Kuukausikatsaus: kesäkuu 2020

Tämä kuukausi meni taloudellisessa mielessä suoraan sanottuna päin p******ä. En muista, milloin viimeksi olisi ollut näin isot kuukausikulut. Tulot ja menot alla:

Tulot:

Kuukausipalkka: 2313,20e

Lomaraha: 1279,30e

TULOT YHTEENSÄ: 3592,50e

Menot:

Elintarvikkeet: 581,50e 

Bensa: 70e

Laskut: yhtiövastike 315,41e

             puhelinlasku 21,90e

             ajoneuvovero 184e

             liikennevakuutus 138,60e

             auton vakuutus 270e

             lapsen vakuutus (minun osuus) 240e

             lääkäri 41,20e

Muut: auton korjaus 647,20e

            ravintola 54,10e

            kausilippu 895e

            kodinkoneet 65e

            harrastus 58e

            perheen yhteiselle tilille yhteisiin kuluihin: 200e 

            KULUT YHTEENSÄ: 3783,40e

            Tulot - menot = -190,90e

Sijoituksiin: sijoitin kuukausisäästöllä noin 700e ETF:n (EUNL, IS3N ja IUSN) sekä 1900e erillisenä sijoituksena IUSN:n. Sijotukset yhteensä 2600e.

Pankkitilillä on noin 10 500e.

Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 51 900e

Tämän kuun menoja kun katsoo, niin huomaa taas, kuinka kallista autoilu on. Autoon upposi tässä kuussa yli 1300e. Lisäksi auton arvo aleni taas hieman. 

Tässä kuussa oli paljon kuluja, jotka ovat kerran vuodessa maksettavia. Pitkässä juoksussa kuukausikuluni pitäisi olla arviolta 1400e. Toivottavasti heinäkuu olisi lukujen valossa positiivisempi.

Kriittinen katsaus omistuksiini

Tein tänään inventaarion rahasto- ja ETF-omistuksistani. Alla on tiedot siitä, mikä on noiden sijoitusteni maakohtainen allokaatio (luvut ovat suuntaa-antavasti seuraavat):

USA 40%

Eurooppa 21% (josta Suomen osuus 5%).   

Kehittyvät markkinat 21%

Muut maat 18%

Lisäksi noihin sisältyy small cap -ETF:t, joiden osuus on yhteensä 24%.

Onko allokaatio toivottava?

Olen melko tyytyväinen nykyiseen maakohtaiseen allokaatiooni. Erityisesti USA:n osuuden haluan pitää kutakuinkin tuossa 40 prosentin hujakoilla. Syynä tälle on se, että USA on arvostuskertoimeltaan historiallisen tyyris ja sillä on takanaan vuosikymmenen pituinen ylituoton aikakausi. Esimerkiksi tässä artikkelissa povataan USA:n häviävän tuotoissa seuraavan 10 vuoden aikana globaalisti hajautetulle salkulle, jossa ei ole Yhdysvaltoja: Linkki artikkeliin

Lähtökohtaisesti en myöskään pidä ajatuksesta, että minulla olisi paljoa yli 40% sijoituksistani minkään yksittäisen maan osakemarkkinoilla. USA:n osuus EUNL:ssä ja IUSN:ssä on niin suuri, että jos sijoitan jatkossa näihin suhteessa 65% ja 15% (ja 20% kehittyville markkinoille), menee kuukausisijoituksestani aikalailla tasan 50% Yhdysvaltoihin. Tämän takia päätin hieman muuttaa suunnitelmaani. Ensin kuitenkin pieni katsaus siihen, kuinka hyvin USA:n osakemarkkinat ovat tuottaneet Euroopan osakemarkkinoihin verrattuna viimeisen 10, 20 ja 30 vuoden aikana.

USA versus Eurooppa

Luvuissa ei tietääkseni ole huomioitu osinkoja, mutta ne eivät hirveästi vaikuta loppupäätelmiin.

Katsotaan, mitä USA:n S&P 500 ja Stoxx Europe 600 ovat tuottaneet 30 vuoden aikana keskimäärin vuosittain 1.6.1990-26.6.2020 välillä:

USA:n S&P 500 nousi pisteluvusta 358,77 pistelukuun 3009,05. Vuosittainen tuotto oli siis 7,33%.

Stoxx Europe 600 -indeksi nousi pisteluvusta 109,79 pistelukuun 358,32. Vuosittainen tuotto oli 4,02%.

Tehdään vastaava vertailu aikavälille 1.6.2000-26.6.2020:

USA:n S&P 500 oli aluksi 1454,37 ja nyt 3009,05 eli vuosituotto oli 3,7%.

Stoxx Europe 600 -indeksi oli aluksi 383,11 ja nyt 358,32 eli vuosituotto oli -0,3%

Tehdään vielä vertailu ajanjaksolle 1.6.2010-26.6.2020:

USA:n S&P 500 oli aluksi 1077,11 ja nyt 3009,05 eli vuosituotto on 10,8%.

Stoxx Euro 600 oli aluksi 247,64 ja nyt 358,32 eli vuosituotto on 3,75%.

Vaikka ilmeisesti näissä luvuissa ei ole osinkoja huomioitu, nähdään niistä, että USA on tuottanut varsinkin viimeisen 10v aikana huimasti enemmän kuin Eurooppa.

Vertaillaan Seligsonin rahastojen tuottoja 

Seligsonin rahastoissa on osingot huomioitu. Seligsonin Eurooppa-rahasto on tuottanut keskimäärin vain 1,06% vuodessa vuosien 2000-2020 välillä. USA:n rahastoa heillä ei ollut vielä vuonna 2000.

Seligsonin Eurooppa-rahasto tuotti viimeisen 10v aikana keskimäärin 6,86% kun taas heidän Pohjois-Amerikka -rahastonsa tuotti vastaavana aikana 11,61%. Eroa vuosituotoissa on 4,75%-yksikköä.

Summa summarum

Noista ylläolevista luvuista nähdään, että Eurooppa on tuottanut jo 30v ajan melko huonosti. Erityisen huonosti se on tuottanut aikavälillä 2000-2020. Tämä selittyy paljolti IT-kuplan ja finanssikriisin puhkeamisina, mutta siltikin USA:n verrattuna tuotto on ollut huonoa.

Tämän lisäksi kehittyvät markkinat ovat tuottaneet viimeisen 10v aikana erityisen huonosti (vain 2,47% annualisoidusti/vuodessa keskimäärin).

Lisäksi Euroopan ja kehittyvien markkinoiden arvostuskertoimet ovat selvästi alhaisemmat USA:n S&P 500 -indeksiin nähden. Uskon, että nämä pitkän ajan tuottoerot USA:n ja Euroopan/kehittyvien markkinoiden välillä tulevat tällä vuosikymmenellä jälleen kaventumaan ainakin jonkin verran. Näin on historiassa ennenkin tapahtunut.

Tämän takia tulen jatkossa ostamaan EUNL:n, IS3N:n ja IUSN:n lisäksi myös pienen siivun EUNK-ETF:ää (sisältää tällä hetkellä 443 eurooppalaista yritystä). Tuota ETF:ää minulla jo onkin salkussa jonkin verran, mutta se on ollut jo jonkin aikaa tauolla. 

Tarkoituksena on siis pitää tuo USA:n osuus tuossa 40% tuntumassa. En voi olla varma tuottaako Eurooppa USA:a paremmin jatkossakaan, mutta nyt sille on mielestäni korkeammat todennäköisyydet. Lisäksi tuon EUNK:n juoksevat kulut ovat vain 0,12% eli 0,08% EUNL:ää edullisempi, mikä on pieni lisäbonus. Lisäksi kaikkien osinkojen lähdeveroja ei tuossa EUNK:ssa tarvinne maksaa, mutta tästä en ole aivan varma. Pitää selvittää sen verotus vielä. Mikäli lähdeveroja ei tarvitse maksaa saa siitä taas hieman kuluetua EUNL:n verrattuna. 

Tärkeimmät taloudelliset ohjeet tyttärelleni

Seuraavat ohjeet olen kirjoittanut tyttärelleni. Nämä eivät siis ole neuvoja tai sijoitusvinkkejä blogini lukijoille.

1. Pidä kirjaa kuukausittaisista menoistasi ja tuloistasi

Kirjaa menosi ja tulosi tarkasti ylös joka kuukausi, mielellään konkreettisesti vihkoon.  

2. Pidä pankkitilillä aina hätäkassa, joka vastaa 2-4kk kulujasi 

Kun sinulla on tilillä hätäkassa, eivät elämän yllättävät takapakit kaada talouttasi ja vie yöuniasi. Mitä epävarmemmalla alalla olet töissä, sitä suuremman hätäkassan tarvitset. Muista, että mitä vähemmällä tulet toimeen, sitä pienemmän hätäkassan tarvitset euromääräisesti.

3. Sijoita joka kuukausi osakemarkkinoille nettopalkastasi vähintään 20%

Osakemarkkinat ovat pitkällä tähtäimellä tuottaneet muita sijoituskohteita paremmin. Sijoita palkastasi osakemarkkinoille heti palkkapäivänäsi niin varmistat, että saat tavoitesumman joka kuu sijoitettua. Sijoita globaalisti hajauttaen isoimpiin indekseihin ETF:ien kautta, sillä niissä on pienimmät kulut. Kulut pitämällä minimissä varmistat paremmat tuotot. Älä välitä pörssien liikkeistä vaan sijoita joka kuukausi. Pörssiromahdus on suuri lahja. Silloin saat ostettua enemmän osuuksia halvemmalla hinnalla. Paras aika sijoitta on silloin kun sijoitusalan ammattilaiset, media ja kansalaiset puhuvat, että on maailman huonoin aika sijoittaa.

Jos et pysty sijoittamaan 20 prosenttia nettopalkastasi osakemarkkinoille, todennäköisesti ongelma ei ole palkkasi pienuudessa vaan kulutuksesi suuruudessa.

4. Kaikkia asioita ei pidä mitata rahassa, mutta kaikilla asioilla on vaikutusta talouteesi

Kaikilla valinnoilla on vaikutusta talouteesi. Tärkeintä on, että tiedostat millaiset nuo vaikutukset ovat, jotta voit tehdä informoidun päätöksen.

5. Säästetty euro vastaa kahta tienattua euroa

Keskituloisen on helpompi vähentää kulutustaan 100e verran, kuin tienata tuon verran lisää. Syynä on marginaaliveroprosentti. Jotta tienaat käteen 100e lisää, pitää sinun tehdä bruttona 200e edestä ylitöitä.

6. Opiskele korkoa korolle -efekti ja ymmärrä sen voima pitkäaikaisessa sijoittamisessa

Melko pienilläkin kuukausittaisilla sijoitussummilla tulet hyvin varakkaaksi, mikäli vain jaksat odottaa tarpeeksi kauan (kymmeniä vuosia). Korkoa korolle -efektin ansiosta saat euromääräisesti huimat tuotot sijoitusurasi loppupäässä. Tämän takia on tärkeää sijoittaa mahdollisimman nuoresta pitäen.

7. Ymmärrä inflaation vaikutus elämääsi

Rahan arvo eli ostovoima laskee vuosi vuodelta. Tämän takia et voi vaurastua makuuttamalla rahaa pankkitilillä. Pankkitilillä rahasi hupenee kiihtyvällä nopeudella (käänteinen korkoa korolle -efekti). Myös lainojen korot köyhdyttävät samalla korkoa korolle -efektillä.

8. Suurimmat kuluerät hallitsemalla pystyt säästämään paljon rahaa

Yleensä elämän suurimmat juoksevat kuluerät ovat asuminen, liikkuminen ja elintarvikkeet. Jos pidät nämä kulusi kurissa, saat säästettyä ja sijoitettua isoja summia joka kuukausi.

9. Autoilun köyhdytysvaikutus on musertava

Auton ostoa kannattaa välttää viimeiseen asti. Älä osta koskaan uutta autoa, sillä auton arvosta tippuu suuri osa muutamana ensimmäisenä vuotena. Autoiluun liittyy myös paljon kaikenlaisia sivukuluja, jotka köyhdyttävät erittäin tehokkaasti. Vaihtoehtoiskustannus on myös dramaattinen. 

10. Kaikkea ei tarvitse omistaa

Omistaminen on yliarvostettua. Myös esimerkiksi vuokraaminen on välillä hyvä idea. 

11. Things you own end up owning you?

Ole tarkkana, mitä ostat. Esimerkiksi oman asunnon osto syrjäiseltä paikkakunnalta saattaa olla paha virhe. Jos esimerkiksi joudut työttömäksi, on sinun vaikea muuttaa työn perässä, jos et saa asuntoa myytyä. Mitä enemmän materiaa omistat, sitä vaikeampi sinun on halutessasi muuttaa elämäsi suuntaa. Materia on kuin ylipaino, joka hidastaa menoa ja josta on työlästä hankkiutua eroon.

12. Onni tulee elämässä muusta kuin materiasta

Ihmislaji on ainakin 250 000 vuotta vanha, joten ilon ja onnen lähteet ovat hyvin yksinkertaiset. Onni ja hyvä elämä koostuu hyvistä ihmissuhteista, (monelle omasta perheestä), uuden oppimisesta, asioihin uppoutumisesta, itsensä haastamisesta sekä altruistisista teoista. Vastoinkäymiset monesti tekevät meistä kiitollisempia ja materian haaliminen helposti tyytymättömiä. 

13. Valitse ammattisi tarkasti

Vietät töissä suuren osan ajastasi. Hieno titteli tai hyvä palkka ei itsessään saa sinua jaksamaan työssäsi vuosikymmeniä. Toisaalta kutsumuksestakaan ei kannata tehdä töitä, jos palkka on liian huono. 

14. Aika on ainut hyödyke, mitä ei voi hankkia lisää

Muista, ettet elä ikuisesti. Liikaa ei kannata asioita murehtia. Murehdi niitä asioita, joihin voit itse vaikuttaa. Yleensä ikävät asiat toteutuessaankaan eivät tunnu niin ikäviltä, kuin voisi luulla niitä etukäteen murehtiessaan. Mitä vähemmän kulutat, sitä vähemmän aikaa sinun tarvitsee viettää töissä. 

15. Tutustu Pareto-periaatteeseen (80/20-sääntöön) ja hyödynnä sitä arjessasi

Kaikkea ei kannata tehdä täydellisesti. Hyvin vähällä panostuksella saat suurimman osan maksimihyödystä. Esimerkki opiskelusta: lukemalla hyvin 20% tenttialueen tärkeimmistä asioista saatat saada hyvän arvosanan. 

16. Myy sijoituksiasi vain ennalta laatimiesi kriteerien mukaan

Sijoituspäätöksiä ei pidä tehdä tunteiden sanelemana. Päätä etukäteen, millaisista syistä myyt omistuksiasi. Pörssikurssien liikkeitä ei pidä ottaa myyntisignaalina. 

17. Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena

Säästät mukavasti rahaa kun ostat osan tavaroista käytettyinä. Esimerkiksi pienelle lapselle kaikkia vaatteita ei ole järkevää ostaa uutena.

18. Maksa käyttötarkoituksesta, älä imagosta

Osta sellainen tuote, joka ajaa käyttötarkoituksensa. Et tarvitse hienointa mallia, jos edullisemmassa mallissa on riittävän hyvät ominaisuudet.

19. Ota lainaa lähtökohtaisesti ainoastaan asuntoa varten

Auto köyhdyttää ja autolaina köyhdyttää entistä nopeammin. Sijoituslaina lisää sijoittamisen riskejä, joten sen käyttöä en suosittele.

20. Raha on rajallinen resurssi, joten maksimoi sen onnellisuusvaikutus

Rahalla saa hankittua vapautta, kokemuksia, mukavuutta ja elämän iloja. Ole siis tarkkana mihin rahasi kulutat, jotta voit maksimoida rahan hyödyn. Turhat ostokset ovat suoraan pois näistä iloista. Muista, että sijoittamalla voit maksimoida koko elämäsi aikana käyttämäsi rahan määrän. Onnea tuo myös perinnön antaminen mahdolliselle/mahdollisille jälkipolville. Kannattaa antaa osa perinnöstä jo eläessäsi.

21. Ole kiitollinen siitä, mitä sinulla jo on

Helpoin ja nopein tapa tulla onnelliseksi on muistaa tuntea kiitollisuutta siitä, mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi ja mitä sinulla jo on.

22. Älä anna hedonistisen adaptaation pilata elämääsi

Tavaroita ostamalla saat hetkellisen euforian tunteen. Tämä tunne ei kestä kauaa. Syy johtuu hedonistisesta adaptaatiosta. Saavutetut asiat muuttuvat hyvin nopeasti vähimmäisehdoiksi, joita ilman emme voisi muka olla tyytyväisiä elämäämme. Tämän takia joudut koko ajan ostamaan lisää, jotta voisit hetken tuntea tyytyväisyyttä, kunnes rima taas nousee. Jos havittelet onnea tavaran avulla, on sinulla syvällisempiä ongelmia elämässäsi.

23. Ymmärrä vaihtoehtoiskustannus

Heräteostos, jonka hinta on 100e ei oikeasti kustanna sinulle 100e, vaan paljon paljon enemmän. Jos et olisi ostanut ostosta vaan sijoittanut tuon rahan osakemarkkinoille, sen arvo olisi myöhemmin paljon enemmän kuin 100e. Tätä kutsutaan vaihtoehtoiskustannukseksi. Mitä nuorempi olet, sen suurempi on ostoksen vaihtoehtoiskustannus. 

24. Löydä syysi kärsiä

Onnen perässä juokseminen harvoin johtaa pysyvään onneen. Elämässä on aina kärsimystä ja se on aivan normaalia. Tärkeintä on löytää syy, jonka edestä olet valmis kärsimään. Kun läydät tuon syyn, kärsimys muuttuu siedettäväksi ja saat syvemmän tarkoituksen elämällesi. Usein tuo syy ei löydy oman navan ympäriltä.

25. Elämä on tanssi, ei matka

Sateenkaaren päässä ei ole aarretta. Lapsesta asti vanhemmat, koulu, media ja työelämä antavat lupauksia tulevaisuudessa odottavasta määränpäästä tai onnesta. Viimeisintään eläkkeellä pääsee nauttimaan tuosta kauan kaipaamasta vapaudesta ja onnesta. Valitettavasti tämä on valetta. Elämä ei ole matka. Sillä ei ole määränpäätä. Parempi analogia elämälle on tanssi. Tanssin tarkoituksena ei ole päästä maaliin, tanssin loppuun. Tanssin tarkoitus on itse tanssi. Elämän tarkoitus on itse elämä. Tässä ja nyt.

007 ja lupa ottaa osakeriskiä

Katsoin vuosi tai pari sitten (muistaakseni Vesa Puttosen) videon sijoittamisesta. Seuraavat ajatukset ovat siis osittain Vesa Puttosen esittämiä (valitettavasti en enää löydä tuota videota). Tuo video vaikutti melko voimakkaasti siihen, miksi sijoitan puhtaasti osakemarkkinoille, enkä aio näillä näkyminen bondeihin eli velkakirjoihin sijoittaa, kuin aikaisintaan eläköitymisen tai taloudellisen riippumattomuuden lähestyessä.  

Bondeihin on sijoitettu läpi historian siksi, että ne antavat yleensä melko vakaata ja varmaa, vaikkakin melko vaatimatonta (eirtyisesti nyt ”nollakorkoaikakautena”) korkoa. Bondit siis antavat turvaa erinäisiä riskejä vastaan.  

Suomi on kuitenkin hyvinvointivaltio, jossa on vahvat turvaverkot. Täällä kaikista pidetään melko hyvin huolta erilaisten tukien muodossa. Kaikkia odottaa myöskin eläke, vaikka ei olisi koskaan tehnyt töitä. 

Tämän lisäksi yksilö ja hänen ammattinsa toimii tavallaan kuin bondi eli velkakirja. Ihminen sijoittaa aikaa ja rahaa saadakseen koulutuksen ja lopulta työn, jota tekemällä hän saa tasaista ja melko ennustettavaa kassavirtaa. Varsinkin, jos olet töissä alalla, jolla todennäköisesti riittää hyvin jatkossakin töitä, voi tätä ammattia ajatella yhdenlaisena bondisijoituksena olkoonkin, että tuottoja vastaan pitää tehdä töitä. Eli kyse ei ole varsinaisesti passiivisesta tulosta. 

Mielestäni Suomi on turvaverkkoineen hyvä maa osakemarkkinoille sijoittamista ajatellen. Täällä voi tyynellä mielellä ottaa osakemarkkinariskiä, sillä yhteiskunta ottaa sinusta kopin, jos sinulle käy huonosti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa riski joutua asunnottomaksi, tai sairastuttuaan koko elämänmittaiseen velkakierteeseen, on merkittävästi suurempi. Yhdysvalloissa sijoittaja joutuu siis ajattelemaan sijoituksiaan tässä mielessä enemmän turvallisuushakuisesti. 

Vaikka Suomi on otollinen maa ottaa riskiä, valitettavan harva sitä tuntuu ottavan. Haluatko miljonääriksi? -ohjelmaa on kuvattu kymmenissä maissa. Useasta lähteestä olen lukenut, että suomalaiset lopettavat tilastojen mukaan pelin kesken kaikkein pienimmästä rahasummasta. En tiedä onko tämä väite totta, mutta omien kokemusteni mukaan suomalaisilla on harmistuttavan negatiiviset asenteet osakemarkkinoille sijoittamista kohtaan. 

Toivon, että voin antaa omalle tyttärelleni elävän esimerkin siitä, miten Suomessa kannattaa ottaa hieman osakeriskiäkin. Vaikka Bond yleensä putsaakin kasinon pelipöydän, ei se sijoituksena välttämättä ole kovinkaan kannattava.

Disclaimer: Parahin lukija, tämä kirjoitus ei ollut sijoitusneuvo. Sijoittamisessa voit hävitä rahaa. On aivan hyväksyttävää pitäytyä omassa pessimistisemmässä näkemyksessään ja jättää sijoittamatta. Suomalainen yhteiskunta turvaverkkoineen mahdollistaa Sinulle tämän. 

Edessä joko iso pörssiromahdus tai pitkä kehnojen tuottojen aikakausi?

Warren Fyffet kysyi Sharevillen keskustelussa (katso linkki), miksi minun markkinanäkemykseni on melko pessimistinen. Samalla oli puhetta inflaation merkityksestä. Aluksi olin vastaamassa suoraan tuonne Sharevilleen, mutta vastauksesta tuli sen verran pitkä, että postaan sen suoraan tänne:

Ymmärtääkseni inflaatiosta ei osakemarkkinoiden tuotto-odotuksia arvioitaessa tarvitse juurikaan välittää. Syy on se, että yritykset kykenevät yleensä tehokkaasti siirtämään inflaation tuotteidensa hintoihin, jolloin yritysten tulokset kasvavat nimellisesti.  

Olen eniten huolissani korkotasoista. Tässä kuva (katso linkki) Yhdysvaltojen korkotasosta alkaen vuodesta 1790. Yhdysvaltojen S&P 500 tuotti vuosittain inflaatiokorjatusti keskimäärin vaivaiset 2,86% vuosien 1956-1978 välillä. Tuo huonojen tuottojen aikakausi kesti 23 vuotta. Tuolle ajanjaksolle ajoittuu myös korkotasojen nousu lähes nollasta noin 15 prosenttiin.  

Tuon ajanjakson jälkeen korkotasot ovat vain laskeneet ja nyt ne ovat jo nollassa. Vuosien 1979-2019 välisenä aikakautena S&P 500 tuotti vuosittain inflaatiokorjatusti keskimäärin huimat 8,42%! Tämä huikea tuottokausi johtuu todennäköisesti siitä, että korot laskivat tuona aikana lähes yhtäjaksoisesti. 

Koska korkotasot ovat jo nollassa, on ainut suunta niillä pitkässä juoksussa ylöspäin. Veikkaan, että edessä on siis toisinto tuosta vuosien 1956-1978 aikakauden kehnosta tuotosta. Tuotto ei välttämättä ole yhtä huono kuin tuolloin, mutta todennäköisesti tuo edellisessä postauksessa mainitsemani 5% tuotto-odotus ei ole liian pessimistinen. 

Yllä olen käsitellyt USA:n osakemarkkinoiden historiaa ja korkotasoja. Kaikki merkittävät maat ovat kuitenkin samassa tilanteessa: korkotasot ovat kaikkialla poikkeuksellisen matalat ja osakemarkkinoiden hintataso on korkea. Toki osakkeiden arvostuskertoimet saattavat vielä jonkin aikaa nousta, mutta tämän vaikutuksesta tuotto-odotus senkuin heikkenee. Tämä arvostuskertoimien nousu on mielestäni jopa todennäköinen skenaario.

Toki osakemarkkinoiden tuotto-odotus voi parantua nopeastikin, jos tulee massiivinen pörssiromahdus sitä ennen. Veikkaan kuitenkin, että keskuspankit tekevät kaikkensa, jotta näin ei tapahdu. Tällöin pörssit eivät ehkä romahda, mutta seurauksena on pitkä huonojen tuottojen aikakausi. 

Strategianani on tästä huolimatta sijoittaa hajautetusti/globaalisti eri indekseihin. Saan tällöin sen tuoton, mitä maailman pörssit antavat. Omissa laskelmissani olen varautunut huonoihin (mutta positiivisiin) reaalituottoihin seuraavina vuosina/vuosikymmeninä. Voin yllättyä vain positiivisesti.

Täältä voit tarkistaa nuo historialliset S&P 500 -indeksin tuotot: Linkki.

Sinusta ei tule ”oikeaa” miljonääriä pikkusummia sijoittamalla!

Luin mielenkiintoisen blogipostauksen Rahabalanssi-blogista. Kirjoituksessa käsiteltiin, millä summilla ja millä aikavälillä sinusta voi tulla miljonääri pörssiin sijoittamalla. En ota tällä kirjoituksellani kantaa suoranaisesti tuohon blogipostaukseen, vaan haluan kertoa oman näkemykseni, missä asioissa yleisesti mennään metsään tämäntyyppisissä kirjoituksissa.  

Nämä neljä asiaa pitäisi aina huomioida tulevia tuottoja arvioitaessa:

1. Tuottoprosentit ja kaikki summat pitäisi aina ilmoittaa inflaatiokorjattuina reaalituottoina.

Mikäli inflaatiota ei huomioida laskelmissa, saadaan aivan liian optimistisia tuottolukuja. Miljoona euroa ei esimerkiksi 50 vuoden päästä todennäköisesti ole kovinkaan iso summa, sillä rahan arvo laskee noin pitkällä aikavälillä todella paljon.   

2. Pörssien tuotto-odotusta ei kannata laskea sen perusteella, mitä osakkeet ovat tuottaneet 15 viimeisen vuoden aikana.

Pörssien tuotoissa on isoja eroja eri aikakausina. Tämän takia omissa tuotto-odotuksissa kannattaa käyttää mahdollisimman realistisia lukemia. Realistisimmat lukeman saadaan, kun selvitetään, mitä osakemarkkinat ovat globaalisti keskimäärin tuottaneet todella pitkällä aikavälillä. Tästä linkistä voit nähdä, että osakkeet ovat globaalisti tuottaneet keskimäärin 5% vuodessa reaalisesti eli inflaatiokorjatusti pitkällä aikavälillä.

3. Yksittäisten maiden pörssien tuotot sisältävät enemmän riskiä. Tuotto-odotukset kannattaa laskea maantieteellisesti hajautetulle salkulle. Ellei sitten nimen omaan aio ottaa isompaa maantieteellistä riskiä.

Miksi valitsisit vain yhden maan pörssin tuotto-odotusta laskiessasi? Kyseinen maa saattaa vuosikymmenien aikana ajautua vaikka minkäläisiin vaikeuksiin (sodat, heikko syntyvyys, syvät pitkät lamat, heikentynyt tuottavuus, poliittiset riskit, väestön huono ikäjakauma jne.). Otat ison riskin sijoittaessasi vain yhden maan pörssiin.

4. Tuottolaskelmissa ei yleensä puhuta mitään sijoittamisen kuluista.

Kaikessa sijoittamisessa on kulunsa. Näitä ovat esimerkiksi yksittäisissä osakkeissa osinkoverotus (ellei sijoita osakesäästötilin sisällä, jonne tosin saa sijoittaa maksimissaan 50 000e) sekä rahastoissa/ETF:ssä lähdeverot ja hallinnointikulut. Lisäksi voitollisia sijoituksia myydessä joutuu maksamaan yleensä myös veroja. 

 

Eli mielestäni tuottolaskelmat kannattaa tehdä tuon 5% mukaan miinustettuna kuluilla. Jos arvioidaan keskimääräisiksi kuluiksi vaikka 0,5% vuodessa niin silloin tuottoprosentti olisi keksimäärin 4,5% vuodessa. 

Olen kuitenkin tässä kirjoituksessa hieman yltiöoptimistinen ja lasken vuosituotot käyttäen tuota 5% lukua. 

Millä kuukausittaisella summalla sinusta voi tulla 50 vuodessa miljonääri?

Tämän laskurin (katso linkki) avulla voit laskea, mitä osakket tuottavat käyttäen eri prosentteja. Tuon laskurin mukaan sinun täytyisi sijoittaa 400e/kk joka kuukausi 50 vuoden ajan, jotta sinusta tulisi miljonääri (5% vuosittaisella reaalituotolla). Tuo miljoona euroa on inflaatiokorjattu summa. Eli jos miljoonalla saa nykyään miljoona purkkia tonnikalaa niin 50 vuoden päästä saisit sijoitusurasi päätteeksi ostettua miljoona purkillista tonnikalaa. Tosin tässä laskussa en huomioinut pääomatulojen verotusta, joka söisi tuosta summasta omistuksia myydessä aika ison siivun.

Entä paljonko pitäisi sijoittaa, jos haluaisi olla miljonääri 30 vuoden jälkeen?

Laitetaan taas tuo 5% tuotto-odotus laskuriin ja asetetaan sijoitusajaksi 30 vuotta. Saadaan tulokseksi, että sinun pitäisi sijoittaa lähes 1300e/kk kolmenkymmenen vuoden ajan, jotta salkkusi arvo olisi lopussa miljoona euroa.

Paljonko arvioin oman salkkuni tuotoiksi?   

Oma salkkuni on nyt noin 50 000e. Kuvitellaan, että sijoittaisin vielä seuraavat 30 vuotta osakemarkkinoille ja keskimäärin 500e/kk. Viiden prosentin keskimääräistä tuottoa käyttämällä salkkuni koko 30 vuoden kuluttua olisi noin 615 000e. Mikäli käytän 4% tuotto-odotusta (tämä on mielestäni realistisempi kun huomioi erilaiset kulut ja verot sekä nykyisen korkotason) salkun koko on 30 vuoden kuluttua 499 000e.

Mitä haluan sanoa?

En halua olla ilonpilaaja, mutta mielestäni ihmiset käyttävät yleensä liian optimistisia lukuja tuotto-odotuksia laskiessaan. Saavutat tavoitteesi varmemmin, kun käytät sellaisia tuottoprosentteja, joita pörssit ovat historiassa pitkällä ajanjaksolla keskimäärin antaneet. 

Mitä pienempää prosenttia käytät tuotto-odotuksissasi, sitä isompia kuukausisummia sinun on säästettävä ja sijoitettava. Edelleenkään elämässä mitään arvokasta ei saa todella helposti ellei sitten ole syntynyt ”kultalusikka suussa” ja vanhemmat ole esimerkiksi sijoittaneet lapselleen kunnon alkupottia jo varhaisessa vaiheessa. Eli mikäli lähdet sijoittamaan tyhjästä, on sinun tehtävä asian eteen töitä.

Nämä realiteetit tiedostamalla jaksat todennäköisesti sijoittaa pidempään. Yltiöoptimismia seuraa monesti luovuttaminen, kun todellisuus vuosien saatossa lyö kasvoille.

Edit. Burton Malkiel sanoo uunituoreessa haastattelussa, että mikäli korot pysyvät alhaisina vielä pitkään, 

osakkeista on odotettavissa jatkossa pienempiä tuottoja, kuin mitä historiallisesti niistä on keskimäärin saanut. Malkiel puhuu samassa yhteydessä 5% tuotosta, josta ei minun ymmärrykseni mukaan ole vielä edes poistettu inflaatiota. Jos inflaatio arvioidaan 2% suuruiseksi, niin jatkossa osakkeet tuottaisivat keskimäärin 3% vuodessa niin kauan, kunnes korkotasot nousevat. Toisaalta korkojen nousu todennäköisesti ainakin joksikin aikaa romahduttaisi osakemarkkinoiden arvostustasot. Malkielin haastatteluun pääset tästä linkistä. 

Parhaat sijoitusmotot, osa 1

1. ”If you don’t find a way to make money while you sleep, you will work until you die.” 

- Warren Buffett  

Tämän moton merkitys on melko itsestäänselvä. Valitettavasti harva suomalainen vieläkään kuitenkaan tätä asiaa sisäistää. Sijoittamisen ideana on omistaa bisneksiä, jotka tuottavat lisäarvoa, jolloin varallisuutesi kasvaa. Jo Kalevalassa haikailtiin tämän tyyppisen sammon perään. Nykyään osia tuosta runsaudensarvesta voi omistaa kuka vain, jolla on edes hieman ylimääräistä rahaa.

2. ”I made my first investment at the age of 11. I was wasting my time up until then.”

- Warren Buffett 

Tämä tokaisu kuulostaa ensikuulemalta todella huvittavalta, mutta se sisältää sijoittamisen kannalta hyvin tärkeän elementin. Korkoa korolle -ilmiön takia aika on sijoittamisessa tärkeimpiä ellei tärkein elementti. Mitä pidemmän aikaa rahasi ovat sijoitettuina, sitä suuremmiksi ne ajan myötä ehtivät kasvaa. Itse valitettavasti ”hukkasin” elämästäni lähes 32 vuotta ennen kuin tein ensimmäisen rahastosijoituksen. Ehkä siinä yksi syy, miksei kukaan tunne minua, mutta Warren Buffettin tietävät kaikki. 

3. ”Do not save what is left after spending, but spend what is left after saving”.

- Warren Buffett

Moni tekee sen virheen, että sijoittavat sen verran, mitä ennen palkkapäivää sattuu olemaan tilillä. Monesti ei tilillä ole siinä vaiheessa enää juurikaan sijoitettavaa, koska rahat ovat huvenneet milloin mihinkin heräteostoksiin jne. Kun siirrät heti palkkapäivänäsi ennalta päättämäsi osan sijoituksiisi, voit loppuosan käyttää mihin haluat. Näin saat sijoitettua sen verran, mikä on tavoitteenasi.  

4. ”There seems to be some perverse human characteristic that likes to make easy things difficult”.

- Warren Buffett

5. ”Don’t do something. Just stand there”.

- John Bogle

Tavalliselle yksityissijoittajalle tylsä indeksisijoittaminen on hyvin suurella todennäköisyydellä kaikkein tuottavin tapa sijoittaa. Samalla se on vähiten aikaa vievä. Monen on vaikea hyväksyä sitä, että sijoittamisessa tekemällä vähemmän saa enemmän, koska muilla elämän osa-alueilla asia menee yleensä juuri päinvastoin. Suurin osa saa parempaa tuottoa sijoituksilleen, jos käyttää sijoitusten hoitamiseen pari tuntia vuodessa (passiivisten indeksisijoitusten avulla) kuin jos käyttää sijoitusten pohtimiseen 8h päivässä.

 

5. ”Buy right and hold tight”.

- John Bogle

6. ”Timing the market is a fools game, whereas time in the market is your greatest natural advantage”.

- Nick Murray

Kun sijoitat rahasi viisaasti, ei sinun tarvitse joka päivä seurata markkinoita ja stressata omistamiesi firmojen tuloskuntoa ja kilpailuympäristöä. Myöskin markkinoiden liikkeiden ennustaminen ja sijoitusten ajoittaminen on todella vaikeaa. Tärkeää on omistaa sijoituksia mahdollisimman pitkään, jotta korkoa korolle -ilmiöllä on aikaa tehdä tehtävänsä. 

Näin sijoitin pörssiromahduksessa

Pörssien arvostustasot ovat olleet vuosikausia ärsyttävän korkealla. Tosin tämän ymmärtää, kun ottaa huomioon vallitsevan korkotason. Ensimmäiset vuodet sijoitusurallani sijoitin aivan liian pienillä kuukausisäästösummilla indekseihin. Tämän takia tilille oli päässyt kertymään melko paljon rahaa ja kuumeisesti odottelin jonkinlaista pörssilaskua. Odottelu tuntui kestävän ikuisuuden ja kurssit nousivat koko ajan huimaa tahtia. 

Vuoden 2018 joulukuun 20% ”romahduksessa” sain sentään hieman sijoitettua ylimääräistä, mutta summa jäi harmittavan pieneksi ylivarovaisuudesta johtuen. Kurssilasku oli myös todella nopea, joten en ehtinyt kunnolla mukaan.  

Kun korona lähti leviämään Kiinasta, en ikinä olisi uskonut, kuinka dramaattisia lockdowneja maailmalla ja meillä Suomessa aletaan tehdä. En myöskään uskonut, että pörssit laskisivat ihan niin paljoa kuin ne lopulta laskivat. Huomasin kuitenkin paikkani tulleen sijoittaa vihdoin kunnolla pörssiin. 

Näin sijoitin tämän vuoden pörssiromahduksessa:

Alla on ensin päivämäärät milloin tein ylimääräisen oston, sijoituskohteen tickernimi, kertasumman määrä sekä tieto siitä, paljonko kyseinen ETF oli tuolloin laskenut kurssihuipustaan. Eli nämä ylimääräiset ostot tein romahduksessa:

27.2. IUSN (maailman pienyhtiöt), 1520e, -12%

28.2. SXR8 (USA:n S&P 500 indeksi), 1305e, -16,4%

9.3. EUNL (kehittyneen maailman suuryhtiöt), 1030e, -21% 

11.3. IUSN, 1002e, -25,3%

12.3. IUSN, 1010e, -33%

(päivämäärä puuttuu), IUSN, 1005e, -31%

16.3. IUSN, 1005e, -35%

19.3. IUSN, 1006e, -40%

24.3. IUSN, 1007e, -35%

1.4. IUSN, 1004e, -32%

12.6. IUSN, 1900e, -17,5%

Yhteensä siis tein ylimääräisiä ostoja 11 884e. 

Näiden lisäksi ostin kuukausisäästöllä joka kuukausi EUNL ja IS3N (kehittyvät markkinat) ETF:iä noin 700e/kk.

Kuten ostoista huomaa, olisi kannattanut sijoittaa koko potti 19.3. Tiesin kuitenkin jo etukäteen, että en kykene ajoittamaan markkinaa. Tein siis etukäteen tietyt prosentuaaliset tavoitehinnat ja kun ne toteutuivat, päätin ostaa ennalta päättämälläni summalla. Mielestäni tällainen kylmähermoinen ja ennalta määritetty strategia toimii parhaiten romahduksissa. Tällä tavoin saa pidettyä tunteet kurissa. 

Vuonna 2018 joulukuussa opin, että pohjilta voidaan nousta todella nopeasti. Siksi seurasin tällä kertaa päivittäin tiiviistii markkinoiden liikkeitä. Tämä oli hyvä ratkaisu, sillä useana päivänä markkinat liikkuivat noin  10% suuntaansa.

Miksi IUSN?

Mutta miksi valitsin painottaa romahduksessa IUSN:ää (maailman pienyhtiöitä)? Syitä oli muutama. Ensinnäkin en ollut tuota ennen ostanut IUSN:ää, sillä sitä ei ollut Nordnetin kuukausisäästölistalla vielä tuolloin (nykyään on). Olin kuitenkin jo etukäteen ajatellut, että romahduksessa viimeistään haluan sitä ostaa, jotta saan salkkuuni mukaan myös maailman pienyhtiöt. Nyt omistan niitä enemmän kuin mitä strategiani (katso linkki) on. Tämän takia aion jatkossa ostaa IUSN:ää kuukausisäästöllä selkeästi vähemmän, jotta tavoiteallokaatio tulevaisuudessa asettuu oikeaksi.

Toinen syy painottaa tuota IUSN:ää oli se, että siinä päivittäiset kurssiliikkeet olivat suuremmat kuin esim EUNL:ssä. Lisäksi IUSN oli muutamana aiempana vuotena tuottanut esimerkiksi EUNL:ää huonommin ja sen p/e (hinta suhteessa tulokseen) oli pienempi. 

Jälkifiilikset ostoista?

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen kurssiromahduksen aikaisiin ostoihini. Käteispositioni on tällä hetkellä lähes 10 000e, joten vielä on hieman paukkuja jäljellä, jos tullaan vielä kunnolla alas. Mielelläni kuitenkin pidän tililläni vähintään 5000e puskurin. Mutta mitä kovempi kurssiromahdus tulee (jos tulee), sitä pienemmällä käteispuskurilla olen valmis elämään. 

En usko ajoittamiseen, mutta emotionaalisista syistä en ole vielä valmis tekemään ylimääräisiä ostoja näillä hinnoin. Eli tällä hetkellä normaalit 700e kuukausiostokset rullaavat ja se saa riittää. 

Mikä on markkinanäkemykseni nyt?

Markkinanäkemykseni on, että kurssit saattavat hyvinkin vielä nousta paljonkin ja seuraavaa kurssiromahdusta voidaan joutua odottamaan vielä pitkäänkin. Suurimmat syyt tähän ovat nollakorkomaailma ja keskuspankkien aivan käsittämätön pörssikurssien tukeminen. Keskuspankit ovat jo kymmenen vuoden ajan tukeneet kursseja, mikä on ollut eduksi niille, joilla on jo ollut hyvin rahaa pörssissä. Sen sijaan nuoret sijoittajat saavat kärsiä näistä tukitoimista. Nuorille olisi eduksi, jos kurssit romahtaisivat kunnolla, sillä sitten nuoretkin saisivat ostettua osakkeita, joiden tuleva tuotto-odotus olisi hyvä. Nyt saatetaan joutua tyytymään masentaviin tuotto-odotuksiin seuraavat vuodet tai jopa vuosikymmenet.

Vaikka minulla markkinanäkemys onkin, saattaa se olla aivan väärä. Onneksi minun ei tarvitse välittää siitä, sillä automatisoitu kuukausittainen indeksisijoittaminen antaa minulle joka tapauksessa markkinoiden keskimääräisen tuoton (miinus kulut). Nukun siis yöni rauhassa.

Mikä on tavoitteeni sijoittamisessa?

Täältä voit käydä lukemassa sijoitusstrategiastani ja sijoitusfilosofiastani: Linkki.

On juhannusyö ja kello näyttää puolta yhtä. Perheeni on jo nukkumassa ja itse istun asuntoni parvekkeella nauttien kesäyön lämmöstä. Olen yöihminen ja tykkään pohdiskella asioita öisin. Öisin tuntuu, että aika on pysähtynyt ja ymmärrän elämää paremmin. Nytkin huomaan pohdiskelevani elämääni, sijoittamista ja tavoitteitani. Päätän selventää ajatukseni ”paperille”. Charlie Mungerin sanoin: ”what you shout out, you pound in!”. Pitää siis olla nyt tarkkana, mitä ”huudan” ulos.  

Tämä on ehkäpä tärkein kysymys, jota jokaisen sijoittajan olisi hyvä perusteellisesti pohtia: miksi sijoitan?Perheenjäseneni ja ystäväni tietävät, että sijoitan. Kaikille en ole kuitenkaan kertonut, mitä tarkalleen ottaen tavoittelen sijoittamisellani. Syyt tähän ovat moninaiset, yhden ollessa se, että raha on Suomessa yhä hieman tabu aihe.  

Olen jo blogissani maininnut, että tavoittelen taloudellista riippumattomuutta. Termi ”taloudellinen riippumattomuus” kuulostaa hienolta ja varmasti monen korvaan täydeltä utopialta. Käytän kuitenkin tuota termiä, koska se on nykyään monelle tuttu ja se suuntaa antavasti kertoo, mistä on kyse. Mutta anna kun selitän tarkemmin, mitä se merkitsee minulle.

Olen luonteeltani ihminen, jota ei hirveästi kiinnosta ulkokohtaiset statussymbolit, kuten hienot autot, merkkikellot tai iso uusi omakotitalo. Arvoasteikossani ovat korkealla terveys, perhe/läheiset ihmissuhteet ja harrastukset. Onnekseni teen myöskin työtä, jonka koen aidosti arvokkaaksi yhteiskunnalle, vaikka rahallinen korvaus ei päätä huimaa. Näiden lisäksi arvostan valinnanvapautta elämässäni todella korkealle.  En tiedä syytä tälle. Olen luonteeltani ehkä keskivertoa stressiherkempi, joten sillä saattaa olla vaikutusta asiaan.  

Myös lapsuuden kokemukseni rahasta ja työstä varmasti hieman vaikuttavat asiaan. Ajattelin jo lapsena, että aikuisten elämä vaikuttaa stressaavalta ja ns. oravanpyörältä eli loputtomalta kilpajuoksulta aikaa vastaan ilman vapautta tehdä radikaaleja muutoksia omaan elämään. Jostakin syystä olen aina ollut myöskin säästeliäs. Kuluttaminen on vain aina tuntunut hieman pahalta, kun taas säästäminen on ollut koukuttavaa. Tästä toimintatavasta joudun opettelemaan itseni vielä jossain vaiheessa ulos.

Olen samaa mieltä Pete Adeneyn kanssa työstä: ”work is better when you don’t need the money”. Vaikka oma työni onkin merkityksellistä, on se liian usein hyvin stressaavaa ja voimia verottavaa. Monesti työpäivän jälkeen olen niin väsynyt, että loppupäivä menee palautumiseen ja harrastuksiinkaan ei välttämättä aina jaksa lähteä. Ajatus siitä, että yhtä kovaa tahtia pitäisi jaksaa seuraavat kolmekymmentä vuotta, tuntuu ahdistavalta. Meillä kaikilla on vain yksi ainutkertainen elämä, joten olisi mahtavaa elää se niin, ettei kuoleman lähestyessä tuntuisi siltä, että olisi pitänyt elää toisin.  

Haluaisin siis elää elämäni niin, että minulla olisi vapauksia tehdä muutoksia elämääni ilman, että ne kaatuvat rahan puutteeseen. Haluan, että elämäni pienet ja suuret valinnat ovat mahdollisimman vähän riippuvaisia taloudellisesta tilanteestani (täten termi ”taloudellinen riippumattomuus”). On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että aivan kuten lapsikaan ei yhdessä yössä muutu aikuiseksi, ei myöskään voida sanoa, milloin henkilö muuttuu taloudellisesti riippuvasta riippumattomaksi. Kyse on pikkuhiljaa tapahtuvasta muutoksesta. Esimerkiksi oma 52 000e sijoitussalkkuni ja 10 000e käteispositioni antaa jo melko paljon liikkumavaraa. Esimerkiksi 5% keskimääräinen inflaatiokorjattu vuosituotto tarkoittaa 2500e vuosituottoa. Tämän hetken kuukausittaisilla kuluillani voisin elää sillä lähes 2 kuukautta. Voisin siis jatkossa vuosittain pitää 1-2kk ylimääräistä lomaa ilman, että pääomani pitkässä juoksussa välttämättä (juurikaan) vähenisi.

 

Olen siis jo nyt tyytyväinen tilanteeseeni ja minulla on siitä kiitollinen olo. Tiedän, että olen maailman mittakaavassa todella onnekas ja tuuria on ollut paljon matkassa, että olen päässyt tähän tilanteeseen.

Omalta osaltani sijoittamisessa on siis kyse vapauden tunteesta. Mikäli en ole tyytyväinen elämääni, voin tulevaisuudessa vuosi vuodelta yhä vähemmän syyttää asiasta muita (taloudellista tilannettani, pomoani, huonoa palkkaa, yhteiskuntaa, poliitikkoja jne) vaan syyllinen löytyy yhä useammin peilistä. Kun sinulla on rahaa, olet myös kykenevämpi muuttamaan elämäsi suuntaa. Uskon myös, että ihminen on onnellisempi, jos ajattelee, että onnellisuus on itsestä kiinni. Pitää ottaa itse vastuu elämästään.

Koska taloudellinen riippumattomuus on jatkumo, en osaa sanoa, mikä rahasumma on kohdallani ”tarpeeksi”. Sijoitukseni antavat tulevaisuudessa mahdollisuuden esimerkiksi tehdä lyhyempää työpäivää, ottaa palkattomia lomia, vaihtaa alaa taikka työpaikkaa, opiskella uusi ammatti, matkustella useammin tai jättäytyä ”omalle eläkkeelle” varsinaista eläkeikää aiemmin. 

Olen akateemisesti kouluttautunut duunariperheen lapsi. Lapsuudessani minulle ei kerrottu sijoittamisesta ja rivien välistä sain sellaisen kuvan asiasta, että siinä todennäköisesti häviää kaikki rahansa. Olen onnellinen, että voin kasvattaa tyttäreni ymmärtämään raha-asioita paremmin. Voin muuttaa ”sukuni henkistä perintöä” ja tarjota tyttärelleni maailmankatsomuksen, jossa hän on ”kuskin paikalla” ja maailma mahdollisuuksia täynnä. 

Ymmärsin ottaa sijoittamisesta selvää vasta oltuani opintojeni jälkeen jo jonkin aikaa työelämässä. Itse asiassa taisin sattumalta lukea erään keskusteluforumin viestiketjua sijoittamisesta ja vähitellen aloin ymmärtämään asioita. Varsinaisen sijoittamisen aloitin hieman yli 5v sitten. Merkittävää rahallista avustusta en myöskään ole saanut vanhemmiltani tai sukulaisiltani. Olen nyt 37-vuotias, joten moni saattaisi ajatella, ettei näin vanhana voi 40 000e bruttotuloilla saavuttaa taloudellista riippumattomuutta.  

Otetaan hypoteettinen tilanne. Jos minulla on nykyrahan arvossa mitattuna 200 000e sijoitussalkku 23v kuluttua, jolloin olen 60v, niin voinko esimerkiksi jättäytyä töistä pois ja elellä rahoillani kunnes pääsen eläkkeelle 67-vuotiaana? Entä jos eläkeikää nostetaan 70-vuoteen? Olen vakuuttunut, että molemmissa tapauksissa 200 000e salkku riittää vuosikymmenen ajan elämiskuluihini. Tuo 200 000e salkku pitäisi olla helppo saavuttaa, mikäli ei tule kovin suuria ikäviä yllätyksiä matkan varrella vastaan. Eri asia on, haluanko lopettaa työt kokonaan. Pidän työstäni, varsinkin jos saan tehdä sitä määrällisesti sen verran, että aikaa ja energiaa riittää paljon muihinkin itselleni tärkeisiin asioihin. Omalla alallani on helppo tehdä keikkatöitä, joten tämä on yksi vaihtoehto tulevaisuudessa. Myös lyhennetyt työpäivät vakinaisessa työsuhteessa onnistunevat.  

En myöskään usko, että kykenisin täysin ”eläköitymään”. Mielelläni teen edes hieman töitä. Vaimoni sanoo usein, että minulla menee helposti asiat ”överiksi”. Se on totta. Aina pitää olla joku projekti meneillään ja tykkään vetää täysillä. En kuitenkaan pidä siitä, että on useita projekteja päällä samaan aikaan vaan mielelläni keskittyisin yhteen asiaan kunnolla. Elämä on mukavampaa kun uppoutuu asioihin kokonaan ja välillä hakee rajojaan. Huomaan, että eri aikakausina tämä ”överiksi” vetämisen kohde on vaihdellut. Usein se on ollut jokin liikuntaharrastus, välillä sijoittamisen opiskelu, työ taikka opinnot. Vaimoni on pariinkin otteeseen puolitosissaan todennut, että ”onkohan sussa vähän aspergerin syndroomaan viittaavia piirteitä”. Enpä tiedä, tykkään vain kun voin rauhassa oppia uutta, kehittyä ja hakea rajojani aina yhdessä asiassa kerrallaan. En siis usko, että aivan heti olen täysin laakereilleni heittäytymässä. 

Saattaahan käydä niinkin, että jo vaikka 10v päästä olen kyllästynyt odottelemaan ja vähennän työn tekoa tavalla taikka toisella. Mitään en ole lyönyt vielä lukkoon, sillä aina voi elämästä oppia jotain uutta ja vaihtaa suuntaa. Vanilla Sky -leffan kohtauksia ulkomuistista lainatakseni: 

”Every passing minute is another chance to turn it all around...”

”...What is any life, if not the pursuit of a dream... Roam free, David! Most of us live our whole lives without any real adventure to call our own”.

 

Mitä mieltä sinä olet? Miksi sinä sijoitat ja mikä on sinun unelmasi? Mielelläni otan vastaan kommentteja teiltä lukijoilta. 

Tuloni ja menoni menneiltä vuosilta

Tällä kertaa hieman kevyempi blogipostaus. Olen pitänyt kirjaa tuloistani ja menoistani yli kolmen vuoden ajan. Listaan ne nyt tänne  blogiin talteen.

Vuosi 2017

Vuonna 2017 tein ensi kertaa päätyöni lisäksi myös sivutyötä. 

Päätyön bruttotulot: 38 651e

Sivutyön bruttotulot: 10 482e

Bruttotulot yhteensä: 49 133e

Kulut noin 13 200 eli 1100e/kk

Vuoden viimeisenä päivänä oli pankkitileillä rahaa 21 700e ja rahastosijoituksissa ja ETF:ssä yht. 8060e.

Vuosi 2018

Bruttotulot päätyöstä: 39 773e

Bruttotulot sivutyöstä: 9932

Bruttotulot yhteensä: 49 705

Kulut noin 1020 e/kk ja tämän lisäksi maksoin loput asuntolainasta pois (14 000e).

Vuoden viimeisenä päivänä oli rahastosijoituksissa ja ETF:ssä yhteensä 15 850e. Pankkitilitiedot puuttuvat.

Vuosi 2019

Päätyön bruttotulot: 40 285e

Sivutyön bruttotulot: 2786e

Bruttotulot yhteensä 43 071e

Kulut noin 13 750e  eli 1146 e/kk

Vuoden viimeisenä päivänä oli rahastosijoituksissa ja ETF:ssä yhteensä 33 500e ja pankkitileillä 24 000e.

Vuosi 2020

Tänä vuonna olen tehnyt vain päätyötäni, joten tulot tulevat olemaan tänä vuonna noin 40 000e. Kulut ovat nykyään myös hieman korkeammat (noin 1400e/kk), mutta niistä kerron tuonnempana tarkemmin.

Vuosina 2017 ja 2018 tein paljon töitä, sillä halusin saada sijoituksilleni kunnon alkupääoman. Olin kuitenkin liian varovainen kuukausittaisissa sijoituksissani ja pidin liikaa rahaa tilillä odottaessani pörssikurssien laskua. Vuonna 2018 maksoin myös asuntolainani loppuosan pois (14 000e), mikä näin jälkikäteen ajateltua oli hölmöä, sillä tiedossa oli jo silloin, että korot tulisivat vielä pitkään olemaan matalat. Toisaalta tuon kuitattuani sain pienennettyä tuon lainanlyhennyksen verran kuukausittaisia juoksevia kulujani, joten säästöprosentti oli helppo pitää hyvänä. Vuosina 2019-2020 uskalsin vihdoin lapata kunnolla rahaa sijoituksiin. 

Tällä hetkellä indeksisijoitusten arvo on noin 52 000e. Nyt alan olla siinä pisteessä, että isohkotkaan kuukausittaiset lisäsijoitukset eivät hirveästi lisää pääoman kasvua kuukausittaisella tasolla, vaan yhä enenevissä määrin pääoman koko heittelee kurssiheilunnan mukana.

Kuinka paljon osakkeet tuottavat?

Usein kuulee sanottavan, että osakkeet tuottavat 7-9% vuodessa ja myös kymmenen prosentin tuotoista monesti puhutaan. Mutta harvemmin noissa yhteyksissä esimerkiksi mainitaan saako tuon tuoton ennen vai jälkeen inflaation. Usein myös mainoksissa käytettävissä tuottoprosenteissa tuotot on otettu USA:n osakemarkkinoilta, joka on viimeisen sadan vuoden aikana tuottanut todella hyvin. Mutta millaista tuottoa indeksisijoittaja voi odottaa tästä eteenpäin globaaleilta osakemarkkinoilta inflaation jälkeen?

Alla on kaavio siitä, mitä eri maiden osakemarkkinat ovat keskimäärin vuosittain tuottaneet inflaation jälkeen vuosien 1900-2016 välisenä aikana. Tulokset perustuvat seuraavaan tutkimukseen: Dimson, Elroy, Paul Marsh and Mike Staunton (2016), ”Long-Term Asset Returns”. 

Alkuperäinen kuva löytyy täältä:

https://www.sr-sv.com/lessons-from-long-term-global-equity-performance/

Tutkimuksessa tutkittiin 21 maan tuottohistorioita 116 vuoden ajalta. Lisäksi laskettiin erikseen tuotot Euroopan (Eur), maailman ilman Yhdysvaltoja (WxU) sekä koko maailman (Wld) markkinoiden osalta. Siniset pylväät kuvaavat osakemarkkinoiden ja keltaiset pylväät korkomarkkinoiden tuottoja. Tuohon ajanjaksoon mahtuu muun muassa espanjantauti, vuoden 1929 pörssiromahdus, molemmat maailmansodat, kylmä sota, IT-kuplan puhkeaminen sekä finanssikriisi. Silti kaikkien maiden osakemarkkinoiden keskimääräinen vuosittainen tuotto oli positiivisen. Parhaiten tuottivat Etelä-Afrikan, Australian ja USA:n osakemarkkinat ja heikoiten Itävalta ja Italia. 

Keskimäärin maailman (Wld) osakemarkkinoiden vuosittainen tuotto oli 5% ja korkomarkkinoiden tuotto 1,8%. Osakkeiden riskipreemio oli siis 5% - 1,8% = 3,2%. Eli osakkeet tuottivat vuosittain keskimäärin 3,2% korkoja paremmin. Tämä on loogista sillä osakkeissa on suurempi lyhyen ajan arvonvaihtelu kuin koroissa, joten tuottovaadekin asettuu korkeammalle.

Mielenkiintoinen kysymys on, että mitä tapahtuu jatkossa osakemarkkinoiden tuotoille nykyisessä korkomarkkinatilanteessa. Korot ovat olleet monta vuotta nollissa ja tällä hetkellä näyttää siltä, ettei korkomarkkinoilta saa juuri mitään tuottoja vuosikausiin. Koska osakkeiden riskipreemio on historiallisesti ollut 3,2%, niin tarkoittaako tämä sitä että lähivuosina tai jopa vuosikymmeninä osakkeiden tuotto-odotus on tuon 3,2% luokkaa?

Itse olen asennoitunut siihen, että tulevien vuosien osakemarkkinoiden tuotot tulevat olemaan historiaan verrattuna keskimääräistä huonommat. Mutta kun sijoitan kustannustehokkaisiin globaalisti hajautettuihin indeksiosuusrahastoihin eli ETF:n, tiedän että saan suunnilleen sen tuoton, mitä maailman osakemarkkinat keskimäärin tuottavat. Niin kauan kuin globaali talous kasvaa, on maailman osakemarkkinoilta odotettavissa positiivista tuottoa pitkällä aikavälillä. 

Kaaviosta huomaa myös sen, että osakemarkkinoiden tuotoissa on melko suuria maakohtaisia eroja. USA on tuottanut tuona aikana keskimäärin 6,4% vuodessa eli 1,4% enemmän kuin koko maailma keskimäärin. Tuo USA:n ylivoima ei kuitenkaan välttämättä jatku enää tulevaisuudessa. Tuota USA:n osakemarkkinoiden tuottohistoriaa käyttävät kuitenkin mainosmiehet usein harhaanjohtavasti niin, että se yleistetään koskemaan kaikkien osakemarkkinoiden tuotto-odotusta. 

Mikäli haluat nähdä, mitä USA:n S&P 500 -indeksi on tuottanut eri aikakausina (alkaen vuodesta 1871) alla olevasta linkistä löytyy siihen hyvä laskuri (kannattaa täpätä kohtaa ”adjust for inflation” niin laskuri näyttää inflaatiokorjatut vuosituotot valitsemallesi ajanjaksolle):

http://www.moneychimp.com/features/market_cagr.htm

Summa summarum: globaalisti osakemarkkinat ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä noin 5% vuodessa. Aika näyttää päästäänkö samoihin tuottoihin tulevina vuosikymmeninä.

Blogin avaus

Vuonna 2019 kohtalo pisti toden teolla miettimään omaa kuolevaisuuttani. Terveydentilan nopea heikentyminen pakotti pohtimaan elämää monelta eri kantilta. Mikä on elämässä tärkeää? Mitä haluan loppuelämältäni? Tuliko elämä elettyä niin, että voin olla siihen tyytyväinen? 

Nyt, kun terveydentilani on vihdoin parempi, heräsi ajatus blogin kirjoittamisesta. Olen viime vuodet intohimoisesti ottanut selvää sijoittamisesta ja kaikista taloudelliseen riippumattomuuteen liittyvistä asioista. Suurin syy tämän blogin kirjoittamiseen on, että haluan jättää tyttärelleni hyviä neuvoja, miten hoitaa talousasiat, mikäli minä en olisi syystä taikka toisesta tulevaisuudessa niistä kertomassa. Nyt hän on vielä niin pieni, ettei talousasioista vielä mitään ymmärrä. Lisäksi haluan tämän blogin muodossa antaa muutoinkin tyttärelleni hyvät eväät parempaan elämään. 

Ajatuksenani on myös, että tämän blogin avulla dokumentoin matkaani kohti taloudellista riippumattomuutta. Matkan varrella sattuu paljon yllättäviä asioita, joten haluan käyttää tätä blogia alustana, jossa voin pohtia erilaisia taloudellisia päätöksiä ja palata niihin, jos jokin päätös myöhemmin jää vaivaamaan. Tarkoituksena olisi myös päiväkirjanomaisesti selkeyttää omaa sijoitus- ja elämänfilosofiaani.

Tätä kirjoittaessani takanani on reilun viiden vuoden mittainen sijoitustaipale. Indeksirahastoissa ja ETF:ssä minulla on tällä hetkellä noin 51 000e, josta suurin osa Nordnetissa. Jatkossa aion sijoittaa lähinnä vain Nordnetin kautta. Ensimmäiset vuodet sijoitin melko maltillisesti, sillä ajattelin, että pörssiromahdus on aivan nurkan takana. Odotin romahdusta kuin kuuta nousevaa, vaikka tiesinkin, että markkinoita on lähes mahdoton ajoittaa. Nyt vuosien 2019-2020 aikana olen uskaltanut sijoittaa isommilla kuukausittaisilla summilla ja koronan aiheuttaman kurssiromahduksen sain melko hyvin hyödynnettyä tekemällä tiuhaan tahtiin lisäostoksia. Tilillä on vielä 10 000e. Mikäli kurssit vielä kunnolla laskevat, saatan sijoittaa osan noista rahoista pörssiin. Muutoin sijoitan kuukausittain palkastani Nordnetin kuukausisäästöohjelmalla noin 700e/kk ETF:n.

Jatkossa ajatuksena on sijoittaa seuraaviin ETF:n näillä painotuksin:

EUNL (kehittynyt maailma isot yhtiöt) 65%

IS3N (kehittyvä maailma) 20%

IUSN (maailman pienyhtiöt) 15%

Tavoitteena on taloudellinen riippumattomuus joskus tulevaisuudessa. Eläkeikään on vielä matkaa kolmisenkymmentä vuotta, enkä halua jättää tulevaisuuttani Suomen hataran eläkejärjestelmän varaan. Parempi siis ottaa kohtalo omiin käsiin. En kuitenkaan usko, että taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen tekisi minusta paljoa onnellisempaa ihmistä. Parasta siis nauttia matkasta ja samalla elää täysipainoista elämää.