Vuoden 2020 tulot, menot ja säästöaste

Vuosi 2020 alkaa olla pulkassa ja talouden luvut ovat jo selvillä. Menen suoraan lukuihin. 

Vuoden bruttotulot: 43 410€

       Bruttotulot keskimäärin kuukaudessa: 43 410€ : 12kk = 3617€/kk

Vuoden nettotulot: 29 864€

        Nettotulot keskimäärin kuukaudessa: 29 864€ : 12kk = 2488€/kk

Vuoden kulut: 18 608€

        Kulut keskimäärin kuukaudessa: 18 608€ : 12kk = 1551€/kk

Vuodessa säästöön eli sijoitettavaksi jäi: 29 864€ - 18 608€ = 11 256€

Säästöaste koko vuodelta: 11 256€ : 29 864€ = 37,6%

Sijoitin ETF:n vuoden aikana yhteensä 33 390€ eli keskimäärin 2782€/kk

Mietteitä: Vuoden tulot olivat ihan mukavalla tasolla ja vaikka menot olivat tänä vuonna poikkeuksellisen suuret (1551€/kk), paikkasi tulopuoli tuota vajetta ihan tyydyttävästi. Säästöaste oli 37,6%, mikä on mielestäni hyvä tulos elämäntilanteeseeni nähden. 

Sijoitusrintamalla meni todella lujaa koko vuoden. Sijoitin keskimäärin 2782€ kuukaudessa! Nyt kun pankkitili on aikalailla tyhjä, en jatkossa tuollaisia summia kykene sijoittamaan. Tulevana vuonna pitää tyytyä arviolta noin 700-800€ suuruisiin kuukausittaisiin sijoituksiin. Harmi, sillä olihan tuo aikamoista sijoittamisen huumaa koko vuosi. Vuosi 2021 tulee siis olemaan vaatimattomampi sijoitusrintamalla, mutta toivon mukaan se tulee olemaan loistava vuosi sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti. Eli tämän vuoden vastakohta. Toivossa on hyvä elää.

Ostin lisää vapautta loppuelämäni ajaksi - Paljonko voisin downshiftata?

 

Tämän vuoden heinäkuussa laskin 4%-sääntöä noudattaen, paljonko voisin pitää ylimääräisiä vuosittain toistuvia lomia koko loppuelämäni ajan ilman, että olisi kovinkaan suuri todennäköisyys sille, että pääoma sulaisi kokonaan nolliin. Vastaus oli 47 vapaapäivää per vuosi. Lasketaan sama lasku uudelleen ja tehdään lisäksi vähän muitankin taloudellisen vapauden laskelmia.

Salkun koko on nyt 75 500e. Salkusta voisin vuosittain nostaa 4%:n mukaisesti:

75 500€ x 0,04 = 3020€. 

Kuukaudessa kuluni ovat tällä hetkellä noin 1500€ eli vuodessa 18000€. Päivässä kulutan 18 000€ : 365vrk = 49,32€. Lasketaan, paljonko ylimääräistä lomaa voisin pitää vuosittain:

3020€ : 49,32€ = 61,2 päivää. Eli karkeasti laskettuna (jos ei huomioida sijoitusten myynneistä koituvia veroja) voisin pitää noin 2kk ylimääräisiä lomia koko loppuelämäni ajan joka vuosi. Heinäkuun jälkeen olen ostanut 2 viikkoa ylimääräisiä lomia loppuelämäni ajaksi (61vrk - 47vrk = 14vrk). Ei hassummin mielestäni. 

Kuinka radikaalisti voisin downshiftata?

Jos voisin nykysalkkuni turvin lomailla 2kk edestä vuosittain, pitäisi kalenterivuoden loput 10kk kattaa töitä tekemällä. Koska melko iso osa nettotuloista jää säästöön, ei minun kuitenkaan tarvitsisi tehdä töitä koko 10 kuukautta. Kymmenessä kuukaudessa kulutan 1500€/kk  x 10kk = 15 000€. Katsotaan, voisinko tehdä kolmipäiväistä työviikkoa ja silti saada kuluni katettua. 

Peruspalkkani on ilman minkäänlaisia ylimääräisiä töitä bruttona noin 3120€/kk (lomarahoja en laskenut mukaan). Jos tekisin kolmipäiväistä työviikkoa eli 60% työaikaa, saisin bruttona kuukaudessa:

0,6 x 3120€ = 1872€. Jos tekisin tuolla palkalla vuosittain 10kk ajan töitä, vuosituloni olisivat 18 720€. Veroprosentti olisi tuolloin vain 5. Muita veroluonteisia (eläkevakuutusmaksu + työttömyysvakuutusmaksu) maksuja palkasta peritään noin 8,4%. Yhteensä siis peritään 5% + 8,4% = 13,4%. Pyöristetään tämä luku 14 prosenttiin. Käteen bruttopalkasta jää siis 86%. Paljonko jää siis palkasta euromääräisesti käteen:

1872€ x 0,86 = 1609€.

Koska kuluni ovat noin 1500€/kk, voisin tehdä kolmipäiväistä työviikkoa 10kk vuodesta ja lisäksi pitää loput 2kk lomaa. Säästöön jäisi palkasta vielä 100€/kk x 10kk = 1000€ vuodessa. En kuitenkaan huomioinut aiemmin tekstissäni voitolla olevien sijoitusten myynnistä koituvia veroja. Tämä ylimääräinen 1000€ paikkaa tuon veron ruhtinaallisesti. 

Voisin siis jo nyt downshiftata niin, että tekisin ympäri vuoden kolmipäiväistä työviikkoa ja pitää 2kk verran vielä vuosittain lomaakin.

Toinen vaihtoehto

Vaihtoehtoisesti voisin tehdä ympäri vuoden kolmipäiväistä työviikkoa ja antaa salkun kasvaa itsekseen. Mikäli saisin 4% vuosittaisen reaalituoton sijoituksilleni, olisi salkku 25 vuoden päästä 201 000€. Olisin tuolloin 62-vuotias. Voisin tuolloin jäädä ennenaikaiselle eläkkeelle (jos olisin valmis syömään salkun pääomaa), vaikka eläkeikä olisi nostettu 70 vuoteeen. 

Ennustus salkkuni kehityksestä ja FIREN tasojen saavuttamisen nopeudesta

 

Edellisessä blogipostauksessani kirjoitin säästöasteesta ja siitä, kuinka nopeasti eri säästöasteilla saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden (FIREn). Täydellinen 100% taloudellinen riippumattomuus on itselläni melko kaukana. Päätin tehdä valistuneen arvion siitä, kauanko minulla kestää saavuttaa eri tasoiset taloudellisen vapauden asteet.

Konservatiiviset oletukset ennustuksen lähtökohdaksi

Kirjoitushetkellä globaalin osakemarkkinan (world ac) arvostustaso Capella mitattuna on noin 23. Omat sijoitukseni olen hieman tiltannut kohti edullisempia indeksejä (Eurooppa, kehittyvät markkinat ja small capit), joten arvioin, että oman salkkuni Cape on noin 21. Moni povaa poikkeuksellisen huonoja tuottoja tälle alkaneelle vuosikymmenelle, mutta arvioin oman salkkuni vuosittaisen keskimääräisen reaalituoton suoraan Capea käyttämällä:

100 : 21 = 4,76%

Eli reaalituotto inflaation päälle on salkulleni arvioni mukaan 4,76%. Tuosta kun otetaan pois lähdeverot ja rahastojen/etf:ien juoksevat kulut saadaan reaaliseksi vuosittaiseksi tuottoarvioksi noin 4%. Eli arvioin saavani tuon 4% tuoton mahdollisen inflaation päälle. Lisäksi oletan, että pörssi tuottaa tasaisesti joka vuosi tuon samaisen 4 prosentin verran. Todellisuudessa pörssin tuotot yksittäisinä vuosina hakeutuvat monesti ääripäihin, jolloin yksittäisen vuoden tuotto saattaa olla vaikka +23% tai -25%. Käytän lineaarista tuottoa, sillä en voi tietää etukäteen pörssin tuottoja. Sen sijaan pitkällä aikavälillä osakemarkkinat tuottavat keskimäärin melko suurella todennäköisyydellä suunnilleen kuten historiassakin.

Koska käytän laskuissani inflaation päälle tulevaa reaalituottoa, voi salkun euromääräistä ostovoimaa kunakin vuonna verrata suoraan tämän hetken rahan arvoon. Eli jos arvioin salkkuni arvon olevan vaikka 10v päästä 200 000e, on tuon salkun ostovoima vuosikymmenen päästä sama kuin tämän hetken 200 000e salkullakin.

Tämän hetken elämisen kulut ovat minulla noin 1400e/kk eli 16 800e vuodessa. Oletan, että nuo kulut pysyvät täsmälleen samoina jatkossakin. Kuluistakin olen poistanut inflaation vaikutuksen. Tuolla kulutuksella tarvitsisin 420 000e salkun, jotta olisin täysin taloudellisesti riippumaton.

Oletan lisäksi, että salkkuani kasvattaessani sijoitan joka kuukausi 500e osakemarkkinoille. Uskon kykeneväni sijoittamaan enemmänkin, mutta käytän tässä varoiksi maltillista summaa, sillä en halua ainakaan liioitella kykyäni sijoittaa tulevaisuudessa. Lisäksi tuollaisen summan sijoittaminen ei vaadi kovin suuria uhrauksia taikka motivaatiota.

En ota huomioon rahastojen myynneistä koituvia veroja. Hankintameno-olettamaa tarvittaessa käyttämällä saan pidettyä verot maksimissaan 18 prosentissa koko myyntisummasta. Tuota myyntien verotuksen huomiotta jättämistä kompensoi se, että uskon kykeneväni sijoittamaan jatkossakin enemmän kuin 500e/kk.

Alla tarkastelen, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden täydestä taloudellisesta riippumattomuudesta tulen arviolta saavuttamaan sijoitusurani edetessä minäkin vuonna. Lisäksi arvioin, paljonko minun pitäisi tienata töillä, jos alkaisin kyseisenä vuonna syömään salkustani vuosittain 4%.

Nykytilanne eli vuosi 0

Tällä hetkellä salkun koko on noin 68 000e. Neljä prosenttia salkusta vuosittain nostamalla voisin rahoittaa elämääni 2700e edestä. Tuolla kattaisin vähän alle kaksi kuukautta elämisen kuluista sillä:

2700e : 1400e/kk = 1,9kk

Töitä pitäisi tehdä salkun tuottojen lisäksi nettona 14 100e verran eli 1175e/kk. Olen siis saavuttanut noin 16% täydestä taloudellisesta riippumattomuudesta sillä 2700e : 16800e = 0,16

Vuosi 3

Kolme vuoden kuluttua olen 40-vuotias. Salkun koko on 95 600e. Neljä prosenttia vastaa 3820 euroa. Töillä pitäisi elämää rahoittaa 13 000e verran eli alle 1100e/kk. Olen saavuttanut noin 23% täydestä taloudellisesta riippumattomuudesta. 

Vuosi 6

Vuonna 2026 olen 43-vuotias. Salkun koko on 126 700e. Neljä prosenttia vastaa 5060 euroa. Töillä pitäisi tienata nettona vuodessa 11740e eli noin 1000e/kk. Olen saavuttanut täydestä taloudellisesta riippumattomuudesta 30%. 

Vuosi 10

Vuonna 2030 olen 47-vuotias ja salkkuni koko on 174 000e. Neljä prosenttia vastaa 6960 euroa. Töitä pitäisi tehdä nettona 9840e vuodessa eli 820e/kk. Olen saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden 41 prosenttisesti.

Vuosi 13

Olen 50-vuotias ja vuosi on 2033. Salkun koko on 215 000e. Tästä 4% on 8600e. Minun tarvitsisi tienata töiden teolla nettona vain 8200 vuodessa eli 684e/kk. Olen saavuttanut taloudellisesta riippumattomuudesta 51%.

Vuosi 18

Eletään vuotta 2038 ja olen 55-vuotias. Salkun koko on 295 000e ja 4% siitä on 11 800e. Töitä pitäisi tehdä nettona vuodessa 5000e edestä. Olen 70 prosenttisesti taloudellisesti riippumaton.

Vuosi 25

On vuosi 2045 ja olen 62-vuotias. Salkun koko 436 000e. Koska taloudellisen riippumattomuuden raja on 420 000e, olen 100% taloudellisesti riippumaton.

Kannattaako odottaa täyttä FIREä vai downshiftata jo paljon aiemmin?

Kuten arviosta huomataan, olen arviolta jo 62-vuotias saavuttaessani täyden taloudellisen riippumattomuuden. Mielestäni minun ei ole mitään järkeä odottaa tuonne asti, vaan esimerkiksi 50-vuotiaana voisi jo alkaa elelemään osittain salkun turvin. Alle 9000e nettotulot vuodessa kuulostavat helpolta hankkia. Veroprosenttikin on tuossa niin pieni, että 10 000e bruttotulot vuodessa tuon mahdollistaisivat. Tienaan tuon verran nykyisillä töilläni ja 100% työajalla jo noin kolmessa kuukaudessa. Tai sitten voisi tuossa kohtaa lopettaa uuden rahan sijoittamisen osakemarkkinoille, tehdä töitä sen verran kuin tarvitsee (1400e/kk x 12kk = 16 800e) ja antaa salkun kasvaa. Tuollaisen noin 17 000e (1400e/kk) vuosittaisen nettotulon saa myöskin hankittua aika helposti, ehkäpä vain noin 7kk vuodessa töitä tekemällä.

En ole vielä päättänyt, mikä on tarkalleen tavoitteeni. Saattaa kuitenkin olla, että jo vaikka 13 vuoden päästä olen saavuttanut tavoitteeni ja vähennän mahdollisuuksien mukaan työntekoa. Tai sitten olen siihen mennessä keksinyt aivan toisenlaisen tavoitteen. Voisinhan jo vaikka ensi viikolla päättää, että alan elelemään osittain salkullani ja loput noin 1200e/kk nettona hankkisin töitä tekemällä. Tuohon riittäisi helposti vaikka kolmen päivän työviikko. Kun pitää kulut pieninä, on mahdollista downshiftata jo pienelläkin salkulla.

Aika näyttää, kuinka metsään arvioni salkkuni tulevasta kehityksestä menikään.

Paljonko tuntipalkastasi jää oikeasti käteen?

Jos tavoitteena on saada rahaa säästöön/sijoituksiin, on tärkeä tietää, paljonko tienaa ja kuluttaa. Moni ajattelee, että koska tuntipalkka on vaikka 20e, niin 20e ostos vaatii noin tunnin verran työtä rahoittaakseen tuon ostoksen. Totuus on kuitenkin ihan toinen. Alla lasken suuntaa antavan arvion siitä, mitä bruttona noin 3200e kuukaudessa tienaava oikeasti tienaa käteen tunnissa.

Jos tienaa bruttona 3200e kuussa, tienaa noin 800e viikossa. Jos tekee viikossa noin 40 tuntia töitä, tienaa tunnissa bruttona:   

800e : 40h = 20e/h 

Lasketaan paljonko jää verojen jälkeen tuntipalkasta käteen arviolta. Oletan, että henkilö ei ole kirkollisverovelvollinen:

Veroprosentti on noin 19,5%

Eläkevakuutusmaksu + työttömyysvakuutusmaksu = 8,4%

Yhteensä verot ja maksut ovat pyöristetysti noin 28%  

 

Jos tuntipalkka on bruttona 20e, käteen tuosta jää 20e x 0,72 = 14,40e. Tällöin henkilö tienaa nettona käteen noin 2300e/kk ja 576e viikossa.

Työhön ei kuitenkaan useimmilla mene vain 40h viikossa, sillä aikaa kuluu myös työmatkoihin, töihin lähtöön valmistautumiseen (naisilla esimerkiksi meikkaamiseen aamuisin), töistä palautumiseen mentaalisesti ja fyysisesti työpäivän jälkeen ja työasioiden tahattomaan miettimiseen vapaa-ajallakin. Näiden tekijöiden vaikutuksesta viikkotyöaika voi hyvinkin olla keskimäärin noin 50h. Tällöin lähempänä totuutta oleva nettotuntipalkka on 576e : 50h = 11,52e/h. 

Työssä käynti aiheuttaa myös lisäkuluja, sillä töihin pitää useimmiten mennä autolla ja useisiin töihin pitää pukeutua siististi. Mikäli nämä lisäkulut olisivat arviolta noin 240e/kk putoaa nettotuntipalkka tasan 10e hujakoille. Tällöin nettotuntipalkka olisi tasan puolet bruttotuntipalkasta. Jos lisäkulut olisivatkin vain noin 80e/kk (moni omistaisi auton vaikkei töissä kävisikään) putoaa nettotuntipalkka 11 euroon. Oletetaan, että työn kulut ovat vain 80e, jolloin nettotuntipalkka on tasan 11e/h. Tällöin nettotuntipalkka on 55% bruttotuntipalkasta.

Itse ajattelen monesti, että todellinen palkkani työn teosta on se osuus, jonka saan säästettyä kaikkien elämän pakollisten kulujen jälkeen (Suomessahan on tukijärjestelmät niillekin, joita ei työn teko huvita). Jos arvioidaan pakollisiksi minimikuluiksi 1000e/kk (esim. ruoka, asuminen, vaatteet, kodinkoneet ja perushygienia) voidaan tuo vähentää työn nettopalkasta. 

1000e/kk tekee noin 250e viikossa. Jos työhön kuluu kokonaisuudessaan arvioimani 50h, alentaa tuo nettotuntipalkkaa:

250e : 50h = 5e/h

Eli nettotuntipalkka on tämän jälkeen 11e/h - 5e/h = 6e/h. Tämä nettotuntipalkka on tasan 30% alkuperäisestä 20 euron bruttotuntipalkasta. 

 

Summa summarum: jos päätät vaikka käydä ravintolassa syömässä 24e edestä, pitää sinun tehdä töitä tuon lisäkulun eteen 24e : 6e/h = 4h. Nyt voit kysyä itseltäsi, kuinka usein sinun on järkevää käydä syömässä ravintolassa, jos tavoitteenasi on säästää ja sijoittaa merkittäviä summia kuukaudessa. Vastaus on tietysti riippuvainen siitä, mitä kukin arvostaa. Itse en kovinkaan usein käy ulkona syömässä, sillä useimmiten otan ennemmin 4h lisää vapaa-aikaa kuin teen 4h töitä voidakseni kustantaa yhden ravintolaillallisen. Samaa pohdintaa voi tietysti käydä kaikkien kulutustottumusten suhteen, mitkä eivät ole pakollisia kuluja. Kun käytät rahasi lähinnä vain niihin asioihin, jotka oikeasti tuovat elämääsi paljon hyvinvointia ja onnea, voit silti saada rahaa hyvin säästöön, vaikka  todellinen nettotuntipalkkasi olisikin vain tuo 6e/h.

Tekemäni laskelma soveltuu parhaiten lapsettomille. Mitä enemmän on perhettä elätettävänä, sen karuimmiksi yllä olevat luvut muodostuvat. Perheellisten pitää olla tietoisempia siitä, mihin palkkansa kuluttaa, jos tavoitteena on säästää ja sijoittaa tyydyttäviä summia.

Ostin ylimääräiset kesälomat loppuelämäni ajaksi

Firettäjät tietävät, että pääomasta voi syödä 4% vuodessa vuosikymmenien ajan ilman, että on kovinkaan suuri todennäköisyys sille, että pääoma sulaisi kokonaan nolliin missään vaiheessa. Ainakin näin on ollut kun katsotaan taaksepäin historiaan ja tutkitaan, mitä Yhdysvaltojen S&P 500 on tuottanut (katso linkki laskuriin).

Laskin tuon neljän prosentin nyrkkisäännön mukaisesti, paljonko olen sijoituksillani ostanut ylimääräisiä vuosittaisia vapaapäiviä itselleni koko loppuelämäni ajaksi. Eli montako ylimääräistä vapaapäivää olen teoriassa ostanut itselleni joka vuodelle koko loppuelämäni ajaksi.

Tämän laskeminen on hyvin yksinkertaista. Salkkuni koko on nyt noin 54 000e. Lasketaan, paljonko 4% on tästä summasta:

54 000e : 25 = 2160e (tai 54 000e x 0,04 = 2160e)

Eli 2160e voin tuhlata vuosittain. Lasketaan montako vapaapäivää tämä vastaa:

Vuosittainen kulutukseni tällä hetkellä on 1400e/kk x 12kk = 16 800e

Päivässä kulutan keskimäärin: 16 800e : 365 = 46e 

Montako päivää olen jo ostanut:

2160e : 46e/vrk= 47 vrk

Eli periaatteessa voisin tästä lähtien ottaa 47 ylimääräistä vapaapäivää vuodessa joka ikinen vuosi ilman, että kovinkaan suurella todennäköisyydellä rahat loppuisivat koskaan kesken.

Historia ei ole tae tulevaisuudesta ja varsinkaan nykyisten nollakorkojen vallitessa en välttämättä usko tuon 4%:n olevan riittävän alhainen luku. Mutta uskoisin, että vähintään yhden kuukauden voisin ainakin pitää ylimääräistä lomaa koko loppuelämäni ajan ilman, että rahat loppuisivat missään vaiheessa. Toisaalta ylimääräiset lomat laskevat vuosittaista bruttopalkaa, mikä taas alentaa veroprosenttia. Eli palkasta jäisi prosentuaalisesti enemmän käteen.

Tällä hetkellä sijoitan vuodessa 800e/kk x 12kk = 9600e. Neljä prosenttia tuosta summasta on 384e. Eli joka vuosi ostan lisää vapaapäiviä:

384e : 46e/vrk = 8,35 vrk.

Eli vuosittain ostan itselleni yli 8 uutta vapaapäivää. Lisäksi salkkuni kasvaa pikkuhiljaa korkoa korolle, joka ”ostaa” vielä lisää vapaapäiviä. 

Taloudellinen riippumattomuus on vielä kaukana, mutta jonkin verran minulla on jo mahdollista ottaa halutessani palkattomia lomia. Näin kun asiaa miettii niin tuntuu, että töitä ei aivan hirveästi viitsi enää stressata.

Tuloni ja menoni menneiltä vuosilta

Tällä kertaa hieman kevyempi blogipostaus. Olen pitänyt kirjaa tuloistani ja menoistani yli kolmen vuoden ajan. Listaan ne nyt tänne  blogiin talteen.

Vuosi 2017

Vuonna 2017 tein ensi kertaa päätyöni lisäksi myös sivutyötä. 

Päätyön bruttotulot: 38 651e

Sivutyön bruttotulot: 10 482e

Bruttotulot yhteensä: 49 133e

Kulut noin 13 200 eli 1100e/kk

Vuoden viimeisenä päivänä oli pankkitileillä rahaa 21 700e ja rahastosijoituksissa ja ETF:ssä yht. 8060e.

Vuosi 2018

Bruttotulot päätyöstä: 39 773e

Bruttotulot sivutyöstä: 9932

Bruttotulot yhteensä: 49 705

Kulut noin 1020 e/kk ja tämän lisäksi maksoin loput asuntolainasta pois (14 000e).

Vuoden viimeisenä päivänä oli rahastosijoituksissa ja ETF:ssä yhteensä 15 850e. Pankkitilitiedot puuttuvat.

Vuosi 2019

Päätyön bruttotulot: 40 285e

Sivutyön bruttotulot: 2786e

Bruttotulot yhteensä 43 071e

Kulut noin 13 750e  eli 1146 e/kk

Vuoden viimeisenä päivänä oli rahastosijoituksissa ja ETF:ssä yhteensä 33 500e ja pankkitileillä 24 000e.

Vuosi 2020

Tänä vuonna olen tehnyt vain päätyötäni, joten tulot tulevat olemaan tänä vuonna noin 40 000e. Kulut ovat nykyään myös hieman korkeammat (noin 1400e/kk), mutta niistä kerron tuonnempana tarkemmin.

Vuosina 2017 ja 2018 tein paljon töitä, sillä halusin saada sijoituksilleni kunnon alkupääoman. Olin kuitenkin liian varovainen kuukausittaisissa sijoituksissani ja pidin liikaa rahaa tilillä odottaessani pörssikurssien laskua. Vuonna 2018 maksoin myös asuntolainani loppuosan pois (14 000e), mikä näin jälkikäteen ajateltua oli hölmöä, sillä tiedossa oli jo silloin, että korot tulisivat vielä pitkään olemaan matalat. Toisaalta tuon kuitattuani sain pienennettyä tuon lainanlyhennyksen verran kuukausittaisia juoksevia kulujani, joten säästöprosentti oli helppo pitää hyvänä. Vuosina 2019-2020 uskalsin vihdoin lapata kunnolla rahaa sijoituksiin. 

Tällä hetkellä indeksisijoitusten arvo on noin 52 000e. Nyt alan olla siinä pisteessä, että isohkotkaan kuukausittaiset lisäsijoitukset eivät hirveästi lisää pääoman kasvua kuukausittaisella tasolla, vaan yhä enenevissä määrin pääoman koko heittelee kurssiheilunnan mukana.