloudellisia ratkaisuja on milloinkin järkevä tehdä. Aika näyttää, miten Faijalle ja Faijan finansseille käy.



Blogitekstisuositus

Tärkeimmät asiat sijoittamisessa(ni) - Vanhat kirjoitukseni yksissä kansissa

  Kokosin tähän blogikirjoitukseen tärkeimmät blogikirjoitukseni. Ne sisältävät mielestäni tärkeimmät asiat, joita sijoittajan tulisi tietää...

Suosituimmat tekstit