One Figure to rule them all,
One Figure to find them,
One Figure to bring them all
and in the darkness bind them!
Or to freedom lead them!
Näillä sanoilla ja Taru sormusten herrasta -kirjaa mukaillen saattaisi alkaa firettäjien oma kansalliseepos. Valtasormuksen sijaan siinä vallan väline olisi säästöaste, joka lopulta määrittelisi ihmisten kohtalot. Kuten toisessa kansalliseepoksessa, Kalevalassakin, ihmiset kävisivät siinä valtataistelua siitä, ketkä saavat osan loputtomia rikkauksia takovasta Sammosta haltuunsa. Vain riittävän suuren osan hankkiminen toisi vapauden loputtomasta orjuudesta ja pimeydestä.
Nykypäivänä onneksi lähes kuka tahansa voi oikeastikin saada itselleen pienen osan tuosta Sammosta. Valitettavasti siitä ei riitä vielä kaikille. Ei ainakaan niin paljon, että se toisi kaikille vapauden. Taistelu Sammosta on siis yhä käynnissä.
Säästöaste - Avain FIREn saavuttamiseen
Taloudellista riippumattomuutta tavoittelevien kohtaloa sanelee kaksi lukua, joista toinen on mielestäni tärkeämpi. Ensimmäinen on niin sanottu neljän prosentin sääntö, jonka mukaan salkusta voi syödä vuosittain 4% ilman, että pitkällä aikavälillä olisi kovin suuri todennäköisyys sille, että salkun arvo hupenisi nollaan. Vuosi vuodelta tuohon nostettavaan neljän prosentin euromääräiseen summaan tehdään inflaation suuruinen korotus. Tästä taulukosta voit katsoa, miten erilaiset salkut (osakkeet + korot) olisivat selvinneet historiassa eri pituiset ajanjaksot:
Safe withdrawal rates
Taulukosta nähdään, että korkea osakepaino on ollut tärkeää salkun kestävyyden kannalta. Vain 3% kerroista 100% osakkeista koostuva salkku ei ole riittänyt 30 vuoden ajanjakson verran neljän prosentin sääntöä noudattamalla. Mitä pidemmäksi salkun tuottojen varassa elämisen aikaa venytetään, sitä tärkeämpää on, että osakepaino on korkea.
Vielä neljän prosentin sääntöäkin tärkeämpi on yksi luku. Se on säästöaste, eli se prosenttiosuus nettopalkasta, jonka pystyy säästämään ja sijoittamaan.
Realistiset oletukset matkalla FIREen
Globaalit osakemarkkinat ovat hyvin pitkällä aikavälillä tuottaneet reaalisesti eli inflaation päälle noin 5% keskimäärin vuosittain. Koska sijoittamisessa on monenlaisia kuluja ja veroja, on mielestäni realistista odottaa keskimäärin noin 4% vuosittaista tuottoa hyvin pitkällä aikavälillä. Käytän omissa laskuissani tuota tuotto-odotusta. Toinen oletukseni on, että firettäjä tienaa nettona 2000e/kk matkallaan fireen. Toisaalta itse euromääräisillä summilla ei ole mitään merkitystä, vaan kaiken sanelee säästöaste.
Valitettavan suurella osalla ihmisistä ei jää palkasta mitään säästöön, eli heidän säästöasteensa on 0%. Kymmenen prosentin säästöaste on monen mielestä jo hyvin. Seuraavissa laskuesimerkeissä tarkastelen kolmea eri henkilöä. Akun säästöaste on 10%, Hannun 30% ja Roopen 50%. Katsotaan, kauanko kullakin henkilöllä kestää saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Laskuissani taloudellinen riippumattomuus on saavutettu, kun salkku sisältää 25 kertaisesti henkilön vuosittain elämiseen tarvittavan summan verran rahaa. Miksikö juuri 25 kertainen salkku? Siksi, että vuosittaiset elämisen kulut ovat 4% salkun summasta (ns. 4% sääntö).
Akun kohtalo
Aku sijoittaa 10% palkastaan osakemarkkinoille. Tilille säästämällä hän saavuttaisi fireen vaadittavan summan 250 vuoden kuluttua, olettaen että tililtä saatavalla korolla kattaisi inflaation. Aku kuitenkin sijoittaa joka kuukausi nettopalkastaan 10% osakemarkkinoille saaden 4% tuoton inflaation päälle. Aku sijoittaa 200e/kk ja kuluttaa 1800e/kk. Aku saavuttaa firen kun salkku on 540 000e inflaatiokorjattuna (1800e/kk x 12kk x 25 = 540 000e). Tähän kuluu sijoittamisen aloittamisen jälkeen 59 vuotta. Jos Aku aloittaa sijoittamaan 21-vuotiaana, saavuttaa hän firen 80-vuotiaana. Tuolloin hän suurella todennäköisyydellä toimii jo rikastavana lannoitteena hautausmaan kasveille.
Onko Hannulla parempi onni?
Hannu sijoittaa 30% nettopalkastaan. Säästämällä ja inflaation juuri ja juuri peitoten hän saavuttaisi firen 83,5 vuotta säästettyään. Hannu säästää/sijoittaa 600e/kk ja kuluttaa 1400e/kk. Fireen vaadittava summa on Hannun tapauksessa 420 000e. Osakemarkkinoille sijoittamalla hän saavuttaa firen sijoitettuaan 31 vuoden ajan. Jos aloitusikä on myös 21 vuotta, saavuttaa Hannu firen 52-vuotiaana. Hannulla kävi siis melko hyvä onni. Toisaalta paljon tuuria taisi olla myös siinä, että hän tajusi ja kykeni aloittamaan melko rajun sijoittamisen jo 21-vuotiaana.
Roopelle aikakin on rahaa
Roope on aina ollut tarkka rahoistaan. Hän kuluttaa vain puolet palkastaan. Säästöön jää siis kuukausittain 1000e jolloin tuhlailuun/elämiseen jää myös 1000e. Roope tarvitsee vain 300 000e salkun. Pelkästään tilille säästämällä ja inflaation juuri ja juuri peitoten hän saavuttaa fireen vaadittavan summan 25 vuoden päästä säästämisen aloitettuaan. Roope kuitenkin sijoittaa osakkeisiin, jolloin firepäivä koittaa 18 vuoden jälkeen sijoittamisen aloitettuaan. Hän on tällöin 39-vuotias.
Kalle Kultalusikka
Otetaan vielä ekstratapaus eli Kalle Kultalusikka. Kalle ei syntynyt varsinaisesti kultalusikka suussaan. Sitä vastoin hän syntyi 65 000e sijoitussalkun kera. Kalle ei koskaan säästänyt saati sijoittanut omasta palkastaan, jos edes paljoa töitä jaksoi tehdä. Kallen kulut olivat maltilliset 1000e/kk läpi hänen elämänsä eli samat kuin kitsaalla ja ahkeralla Roopella. Kalle antoi salkkunsa kasvaa rauhassa siitä rahaa nostamatta. Kalle tarvitsi 300 000e salkun firen saavuttamiseksi. Kallen firepäivä koitti 39-vuotiaana. Kalle juhli fireä siis saman ikäisenä kuin Roope ja 41 vuotta aiemmin kuin Aku.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?
Sijoittaminen ei ole helppoa, varsinkaan ellei alussa ole isohkoa pottia, jonka voisi sijoittaa heti tekemään työtä puolestasi. Kaikkein tärkeimpiä vuosia ovat sijoitusuran ensimmäiset vuodet, jolloin olisi hyvä saada nopeasti sijoitettua mahdollisimman isoja summia, jotta korkoa korolle ilmiö puree niin, että seurauksena on isoja euromääräisiä tuottoja. Ihminen elää loppujen lopuksi aina euroilla, ei prosenteilla. Neljän prosentin tuotto pieneen summaan on melko merkityksetön, kun taas ison summan ollessa kyseessä sillä voi elää vaikka koko vuoden. Sijoitusuran alussa tärkeintä on kuukausittain sijoitettava summa, ei niinkään tuottoprosentit.
Tavalliselle tallaajalle fire on aika kovan työn takana. Sen sijaan osittainen fire on paljon helpompi saavuttaa. Jos salkun tuottoja täydentää tekemällä töitä nettona vain 12 000e edestä vuodessa, vastaa tämä työnteko ylimääräistä 300 000e sijoitussalkkua (25 x 12 000e). Noin vähäisestä työnteosta ei joudu maksamaan juurikaan edes veroja.
Lisäksi kulujen karsiminen on tärkeässä roolissa. On paljon helpompaa karsia kuluja 100e edestä kuin tienata nettona 100e enemmän sillä:
100e nipistys kuluista = 200e palkankorotus (tai ylitöiden teko 200e edestä)
Tämä johtuu siitä, että keskituloinen joutuu maksamaan ylimääräisistä töistä tai palkankorotuksesta Suomessa noin 50% erinäisiin veroihin (ns. marginaaliveroprosentti).
Lisäksi olennaista on huomata, että juoksevia kuluja karsimalla nopeuttaa firen saavuttamista kahdesta suunnasta. Ensinnäkin suurempi säästöprosentti vauhdittaa salkun kasvua. Toiseksi alhaisemmat kulut tarkoittavat sitä, että firen mahdollistava salkku voi olla euromääräisesti paljon pienempi.
Kaikki yllä olevat laskuesimerkit toimivat samalla tavalla, oli palkkasumma mikä tahansa. Ainut luku millä on firen saavuttamisen nopeudelle merkitystä, on säästöprosentti. Esimerkkilaskuissani:
10% = 59 sijoitusvuotta
30% = 31 sijoitusvuotta
50% = 18 sijoitusvuotta
Jotkut hyväpalkkaiset ja alhaisilla kuluilla elelevät pystyvät säästämään nettopalkastaan jopa 70%. He saavuttavat firen 9 vuodessa, mikäli saavat sijoituksilleen olettamani 4% vuosittaisen reaalituoton. Eli ainut, mitä sinun tulee tietää, on säästöprosenttisi, niin voit tehdä valistuneen arvion siitä, kauanko taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen menee.
One figure to rule them all.
