AVWS:n siivillä vapauteen

 

”The worst thing I can be is the same as everybody else. I hate that.”

-Arnold

Salkkuni on jonkin verran yli 300 000€. Se on hyvä alku, mutta valitettavasti sillä ei Suomessa saa vapautta. Olen kuitenkin tuon avulla varmistanut lapselleni vapaamman elämän, mistä koen kiitollisuutta. Mutta entäpä nyt? Mikä motivoisi säästämään melko vaatimattomasta palkasta merkittävä osa kuukausittain osakemarkkinoille? Mistä saada voimia ylittämään kuiva ja paahteinen aavikko?

Voisin sijoittaa vielä lähes 20 vuotta esimerkiksi tonnin kuukaudessa (inflaatiokorjatusti) osakemarkkinoille ACWI:a mukaillen. Annualisoitu reaalituotto asettuisi todennäköisesti varmaan välille 2-4%, joten salkku olisi tuon jälkeen inflaatiokorjatusti 700 000 - 950 000€. Olisiko tuollainen salkku kuitenkaan kaiken vaivan arvoinen? Motivoisiko tuo niin paljon, että jaksaisin vuodesta toiseen painaa töitä entiseen malliin?

Toinen vaihtoehto olisi sijoittaa small cap valueen (SCV). Se on historiassa antanut pitkällä aikavälillä erinomaisia tuottoja. Monte Carlo -simulaation mukaan SCV:n annualisoitu reaalituotto asettuu 10:n ja 90:n persentiilien osalta 3,5%:n ja 15%:n välille. En aivan tuollaisiin tuottoihin luottaisi, mutta oletetaan, että reaalituotto asettuu todennäköisesti 1,5-8%:n välille. 

Salkustani SCV:n paino on noin 65 000€. Jos sijoittaisin SCV:n lähes 20v ajan tonnin kuussa inflaatiokorjatusti ja saisin 1,5-8%:n reaalituoton, olisi SCV-salkku lopussa 330 000 - 730 000€. Samalla ajanjaksolla akvia mukaileva salkkuni olisi kasvanut ehkäpä 350 000 - 500 000€ kokoiseksi. Koko salkkuni saattaisi siis olla tuolloin  680 000 - 1 230 000€. Minulla olisi siis melko hyvä todennäköisyys rikkoa reaalisesti miljoonan rajapyykki alle 20 vuodessa. Voisin joko lopettaa työt useita vuosia etuajassa tai sitten downshiftata radikaalisti, ja siltikin jäisi iso potti jälkipolville.

Aionkin näillä näkymin jatkossa sijoittaa koko työurani ajan SCV:n, tarkemmin sanottuna AVWS-ETF:n. Sen avulla voi elämässäni vihdoin koittaa vapaus, onni ja hyvän elämä. 

Arnoldin kuusi sääntöä menestykseen ovat seuraavat:

1. Trust yourself 

2. Break the rules

3. Don’t be afraid to fail

4. Ignore the naysayers 

5. Work like hell

6. Give something back

Arnold on viisas mies. Kaikki yllä olevat ohjeet sopivat myös SCV-sijoittamiseen ja akvilaisuudesta irtautumiseen. Viimeinen kohta liittyy esimerkiksi perintöön. 

Nyt kun tylsä ydinsalkku on rakennettu, lähden kasvattamaan unelmasalkkua. Ja kyllähän ihmisellä tulee olla unelmia, jotta jaksaa. Tuntuu mahtavalta ajatella, että työuraa on enää enintään 20 vuotta jäljellä. Sen jälkeen voin halutessasi sanoa hyvästit hektiselle elämälle, dekadentille maailmalle ja vetäytyä pois sivistyksen parista omaan universumiini. Voin viettää viimeiset elinvuodet rauhassa ja vailla maallisia murheita ennen kuin koittaa loppumattomat päivät kuolleena. 

Voin halutessasi myös viettää viimeiset terveet vuoteni kaukomaiden lämmössä reissaillen, bodailla ulkokuntosaleilla valtamerien rannoilla ja päihtyä iltaisin kuun valossa elämästä, eksistentiaalifilosofiasta ja viinistä.

Nostan katseeni ylös iltataivaalle, kuulen seireenien laulun ja levitän siipeni…

Piru on yksityiskohdissa

Proverbs 21:5: ”The plans of the diligent lead to profit as surely as haste leads to poverty”.

Seuraavat laskelmat ovat reaalisia, joten kuukausisäästön suuruutta pitää oikeasti korottaa inflaation tahtiin. Oletan salkun reaalituotoksi 4,0% kulujen ja lähdeverojen jälkeen. Tuo 4,0% reaalituotto on vain himpun verran vähemmän kuin mitä globaali osakemarkkina on/olisi historiassa tuottanut hyvin pitkällä aikavälillä kulujen ja lähdeverojen jälkeen. Globaali osakemarkkina on historiallisesti tuottanut reaalisesti noin 5%, mutta tuo ei sisällä sijoittamisen kuluja ja (lähde)veroja.

Tarvittavan kuukausisäästön suuruus eri säästöajoilla 4,0% reaalituotolla salkun loppusumman ollessa reaalisesti 500 000€:

Säästöaika = kuukausisäästön suuruus

70 vuotta = 115€/kk

65 vuotta = 142€/kk

60 vuotta = 172€/kk

55 vuotta = 214€/kk

50 vuotta = 258€/kk

45 vuotta = 338€/kk

40 vuotta = 430€/kk

35 vuotta = 554€/kk

30 vuotta = 728€/kk

25 vuotta = 980€/kk

20 vuotta = 1370€/kk

15 vuotta = 2038€/kk

10 vuotta = 3398€/kk

Ostovoimaltaan miljoonan euron salkun saat, jos tuplaat yllä olevat kuukausisäästösummat, ja 250 000€ salkun saat, jos puolitat yllä olevat kuukausisäästösummat.

Jos siis henkilö pystyisi sijoittamaan suomalaisen mediaaninettopalkan verran kuukausittain rahaa osakemarkkinoille saaden 4,0% reaalituoton salkulleen, olisi henkilö reaalisesti puolimiljonääri alle 15 vuodessa. Jos taas salkkuun lapattaisiin rahaa lapsilisän verran (tällä hetkellä 95€/kk), täytyisi rahaa lapata osakemarkkinoille yli 70 vuoden ajan ennen kuin henkilö olisi reaalisesti puolimiljonääri. 

Kun Faijan teesit nettiin kilahtaa, Paasi eduskuntaan vilahtaa.

Markkina riepottelee sijoittajaa

Tässä kirjoituksessa havainnollistan sijoittamisen dynamiikkaa hyödyntäen historiallisia tuottoja. Dataa on vain noin 45 vuoden ajalta, mutta kyllä sekin jo riittää maistiaiseksi. Data on täältä: https://curvo.eu/backtest/en

Koska EUNL:n data ulottuu tammikuuhun 1979 saakka, päätin käyttää EUNL:ää, joka seuraa MSCI World -indeksiä eli se sijoittaa kehittyneiden markkinoiden isoihin yhtiöihin. Oletan kokonaiskuluiksi 0,6%, sillä EUNL:n kokonaiskulut ovat olleet tuota luokkaa viime vuosina sisältäen hallinnointikulun, kaupankäyntikulut sekä osinkojen lähdeverot. Oletukseni näyttää siis tältä:

Sijoitusten ajallisella painostuksella on suuri merkitys salkun kasvuun. Otetaan aikaväli tammikuu 1979 - tammikuu 2024. Tuona aikana EUNL:n reaalinen annualisoitu tuotto kulujen jälkeen oli 6,43% (käyttäen yllä kertomaani 0,6% kuluarviota). Jos sijoitti tuon 45 vuoden ajan 1000€/kk, salkku kasvoi lineaarisesti sekä logaritmisesti näin:

Huomaathan, miten salkku moninkertaistui ensimmäisinä vuosina (alempi kuva). Tämä johtui kuukausittaisista sijoituksista. Ensimmäisten vuosien markkinatuotoilla ei siis ole juuri mitään merkitystä salkun kasvua ajatellen, vaan kasvu on lähes kokonaan kuukausittain sijoitettavien summien varassa. Ajan myötä kuukausittaisen sijoituksen merkitys vähenee ja markkinatuotot alkavat näytellä isompaa osaa. Prosentuaalisilla markkinatuotoilla ei ole juuri mitään väliä niin kauan, kun markkinoilla on euromäääräisesti vaatimaton summa sijoitettuna. Prosentit alkavat purra vasta, kun salkku on iso. Kymmenen prosentin tuotto 10 000€ salkkuun on vain 1000€ mutta 100 000€ salkussa jo 10 000€. Tämän mekanismin takia palkastaan kuukausittain tasaisesti sijoittavien lopullinen salkun koko nojaa hyvin pitkälti sijoitusuran viimeisten vuosien pörssituottoihin. Toisin sanoen myö salkun kasvatusvaihe sisältää sequence of returns riskin. Salkun euromääräinen reagointi pörssituottoihin ylipainottuu siis viimeisiin vuosiin. Tätä riskiä voi pienentää sijoittamalla aggressiivisesti sijoitusuran alkupäässä. 

Yllä antamassani esimerkissä henkilö sijoitti 45 vuoden aikana 45 x 12 x 1000€ = 540 000€. Salkku kasvoi reaalisesti 1,467 miljoonaan euroon. Koska salkun kasvu nojasi sijoitusuran alkupäässä pitkälti vain kuukausittaisiin lisäsijoituksiin, jäi salkun annualisoitu tuotto koko sijoitetulle summalle reaalisesti vain 2,25 prosenttiin (vertaa sitä yllä mainitsemaani 6,43% pörssin antamaan reaalituottoon). Sama henkilö olisi siis saavuttanut tuon samaisen 1,467 miljoonan salkun 45 vuodessa sijoittamalla samaisen 540 000€ kerralla pörssiin tammikuussa 1979 ja hän olisi tarvinnut sille vain 2,25% annualisoidun reaalituoton tuon 6,43% sijaan. Vaihtoehtoisesti hän olisi voinut sijoittaa tammikuussa 1979 kertasijoituksena vain 90 000€ euroa ja kun hän olisi saanut 6,43% annualisoidun reaalituoton, olisi salkku ollut vuoden  2024 tammikuussa tuo samainen 1,467 miljoonaa euroa reaalisesti.

Jos henkilö olisikin tehnyt tammikuussa 1979 100 000€ kertasijoituksen eikä olisi tämän jälkeen enää sijoittanut euroakaan, olisi salkku kasvanut 45 vuodessa 1,632 miljoonaan euroon. Hän olisi siis lopussa ollut varakkaampi kuin 540 000€ kuukausipalkastaan tasaisesti sijoittanut henkilö. Tämä johtuu siitä, että tuo 100 000€ päätyi heti markkinoille kasvamaan 45 vuoden ajan reaalisesti 6,43% vuodessa (annualisoidusti). Salkun kasvu olisi näyttänyt tältä lineaarisesti ja logaritmisesti:

Suurin osa meistä joutuu kuitenkin sijoittamaan palkasta hitaasti rahaa markkinoille. Kuvitellaan, että henkilö olisi sijoittanut 10 vuoden ja 1 kuukauden ajan EUNL:n tasan 1000€/kk. Oletan, että henkilö aloittaa sijoittamaan tammikuussa ja lopettaa sijoittamisen 10v 1kk myöhemmin tammikuussa. Hän siis sijoittaa palkastaan markkinoille 121 000€. Hänen salkkunsa olisi eri kymmenen vuoden ajanjaksona kasvanut seuraavasti. (Alla olen listannut ensin ajanjakson, jolloin salkkua kasvatetaan, sitten salkun annualisoidun reaalituoton 0,6% kulun jälkeen ja lopuksi salkun lopullisen koon tuon ajanjakson päätteeksi. Pyöristin salkun loppusumman lähimpään tasatuhanteen.)

10v 1kk:

1979 - 1989 = 6,11% = 218 000€

1980 - 1990 = 4,47% = 187 000€

1981 - 1991 = 0,42% = 126 000€

1982 - 1992 = 1,08% = 135 000€

1983 - 1993 = 0,19% = 123 000€

1984 - 1994 = 2,88% = 160 000€

1985 - 1995 = 0,64% = 129 000€

1986 - 1996 = 1,94% = 146 000€

1987 - 1997 = 2,66% = 157 000€

1988 - 1998 = 4,70% = 191 000€

1989 - 1999 = 5,67% = 209 000€

1990 - 2000 = 8,14% = 263 000€

1991 - 2001 = 6,80% = 232 000€

1992 - 2002 = 3,79% = 175 000€

1993 - 2003 = -1,83% = 101 000€

1994 - 2004 = -0,55% = 115 000€

1995 - 2005 = -0,89% = 111 000€

1996 - 2006 = 0,42% = 126 000€

1997 - 2007 = 0,49% = 127 000€

1998 - 2008 = -1,74% = 102 000€

1999 - 2009 = -5,66% = 68 000€

2000 - 2010 = -3,01% = 89 000€

2001 - 2011 = -0,92% = 110 000€

2002 - 2012 = -0,89% = 111 000€

2003 - 2013 = 0,05% = 122 000€

2004 - 2014 = 1,04% = 134 000€

2005 - 2015 = 3,30% = 167 000€

2006 - 2016 = 2,59% = 156 000€

2007 - 2017 = 3,84% = 176 000€

2008 - 2018 = 4,42% = 186 000€

2009 - 2019 = 3,63% = 172 000€

2010 - 2020 = 4,35% = 185 000€

2011 - 2021 = 4,07% = 180 000€

2012 - 2022 = 4,84% = 193 000€

2013 - 2023 = 2,41% = 153 000€

2014 - 2024 = 2,52% = 155 000€

Tuossa siis sijoitettiin 121 000€ tasaisesti markkinoille. Heikoin tulos oli reaalisesti 68 000€. Paras tulos oli huimat 263 000€. Paras tulos oli siis lähes 3,9 kertainen heikoimpaan lopputulokseen nähden! Tuohon heikoimpaan ajanjaksoon sattui osumaan kaksi romahdusta (IT-kupla sekä finanssikriisi)! Paras tulos saatiin ajanjaksolla, jonka lopussa oli huima pörssinousu (ennen IT-kuplan poksahtamista).

Katsotaan seuraavaksi, miten salkku olisi kasvanut 20v 1kk aikana, jos olisi sijoitettu 1000€/kk eli yhteensä 241 000€.

20v 1kk:

1979 - 1999 = 4,48% = 577 000€

1980 - 2000 = 5,36% = 682 000€

1981 - 2001 = 4,62% = 593 000€

1982 - 2002 = 3,26% = 457 000€

1983 - 2003 = 0,51% = 267 000€

1984 - 2004 = 1,19% = 305 000€

1985 - 2005 = 1,03% = 296 000€

1986 - 2006 = 1,77% = 342 000€

1987 - 2007 = 1,76% = 341 000€

1988 - 2008 = 0,55% = 269 000€

1989 - 2009 = 1,36% = 315 000€

1990 - 2010 = -0,64% = 212 000€

1991 - 2011 = 0,00% = 241 000€

1992 - 2012 = -0,36% = 224 000€

1993 - 2013 = -0,11% = 236 000€

1994 - 2014 = 0,36% = 259 000€

1995 - 2015 = 1,39% = 317 000€

1996 - 2016 = 0,92% = 289 000€

1997 - 2017 = 1,44% = 320 000€

1998 - 2018 = 1,56% = 328 000€

1999 - 2019 = 1,36% = 315 000€

2000 - 2020 = 2,25% = 376 000€

2001 - 2021 = 2,49% = 393 000€

2002 - 2022 = 3,26% = 457 000€

2003 - 2023 = 2,39% = 386 000€

2004 - 2024 = 2,69% = 408 000€

Paras tulos oli 682 000€. Tuolloinkin salkku kasvoi viimeisinä vuosina paljon, koska IT-kuplaa rakennettiin. Heikoin tulos oli 212 000€. Tuossa henkilö siis sijoitti 20v aikana enemmän rahaa markkinoille kuin mitä salkun arvo lopussa oli. Tuon ajanjakson puolivälissä oli IT-kuplan romahdus sekä lopussa myös finanssikriisistä aiheutunut pörssiromahdus. Suurin salkku oli 3,2 kertaa niin suuri kuin pienin salkku (682 000€ versus 212 000€). Vaikka henkilö sijoitti jopa 20v ajan tasaisesti EUNL:n olivat erot lopputuloksissa isot. Näinkin pitkällä aikavälillä siis viimeisten vuosien kurssiliikkeet vaikuttavat yhä vahvasti lopputulokseen.

Entäpä jos olisi sijoittanut 30v 1kk ajan 1000€/kk EUNL:n? Tuolloin henkilö olisi sijoittanut 361 000€ tasaisesti markkinoille. Tässä tulokset:

30v 1kk:

1979 - 2009 = -0,03% = 358 000€

1980 - 2010 = 0,41% = 408 000€

1981 - 2011 = 0,69% = 444 000€

1982 - 2012 = 0,44% = 411 000€

1983 - 2013 = 0,60% = 431 000€

1984 - 2014 = 0,94% = 478 000€

1985 - 2015 = 1,64% = 587 000€

1986 - 2016 = 1,34% = 537 000€

1987 - 2017 = 1,63% = 585 000€

1988 - 2018 = 1,66% = 590 000€

1989 - 2019 = 1,49% = 562 000€

1990 - 2020 = 2,05% = 662 000€

1991 - 2021 = 2,06% = 665 000€

1992 - 2022 = 2,44% = 742 000€

1993 - 2023 = 1,80% = 615 000€

1994 - 2024 = 2,01% = 654 000€

Tällä aikavälillä heikoin tulos oli 358 000€. Henkilö sijoitti markkinoille 3000€ enemmän kuin mitä salkun arvo lopussa oli. Tuolla aikavälillä 1979 - 2009 sijoittaja koki kaksi isoa pörssiromahdusta sijoitusuransa loppusuoralla (alkaen vuonna 2000 ja 2008). Sijoitusuran alun noususta (vuoteen 2000 saakka) ei ollut euromääräisesti ihan hirveästi apua. Paras tulos saatiin aikavälillä 1992 - 2022 (742 000€). Tuolloin kaksi isoa pörssiromahdusta sattuivat onnekkaasti jo sijoitusuran alussa ja viimeiset 13 vuotta oli komeaa nousua. Ero suurimman ja pienimmän salkun välillä oli 2,07 kertainen. Vaikka ajanjakso oli melko pitkä, eli 30 vuotta, erot lopputuloksissa olivat mielestäni yhä melko isot. 

Katsotaan vielä 40v 1kk aikaväli. Henkilö sijoitti tasaisesti 481 000€. 

40v 1kk:

1979 - 2019 = 1,88% = 1 011 000€

1980 - 2020 = 2,14% = 1 119 000€

1981 - 2021 = 2,06% = 1 086 000€

1982 - 2022 = 2,36% = 1 219 000€

1983 - 2023 = 1,89% = 1 015 000€

1984 - 2024 = 2,08% = 1 094 000€

Tässä erilaisia 40 vuoden ajanjaksoja on vain 6kpl, joten erot lopputuloksissa ovat melko pienet. Näin pitkällä aikavälillä ensimmäisten kuuden vuoden pörssituotoilla ei ole siis lopputuloksen kannalta juurikaan väliä, koska ensimmäisten vuosien tuottoja dominoi pörssituottojen sijaan kuukausittain sijoitettavan summan suuruus (joka oli kaikissa näissä sama 1000€). Ja koska viimeiset 13 vuotta osakemarkkina on lähinnä vain noussut, ei eroa lopputuloksissa merkittävästi ole (aikavälin lopetusvuosi vaihteli vuosien 2019 ja 2024 välillä). Valitettavasti näin pienestä otannasta on siis vaikea vetää mitään suurempia johtopäätöksiä.

Entäpä jos kituuttaisi kunnolla ensimmäiset sijoitusvuodet ja lopettaisi uuden rahan sijoittamisen sitten, kun salkun koko olisi 150 000€ ja tämän jälkeen antaisi salkun kasvaa rauhassa vielä 20 vuoden ajan? Oma salkkuni on nyt hieman yli 150 000€, joten tämä kysymys kiinnostaa itseäni. Tätä strategiaa kutsutaan myös Coast Fire nimellä. 

Salkku alussa 150 000€ sijoitettuna EUNL:n. Salkun koko 20 vuoden päästä ilman ainuttakaan lisäsijoitusta matkan varrella (holdauksen aikaväli, salkun reaalituotto 0,6% kulun jälkeen sekä salkun loppusumma):

1979 - 1999 = 10,81% =  1,159 miljoonaa euroa

1980 - 2000 = 12,25% = 1,499 miljoonaa euroa

1981 - 2001 = 11,02% = 1,203 miljoonaa euroa

1982 - 2002 = 9,55% = 922 000€

1983 - 2003 = 6,22% = 499 000€

1984 - 2004 = 5,60% = 444 000€

1985 - 2005 = 4,79% = 381 000€

1986 - 2006 = 5,72% = 454 000€

1987 - 2007 = 4,92% = 391 000€

1988 - 2008 = 4,33% = 349 000€

1989 - 2009 = 0,71% = 173 000€

1990 - 2010 = 1,92% = 219 000€

1991 - 2011 = 4,18% = 339 000€

1992 - 2012 = 3,27% = 285 000€

1993 - 2013 = 3,80% = 315 000€

1994 - 2014 = 2,83% = 262 000€

1995 - 2015 = 4,96% = 393 000€

1996 - 2016 = 3,81% = 316 000€

1997 - 2017 = 3,85% = 318 000€

1998 - 2018 = 2,82% = 261 000€

1999 - 2019 = 1,98% = 222 000€

2000 - 2020 = 1,53% = 203 000€

2001 - 2021 = 1,94% = 220 000€

2002 - 2022 = 3,77% = 314 000€

2003 - 2023 = 5,53% = 438 000€

2004 - 2024 = 5,19% = 409 000€

Ero parhaan ja huonoimman lopputuloksen välillä oli 8,66 kertainen (1 499 000€ versus 173 000€)! Tuolle 1989 - 2009 aikavälille sijoittuu kaksi noin 50% romahdusta, joten se selittää erittäin heikon reaalituoton. 

Tasaisesti palkasta osakemarkkinoille säästämällä riskeeraa sen, että tuotot ovat hyvät sijoitusuran alkupäässä, jolloin niistä ei vielä juurikaan hyödy ja huonot sijoitusuran loppupäässä, jolloin ne rankaisevat sijoittajaa voimakkaasti. Rahat olisikin hyvä saada markkinoille hieman tasaisemmin, eli painottamalla rahan lappaamista osakemarkkinoille sijoitusuran alkupäässä. Kuten yllä huomaamme, myöskään Coast Fire ei välttämättä kasvata salkkua tehokkaasti 20 vuoden aikavälillä.

Mikä siis avuksi? Seuraava strategia voisi toimia paremmin: ensin kituutetaan ja kärsitään ankarasti ja lapataan rahaa mahdollisimman nopeasti markkinoille ja tämän jälkeen säästettävää kuukausisummaa aletaan pikkuhiljaa pienentämään. Rahan sijoittamista osakemarkkinoille ei kannata kuitenkaan täysin lopettaa, jotta vuosien 1989 - 2009 kaltainen toisinto ei täysin lopeta salkun kasvua. Myös maltillista velkavivun käyttöä voi harkita varsinkin sijoitusuran alkuvuosina, jos tietää, mitä tekee. Tätä en silti suosittele kenellekään. 

Sijoittamisessa vaaditaan stoalaista mielen tyyneyttä, valmiutta joustavuuteen sekä kykyä katsella elämää ylhäältä lintuperspektiivistä. Kukaan meistä ei ole voinut valita syntymävuottaan, joten sijoitustuottomme ovat valitettavasti pitkälti sattuman sanelemia. Jonkin verran sentään voimme lopputulokseen vaikuttaa älykkään sijoitusstrategian avulla.

Sijoitushorisontin vaikutus rahan ostovoiman kasvuun

Osakemarkkinat ovat globaalisti tuottaneet reaalisesti noin 5% vuodessa sitten vuoden 1900. Jos sama tahti jatkuu, saa ACWI IMI:n sijoittava salkulleen pitkällä aikavälillä noin 4,5% reaalituoton (kulut/lähdeverot syövät noin 0,5% vuodessa). Jos siis oletamme 4,5% annualisoidun reaalituoton, kuinka suureksi tänään sijoitettavan euron ostovoima kasvaa reaalisesti ajan saatossa? 

Tuolla 4,5% reaalituotolla ostovoima tuplaantuu aina 16 vuoden välein. Voit itsekin laskea, kuinka suureksi salkkusi kasvaa: 1,045 potenssiin holdauskaika vuosina. Eli esim 20v holdauksella: 1,045 ^ 20. 

Tässä ovat tulokset (holdausaika vuosina = kuinka suureksi sijoitettu euro kasvaa):

100v = 81€

95v = 65€

90v = 52€

85v = 42€

80v = 33€

75v = 27€

70v = 21€

65v = 17€

60v = 14€

55v = 11€

50v = 9€

45v = 7€

40v = 5,8€

35v = 4,6€

30v = 3,7€

25v = 3,0€

20v = 2,4€

15v = 1,9€

10v = 1,5€

5v = 1,24€

Jos siis sijoitat 10 000€ vastasyntyneelle lapsellesi, on hänellä odotusarvoisesti reaalisesti 810 000€ salkku täyttäessään 100 vuotta. Jos lapsi kuoleekin jo 80-vuotiaana, on salkku kuolinpäivänä vain 330 000€ kokoinen. Perheemme noin 300 000€ salkku kasvaisi 30 vuodessa reaalisesti tämän mukaan 1,11 miljoonaan euroon, sillä 300 000€ x 3,7 = 1 110 000€.

Itse kuitenkin oletan pessimistisesti salkkumme tuplaavan ostovoimansa noin 20 vuodessa, jolloin perheemme osakevarallisuus olisi 600 000€ ilman lisäsijoituksia. Tämä vaatisi salkulle 3,6% annualisoidun reaalituoton. Vastaavasti 40 vuoden päästä menisi 1,2 miljoonaa rikki. Miljoona menisi sen sijaan rikki reilussa 34 vuodessa.

Roope Ankka oli oikeassa todetessaan, että aika on rahaa. Toisaalta rahaa ei saa muutettua ajaksi.

Edessä toisinto vuosilta 2000-2020?

Näin unta, että kohta on edessä toisinto ajanjaksolta 2000-2020. Jos noin on, mitenköhän salkkuni käy? Selvitin asian osoitteessa: https://curvo.eu/backtest/en

Tuolle 20 vuoden ajanjaksolle osui kaksi todella isoa (globaalisti noin -50%) pörssiromahdusta. Ensimmäinen alkoi vuoden 2000 loppupuoliskolla (IT-kupla) ja toinen alkoi vuonna 2007 (finanssikriisi). Oletukseni ovat seuraavat:

Ajanjakso: Heinäkuu 2000 - Heinäkuu 2020

Aluksi kertasijoitus: 143 000€ (nykysalkkuni koko)

Kuukausisäästö: 250€/kk tuon 20 vuoden ajan eli 10% nettopalkastani

Alla on havainnollistettu, miten olisi käynyt, jos rahani olisivat olleet kaikki yhdessä ETF:ssä/indeksissä.

Salkun koko Reaalisesti heinäkuussa 2020 olisi ollut:

SPYI: 316 000€

EUNL: 276 000€

IS3N: 406 000€

IS3S: 359 000€

EUNK (Eurooppa): 208 000€

Kiina: 490 000€

SXR8 (USA:n S&P500): 380 000€

Kanada (MSCI Canada): 260 000€

Italia (FTSE MIB): 126 000€

FTSE 100: 175 000€

ZPRX: 431 000€

DAX: 244 000€

SXR7 (EMU): 209 000€

MSCI India: 487 000€

Yllä olevat luvut ovat reaalisia, eli niissä on jo huomioitu inflaation vaikutus. 

Tämä harjoitus havainnollistaa hyvin, että myös indekseillä voi päätyä hyvin erilaisiin lopputuloksiin jopa 20 vuoden ajanjaksolla. Parhaiten tuotti Kiina (490 000€) ja heikoiten Italia (126 000€). Lopputuloksissa oli lähes nelinkertainen ero! SPYI eli MSCI ACWI IMI (maailmaindeksi) olisi kasvattanut salkkuni 316 000 euroon. Huomaa myös, että Eurooppaan sijoittaessa EUNK (isot yhtiöt) kasvatti salkun vain 209 000 euroon, kun taas Euroopan pieniin arvoyhtiöihin sijoittaessa salkku olisi kasvanut 431 000 euroon. Hajautukseen kannattaa ehdottomasti panostaa!

Lopputulokset olisivat varmasti jonkin verran erilaiset, jos kykenisin  sijoittamaan kuukausittain paljon suurempia summia kuin vain 10% nettopalkasta. En kuitenkaan usko jaksavani kituuttaa enää kovinkaan pitkään.

Jos salkkuni on 20 vuoden päästä 10% säästöasteella Reaalisesti yli 300 000€ kokoinen, lupaan olla tyytyväinen. 

Onko takanamme kuplaan johtanut nousuralli?

Yleensä kovia tuottoja tuppaa ennemmin tai myöhemmin seuraamaan heikot tuotot. Mutta onko osakemarkkina tuottanut erinomaisesti viime vuosina tai vuosikymmeninä? Katsotaan.

Tässä eri maiden/maanosien reaalituotot Portfoliovisualizerin mukaan (dollareissa) finanssikriisin jälkeiselle ajalle eli tammikuusta 2009 toukokuuhun 2023:

US Stock Market 10,32%

US Large Cap 10,46%

US Small Cap 9,27%

Global ex-US Stock Market 3,52%

European Stocks 3,94%

Pacific Stocks 3,20%

Emerging Markets 3,35%

US Stock Market 50%/Global ex-US Stock Market 50% = 7,00%

USA 50% ja ex-USA 50% tuotti tuona aikana reaalisesti 7,00% eli erinomaisesti. Globaalin osakemarkkinan erinomainen tuotto oli kuitenkin lähes pelkästään USA:n ansiota, joka tuotti superhyvin. Muu maailma tuotti reaalisesti 3,52% eli vain kohtalaisesti.

Tarkastellaan seuraavaksi aikaväliä tammikuu 1995 - toukokuu 2023.

US Stock Market 7,24%

US Large Cap 7,33%

US Small Cap 6,83%

Global ex-US Stock Market 1,98%

European Stocks 4,15%

Pacific Stocks -0,08%

Emerging Markets 2,69%

US Stock Market 50%/Global ex-US Stock Market 50% = 4,75%

Viimeisen noin 28 vuoden aikana globaali osakemarkkina on tuottanut suunnilleen sen verran kuin viimeisen sadan vuoden aikana. USA on tuottanut erinomaisesti ja muu maailma paljon huonommin. Kehittyvät markkinat ovat myös olleet melko suuri pettymys.

Otetaan vielä pisin aikaväli, eli tammikuu 1986 - toukokuu 2023:

US Stock Market 7,33%

US Large Cap 7,59%

US Small Cap 6,87%

Global ex-US Stock Market 3,67%

European Stocks 5,34%

Pacific Stocks 2,39%

Emerging Markets: ei löydy dataa

US Stock Market 50%/Global ex-US Stock Market 50% = 5,75%

Tällä noin 37 vuoden aikavälillä globaali osakemarkkina tuotti hieman enemmän kuin sadan viime vuoden aikana. USA oli taas selkeä voittaja. 

Menneitä tuottoja tarkastelemalla en näkisi, että oltaisiin varsinaisesti kuplassa. Sen sijaan USA:n ylivoima on viime vuosina vain voimistunut. Pidän todennäköisenä, että jatkossa USA:n ylivoima selvästi hiipuu muuhun maailmaan nähden. Mielestäni ACWI IMI on tässäkin valossa houkutteleva sijoituskohde.

Tuottoprosentilla on väliä

”We are all beggars, each in his on way.”

- Mark Twain

Lyhyt havainnollistus siitä, paljonko reaalinen annualisoitu tuottoprosentti kasvattaa salkkua. Oletetaan, että sijoitetaan 100 000€ kertasijoituksena, jonka jälkeen holdataan sijoitusta 30 vuoden ajan:

1% reaalituotolla salkku kasvaa 134 000 euroon (1,34-kertaistuu)

2% reaalituotolla 181 000 euroon (1,81-kertaistuu)

3% reaalituotolla 242 000 euroon (2,42-kertaistuu)

4% reaalituotolla 324 000 euroon (3,24-kertaistuu)

5% reaalituotolla 432 000 euroon (4,32-kertaistuu)

6% reaalituotolla 574 000 euroon (5,74-kertaistuu)

7% reaalituotolla 761 000 euroon (7,61-kertaistuu)

Vastaavasti 40 vuoden aikavälillä:

1% reaalituotolla salkku kasvaa 148 000 euroon (1,48-kertaistuu)

2% reaalituotolla 220 000 euroon (2,2-kertaistuu)

3% reaalituotolla 326 000 euroon (3,26-kertaistuu)

4% reaalituotolla 480 000 euroon (4,8-kertaistuu)

5% reaalituotolla  704 000 euroon (7,04-kertaistuu)

6% reaalituotolla 1,02 miljoonaan euroon (10,2-kertaistuu)

7% reaalituotolla 1,49 miljoonaan euroon (14,9-kertaistuu)

Oleellista eivät ole eurot, vaan sijoitusten moninkertaistuminen eli suluissa olevat luvut. Suurimmalle osalle 30 vuoden holdaus on jo kova suoritus, sillä valtaosa haluaa myös hyvissä ajoin alkaa nostamaan rahaa ulos salkusta. Kuten luvuista näkyy jokaisen tuottoprosenttiyksikön lisäys kasvattaa salkkua yhä voimakkaammin ja voimakkaammin. Prosenttiyksikön lisäys esimerkiksi kolmeen prosenttiin on aivan eri asia kuin esimerkiksi kuuteen prosenttiin. 

Esimerkiksi 30 vuoden aikavälillä on hyvin todennäköistä, että globaalin osakemarkkinat annualisoitu reaalituotto asettuu kulujen jälkeen 2-6% väliin. Tuolloin sijoitus vähintään 1,81-kertaistuu ja enintään 5,74-kertaistuu. Melkoinen vaihteluväli todennäköisessä lopputuloksessa.

Olemme kaikki yleisen markkinakehityksen orjia. 

Osakemarkkinoiden nousut ja romahdukset

 

”Do not pray for an easy life; pray for the strenght to endure a difficult one.”

- Bruce Lee

Itsehän en valaistuneena/karaistuneena sijoitus- ja bodymunkkina tarvitse minkäänlaista henkistä tukea holdatakseni sijoituksiani kuolemaani saakka. Olkoon tämä kirjoitus siis omistettu vaikka perikunnalle.

Pitkäjänteinen passiivinen indeksisijoittaminen on kuin katsoisi maalin kuivumista, mutta pörssiromahduksissa tämäkin elämäntyyli vaatii melko paljon stoalaista mielen tyyneyttä. Holdaaminen on kuitenkin helppoa kun ymmärtää, että pörssisijoitukset ovat konkreettisia omistuksia tuottoa takovista yhtiöistä, joiden reaalinen arvo kyllä pitkällä aikavälillä nousee. Kaikkein tärkeintä on pitää mieli tyynenä ja vain surffata pörssiromahdusten yli tekemättä mitään (lisää toki saa ja kannattaa ostaa). Monelle osakemarkkinoille sijoittaminen on stressaavaa, koska salkun arvo on reaaliaikaisesti seurattavissa, toisin kuin esimerkiksi asuntosijoittamisessa (vaikka samalla tavalla asuntojenkin hinnat joka hetki muuttuvat).

Alla katsaus pörssiromahduksiin ja pörssin tuottoihin. Koska Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksistä on helpoin löytää dataa, suurin osa käppyröistä kuvaa kyseistä indeksiä. S&P 500 -indeksi sisältää noin 500 suurinta USA:n pörssiyhtiötä.

Lähde: https://www.bespokepremium.com/think-big-blog/sp-500-drawdowns-by-year/

Yllä olevassa kuvaajassa on havainnollistettu kunkin kalenterivuoden aikana tapahtunutta suurinta markkinalaskua. Keskimäärin S&P 500 -indeksi on laskenut noin 16% kalenterivuoden aikana. Kaikkein suurin lasku on ollut noin 57% yhden kalenterivuoden sisällä.

Lähde: https://awealthofcommonsense.com/2020/11/the-biggest-stock-market-reversal-in-history/

Tämän kuvaajan punaiset pisteet kuvaavat myöskin kunkin kalenterivuoden suurinta laskua. Siniset pylväät kuvaavat sitä, paljonko indeksi tuotti kalenterivuoden aikana. Kuvaajasta näkee, että pörssi laskee kalenterivuoden aikana lähes aina ainakin -7% eikä yli -15% laskut todellakaan ole harvinaisia. Lisäksi kuvasta voi päätellä, että vaikka osakemarkkina olisi vuoden aikana laskenut esimerkiksi -15%, saattoi se silti antaa koko vuodelta positiivista tuottoa. Esimerkiksi vuoden 2020 COVID-19 -laskumarkkinassa moni indeksi romahti hetkellisesti noin -30%. Silti osakemarkkina oli vuoden 2020 lopulla selvästi korkeammalla kuin kyseisen vuoden alussa. Kovia romahduksia on lopulta aina seurannut kova nousu. Romahdus onkin parasta, mitä uutta rahaa pörssiin sijoittavalle voi tapahtua!

Lähde: https://www.rbcgam.com/en/ca/learn-plan/investment-basics/the-bulls-the-bears/detail

Tämä kuvaaja havainnollistaa menneiden pörssiromahdusten (kaikki yli -20% romahdukset) ja -nousujen ajallista kestoa, laskujen syvyyttä sekä nousujen prosentuaalista kokonaistuottoa. Kuvaajasta näkee hyvin, että usein romahdus on hyvin jyrkkä, mutta ajallisesti melko lyhyt. Varsinkin laskumarkkinan loppu on usein erityisen jyrkkää pudotusta ja silloin epätoivo sijoittajilla on kaikkein suurin. Nousut sen sijaan tuppaavat olemaan loivempia mutta pidempikestoisempia. Tuolle koko ajanjaksolle on mahtunut 10kpl yli 20% romahduksia, joten keskimäärin laskumarkkina (karhumarkkina) on toteutunut 6-7 vuoden välein. Karhumarkkinaksi lasketaan yli -20% pörssilasku.

Lähde: https://www.businessinsider.com/illustration-of-bull-and-bear-markets-2014-12?r=US&IR=T

Tästä näkee, että pörssin puolittuminenkaan ei ole äärimmäisen harvinaista. Myös tätä isompi romahdus on mahdollinen. Romahdusta seuraa kuitenkin aina uusi nousu (ellei ihmiskunta räjäytä itseään kivikaudelle, jolloin raha on pieni murhe).

Lähde: https://www.msci.com/documents/10199/2dc35216-2876-47b2-bf55-cd8706f53f2b

Tässä kuvaajassa on globaali indeksi eli ACWI IMI vihreällä, kehittynyt markkina eli World keltaisella ja Italian osakemarkkina sinisellä. Vaikka kyseisellä ajanjaksolla sekä ACWI että World tuottivat hyvin, ei Italian osakemarkkina tuottanut käytännössä mitään. Kuvastaa hyvin maantieteellisen hajautuksen tärkeyttä.

Lähde: https://investmentmoats.com/passive-investing-2/iwda-versus-vwra-significant-performance-differences/

Tämä kuvaaja kuvaa sitä, millaista vuosituottoa minäkin sijoitusajankohtana olisi saanut seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Esimerkiksi keväällä 1999 tehty sijoitus olisi antanut kymmenen vuoden ajalle -2% vuosituoton. Tämä tarkoittaa, että sijoitus olisi ollut kymmenen vuoden jälkeen yli -20% tappiolla. Sen sijaan kesällä 1990 tehty sijoitus olisi antanut huimat +12% annualisoidut vuosituotot seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Käppyröistä voi päätellä, että yleensä kertasijoituksen annualisoitu tuotto seuraavan 10v ajalle on 4-10%:n välillä. Tuota paremmat tai selvästi heikommat annualisoidut tuotot seuraavan 10v ajalle ovat lähinnä poikkeuksia. Vuosikymmeniä sijoituksia holdaavan tai vuosien saatossa uutta rahaa pörssiin tunkevan ei tarvitse stressata, milloin on hyvä tai huono aika sijoittaa. 

Lähde: https://www.thebalancemoney.com/rolling-index-returns-4061795

Tässä näkyy S&P 500 -indeksin historialliset tuotot eri holdausajoille. Esimerkiksi paras yhden vuoden tuotto oli yli +60% ja heikoin yli -40%. Annualisoitujen tuottojen vaihteluväli eli varianssi pienenee merkittävästi kun holdausaikaa pidennetään. Esimerkiksi 20 vuoden holdausajalle paras annualisoitu vuosituotto oli +18% kun taas huonoin oli +6,4% (inflaatiota ei ole huomioitu, joten reaalituottoerot ovat todennäköisesti olleet pienemmät).

Lähde:  http://www.bourbonfinancialmanagement.eu/blog/longer-you-invest-lower-risk-losing-money-1926

Summa summarum: mitä pidempi holdausaika, sitä todennäköisemmin sijoitukselle saa positiivista reaalituottoa. Kuvaaja perustuu S&P 500:n menneisiin tuottoihin (1926-2017).

Sijoittajana voit luottaa siihen, että markkina ylivertaisessa viisaudessaan osaa hinnoitella osakkeet oikein. Osakkeita ostetaan ja myydään globaalisti miljoonia kertoja päivittäin. Hinnat asettuvat aina sellaisiksi, että sijoittajat saavat tarvitsemansa tuotto-odotuksen vastineeksi ottamalleen riskille eli sijoitusten lyhyen aikavälin arvonvaihtelulle.

”Do not pray for an easy market; pray for the strenght and wisdom to endure a difficult one.”

- Faija

USA versus muu maailma

USA:n osuus globaalista osakemarkkinasta (ACWI IMI) on tällä hetkellä noin 60%. Moni kuitenkin alipainottaa Yhdysvaltoja, koska ei halua, että yhdellä maalla on salkussa niin iso painoarvo. Voiko tällä alipainottamisella olla iso vaikutus salkun tuottoihin? Moni ajattelee, ettei tuotoissa voi olla kovinkaan merkittäviä eroja pitkällä aikavälillä (esim yli 20 vuotta), sillä markkinatuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. 

Pyörittelin vähän numeroita tämän avulla:

https://www.portfoliovisualizer.com/backtest-asset-class-allocation#analysisResults

Valitsin tarkastelujaksoksi 25 vuotta, sillä se on tavalliselle kuolevaiselle jo hyvinkin pitkä aika olla osakemarkkinoilla. Vertailin USA:n osakemarkkinoiden tuottoja muun maailman (Global ex-US Stock Market) tuottoihin. Dataa löytyy vuoden 1986 tammikuusta vuoden 2023 maaliskuuhun. Tarkastelemiani 25 vuoden ajanjaksoja mahtuu tuolle aikavälille 13 kappaletta. Alla on listattu Reaalituotot eli niissä on huomioitu inflaation vaikutus mutta ei sijoittamisen kuluja. Ensin näkyy aikaväli, sitten USA:n osakemarkkinan Reaalinen annualisoitu tuotto, tämän jälkeen muun maailman Reaalinen annualisoitu tuotto ja lopuksi näiden tuottojen erotus. USA:n osakemarkkina voitti muun maailman tuotoissa kaikkina kyseisinä 25 vuoden ajanjaksoina. Pienin annualisoitu reaalinen tuottoero oli 1,30% ja suurin 5,69%. 

25 vuotta:

1986 (tammikuu) - 2010 (joulukuu): 6,60% - 5,30% = 1,30%

1987 - 2011: 5,98% - 2,27% = 3,71%

1988 - 2012: 6,63% - 1,97% = 4,66%

1989 - 2013: 7,29% - 1,72% = 5,57%

1990 - 2014: 6,90% - 1,21% = 5,69%

1991 - 2015: 7,40% - 2,40% = 5,00%

1992 - 2016: 6,75 - 2,25% = 4,50%

1993 - 2017: 7,22% - 3,94% = 3,28%

1994 - 2018: 6,60 - 2,25% = 4,35%

1995 - 2019: 7,77% - 2,68% = 5,09%

1996 - 2020: 7,32% - 3,01% = 4,31%

1997 - 2021: 7,32% - 3,01% = 4,31%

1998 - 2022: 5,06% - 2,14% = 2,92%

Annualisoitu Reaalituottoero keskimäärin 4,20%-yksikköä USA:n hyväksi.

USA voitti muun maailman reaalituotoissa keskimäärin vuosittain huimalla 4,20%-yksiköllä. (Noin 4,2% vuosituotto kasvattaa alkusijoituksen 2,8-kertaiseksi neljännesvuosisadassa). Tästä ei mielestäni pidä vetää johtopäätöstä, että USA tulee voittamaan muun maailman jatkossakin. Ensinnäkin tuo vuosien 1986-2023 ajanjakso on melko lyhyt. Toiseksi historia ei ole tae tulevasta.

Mitä tästä opin? Ainakin sen, että itse en uskalla jatkossakaan alipainottaa Yhdysvaltoja salkussani. Tästä syystä aion loppuelämäni ajan laittaa uutta rahaa ainoastaan kehittyvien markkinoiden ETF:iin, kuten VGVF ja EUNL. Globaali osakemarkkina puksuttaa neljännesvuosisadasta toiseen toivon mukaan melko ”tasaisen varmaa” tuottoa. ACWI:n tuotto perustuu pitkällä aikavälillä maailman BKT:n kasvuun. Siksi valintani on ACWI.

Low-hanging fruit

 

Jos 4% sääntöön olisi luottaminen, paljonko eri kokoisilla salkuilla saisi kuukausittaista nettotuloa? Alla on esimerkkejä kuukausituloista (nettona) ja vaadittavan salkun koosta. Oletan, että rahastoja/ETF:iä myytäessä menee 18% veroja myyntisummasta.

Kaava on: XXXX€ : 0,82 x 12 x 25

250€/kk = 92 000€

500€/kk = 183 000€

750€/kk = 275 000€

1000€/kk = 366 000€ 

1100€/kk = 403 000€

1200€/kk = 440 000€

1300€/kk = 476 000€

1400€/kk = 513 000€

1500€/kk = 549 000€

1600€/kk = 586 000€

1700€/kk = 622 000€

1800€/kk = 659 000€

1900€/kk = 696 000€

2000€/kk = 732 000€

Millaiseen kuukausittaiseen nettotuloon sinä firellä tyytyisit? Kuinka suuren marginaalin tarvitsisit siltä varalta, että välillä tulisi yllättäviä lisäkuluja (remppoja jne)? Entä minkä kokoisella salkulla nukkuisit yösi rauhassa, jos tulisi markkinaromahdus tai pidempi laskumarkkina? Paljonko rahaa tarvitset, jotta saisit rahoitettua tarpeeksi mielenkiintoisen FIRE-elämän? 

Minä tarvitsisin ainakin 1500€ kuukausitulot nettona, jotta voisin rahoittaa elämäni, uskaltaisin irtisanoa itseni ja jotta lopettaisin työt lähtökohtaisesti kokonaan. Tarvitsisin siis firelle siirtyessäni 550 000€ salkun.

Salkkuni on nyt noin 110-115k€. Oletetaan optimistisesti, että globaali osakemarkkina tuottaa vuosittain reaalisesti 5,0% kuten se on historiassakin tuottanut hyvin pitkällä aikavälillä, eli vuosien 1900-2022 välillä (World = WLD). Kulujen (juoksevat kulut + osinkojen lähdeverot = 0,6%) jälkeen saisin salkulleni 4,4% reaalituoton. Oletetaan lisäksi hyvin optimistisesti, että kykenen sijoittamaan 750€/kk. Tällöin saavutan 550 000€ salkun tasan 20 vuoden kuluttua.

Jos kaikki menisi siis erittäin hyvin, saavuttaisin täyden firen 20 vuoden kuluttua. Olen tuolloin 60-vuotias. Tuon 750€/kk sijoittaminen vaatisi, että jatkaisin hyvin tiukkaa kulukuuria koko tuon 20 vuoden ajan. Ei olisi esimerkiksi varaa tehdä ulkomaanmatkoja tai downshiftata töissä. 

Todennäköisyys olla jo kuollut 60-vuotiaana on noin 7%. Tuo on 1/14. Mieti luokkakavereitasi vaikka peruskoulusta. Riippuen luokan koosta, teistä on hyvin todennäköisesti 1-2 jo kuollut, kun täytätte 60 vuotta. Se saatat olla sinä. Tuon lisäksi osalla on jo ikäviä elämänlaatua heikentäviä sairauksia riesanaan. Olisiko minun siis järkevää jahdata täyttä fireä seuraavat 20 vuotta, jotta vihdoin 60-vuotiaana voisin lopettaa työt kokonaan? Firen saavuttaminen tuossa ajassa vaatisi, että kaikki asiat menisivät aikalailla nappiin sekä osakemarkkinoilla että omassa elämässäni. Sijoittaminen tosiaan on optimistien laji. 

Tuon yli 1500€ kuukausinettotulon saisin tekemällä töitä kolmena päivänä viikossa tai 60% työajalla. Hyvinkin pienellä vaivalla saavuttaisin siis jo nyt sellaisen tulotason, joka minulla voisi olla 20 vuoden päästä vapaaherrana. Huomioiden fireen liittyvät riskit ja sen vaatimat uhraukset downshiftaus vaikuttaa paljon järkevämmältä. Se on niin sanottu low-hanging fruit. Miksi en siis sitä poimisi? Eläke jää downshiftatessa pienemmäksi, mutta niin se jäisi myös firettäessä. Ja salkusta voin halutessani aina nostaa hieman rahaa ulos kompensoimaan heikompaa eläketta. Ja eläkkeelta käsinkin on helppoa tienata muutamia satasia kuukaudessa palkkatuloja. Verotuskaan ei olisi kovinkaan tiukkaa. 

Downshiftauksen lisäksi parin sadan tuhannen euron salkku kuusikymppisenä on myös melko helppo saavuttaa. Sekin on low-hanging fruit, joten myös se kannattaa mielestäni poimia. 

The Dalai Lama, when asked what surprised him most about humanity, answered: ”Man. Because he sacrifices his health in order to make money. Then he sacrifices money to recuperate his health. And then he is so anxious about the future that he does not enjoy the present: the result being that he does not live in the present or the future; he lives as if he is never going to die, then dies having never really lived.”

Elämä on Tässä ja Nyt. Carpe diem!

Saavutinko jo minimitavoitteeni?

                ”If you don’t know your goal, you can never reach it.”

Minimitavoitteeni on saavuttaa 20 vuoden sisällä salkku, jonka koko vastaa vähintään kymmenen vuoden elämisen kuluja. Jos vuosikuluni pysyvät alle 20 000 eurossa, riittää siis 200 000€ salkku. Luvut ovat tietysti tapani mukaisesti inflaatiokorjattuja. 

Globaalin osakemarkkinan CAPE oli ilmeisesti noin 20 kesäkuun viimeisenä päivänä 2022 eli noin 6kk sitten:

Lähde: https://siblisresearch.com/data/world-cape-ratio/

Globaali osakemarkkina on tällä hetkellä lähes samoissa hinnoissa, joten CAPE lienee nytkin noin 20. Tästä saadaan seuraava reaalinen tuotto odotus:

100% : 20 = 5%

Kulujen ja lähdeverojen jälkeen voisin odottaa saavani noin 4,3% reaalituottoa pitkällä aikavälillä. Pyöristän tuon kuitenkin alaspäin 4,0 prosenttiin. 

Salkkuni on nyt noin 110 000€, joten mikäli saan 4,0% reaalituoton, on salkkuni 20 vuoden päästä ilman lisäsijoituksia noin 241 000€. 

Entä millä tuottoprosentilla saavutan 20 vuoden päästä nipin napin 200 000€ salkun? Siihen vaaditaan 3,1% reaalituotto kulujen ja lähdeverojen jälkeen.

Mikäli 60-vuotiaana alan vuosittain myydä sijoituksiani 3,0% verran salkun myyntihetken arvosta, voin näillä näkymin myydä vuosittain noin 6000-7000€ verran. Tästä jäisi verojen jälkeen käteen noin 5000-6000€ vuodessa eli pyöreästi noin 400-500€ kuukaudessa. Perintöäkin tuosta pitäisi jäädä mukavasti aikanaan lapselle. 

Näissä laskuissa oletuksena siis on, etten enää tästä päivästä alkaen laittaisi lainkaan uutta rahaa markkinoille. Mielestäni yllä olevat tuotto-odotukset eivät ole yltiöoptimistisia. Saattaa siis olla, että olen jo tietämättäni saavuttanut minimitavoitteeni. 

Voisinkohan nyt nostaa jo hieman jalkaa kaasupolkimelta? Ehkäpä syödä enemmän vihanneksia ja ostaa kalliimpaa kahvia? Downshiftata henkisesti ja ottaa elämä joka tavalla vähän rennommin? Toivon sen toteutuvan ainakin pienessä mittakaavassa jo tästä päivästä alkaen. Hyppy tuntemattomaan vaatii kontrollin luovuttamista sattuman käsiin. Vaikka eihän minulla koskaan mitään kontrollia ollutkaan.

I’m letting go. Wish me luck…

Herra Markkina - Syytön kunnes toisin todistetaan!

Herra Markkina on istunut blogini olemassaolon aikana useita kertoja syytettyjen penkillä. Nyt seuraa sen sijaan kiivas puolustuspuheenvuoro!

Olen aiemmin kirjoittanut, että ACWI IMI:n eli globaalin osakemarkkinan Reaalinen tuotto-odotus on hyvin pitkällä aikavälillä:

globaali osinkotuotto + globaalin BKT:n reaalikasvu - kulut

Lähde:

https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/68/

En ole kuitenkaan huomioinut omien osakkeiden takaisinostoja. Ilmeisesti ne tulisi käsitellä yhdenlaisina osinkoina tuossa kaavassa.

Ainakin Yhdysvalloissa osakkeiden takaisinostot ovat nykyään merkittävässä asemassa:

Lähde: https://www.yardeni.com/pub/buybackdiv.pdf

Takaisinostot ovat syklisiä, mutta oletetaan, että Yhdysvalloissa osingot + takaisinostot ovat hyvin pitkällä aikavälillä keskimäärin edes 3% vuodessa.

MSCI ACWI IMI:n viimeisin osinkoprosentti on ollut 2,26%:

https://www.msci.com/documents/10199/4211cc4b-453d-4b0a-a6a7-51d36472a703

Vastaava osinkoprosentti MSCI ACWI ex-USA:lle (maailma poislukien USA) on viimeksi ollut 3,31%:

https://www.msci.com/documents/10199/86494e1f-914e-4aa5-82a9-2e29ed5adbbf

Minulla ei ole tietoa, paljonko USA:n ulkopuoliset yhtiöt harrastavat osakkeiden takaisinostoja, mutta oletan, että se on vähemmän suosittua kuin Yhdysvalloissa.

Globaalisti reaalinen BKT on historiassa kasvanut ilmeisesti yli 3% vuodessa. Globaalin BKT:n historiallisia tuottoja:

https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG?end=2021&start=1961&view=chart

Ennuste lähitulevaisuudesta:

https://www.statista.com/statistics/273951/growth-of-the-global-gross-domestic-product-gdp/

Moni ennustaa, että tulevina vuosikymmeninä BKT:n kasvutahti hidastuu esimerkiksi alhaisen syntyvyyden takia. Kuinka paljon? Vaikea sanoa. Yllä olevien lukujen avulla voidaan kuitenkin tehdä suuntaa-antavia ennustuksia pitkän aikavälin ACWI IMI:n tuotto-odotuksista:

3% (osingot + takaisinostot globaalisti)  + 3% globaalin BKT:n reaalikasvu - 0,6% kulut = 5,4% reaalituotto

Selvästi pessimistisemmillä oletuksilla saadaan esimerkiksi:

2,3% (osingot + takaisinostot globaalisti) + globaalin BKT:n reaalikasvu 2,3% - 0,6% kulut = 4,0% reaalituotto

Hyvin optimistinen skenaario voisi olla:

3,4% (osingot + takaisinostot) + 3,4% BKT:n reaalikasvu - 0,6% kulut = 6,2% reaalituotto. Miten BKT voisi kasvaa tulevaisuudessakin noin nopeasti? Enpä tiedä. Ainakin se vaatisi merkittäviä tieteen ja teknologian edistysaskeleita. Isoja sotiakaan ei saisi syttyä.

Globaali CAPE on tällä hetkellä arviolta 24-25. Jos siinä tapahtuu laskua, heikentää se aavistuksen tuottoja. Hyvin pitkällä aikavälillä sillä ei kuitenkaan ole juurikaan merkitystä. Ja jos CAPE laskee, saa kuukausisäästäjä sijoitettua uutta rahaa markkinoille entistä paremmalla tuotto-odotuksella. Ja CAPE:n laskiessa todennäköisesti osinkoprosentti nousee.

Aiemmin käyttämäni reaalinen tuotto-odotus on ollut 3,0%. Tuo saattaa olla selvästi liian pessimistinen arvio. Ehkäpä sijoittaminen kannattaa jatkossakin! 

Voisinko sittenkin saavuttaa vapauden ja onnen? Aika näyttää, kuinka Faijan finanssien käy…

P.S. Voit lukea myös:

https://faijanfinanssit.blogspot.com/2022/02/tarkeimmat-asiat-sijoittamisessani.html

Näin voit arvioida osakemarkkinan pitkän aikavälin tuotto-odotuksen

Rahoituksen professori Aswath Damodaranin mukaan osakemarkkinan pitkän aikavälin REAALISEN tuotto-odotuksen arviointiin paras työkalu (ei sekään kylläkään kauhean luotettava) on Shillerin P/E (10 vuoden) eli CAPE. Reaalisen tuotto-odotuksen arvioinnissa otetaan käänteisluku CAPE:sta eli:

Reaalinen tuotto-odotus = 100% : CAPE 

Tällä hetkellä 21.4.2022 S&P 500:n CAPE-luku on 35,3, joten sen reaalinen tuotto-odotus tästä hetkestä ikuisuuteen on tämän laskukaavan mukaan:

100 % : 35,3 = 2,83%

Tuosta pitää ottaa vielä kulut pois, joten käteen jää vähän yli 2%:n reaalituotto. Laskukaava ilmeisesti olettaa, että Cape-luku pysyy muuttumattomana. Jos Cape-luku laskee, laskee myös reaalituotto jo tehdylle sijoitukselle.

Tämän vuoden vaihteessa globaalin markkinan CAPE oli ilmeisesti noin 26.64. Markkina on laskenut reilut kolme laskenut vuodenvaihteesta, joten oletan, että Cape ei ole juurikaan muuttunut. Tällöin globaalin indeksin reaalinen tuotto-odotus on:

100% : 26,64 = 3,75%

Eli kulujen jälkeen jäisi noin 3%:n reaalituotto. 

Tuotto-odotus on eri asia kuin lopulta toteutuva tuotto. Yllä olevat luvut ovat kuitenkin hyvä arvio siitä, millaisia tuottoja pitkällä aikavälillä nykysijoituksille kannattaa lähtökohtaisesti olettaa saavansa.

Lähteet:

https://siblisresearch.com/data/world-cape-ratio/

https://www.multpl.com/shiller-pe

Meni maku

Viime aikoina en ole kovinkaan paljon miettinyt sijoituksiani, vaan olen lähinnä seurannut Ukrainassa käytävää sotaa. Omat raha-asiat tuntuvat paljon merkityksettömiltä kuin vielä pari viikkoa sitten. Sota muutti hieman kuitenkin suhtautumistani myös sijoittamiseen ja sen sisältämiin riskeihin. Jossain määrin meni maku kehittyviin markkinoihin. 

Salkustani on nyt noin 19% kehittyviä markkinoita ja tänä vuonna olen sinne sijoittanut yli 4 500€. Jatkossa en ainakaan nosta kehittyvien markkinoiden painoa, vaan saatan sitä jopa hieman laskea lähemmäs markkinapainoa. Ostamalla IUSQ:n lisäksi EUNL:ää saan halutessani pikkuhiljaa laskettua EM:n painoa salkussani.

Lähde: https://youtu.be/WtwLdbIyNVM

Kuten käppyrästä näkee, EM on alituottanut esim aikavälillä 1900-2020 verrattuna DM:n. Syynä tähän on 1940-luvun massiivinen pörssiromahdus. Kehittyvät markkinat sisältävät niin sanotusti isomman ”left tail” -riskin, eli riskin siitä, että markkina romahtaa lähes totaalisesti. Esimerkiksi iShares MSCI Russia ETF on tänä vuonna romahtanut yli -99%. Todennäköisyys sille, että EM romahtaisi lähes totaalisesti elinaikanani on toki hyvin pieni, mutta kuitenkin selvästi nollaa suurempi. En tiedä, onko omalla kohdallani järkeä riskeerata kovinkaan isoa osaa rahoistani tuollaiseen. Olenhan kuitenkin jo pappaiässä.

Lisäksi EM:n ja DM:n välinen korrellaatio on vuosikymmenien aikana selvästi noussut, joten EM:n sijoittaminen antaa salkulle nykyään selvästi vähemmän hajautushyötyä kuin joskus ennen vanhaan.

Riskin ja tuoton välinen suhde

Lähde: https://www.ifa.com/portfolios/risk-and-return/

Mikäli osakemarkkina on edes melko tehokas, ei osakepoiminnalla voi systemaattisesti tehdä merkittävää ylituottoa, paitsi erinomaisella tuurilla. Tällöin sijoittamisstrategian keskiöön nousee sopivan riskitason valitseminen. Laajasti hajautetun salkun riski sekä tuotto ovat korrelloineet historiassa erittäin pitkällä aikavälillä voimakkaasti keskenään. Tuotoista ei ole poistettu inflaatiota eli ne eivät ole reaalituottoja.

Lyhenteiden selitykset:

100 = IFA indeksisalkku (sadan prosentin osakepaino globaalilla hajautuksella, jossa pienet arvoyhtiöt ovat ylipainossa)

50 = salkusta 50% on osakkeita ja 50% korkoja (bonds)

30 = salkusta 30% on osakkeita ja 70% korkoja (bonds)

ES = IFA kehittyvien markkinoiden pienyhtiöt -indeksi

EV = IFA kehittyvien markkinoiden arvoyhtiöt -indeksi

SV = IFA USA:n pienet arvoyhtiöt -indeksi

EM = IFA kehittyvät markkinat -indeksi

SC = IFA USA:n pienyhtiöt -indeksi

N = IFA Nasdaq -indeksi

SG = IFA USA:n pienet kasvuyhtiöt -indeksi

IV = IFA maailman (poislukien USA) arvoyhtiöt -indeksi

RE = IFA globaali REIT -indeksi

ISV = IFA maailman (poislukien USA) pienet arvoyhtiöt -indeksi

IS = IFA maailman (poislukien USA) pienyhtiöt -indeksi

LV = IFA USA:n isot arvoyhtiöt -indeksi

LG = IFA USA:n isot kasvuyhtiöt -indeksi

TM = IFA USA:n koko markkina -indeksi 

SP = IFA SP 500 -indeksi

Sääntö 72 - Näin lasket nopeasti sijoituksen tuplaantumisajan

Kauanko kestää, että sijoituksesi arvo tuplaantuu, jos et tämän jälkeen enää sijoita uutta rahaa markkinoille?

Voit laskea sen seuraavan yksinkertaisen kaavan avulla:

72 : vuosituotto = sijoituksen arvon tuplaantumiseen kuluva aika

Esimerkiksi 5,0%:n vuosituotolla tuplaantumiseen menevä aika on 72 : 5 = 14,4 vuotta.

Mikäli saat vain 2,0%:n vuosituoton, kestää tuplaantuminen 72 : 2 = 36 vuotta.

Jos vuosituotto on 10,0%, menee tuplaantumiseen noin 72 : 10 = 7,2 vuotta.

Tämän kaavan avulla on helppo nopeasti arvioida tuplaantumiseen kuluva aika. Se antaa suuntaa-antavasti oikean tuloksen ainakin, mikäli tuottoprosentti asettuu välille 2-15%.

Itse uskon saavani salkulleni kulujen jälkeen (hyvin pitkällä aikavälillä) reaalisesti eli inflaatiokorjatusti 3%:n keskimääräisen vuosituoton. Tuo tarkoittaa, että salkkuni tuplaantuisi reaalisesti eli inflaatiokorjatusti 24 vuoden aikana, jos en sijoittaisi enää uutta rahaa markkinoille. Tuo siis tarkoittaa, että salkkuni ostovoima tuplaantuisi tuona 24 vuoden aikana.

Tätä kaavaa voi myös käyttää vaihtoehtoiskustannusten arviointiin. Paljonko esimerkiksi 500€ kännykän vaihtoehtoiskustannus on? Jos uskot, että voisit saada pörssistä tuolle rahalle reaalisesti eli inflaatiokorjatusti esimerkiksi 3,6%:n vuosituoton kulujen jälkeen, tarkoittaa se, että 20 vuoden kuluttua tuo 500€ voisi olla rahan nykyostovoimalla kuvailtuna 1000 euroa, 40 vuoden kuluttua 2000€ sekä 60 vuoden kuluttua 4000 euroa. Näin laskettuna kännykän hintaa voi arvioida erilaisesta näkökulmasta. Mitä enemmän sinulla on sijoitushorisonttia jäljellä, sitä kalliimmaksi kännykän ostaminen tulee ja sitä kannattavampaa ostamisen lykkääminen tai edullisemman puhelimen ostaminen on. 

Älä usko lauluihin…

…ne tekee susta haaveilijan…

Tavan tallaajalle 417€/kk sijoittaminen 20v ajan osakemarkkinoille on mielestäni aika kova suoritus, kun huomioidaan,  että elämässä voi vuosien mittaan tapahtua kaikenlaista. Tuo 417€/kk tekee 5000€ vuodessa ja 100 000€ kahdessa vuosikymmenessä. Katsotaan paljonko sillä rikastuu. Globaali osakemarkkina on tuottanut yli 100v aikana annualisoidusti noin 5,2% inflaation päälle. Jos sama erinomainen tuotto jatkuu (en kyllä usko), voi indeksisijoittaja odottaa noin 4,5%:n annualisoitua reaalituottoa inflaation sekä sijoittamisen kulujen jälkeen (juoksevat kulut + osinkojen lähdeverot).

Strategia 1: 

20 vuoden jälkeen 4,5%:n annualisoidulla tuotolla salkun koko inflaatiokorjatusti on noin 160 700€. Kaksi vuosikymmentä on melkoisen pitkä aika. Mietipä missä olit 20 vuotta sitten. 

Ei ihme, että tavalliset suomalaiset palkansaajat eivät kummemmin rikastu. Moni joutuukin tarttumaan oljenkorsiin kuten lottoon, perinnöstä unelmointiin tai rikkaan puolison löytämiseen.

Strategia 2:

Entäpä jos tuon 100 000€ sijoittaisikin pörssiin jo ensimmäisen 10 vuoden aikana (eli 834€/kk), jonka jälkeen lopettaisi uuden rahan tunkemisen pörssiin ja antaisi tuottojen vain rullata seuraavat 10 vuotta? Tuolloin salkun koko olisi inflaatiokorjatusti 126 000€ kymmenen vuoden jälkeen ja 195 000€ 20 vuoden jälkeen. Eli strategiaa 2 käyttämällä salkun koko olisi noin 34 000€ suurempi, vaikka rahaa olisi joutunut työntämään markkinoille vain puolet lyhyemmän aikaa ja euromääräisesti yhtä paljon.

Boomereiden käyttämät ”nuorena on vitsa väännettävä” ja ”silloin on taottava kun rauta on kuumaa” -viisaudet ovat yhä nykyäänkin varteenotettavia strategioita.

Kukaan ei tiedä, kuinka kauan itse kullakin pysyy motivaatio yllä pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Jokainen meistä on eri ihminen 10-20 vuoden kuluttua. Tavoitteet ja arvot voivat tuolloin poiketa paljonkin nykyisestä, joten itse en laskisi paljonkaan tulevaisuuden minäni varaan. Jos en antaisi raha-asioitani kaverini hoidettavaksi, miksi myöskään antaisin niitä tulevaisuuden minäni hoidettavaksi? Kymmenen vuotta on sen sijaan vähän lyhyempi sprintti, joten sen ajan luultavasti jaksaa pitää katseen pallossa.

P.S. Jos jäi vaivaamaan, niin se on Apulannan biisistä…

Näin voit kompensoida keskimääräistä pienempää

Pun intended. En voinut vastustaa.

Mutta itse asiaan. Maailmankaikkeus sisältää useita rinnakkaistodellisuuksia. Kaikissa niissä asustaa identtinen kopio sinusta sillä erolla, että ”kopiosi” saavat sinua parempaa prosentuaalista vuosittaista markkinatuottoa. Kukaan teistä ei tietenkään ole osakepoimija, joten saatte sen tuoton, mitä kunkin rinnakkaistodellisuuden markkina suo. Mikäli haluat pärjätä kopioillesi salkun euromääräisessä koossa, pitää sinun sijoittaa heitä enemmän. Kysymys kuuluu, montako prosenttiyksikköä enemmän sinun pitää kuukausittain sijoittaa, jotta salkkusi on laskenta-ajan lopuksi yhtä suuri kuin kopiollasi, joka saa tietyn prosenttiyksikön verran parempaa annualisoitua tuottoa (”ylituottoa”) sinuun nähden? Oletetaan, että kaikki aloittavat tyhjällä salkulla, joka kuukausi sijoitetaan vakiosumma, sinä saat annualisoidusti vain 2%:n reaalituoton ja sijoitusaika on 20 vuotta. Alla tulokset:

Kopiosi saama ”ylituotto”:    Paljonko enemmän pitää sijoittaa:

1%                                                        11,2%

2%                                                        23,9%

3%                                                        38,3%

4%                                                        54,6%

5%                                                        73,2%

6%                                                        94,4%

Eli mikäli kopiosi saa reaalisesti 6%-yksikköä parempaa annualisoitua tuottoa, pitää sinun sijoittaa häneen nähden lähes kaksinkertainen summa rahaa kuukausittain markkinoille, jotta lopussa sinun salkkusi on hieman hänen salkkuaan suurempi.

Mikä järki tällaisissa laskuissa sitten on? Kukaan meistä ei voi merkittävästi vaikuttaa tuleviin tuottoihin ilman reipasta näkemyksen ottoa. Mikäli tulevat markkinatuotot vaikuttavat surkeilta (tämä on omasta mielestäni tilanne nyt), voit kompensoida tuota asiaa nostamalla kuukausittaista sijoitettavaa summaa. Kärsimyksen ja raa’an voiman kautta voittoon!

Perjantaisynkistely: sadan tonnin raja ylittyi

Salkku rikkoi tänään 100 000€ rajan. Tämän rajapyykin rikkomiseen kului aikaa hieman yli 6,5 vuotta ja tuona aikana sijoitin markkinoille noin 70 000€. Täten olen sijoittanut pörssiin keskimäärin jonkin verran alle 900€/kk. Viime vuoden kesäkuussa, kun aloittelin kirjoittamaan tätä blogiani, oli salkkuni koko 52 000€ eli hieman yli puolet nykyisestä.

Miltä tuntuu? Ehkä aavistuksen verran yllättynyt olo, sillä en olisi uskonut tuon tapahtuvat vielä tällä viikolla tai edes tässä kuussa. Olen kuitenkin pyöritellyt näitä fireasioita sekä säästö- ja tuottoprosentteja niin paljon viime vuodet mielessäni, että esimerkiksi 100 tonnin pörssivarallisuus ei tunnu juuri miltään.

Se pitää todeta, että melko vähän on salkku tuottanut siihen nähden, että olen joutunut sijoittamaan noin 70ke markkinoille. Siis huomioiden, kuinka huimasti pörssit ovat nousseet viimeisen 6,5 vuoden aikana. Jos olisin sijoittanut vuonna 2015 kerralla tuon rahan pörssiin, olisi salkku nykyään aivan eri levelillä. Toisaalta eipä minulla tuollaista pottia tainnut silloin olla joutilaana tilillä lojumassa.

Sata kiloeuroa on noin 5,3 kertaa viime vuoden elämisen kuluni. Eli olen ylittänyt minimitavoitteeni puolivälin salkun ostovoimassa mitattuna. Ajallisesti en ole kuitenkaan todennäköisesti lähelläkään matkan puoliväliä, sillä:

1. Markkinatilanne on huono. Takana on pitkä huimien tuottojen aikakausi, joten tulevat tuotot lienevät radikaalisti huonommat.

2. Luovuttaminen. En viitsi enää tehdä niin paljon töitä kuin aiempina vuosina. Kuukausittainen sijoitussumma siis tulee jatkossa olemaan paljon vaatimattomampi.

3. Keskiluokkaistuminen. Elämisen kulut ovat nyt isommat kuin sijoittamista aloittaessani. Perheen kokokin on tässä välissä suurentunut. Samoin aikaköyhyys on lisääntynyt.

Sadan tonnin rajapyykin ennenaikainen saavuttaminen on merkki siitä, että markkina on mennyt viime vuosina aivan väärään suuntaan. Edessä ovat todennäköisesti surkeat ajat. Mikäli salkku olisi nyt esimerkiksi vain 60 000 euron suuruinen (saman 70 000€ sijoitettuani), saavuttaisin lopullisen varallisuustavoitteeni lähes varmasti paljon nykyistä aiemmin. Nousevat pörssihinnat ovat hyviä uutisia vain, jos on lähiaikoina siirtymässä salkun lihotuksesta sen tuotoilla elämiseen. Ja itsehän en näillä näkymin todellakaan ole. 

Vaikka taloudellinen tulevaisuuteni vaikuttaakin huonolta, täytyy muistaa, että monella muulla menee paljon paljon surkeammin. Kannattaa valita tarkasti, kehen itseään vertaa. 

Globaalin osakemarkkinan pitkän aikavälin vuosituotto ~ BKT:n kasvu + osingot - kulut

Note to self. 

Globaalin osakemarkkinan hyvin hyvin pitkän aikavälin tuotto noudattaa kutakuinkin seuraavaa kaavaa:

osakemarkkinan reaalituotto ~ BKT:n reaalikasvu + osingot - kulut

(Oikeasti lasku on kertolasku, mutta pienillä luvuilla kerrottaessa tulos on kutakuinkin sama kuin yhteenlaskussakin)

MSCI ACWI IMI -indeksin osinkotuotto on viimeisen tiedon mukaan ollut 1,77%:

https://www.msci.com/documents/10199/4211cc4b-453d-4b0a-a6a7-51d36472a703

Bloomberg ennustaa pitkän aikavälin BKT:n reaalikasvun olevan noin 3,5% globaalisti.

Lisäksi kustannustehokkaiden ETF:ien pyörittämiseen häviää erilaisten kulujen (+ osinkojen lähdeverot) muodossa vuosittain noin 0,5-0,8%. Käytän tässä itse tuota 0,8%:n lukua, sillä omistan siivun myös melko korkeakuluisia rahastoja.

Täten erittäin pitkän ajan reaaliseksi tuotto-odotukseksi globaalille osakemarkkinalle saadaan:

3,5% + 1,77% - 0,8% = 4,47%

Tuo luku kuulostaa omaan korvaani aivan liian optimistiselta, joten karsitaan luvuista optimismiläskiä pois:

2,1% + 1,7% - 0,8% = 3,0%

EDIT: OECD ennustaa, että globaalin BKT:n kasvu hidastuu vaivaiseen kahteen prosenttiin vuoteen 2060 mennessä:

https://www.oecd.org/economy/growth/scenarios-for-the-world-economy-to-2060.htm#main_findings

Huom! Tähän yllä olevaan laskukaavaan ei pidä sokeasti tarrautua, sillä tämä laskukaava toimii vain hyvin pitkällä aikavälillä, tyyliin 100 vuoden ajanjaksolla. Tuottoihin kun vaikuttaa lyhyellä aikavälillä (esim 20 vuotta) paljon esimerkiksi osakkeiden arvostustasojen muutokset (p/e).

Käytän kuitenkin itse omalle salkulleni pitkähkön aikavälin (yli 20 vuotta) vuosittaisena tuottoprosenttina tuota 3,0 prosenttia.

Esimerkiksi sijoittamalla noin 10% nettopalkasta eli 200€/kk kasvaa salkkuni 20 vuodessa:

2%:n annualisoidulla tuotolla 206 000 euroon

3%:n annualisoidulla tuotolla 244 000 euroon.

Sijoittamalla vain 100€/kk ovat vastaavat luvut:

2% = 176 000€ (tämä on jo lähellä sijoittamisen minimitavoitettani eli noi kymmenen vuoden elämisen vuosikulujen verran eli 190 000€)

3% = 211 000€

Luvut ovat verrannollisia nykyiseen rahan ostovoimaan.

P.S. Itsehän en ymmärrä tästä asiasta yhtään mitään, vaan luotan sokeasti Anders Oldenburgin kirjoitukseen:

https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/68/

En ota mitään vastuuta kirjoitukseni mahdollisista virheistä!