Firettäjät tietävät, että pääomasta voi syödä 4% vuodessa vuosikymmenien ajan ilman, että on kovinkaan suuri todennäköisyys sille, että pääoma sulaisi kokonaan nolliin missään vaiheessa. Ainakin näin on ollut kun katsotaan taaksepäin historiaan ja tutkitaan, mitä Yhdysvaltojen S&P 500 on tuottanut (katso linkki laskuriin).
Laskin tuon neljän prosentin nyrkkisäännön mukaisesti, paljonko olen sijoituksillani ostanut ylimääräisiä vuosittaisia vapaapäiviä itselleni koko loppuelämäni ajaksi. Eli montako ylimääräistä vapaapäivää olen teoriassa ostanut itselleni joka vuodelle koko loppuelämäni ajaksi.
Tämän laskeminen on hyvin yksinkertaista. Salkkuni koko on nyt noin 54 000e. Lasketaan, paljonko 4% on tästä summasta:
54 000e : 25 = 2160e (tai 54 000e x 0,04 = 2160e)
Eli 2160e voin tuhlata vuosittain. Lasketaan montako vapaapäivää tämä vastaa:
Vuosittainen kulutukseni tällä hetkellä on 1400e/kk x 12kk = 16 800e
Päivässä kulutan keskimäärin: 16 800e : 365 = 46e
Montako päivää olen jo ostanut:
2160e : 46e/vrk= 47 vrk
Eli periaatteessa voisin tästä lähtien ottaa 47 ylimääräistä vapaapäivää vuodessa joka ikinen vuosi ilman, että kovinkaan suurella todennäköisyydellä rahat loppuisivat koskaan kesken.
Historia ei ole tae tulevaisuudesta ja varsinkaan nykyisten nollakorkojen vallitessa en välttämättä usko tuon 4%:n olevan riittävän alhainen luku. Mutta uskoisin, että vähintään yhden kuukauden voisin ainakin pitää ylimääräistä lomaa koko loppuelämäni ajan ilman, että rahat loppuisivat missään vaiheessa. Toisaalta ylimääräiset lomat laskevat vuosittaista bruttopalkaa, mikä taas alentaa veroprosenttia. Eli palkasta jäisi prosentuaalisesti enemmän käteen.
Tällä hetkellä sijoitan vuodessa 800e/kk x 12kk = 9600e. Neljä prosenttia tuosta summasta on 384e. Eli joka vuosi ostan lisää vapaapäiviä:
384e : 46e/vrk = 8,35 vrk.
Eli vuosittain ostan itselleni yli 8 uutta vapaapäivää. Lisäksi salkkuni kasvaa pikkuhiljaa korkoa korolle, joka ”ostaa” vielä lisää vapaapäiviä.
Taloudellinen riippumattomuus on vielä kaukana, mutta jonkin verran minulla on jo mahdollista ottaa halutessani palkattomia lomia. Näin kun asiaa miettii niin tuntuu, että töitä ei aivan hirveästi viitsi enää stressata.
Kelpo tuumailua, mutta ajatusleikki olisi antoisampaa jos verotkin olisi huomioitu. Yli tonnin nostoista taisi karhu viedä 30 prosenttia eli jos vähennät vielä sen niin voit nostaa vuosittain 2160e x 0,7 = 1512e. Pahoittelut jo alkuun jos laskin pieleen. Olen matkani alussa ja vasta opettelen näitä perusteita. :) Koska Suomessa saa lohkaista verottomana salkusta tonnin, tykkään itse ajatella että yli 25 000e salkku tarkoittaa neljän prosentin säännöllä ilmaista tonnia kerran vuodessa! Toki välttelen tuon nostamista viimeiseen asti, että korkoa korolle -ilmiö saa puksuttaa täydellä teholla, mutta mukavaa noita on silti pohtia. Mainio löytö muuten tämä sinun blogisi!
VastaaPoistaKiitos. Ei tuo verotus ihan noin yksioikoisesti mene. Ensinnäkin verot menevät vain voitto-osuudesta. Eli jos kohde on tuottanut vaikka 10%, niin veroja menee vain 0,10 x 0,3 = 3%. Lisäksi voi halutessaan käyttää hankintameno-olettamaa. Tuolloin yli 10v vanhoista omistuksista, joutuu maksamaan verot vain 60% osuudesta. Eli veroa joutuu maksamaan 18% myyntisummasta, sillä 0,6 x 0,3 = 0,18 = 18%. Lisäksi ylimääräisten palkattomien lomien pitäminen alentaa vuosituloja, mikä taas laskee ansiotuloveroprosenttia, jolloin vuoden tienesteistä jää suurempi osuus itselle. Progressiivinen verotus toimii molempiin suuntiin.
VastaaPoistaTässä vielä linkki: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osakkeiden_myynt/
VastaaPoistaKiitokset vastauksesta! Opettavaista luettavaa. Ehkä osaan olla vetämättä mutkia suoriksi jatkossa. :)
VastaaPoistaTuossa "4% sääntö Suomen verotuksen näkökulmasta" voisi olla purettavaa kokonaisen kirjoituksen edestä. Veikkaan että moni muukin saisi siitä minun lisäkseni paljon irti.
Jos oletetaan, että käyttää 10v jälkeen hankintameno-olettamaa, pitää myydä 4,878% vuodessa, jotta käteen saisi nettona 4% vuodessa (4% : 0,82 = 4,878%). Jos kuitenkin myy 4% vuodessa, käteen jää 3,28% (4% x 0,82 = 3,28%).
VastaaPoistaMikäli sijoitus on tuottanut alle 150%, edullisemmaksi tulee ymmärtääkseni olla käyttämättä hankintameno-olettamaa, sillä:
2,5 - 1 = 1,5 (voitto-osuus)
1,5 x 0,3 = 0,45 (verojen osuus voitto-osuudesta)
0,45 : 2,5 = 0,18 (verojen osuus koko myyntisummasta).
En mene täysin takuuseen, että laskelmat ovat oikein...