Kuukausikatsaus: marraskuu 2021

”A salary is the drug they give you to forget your dreams.”

                -Kevin ”Mr. Wonderful” O’Leary

Marraskuun nettotulot:

 

Palkka: 2249€

     

Menot:

  Elintarvikkeet: 805€

  Bensa: 140€

  Laskut:  yhtiövastike 315,41€ 

                puhelinlasku 24,52€

              

  Muut:    harrastus 97,80€

                (v)aatteet 80,20€

              

KULUT YHTEENSÄ: 1463€

TULOT - MENOT: 2249€ - 1463€ = 786€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 786€ : 2249€ = 34,9%

Nettotuntipalkka: 786€ : 170h = 4,62€/h

ETF-sijoituksiin yhteensä: 851€ (EUNL + IS3N)

Varat:

Käteinen: 4840€

Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 102 400€ (muutos viime kuusta: +600€)

Salkun koko 5,4 x elämisen vuosikulut.

Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 107 230€ (muutos viime kuusta: +700€)

Puskuri tilillä 15.12. = ?

 

Ajatuksia menneestä kuukaudesta:

Hyödynsin black weekin ostamalla tarpeeellisia vaatteita erittäin hyvällä alennuksella. Kerrankin ei sattunut tuhlaaminen, vaan oli lähinnä olo, että säästin rahaa. Ensi kuusta lähtien kulutukseni laskee ”pysyvästi” noin 300€/kk, joten jatkossa saatan saada säästöön eli sijoituksiin noin 1000€/kk. Eli noin 10€ päivässä enemmän sijoituksiin. Ei paha. Jos olisin saanut jo tässä kuussa tuon ylimääräisen 300€ säästöön, olisi säästöprosentti ollut noin 48,2% nykyisen 34,9%:n sijaan.

Töissä olen jaksanut hieman paremmin, kun olen ajatellut, että elämä on nyt jonkin aikaa pelkkää työtä. Lisäksi nelinumeroisen summan sijoittaminen joka kuu pitää kiimaa yllä.

Voiko ihmiskunta nostaa itsensä hiuksista ilmaan?

Melko usein kuulee puhuttavan siitä, miten ihmiset ja kansakunnat voivat vaurastua osakemarkkinoiden avulla. Mikäli asialle omistautuu, voi jättäytyä lopulta kokonaan pois työelämästä. Onko osakemarkkinoille sijoittaminen kuitenkaan tie onneen suurille massoille? Voiko ihmiskunta nostaa itsensä ilmaan osakemarkkinoiden voimalla? 

Alla olevat luvut ovat suuntaa antavia; virheitä niissä voi olla, mutta ymmärtääkseni ne ovat kuitenkin oikeaa kokoluokkaa. Iso kuva ratkaisee.

Koko globaalin osakemarkkinan arvo on noin 70 biljoonaa euroa (luku seitsemän ja 13 nollaa). Maailman väkiluku on noin 7,9 miljardia ihmistä. Mikäli koko globaali osakevarallisuus jaettaisiin kaikille maailman ihmisille tasa-arvoisesti, saisi jokainen noin 8900€. Jos tuosta myisi vuoden aikana firettäjien suosiman 4%:n verran, saisi jokainen noin 356€ (noin 30€/kk). Tuosta otettaisiin vielä verotkin pois. Firestä olisi siis kenenkään turha haaveilla, mikäli maailman osakevarallisuus jaettaisiin kaikille demokraattisesti tasan.

Entäpä jos kaiken osakevarallisuuden saisi haltuunsa vain länsimaiden ihmiset? Länsimaalaisia on noin 1,1 miljardia. Mikäli he jakaisivat keskenään koko maailman osakevarallisuuden, saisi jokainen noin 64 000€. Tuosta 4% on vain 2560€. Sillä eläisi länsimaissa ehkä noin 2kk ajan.

Eurooppalaisia on noin 748 miljoonaa. Jokainen eurooppalainen saisi tasajaossa noin 93 600€ osakesalkun. Siitä voisi nostaa 4%:n säännöllä vuosittain noin 3750€ eli 312€/kk. Tuolla tuskin monikaan eläisi Euroopassa.

Suomalaisia on noin 5,5 miljoonaa. Jos suomalaiset saisivat haalittua itselleen koko maailmanmarkkinan, olisi jokaisella yli 12,7 miljoonan euron osakesalkku. Siitä voisi myydä vuosittain yli 500 000€. Suomalaiset voisivat siis elää hyvinkin äveriästä elämää koko maailman tuotantokoneisto takataskussaan.

Monelleko ihmiselle maailman osakemarkkinat voisivat sitten tarjota ikuisen vapaaherrailun eli firen? Oletetaan, että sijoittajalle riittää 20 000€ vuositulot (joista menee vielä verotkin). Tuolloin sijoittajalle riittäisi 500 000€ suuruinen salkku. Montaako tällaista firettäjää koko globaali osakemarkkina voisi elättää? Tässä vastaus:

70 000 000 000 000€ : 500 000€ = 140 000 000

Eli koko maailman osakemarkkina voisi mahdollistaa firen vain 140 miljoonalle ihmiselle. Tuo saattaa kuulostaa isolta populaatiolta, mutta se on vain 1,77% koko ihmiskunnasta. Pyöristetään luku optimistisesti 2,0 prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että maailmassa, jossa koko globaali osakevarallisuus olisi jaettu tasan koko maapallon populaation kesken, vapaaherrautua voisi ainoastaan sellainen henkilö, joka onnistuisi jollain konstilla 50-kertaistamaan osakevarallisuutensa kaikkiin muihin nähden (2% x 50 = 100%). 

Firettämisessä (tai edes sijoittamisessa) ei ole siis kyse inkluusiosta, solidaarisuudesta tai tasa-arvosta. Enemmänkin kyse on raadollisesta kamppailusta vähäisistä resursseista. Vain hyvin harva voi vapautua työn kahleista. Lähestulkoon kaikkien kohtalona on vastaisuudessakin jatkaa työn orjana. Jokaista vapaaherraa (tai vapaarouvaa) kohden pitää löytyä vähintään 50 orjaa.

EDIT: yllä oleva pohdinta taitaa kärsiä länsimaalaisen ihmisen käsityksestä sopivasta firen tasosta, sillä maapallon väestön mediaanivuositulo on alle 3000€ per pää. Jos siis lähtökohdaksi otetaan tuollainen elintaso, saavutetaan se 4%:n sääntöä noudattamalla jo 75 000€ salkulla. Tuo tarkottaisi sitä, että globaali osakemarkkina mahdollistaisi firen noin 933 miljoonalle ihmiselle eli noin 12%:lle maailman ihmisistä. Eli lähes joka kahdeksas ihminen voisi teoriassa vapautua työn kahleista osakemarkkinoiden avulla.

Näin voit kompensoida keskimääräistä pienempää

Pun intended. En voinut vastustaa.

Mutta itse asiaan. Maailmankaikkeus sisältää useita rinnakkaistodellisuuksia. Kaikissa niissä asustaa identtinen kopio sinusta sillä erolla, että ”kopiosi” saavat sinua parempaa prosentuaalista vuosittaista markkinatuottoa. Kukaan teistä ei tietenkään ole osakepoimija, joten saatte sen tuoton, mitä kunkin rinnakkaistodellisuuden markkina suo. Mikäli haluat pärjätä kopioillesi salkun euromääräisessä koossa, pitää sinun sijoittaa heitä enemmän. Kysymys kuuluu, montako prosenttiyksikköä enemmän sinun pitää kuukausittain sijoittaa, jotta salkkusi on laskenta-ajan lopuksi yhtä suuri kuin kopiollasi, joka saa tietyn prosenttiyksikön verran parempaa annualisoitua tuottoa (”ylituottoa”) sinuun nähden? Oletetaan, että kaikki aloittavat tyhjällä salkulla, joka kuukausi sijoitetaan vakiosumma, sinä saat annualisoidusti vain 2%:n reaalituoton ja sijoitusaika on 20 vuotta. Alla tulokset:

Kopiosi saama ”ylituotto”:    Paljonko enemmän pitää sijoittaa:

1%                                                        11,2%

2%                                                        23,9%

3%                                                        38,3%

4%                                                        54,6%

5%                                                        73,2%

6%                                                        94,4%

Eli mikäli kopiosi saa reaalisesti 6%-yksikköä parempaa annualisoitua tuottoa, pitää sinun sijoittaa häneen nähden lähes kaksinkertainen summa rahaa kuukausittain markkinoille, jotta lopussa sinun salkkusi on hieman hänen salkkuaan suurempi.

Mikä järki tällaisissa laskuissa sitten on? Kukaan meistä ei voi merkittävästi vaikuttaa tuleviin tuottoihin ilman reipasta näkemyksen ottoa. Mikäli tulevat markkinatuotot vaikuttavat surkeilta (tämä on omasta mielestäni tilanne nyt), voit kompensoida tuota asiaa nostamalla kuukausittaista sijoitettavaa summaa. Kärsimyksen ja raa’an voiman kautta voittoon!

Feeniks

Mycroft: Most people blunder around this city and all they see are streets and shops and cars. When you walk with Sherlock Holmes you see the battlefield. You have seen it already, haven’t you.

Watson: What`s wrong with my hand?

Mycroft: You have an intermittent tremor in your left hand. Your therapist thinks it’s post-traumatic stress disorder. She thinks you’re haunted by memories of your military service. 

Watson: Who the hell are you? How do you know that?

Mycroft: Fire her. She’s got it the wrong way around. You’re under stress right now and your hand is perfectly steady. You’re not haunted by the war, Dr. Watson. You miss it. Welcome back!

Tänään herätessäni annoin ensitöikseni terapeutilleni kenkää. Asioiden märehtimisestä ei seuraa kuin flegmaattisuutta. ”Just do it”, kuten mainoksessakin sanotaan. 

Alla on seuraavan seitsemän vuoden tavoitteeni inflaatiokorjattuna:

Kuukausittainen sijoitus: 800€

Reaalituotto: 3% vuodessa

Salkun arvo lopussa nykyostovoimalla mitattuna: 204 000€

Jatkossa sijoitan 1000€/kk niin pitkään kuin mahdollista. Myyn rahapulan iskiessä perinteisiä indeksirahastoja verovapaasti alle 1000 eurolla vuodessa. 

”Dream no small dreams for they have no power to move the hearts of men.”

- Johann Wolfgang von Goethe

https://youtu.be/1cMvdOr9QEg

Orjan selviytymisstrategiat

”Work is where dreams go to die.”

- an unknown genius

 Listaan tänne (sitä mukaa kun keksin) ideoita siitä, miten voisin jatkossa jaksaa elämääni työn orjana paremmin. 

1. Teen töitä myös viikonloppuisin:

Jatkossa teen vähintään tunnin verran töitä myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Näin tasaan työn kuormitusta pitkin viikkoa. Lomilla toivon mukaan ehdin palautua.

2. Laitan liikuntaharrastukseni ylläpidolle lokakuun alusta jouluun saakka:

Työnantajani tekee minulle vuosittain päivittäiset eturauhastutkimukset lokakuun alusta joululoman alkuun saakka. Aiemmin tuo toimenpide on tehty keitetyillä porkkanoilla, mutta viime vuonna ne vaihdettiin täysin yllättäen pesäpallomailoihin. Kuulemma keppi toimii porkkanaa tehokkaammin. Jotta kropan lihakset rektumia myöten olisivat mahdollisimman rennot, harrastan liikuntaa tulevat vuodet selvästi kevyemmin lokakuun alusta jouluun saakka. Näin toivon vähentäväni toimenpiteen fyysistä rankkuutta, ehkä samalla hieman psyykkistäkin. Tuona aikana on siis tarkoitus harrastaa vain korkeintaan ylläpitävästi. Vuoden muut kuukaudet voin panostaa harrastukseeni aavistuksen enemmän.

3. Teen työt vasurilla

Uunoa käskettiin armeijassa kirjoittamaan asiakirjat kirjoituskoneella puhtaiksi nopealla aikataululla. Uuno teki työtä käskettyään. Saattoihan siinä hieman kirjoitusvirheitä tulla, mutta aikaa säästyi. Samaa metodia ajattelin yrittää itsekin. Ja siis tämähän on myös esimieheni kehotus. 

4. EI

Työpaikallani on pari kollegaa, jotka sanovat lähes kaikkeen ei. Koitan itsekin käyttää tuota sanaa useammin.

5. Nakki piilossa nakkipiilossa

Mitä enemmän hengaa työpaikalla, sitä enemmän saa kollegoilta pyyntöjä, ehdotuksia, narinaa ja erilaisia nakkeja. Jotta nakki ei napsahda, alan vältellä kollegoja/esimiestäni parhaani mukaan ja koitan eleilläni ja vähäpuheisuudellani viestiä, että parempi olisi pysyä hieman loitommalla. Työparini kanssa hommat luistavat ja tuemme toisiamme. Häneen pidän läheiset välit.

Jatkuu myöhemmin, kuten orjuutenikin...