Lokakuu 2023

 

         

”Enjoy life. There is plenty of time to be dead.”

 - Hans Christian Andersen

Lokakuun nettotulot: 2340€ (Note to Self: Älä koskaan äänestä Kokoomusta.)

Menot: 860€

SÄÄSTÖÖN: 2340€ - 860€ = 1480€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 1480€ : 2340€ = 63%

Osakemarkkinoille: noin 640€

Varat:

Käteinen: 10200€

Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 118 600€

Salkun koko 8,2 kertaa elämisen vuosikulut.

Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 128 800€

Mietteitä: 

Köyhdyin tässä kuussa 4500€ verran, vaikka kulutin vain 860€ ja säästöprosentti oli 63. Rankkaa on tämä osakesijoittaminen. Tämä oli päiväni murmelina -kuukausi. Kaikki viikot olivat hyvin samankaltaisia keskenään. Monotonista elämää. 

Bastardoitu ACWI

ACWI sisältää World- ja Emerging Markets -indeksit. Yhteensä ACWI kattaa 47 maata.

World (DM = Developed Markets) sisältää 23 kehittynyttä maata:

Itävalta, Belgia,Tanska, Ruotsi, Suomi, Norja, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Alankomaat, Portugali, Espanja, Sveitsi, Iso-Britannia, Australia, Kanada, Hong Kong, Israel, Japani, Uusi-Seelanti, Singapore ja Yhdysvallat. Sinisellä on merkitty eurooppalaiset maat. 

Emerging Markets (EM = Emerging Markets) sisättää 24 kehittyvää maata:

Brasilia, Chile, Kiina, Tšekki, Kolumbia, Egypti, Kreikka, Unkari, Intia, Indonesia, Etelä-Korea, Kuwait, Malesia, Meksiko, Peru, Filippiinien, Puola, Qatar, Saudi-Arabia, Etelä-Afrikka, Taiwan, Thaimaa, Turkki ja Arabiemiirikunnat. Venäjä pudotettiin viime vuonna Ukrainan sodan takia koko indeksistä pois.

Yhdysvaltojen paino on tällä hetkellä World-indeksissä 69,7% ja ACWI:ssa 62,3%:

https://marketcaps.site/

Itseäni USA:n ja etenkin dollarialtistuksen suuri paino ACWI:ssa on jo pitkään häirinnyt. Valuuttariski on tutkimusten mukaan (tutkittu historiallisia tuottoja) osakesijoittamisessa pieni yli 4 vuoden aikajänteellä, mutta suuri lyhyellä aikajänteellä. Siksi itse haluan salkkuuni noin 5v kokoisen puskurin eli 5v kokoisen allokaatioon ETF:iin, joissa valuuttariskiä ei niinkään ole (Suomi ja Eurooppa).

Alla pieni katsaus muutamiin ETF:iin.

MSCI:n Eurooppa-indeksi (esim. EUNK-ETF) sisältää 15 maata, joten siihen sijoittamalla sijoittaa 15/47 ACWI:n sisältämästä maasta. Euroopan paino on tällä hetkellä 15,7% ACWI:sta. World-indeksisssä on yhteensä 23 maata, joten Eurooppa kattaa 15/23 siitä. Euroopan ulkopuolisia kehittyneitä maita ovat Australia, Kanada, Hong Kong, Israel, Japani, Uusi-Seelanti, Singapore ja Yhdysvallat (8kpl). 

Mikäli sijoittaa Eurooppa (EUNK) + USA (SXR8) -komboon, kattaa se 78% ACWI:n koko markkinasta ja 16/47 maasta (ja 87,3% World-indeksistä).

Jos sijoittaa Eurooppaan (EUNK) + USA:n (SXR8) + EM:n (IS3N), kattaa se noin 88,7% koko ACWI:sta. Jos tähän lisää vielä Japanin (EUNN), kattaa salkku jo 94,2% ACWI:sta. Tällöin salkusta jää puuttumaan kuusi maata: Australia, Kanada, Hong Kong, Israel, Uusi-Seelanti ja Singapore. Niiden yhteenlaskettu paino ACWI:sta on noin 5,8%. 

Toisin sanoen neljään ETF:n (EUNK + SXR8 + IS3N + EUNN) sijoittamalla saa katettua ACWI:sta 94,2%.

Kuinka usein kehittyneisiin markkinoihin (DM) nousee uusia maita? Jos katsoo viimeisiä vuosikymmeniä, on se erittäin harvinaista. Sen sijaan kehittyviin markkinoihin (EM) saattaa silloin tällöin nousta uusia maita mukaan tai niitä saattaa tippua sieltä pois, kuten kävi viime vuonna Venäjälle.

Jos siis ei koe ongelmaksi, että salkusta puuttuu yllä mainitsemani kuusi maata, voi salkun koota esimerkiksi näin:

EUNK 35% + SXR8 45% + IS3N 15% + EUNN 5% 

Tuossa Yhdysvaltojen paino on rajattu 45 prosenttiin ja Euroopan painoa on nostettu noin 20%-yksiköllä. Myös kehittyvät maat ovat pienessä ylipainossa. Kokonaisuudessaan salkku sisältää ACWI:a tasaisemmilla painoilla eri maita. Esimerkiksi EUNK:ssa suurimmalla painolla (23,6%) oleva Iso-Britannia on tuossa salkussa noin 8% painolla.

Jos kuitenkin haluaa kaikki 47 maata salkkunsa, voi USA:n painoa laskea esimerkiksi näin:

EUNL 50% + EUNK 30% + IS3N 15% + EUNN 5%

Tuossa on USA:n paino noin 35% (0,5 x 69,7%), Euroopan paino noin 38% ja kehittyvät markkinat pienessä ylipainossa. Kaikkien kehittyneiden markkinoiden maiden paino on puolitettu, paitsi eurooppalaisten maiden. Näitä puolitetulla painolla olevia maita on yhteensä 7kpl.

Mikäli haluaa vieläkin yksinkertaisemman salkun, jossa USA:n painoa on rajattu, voi sen tehdä esimerkiksi näin:

ACWI (IUSQ-ETF) 70% + EUNK 30%

Tuossa on USA:n paino noin 44% (0,7 x 62,3% = 43,6%) ja Euroopan paino noin 41%. Kaikki Euroopan ulkopuoliset maat ovat 0,7 x painolla, myös kehittyvien markkinoiden maat. Mikäli haluaa kehittyvien maiden osuuden lähelle markkinapainoa, saa sen esimerkiksi näin:

ACWI (IUSQ) 70% + EUNK 25% + IS3N 5%

Tuossa on USA 44%, Eurooppa 36% ja kehittyvät markkinat noin 12,5%.

Mikäli ACWI ei sellaisenaan kelpaa, on monia keinoja luoda oma bastardoitu versio ACWI:sta. Siitä vain sorvaamaan, jos huvittaa.

Piheys on sup€rvoima

En ymmärrä keskiluokkaisia ihmisiä, jotka kuluttavat paljon rahaa. Itse pyrin olla kuluttamatta mihinkään, sillä aika, valinnanvapaus ja elinvoima ovat ihmisen arvokkaimmat omistukset materian sijaan.

Tässä esimerkkejä mielestäni täysin järjettömistä kulutuskohteista:

1. Ulkona syöminen. Itse syön ravintoloissa vain perheeni kanssa, jotta perhesopu säilyisi. Täysin järjetöntä toimintaa se silti on. Yksin en ikinä kävisi ulkona syömässä. 

2. Tupakointi. Sanomattakin selvää.

3. Autot. Aivan järkyttävä kuluerä. Ajan itse halvoilla romuilla. Kannattaa elää ilman autoa, jos vain mahdollista.

4. Asunto. Moni laittaa hervottomia summia asumiseen. Itsellänikin on asunto, mutta vain siksi, että perhesopu säilyisi. Muutoin keksisin halvemman tavan asua, esimerkiksi pakussa. Mielestäni suomalaistenkin tulisi asua kuten osa ihmisistä Intiassa, eli koko suku parinkymmenen neliön kämpissä. Jäisi paljon rahaa osakemarkkinoille sijoitettavaksi. 

5. Ulkona kahvittelu. Tulee paljon halvemmaksi keittää itse omat kahvit. Eikä kahvin yhteydessä ole mitään järkeä syödä pullaa tai muita herkkuja.

6. Viihde-elektroniikka. Täysin turha kuluerä. 

7. Suoratoistopalvelut, lehdet ja kirjat. Kirjoja voi lainata kirjastosta ilmaiseksi. Suoratoistopalvelut ovat pullamössösukupolven kallis turhake, joka tekee selkärangasta löysän.

8. Vaatteet. Eipä niitä juuri tarvita. Samoissa vaatteissa voi kulkea päivästä toiseen. Joka päivälle ei tarvitse erilaista paitaa jne. Merkkivaatteet ovat vapauden este, joten niitä välttelen kuin vauvakuumeinen sinkkunainen kortsuja.

9. Puhelimet. Miksi luurista pitäisi maksaa 200€ enempää? Ei heikosta itsetunnosta määräänsä enempää kannata maksaa.

10. Karkit, limsat ja muut roskaruuat. Ovathan ne maultaan hyviä, mutta myös oiva keino kerätä läskiä ja heikentää merkittävästi omaa terveyttä. Onko liikaa vaadittu, että kävelet kauppareissuilla karkkihyllyjen ohi pysähtymättä? Entä kuka pakottaa astumaan mäkkärin kynnyksen yli? Kalliiksi tulee myös kansanterveyden näkökulmasta.

11. Hedelmäpelit. Lisävero tyhmimmälle kansanosalle.

Mihin itse sitten kulutan?

1. Asumiseen kuluu melko paljon rahaa.

2. Pakolliset autoilut/liikkuminen.

3. Ruoka. En kuitenkaan ostele herkkuja. 

4. Lapseen: vakuutus, ruuat, lääkkeet, harrastukset, vaatteet, lahjat jne.

5. Noin kerran vuodessa alkoholiin. Koskenkorva on melko edullinen valinta. Toistuva tissuttelu on kallista eikä sillä saa edes päätä sekaisin.

6. Bodailu. Tähän uppoaa verrattain paljon rahaa, mutta fyysinen terveys ja ulkonäkö ovat tärkeitä asioita. Saattaa jopa saada lisää terveitä elinvuosia. 

7. Elokuvateattereihin. Käyn 0-4 kertaa vuodessa elokuvissa. Monesti on ollut hintansa arvoinen kokemus.

8. Reissuja, matkoja ja retkiä perheen kanssa, jotta perhesopu säilyisi. Jos olisin sinkku, en vastaavia tekisi.

9. Vuosipäiviin, jotta vaimo pysyy tyytyväisenä.

10. Laskut ja vakuutukset: sähkölaskut, puhelinlaskut jne.

11. ACWI IMIin. Paljon tulee osteltua ETF:iä eli vapauden yksiköitä. Salkkua, jossa on useita hyviä ETF:iä, on rentouttavaa katsella. 

Ilman piheyttä harva Suomessa vaurastuu. Jos haluat pysyä köyhänä palkkatyön orjana, kannattanee siis sanoa ei piheydelle. Itselläni ei ole ollut moiseen luksukseen ikinä varaa. Tuskinpa on jatkossakaan. Onneksi en ole koskaan tykännyt tuhlata rahaa, joten en juurikaan stressaa siitä, että tulevaisuudessa muuttuisin tuhlaajaksi.

Kulutusvimmaiset narsistit ovat pilanneet pihien ihmisten maineen. Oikeasti piheys on hyve. Ilmasto ja luonto kiittää, kun kulutamme vähemmän. Samalla se on lyhyin tie vapauteen.