Murha Arvotiellä

Voitto Kallio

Arvotie 1 A 1

65100 Vaasa

SCV on Yhdysvalloissa hävinnyt selvästi tuotoissa S&P500:lle esimerkiksi viimeisen 13 vuoden aikana. Tässä annualisoidut nominaaliset tuotot (maaliskuu 2013 - maaliskuu 2026):

SXR8  14,58%

ZPRV 11,15%

Ero on iso, mutta silti SCV tuotti tuonakin aikana erinomaisesti!

Euroopassa tuotot olivat samalla aikavälillä:

EUNK 7,94%

ZPRX 8,63%

Eli Euroopassa SCV tuotti hyvin ja se voitti Euroopan osakeindeksin.

Koska USA:n paino on hyvin iso, SCV on hävinnyt kehittyneiden markkinoiden osalta viimeisen 13 vuoden aikana selvästi World-indeksille. Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että SCV olisi absoluuttisesti tuottanut huonosti. Päinvastoin, se tuotti erinomaisesti. 

Miten käy seuraavan 13 vuoden aikana? Mitään takeita ei ole mistään, mutta mielestäni on melko selvää, että SCV tulee varsinkin Yhdysvalloissa murhaamaan S&P500:n. Mikään ei osakemarkkinoilla jatku ikuisesti. 

En kuitenkaan suosittele SCV:a kenellekään, sillä harva on alfa ikuisuuden alttarilla. Tunnustan kuitenkin, että hampaita peilin edessä pestessäni virnistän useimmiten omahyväisesti. Kuka sieltä kurkistaa? Mä tiedän, säkin tiedät.

AVWS:n siivillä vapauteen

 

”The worst thing I can be is the same as everybody else. I hate that.”

-Arnold

Salkkuni on jonkin verran yli 300 000€. Se on hyvä alku, mutta valitettavasti sillä ei Suomessa saa vapautta. Olen kuitenkin tuon avulla varmistanut lapselleni vapaamman elämän, mistä koen kiitollisuutta. Mutta entäpä nyt? Mikä motivoisi säästämään melko vaatimattomasta palkasta merkittävä osa kuukausittain osakemarkkinoille? Mistä saada voimia ylittämään kuiva ja paahteinen aavikko?

Voisin sijoittaa vielä lähes 20 vuotta esimerkiksi tonnin kuukaudessa (inflaatiokorjatusti) osakemarkkinoille ACWI:a mukaillen. Annualisoitu reaalituotto asettuisi todennäköisesti varmaan välille 2-4%, joten salkku olisi tuon jälkeen inflaatiokorjatusti 700 000 - 950 000€. Olisiko tuollainen salkku kuitenkaan kaiken vaivan arvoinen? Motivoisiko tuo niin paljon, että jaksaisin vuodesta toiseen painaa töitä entiseen malliin?

Toinen vaihtoehto olisi sijoittaa small cap valueen (SCV). Se on historiassa antanut pitkällä aikavälillä erinomaisia tuottoja. Monte Carlo -simulaation mukaan SCV:n annualisoitu reaalituotto asettuu 10:n ja 90:n persentiilien osalta 3,5%:n ja 15%:n välille. En aivan tuollaisiin tuottoihin luottaisi, mutta oletetaan, että reaalituotto asettuu todennäköisesti 1,5-8%:n välille. 

Salkustani SCV:n paino on noin 65 000€. Jos sijoittaisin SCV:n lähes 20v ajan tonnin kuussa inflaatiokorjatusti ja saisin 1,5-8%:n reaalituoton, olisi SCV-salkku lopussa 330 000 - 730 000€. Samalla ajanjaksolla akvia mukaileva salkkuni olisi kasvanut ehkäpä 350 000 - 500 000€ kokoiseksi. Koko salkkuni saattaisi siis olla tuolloin  680 000 - 1 230 000€. Minulla olisi siis melko hyvä todennäköisyys rikkoa reaalisesti miljoonan rajapyykki alle 20 vuodessa. Voisin joko lopettaa työt useita vuosia etuajassa tai sitten downshiftata radikaalisti, ja siltikin jäisi iso potti jälkipolville.

Aionkin näillä näkymin jatkossa sijoittaa koko työurani ajan SCV:n, tarkemmin sanottuna AVWS-ETF:n. Sen avulla voi elämässäni vihdoin koittaa vapaus, onni ja hyvän elämä. 

Arnoldin kuusi sääntöä menestykseen ovat seuraavat:

1. Trust yourself 

2. Break the rules

3. Don’t be afraid to fail

4. Ignore the naysayers 

5. Work like hell

6. Give something back

Arnold on viisas mies. Kaikki yllä olevat ohjeet sopivat myös SCV-sijoittamiseen ja akvilaisuudesta irtautumiseen. Viimeinen kohta liittyy esimerkiksi perintöön. 

Nyt kun tylsä ydinsalkku on rakennettu, lähden kasvattamaan unelmasalkkua. Ja kyllähän ihmisellä tulee olla unelmia, jotta jaksaa. Tuntuu mahtavalta ajatella, että työuraa on enää enintään 20 vuotta jäljellä. Sen jälkeen voin halutessasi sanoa hyvästit hektiselle elämälle, dekadentille maailmalle ja vetäytyä pois sivistyksen parista omaan universumiini. Voin viettää viimeiset elinvuodet rauhassa ja vailla maallisia murheita ennen kuin koittaa loppumattomat päivät kuolleena. 

Voin halutessasi myös viettää viimeiset terveet vuoteni kaukomaiden lämmössä reissaillen, bodailla ulkokuntosaleilla valtamerien rannoilla ja päihtyä iltaisin kuun valossa elämästä, eksistentiaalifilosofiasta ja viinistä.

Nostan katseeni ylös iltataivaalle, kuulen seireenien laulun ja levitän siipeni…

ACWI versus yksittäiset indeksit - Onko erittäin laaja hajautus turhaa?

”The quality of a decision should not be measured by the end result.”

- Unknown

Kannattaisiko sittenkin keskittyä kulujen ja lähdeverojen minimointiin sijoittamalla yhden tai korkeintaan muutaman maan indeksiin? Päätin selvittää, miten eri indeksit ovat viimeisten vuosikymmenien aikana tuottaneet ja verrata tuottoja ACWI:n tuottoihin. 

Tuotot on mitattu dollareissa (USD). Kunkin indeksin nimen jälkeen olen merkinnyt vuosiluvun. Tämän jälkeen tulee prosenttiluku, joka kertoo, paljonko kyseinen indeksi on joko voittanut tai hävinnyt ACWI:lle annualisoidusti tuon vuosiluvun jälkeen. Mikäli prosenttiluku on positiivinen, on indeksi peitonnut ACWI:n annualisoidusti tuon prosenttiluvun verran ja mikäli se on negatiivinen, on se hävinnyt ACWI:lle. ACWI:n voittaneet indeksit olen lisäksi merkinnyt sinisellä ja hävinneet punaisella. Boldatut indeksit ovat hävinneet tai voittaneet ACWI:n annualisoidusti yli 2,0%-yksikön verran. Kaikki ajanjaksot ovat vähintään 21 vuoden mittaisia. Tiedot poimin MSCI:n läpysköistä. Tässä yksi esimerkki: 

https://www.msci.com/documents/10199/a71b65b5-d0ea-4b5c-a709-24b1213bc3c5

Olen erikseen merkinnyt sulkeisiin, mikäli olen verrannut indeksin tuottoa ACWI IMI:n (syynä datan puuttuminen pelkän ACWI:n osalta). ACWI:n ja ACWI IMI:n tuottoerot ovat melko pienet small capien pienen painon takia, joten mielestäni ei haittaa, että olen osassa tapauksia verrannut indeksin tuottoa ACWI IMI:n. 

Mennäänpä suoraan tuloksiin:

World 1988 +0,15% (eli MSCI World voitti MSCI ACWI:n annualisoidusti 0,15% verran aikavälillä 1.1.1988 - 30.11.2022).

EM 2001 +1,94%

Eurooppa 1998 -0,06%

Aasia (sisältää kehittyneitä että kehittyviä maita) 2001 -1,36%

Pacific (Australia, Japani, Uusi-Seelanti, Hongkong ja Singapore) 1995 -4,80% (verrattuna ACWI IMI:n)

USA 1988 +2,93%

Japani 1995 -6,07% (verrattuna ACWI IMI:n)

Iso-Britannia 1995 -1,43% (verrattuna ACWI IMI:n)

Kiina 1993 -6,57%

Kanada 1988 +0,65%

Ranska 2001 -1,86%

Irlanti 1995 -4,54% (verrattuna ACWI IMI:n)

Saksa 2001 -2,29%

Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja) 2001 -0,47%

Sveitsi 1994 +1,69% (verrattuna ACWI IMI:n)

Australia 1988 +1,43%

Taiwan 1995 -1,83% (verrattuna ACWI IMI:n)

Etelä-Korea 1995 -2,13% (verrattuna ACWI IMI:n)

Alankomaat 1999 -0,99% (verrattuna ACWI IMI:n)

Italia 1999 -5,52% (verrattuna ACWI IMI:n)

Espanja 1999 -3,6% (verrattuna ACWI IMI:n)

Intia IMI 1995 +0,38% (verrattuna ACWI IMI:n)

Brasilia 2001 +1,93% 

Hongkong 1988 +2,03%

Singapore kesäkuu 1994 -3,32% (verrattuna ACWI IMI:n)

Indonesia kesäkuu 1994 -3,23% (verrattuna ACWI IMI:n)

Malesia kesäkuu 1994 -5,40% (verrattuna ACWI IMI:n)

Chile 2001 -0,49%

Meksiko 2001 +2,60% (verrattuna ACWI IMI:n)

Puola kesäkuu 1994 -6,65% (verrattuna ACWI IMI:n)

Turkki 1999 -0,52% (verrattuna ACWI IMI:n)

Etelä-Afrikka 2001 +1,98% (verrattuna ACWI IMI:n)

Thaimaa 2001 +6,23% (verrattuna ACWI IMI:n)

Filippiinit 2001 +0,82% (verrattuna ACWI IMI:n)

USA:n tuotot ovat olleet erinomaiset, jonka takia sen paino ACWI:ssa onkin nykyään noin 60%. Tärkein havainto mielestäni on, että eri indeksien tuotot vaihtelevat todella suuresti, vaikka ajanjaksoksi valittaisiin 20-30 vuotta. Esimerkiksi Kiina on noin 30 vuoden aikana tuottanut annualisoidusti noin 6,5% huonommin kuin ACWI. Samoin ainakin Japani, Irlanti, Espanja, Italia, Indonesia, Malesia, Puola ja Singapore ovat olleet katastrofaalisia sijoituksia verrattuna ACWI:n. 

Pohjoismaat ovat kokonaisuutena hävinneet hieman ACWI:lle sitten vuoden 2001. Jos valitaan pidempi aikaväli ja tarkastellaan kutakin maata erikseen, ovat tulokset aika erilaiset. Tässä vielä erikseen Pohjoismaat:

Suomi 1988 -0,42%

Ruotsi kesäkuu 1994 +2,3% (verrattuna ACWI IMI:n)

Tanska 1988 +5,11% 

Norja kesäkuu 1994 +0,15% (verrattuna ACWI IMI:n)

Ymmärtääkseni ainakin Tanskan indeksin toimialakohtaiset painot ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä paljonkin (terveysalan paino on nykyään yli 60%). Samalla sen p/e-luku on noussut huomattavasti. Tämä on ymmärtääkseni yksi tekijä, joka selittää Tanskan huimat tuotot.

Tässä vielä erilaisia faktoreita:

ACWI Small cap 2001 +2,13%

ACWI Value 1997 -0,32%

ACWI Small cap Value 2001 +3,10% 

ACWI Momentum heinäkuu 1994 +3,53%

ACWI Quality heinäkuu 1994 +3,24%

Faktorit ovat MSCI:n datan mukaan antaneet pääasiassa reipasta ylituottoa. Faktoreiden heikkous on kuitenkin korkeammat kulut ja se, että kukin ETF toteutaa kyseisen faktorin metsästystä hieman erilaisella metodologialla. Esimerkiksi value-faktorista on useita erilaisia määritelmiä ja kukin ETF käyttää hieman erilaista metodologiaa. Tällöin eri value-faktoreiden tuotot voivat poiketa suurestikin toisistaan. Lisäksi Euroopassa on melko rajattu valikoima faktori-ETF:iä ja moni niistä on kooltaan hyvin pieni (sisältää suurentuneen lakkautusriskin).

Onko globaali hajautus siis turhaa? Mielestäni ei sillä yksittäisten maiden indeksit saattavat tuottaa hyvin pitkään erittäin huonosti. Moniko esim Japanin pörssiin rahansa sijoittanut jatkoi Japaniin sijoittamista syvän romahduksen jälkeenkin? Tuskin kovinkaan moni ja vaikka olisi jatkanutkin, salkun kehitys olisi joka tapauksessa hävinnyt reilusti ACWI:lle (MSCI Japan on hävinnyt myös viimeiset 10 vuotta ACWI:lle; tarkalleen 2,80% annualisoidusti). Japanin moni toki entuudestaan tietääkin surkeasti tuottaneena indeksinä, mutta kuten yllä olevat tuotot todistavat, on niitä ollut muitakin. 

ACWI ei millään aikavälillä anna parhaita tuottoja. Sen sijaan sillä voi odottaa saavansa pitkällä aikavälillä hyviä tuottoja. Tuosta todennäköisyydestä olen valmis maksamaan prosentin kymmenyksiä ylimääräistä erilaisten kulujen ja lähdeverojen muodossa.

Hajautus on, jos ei ilmainen, niin ainakin melko edullinen lounas.