Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sijoittaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sijoittaminen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 12. huhtikuuta 2024

Syyni tehdä töitä eläkeikään asti


Olin aikeissa irtisanoutua tänään kehityskeskustelun yhteydessä. Viime yönä aloin kuitenkin kiikkustuolissani miettiä asiaa vakavammin ja syvällisemmin. Listasin ylös asiat, jotka puoltavat työn syrjässä roikkumista.

1. Vaikka elämäni on melko rankkaa, johtuu se osittain kiireisistä ja stressaavista ruuhkavuosista. Ne menevät kyllä aikanaan ohi. Tämän jälkeen elämä muuttuu leppoisammaksi. 

2. Vapaaherrana uskaltaisin ja haluaisin myydä vuosittain sijoituksiani enintään 3,0% salkun myyntihetken arvosta. Tuon takia salkun tulisi olla vähintään 600 000€ kokoinen, jotta voisin olla tekemättä lainkaan töitä. Tuolloinkin käteen jäisi verojen jälkeen ehkäpä vain noin 1250€/kk. Ei sillä kovinkaan tapahtumarikasta Fire-elämää elettäisi. Lisäksi joutuisin stressaamaan salkun riittävyyttä päivittäin. Töitä tekemällä vähennän taloudellista stressiä.

3. Voin minä vain vuonna tehdä 75% työaikaa, mikäli esimieheni siihen suostuu. Tuo keventäisi työtaakkaa jo melko paljon. Siltikin rahaa saattaisi jäädä jopa sijoitettavaksi. Palkkatöitä tekemällä minun ei tarvitse välttämättä juuri koskaan myydä salkustani mitään, joten säästöprosentinkaan ei tarvitse periaatteessa enää jatkossa olla kovinkaan suuri. 

4. Töitä sopivasti tehden saatan raaskia kuluttaa enemmän. Myös ulkomaanmatkat ovat mahdollisia.

5. Downshiftatessa progressiivinen verotus aiheuttaa sen, ettei nettopalkka putoa yhtä paljon kuin työaika. Tosin minun alallani tämä efekti on pienempi.

6. Viranhaltijana minua ei kovin helposti voi irtisanoa. Voin halutessasi tehdä töitä rennolla otteella. Töitä ei tarvitse tehdä mitenkään erityisen hyvin. Kohtalainen työn jälki riittää. Tällä palkalla ei kovinkaan paljon voi minulta edes vaatia. Olen yhteiskunnan sylkykuppi, joten minun ei ole syytä odottaa itseltäni liikoja. 

7. Tuskinpa missään muussa työssä voin olla lomalla yhtä paljon. Työpäiviä on noin 53% kalenterivuoden päivistä, joten vapaapäiviä on 47%.

8. Voin jossain määrin päättää työni sisällöstä. Tämä vähentää stressiä ja vitutusta.

9. Työssä kuormittavimmat hetket ovat opetustunnit. Downshiftatessa niiden osuus vähenee. Muu työ vähenee vähemmän. 

10. Elämässä on hyvä olla tietyt rutiinit. Työ sopivissa määrin ehkäisee dementiaa ja kognitiivista rapautumista. Täysi joutenolo tuskin muutoinkaan sopii pääkopalleni.

11. Elämä on tässä ja nyt. Elämää ei kannata lykätä 20 vuoden päähän, sillä kuolla voi hetkenä minä hyvänsä. Työstä, arjesta ja elämästä pitää saada hyvää heti eikä vasta hamassa tulevaisuudessa.

12. Vapaa-aika ja hedonismi tuntuu paremmalta kun osan ajasta hieman kärsii töissä. Voin myös kuluttaa huolettomammin, kun saan tasaista kassavirtaa palkkatulojen muodossa.

ACWI IMI and chill! Work and chill!

perjantai 18. joulukuuta 2020

Näin sijoitin vuonna 2020

 

Tänä vuonna järki vihdoin voitti tunteet ja alkukantaiset pelot ja vaistot sijoittamisessani. 

Vuosi 2020 oli käänteentekevä vuosi sijoitusurallani. Vastaavaa ei todennäköisesti koskaan enää tule.

Sijoitin osakemarkkinoille enemmän, kuin olisin vuonna 2019 uskaltanut edes toivoa. Kävin tänään läpi, mitä tulikaan osteltua ja kuinka paljon. Summissa ja sijoituskohteissa oli itsellenikin yllätyksiä. Menen suoraan lukuihin.

Salkun kasvutahti

Vuoden 2020 ensimmäisenä päivänä sijoitusteni arvo oli noin 33 500€. Nyt alle vuosi myöhemmin sijoitusten arvo on noin 75 000€. Alle vuodessa lisäystä tuli siis noin 41 500€ eli salkku 2,23 kertaistui. Salkku siis kasvoi keskimäärin 3458€/kk.

Vuonna 2020 sijoitin osakemarkkinoille hulppeat 34 290€. Lisäksi myin 900€ edestä Seligsonin Suomi-rahastoa. Eli nettona sijoitin 33 390€, mikä tekee keskimäärin 2782€/kk. Tuo on noin 44,5% koko nykyisestä sijoitusvarallisuudestani. Pörssi antoi vuoden aikana laskelmieni mukaan tuottoja noin 8100€ verran sillä 41 500€ - 33 390€ = 8110€.

Mihin sijoitin?

Aloitin sijoittamaan IUSN:ään tämän vuoden helmikuun lopussa. Sijoitinkin yhteensä noin 15 350€ iusn:n eli globaaliin small cap -indeksiin. Sijoitin tuohon ETF:n koronadipin aikana ja jälkeen, joten sain siitä hyvät tuotot. IUSN on tuottanut salkussani +35% eli sen arvo on 20 700€ tällä hetkellä.

Loput rahat sijoitin lähinnä EUNL:n (noin 7900€), IS3N:n (noin 6150€) ja SXR8:n (3760€) ja EUNK:n (noin 800e).

Yllätyksekseni huomasin, että sijoitin alkuvuodesta vielä pieniä summia myös Nordnetin Indeksirahasto Suomeen ja Indeksirahasto Ruotsiin. Huhtikuun lopulla kuitenkin lopetin niihin sijoittamisen. Tuolloin vihdoin päätin alkaa sijoittamaan puhtaammin markkinanäkemystä ottamatta.

Koronadippi tarjosi yllättäen mahdollisuuden hieman korjata edeltäneiden vuosien yltiövarovaista pienillä summilla sijoittamista ja siitä johtuneita tuottojen menetyksiä. Valitettavasti silti taisin hävitä reilusti tuotoissa. Kannattavinta olisi ollut sijoittaa alkuvuosista lähtien niin paljon kuin olisi pystynyt. Korona pelasti sattumalta osan missaamistani tuotoista. Niin raakaa kuin se onkin, parhaat tuotot on tosiaan vanhan sananlaskun mukaisesti saatavilla, kun veri virtaa kaduilla. Jatkossa en yritä ajoittaa markkinaa, vaan siirrän heti kaikki rahat markkinoille.

lauantai 21. marraskuuta 2020

Kummallista matematiikkaa - Miksi sijoitan isosti vaikka osakkeet ovat kalliita?

 


Olen jo pitkään painiskellut sen kanssa, että osakkeet ovat kalliita ja täten tuotto-odotuskin on lähtökohtaisesti huono. Miksi siis olen ”all in” osakemarkkinoilla ja pyrin sijoittamaan kaiken ylimääräisen rahan mahdollisimman pian osakemarkkinoille? Lopulta tämäkin dilemma kiteytyy melko yksinkertaiseksi matemaattiseksi laskuharjoitukseksi.

Hilda Hidas ja Kari Kärsimätön

Oletetaan kaksi henkilöä: Hilda Hidas ja Kari Kärsimätön. Kari saa jollain tempulla hommattua itselleen 72 000e käteistä ja päättää sukunimeään kunnioittaen sijoittaa sen heti osakemarkkinoille, vaikka tietääkin, että osakemarkkinoiden arvostuskertoimet ovat historiallisen korkeat. Kari ei tämän jälkeen sijoita enää uutta rahaa markkinoille, mutta antaa jo sijoittamansa rahan kasvaa korkoa korolle 30 vuoden ajan. Hän saakin tuolle sijoitukselle keskimäärin 4% vuosittaisen reaalituoton. 72 000 euron alkupotti on 30 vuoden loputtua muuttunut 233 500 euroksi. Tämä luku on inflaatiokorjattu.

Hilda Hidas aloittaa sijoittamisen tyhjällä salkulla. Hän tuumii, että osakkeet ovat kalliita, joten hän päättää sijoittaa vain 200e kuukaudessa osakemarkkinoille. Varaa olisi kyllä sijoittaa enemmänkin. Hilda päätyy sijoittamaan 30 vuoden ajan ja hän pitää kuukausittain sijoittamansa summan vakiona eli 200 eurossa (tehden kylläkin siihen aina vuosittain inflaatiokorotuksen). Hilda päätyy 30 vuoden aikana sijoittamaan yhteensä 72 000e omia rahojaan osakemarkkinoille eli yhtä paljon kuin Kari. Karin tavoin myös Hilda saa keskimäärin 4% vuosittaisen reaalituoton. Hildan sijoitussalkun koko 30v jälkeen on kuitenkin vain 137 500e eli 96 000e pienempi kuin Karilla. 

Miksi Hilda häviää niin paljon tuotoissa?

Hilda häviää 96 000e verran tuotoissa, koska hänen osakemarkkinoille laittamansa 72 000 euron kokonaispotti on osakemarkkinoilla keskimäärin vain 15 vuoden ajan, kun taas Karin 72 000e potti on osakemarkkinoilla 30 vuoden ajan. Toisella tavalla ajateltuna Hildalla on 36 000e potti markkinoilla 30v ajan. 

Paljonko paremman tuoton Hilda tarvitsee voittaakseen Karin?

Entäpä, jos Kari sijoittikin historiallisesti katsoen huonoon aikaan? Mitäpä jos Karin sijoitusuran alun jälkeen alkoikin pitkä laskumarkkina, josta hän olisi hyötynyt sijoittamalla rahat hitaasti markkinoille kuten Hilda? Eli kuinka paljon paremman vuosittaisen keskimääräisen tuoton Hilda tarvitsisi lopulta täpärästi voittaakseen Karin 30v sijoitustaipaleeen jälkeen? Vastaus on, että Hilda tarvitsisi 7% vuosittaisen reaalituoton päihittääkseen Karin, joka sai 4% vuosittaisen reaalituoton. Tämä 7% vuosittainen reaalituotto kasvattaisi Hildan salkun 30 vuoden sijoitusuran lopuksi 235 200 euron kokoiseksi, jolloin hän voittaisi Karin täpärästi 1700 eurolla. Tosin kuukausittaisessa sijoittamisessa on yleensä aina kuluja, joten voitto ei välttämättä olisi edes varma. 

Paljonko on 3% parempi vuosituotto?

Sijoittamisessa kolme prosenttia parempi keskimääräinen vuosituotto 30 vuoden aikajaksolla tarkasteltuna on äärimmäisen paljon. Mikäli myös Kari olisi saanut saman 7% vuosittaisen reaalituoton 72 000e kertasijoitukselleen, olisi salkun koko 30 vuoden jälkeen huimat 548 000e eli noin 2,35 kertaisesti niin paljon kuin mitä Karin salkun koko oli neljän prosentin vuosittaisella tuotolla laskettuna. Kolmen vuosikymmenen aikaperiodilla on äärimmäisen harvinaista, että joku saisi vuosittain ylituottoa keskimäärin 3% verran.

Miksi sijoitan kuten sijoitan?

Näiden laskuesimerkkien takia sijoitan kaiken uuden rahan heti pörssiin välittämättä osakkeiden hintatasosta. Hitaasti rahat markkinoille sijoittamalla lyhentää aikaa, jonka rahat ovat kasvamassa korkoa korolle. Jotta rahat hitaasti markkinoille laskemisesta olisi hyötyä, vaaditaan paljon parempi keskimääräinen vuosituotto. En usko, että osaisin ajoittaa markkinoita niin taitavasti, että siitä olisi hyötyä pitkällä aikavälillä. 

Käyttämäni laskuesimerkit ovat aika äärimmäisiä, sillä harvalla on 72 000e käteistä, jonka voisi heti sijoittaa markkinoille. Suurin osa on pakotettu kuukausisijoittamaan. Mutta mielestäni nämä laskuesimerkit havainnollistavat hyvin sitä, että lopulta tärkeintä on aika markkinoilla. Ainakin, jos aika on tarpeeksi pitkä It`s not about timing the market, it`s about time in the market. 

Tämän takia itse sijoitan kuumeisen kiireisesti osakemarkkinoille. Nyt salkkuni on suunnilleen 72 000e eli sama kuin laskuesimerkeissäni käyttämäni summa. Tavoitteenani oli sijoittamisen aloittaessani minimissään 200 000e salkku inflaatiokorjattuna. Nyt saavutan sen 4% vuosittaisella reaalituotolla 26 vuodessa vaikken enää sijoittaisi lainkaan uutta rahaa pörssiin. Hyvin pitkällä aikavälillä globaalit osakemarkkinat ovat tuottaneet reaalisesti keskimäärin noin 5% vuodessa.

Kaiken tämän lisäksi tulevia arvostustasoja on vaikea ennustaa. Osakemarkkinat voivat olla kalliit jopa useiden vuosikymmenien ajan. Lopulta vuosituotot asettuvat todennäköisesti kuitenkin historialliseen keskiarvoonsa. Näin on ainakin globaalisti käynyt aina aiemmin hyvin pitkällä aikajänteellä mitattuna.

Tutkimusten mukaan osakemarkkinoiden kalleutta Capella tai p/e:llä mitattun ei voi käyttää ajoittamiseen. Jälkikäteen se tietysti on helppoa. Tämän takia pyrin sijoittamaan yhä enemmän, jos vain kykenen, silloin kun osakkeet tuntuvat kalleilta. Jos tulee romahdus, riittää minulle ehkä vähän pienempikin kuukausittainen sijoitussumma. Miksi näin päin? Siksi, että itselleni tärkeintä on ainoastaan salkun euromääräinen koko joskus hamassa tulevaisuudessa. Jos osakkeet ovat kalliita ja tuotto-odotus on täten heikko, pääsen tavoitteeseeni vain, jos sijoitan enemmän. Jos osakemarkkinat romahtavat, paranee tuotto-odotus. Tällöin voin oletusarvoisesti päästä tavoitteeseeni vähän vaatimattomammillakin kuukausittaisilla summilla.

 

lauantai 29. elokuuta 2020

Osakepoiminnan karuakin karumpi matematiikka

 


Törmäsin tänään jälleen mielenkiintoiseen ja silmiä avaavaan faktaan osakepoiminnasta kuunnellessani Ben Felixin Rational Reminder -podcastia. Tuon kuunneltuani olin entistä vakuuttuneempi, ettei minun ole koskaan järkevää lähteä poimimaan yksittäisiä osakkeita.

Podcast-jaksossaan Ben Felix viittaa vuonna 2019 julkaistuun tutkimukseen, jossa tutkittiin voittavatko globaalit osakkeet Yhdysvaltojen yhden kuukauden mittaiset valtion velkakirjat tuotoissa (nämä näin lyhyet velkakirjat eivät koskaan tuota reaalisesti juuri mitään). Tulos oli, että 56% Yhdysvaltalaisista ja 61% Yhdysvaltojen ulkopuolisista osakkeista tuottivat noita Yhdysvaltojen kuukauden mittaisia valtion velkakirjoja huonommin. Tutkittu ajanjakso sisälsi vuodet 1990-2018. Järkyttävin tulos oli, että jotta osakepoimija olisi päässyt markkinoiden keskimääräiseen tuottoon, olisi hänen pitänyt osata poimia salkkuunsa parhaat 1,3% kaikista yrityksistä. 98,7% kaikista yrityksistä tuotti joukkona saman verran kuin Yhdysvaltojen kuukauden mittaiset valtion velkakirjat, eli eivät juuri mitään. Passiivinen indeksisijoittaja sen sijaan olisi saanut automaattisesti globaalin markkinan tuoton sijoittamalla  maailmanindeksiin (miinus kulut). Mielestäni tästä tutkimuksesta voi vetää johtopäätöksen, että lähes kaikki pörssiyritykset ovat tuottomielessä lähestulkoon roskaa.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu ennenkin. Jos olisi sijoittanut USA:n pörssiin vuodesta 1926 eikä olisi koskaan myynyt, olisi vain 4% kaikista Yhdysvaltalaisista yrityksistä tuottanut paremmin kuin yhden kuukauden USA:n valtion velkakirjat. Lähde (kohdasta 6min 30s eteenpäin): https://m.youtube.com/watch?v=AecvTErBQY8

Päätin tehdä tästä tärkeästä knoppitiedosta tänne lyhyen postauksen, jotta en pahimmassakaan markkinatilanteessa kuvittele, että osakepoiminta olisi vastaus pörssien tarjoamiin huonoihin tuottoihin. Pörssit tuottavat sen mitä ne tuottavat, eikä tuota ikävää tosiasiaa pysty kiertämään muutoin kuin ottamalla hirveät määrät lisäriskiä, eli sijoittamalla toivoen, että käy todella hyvä tuuri. Toki joillain käy aina hyvä tuuri, mutta tuuriin nojautuminen on mielestäni häviäjän strategia.

Alla on vielä linkki tuohon kyseiseen Rational Reminder podcastin jaksoon. Kuvailemani tutkimustulos kerrotaan kohdasta 46min 3s eteenpäin:

https://youtu.be/_eojZ3KdBa4



perjantai 7. elokuuta 2020

Lisäostoksilla

 

En usko ajoittamiseen, joten pähkäilin tänään, että ihan hyvin voisin vielä tehdä hieman lisäostoja. Ostinkin noin 2000 eurolla lisää eunl:ää eli iShares CORE MSCI World UCITS etf:ää. Tällä tavoin sain maakohtaista allokaatiota ripauksen lähemmäs tavoitettani. Tuo EUNL on tällä hetkellä noin 11% alle all time high -tason, joten hinta on omaan makuuni melko sopiva kun huomioi Koronan sekä alhaiset korot. Toki Cape on tuossa jossain 20 kieppeillä, joten mitään kovin meheviä tuottoja tuskin on luvassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mutta saattaa olla ettei tuo Cape ihan heti ole tuosta laskemassa. EUNL sijoittaa globaalisti kehittyneille markkinoille ja siellä isoihin yrityksiin.

Neljän prosentin peukalosäännön mukaan ostin tänään 80e edestä vuosittaisia lisätuloja sillä 2000e x 0,04 = 80e. Kulutukseeni suhteutettuna tuo tarkoittaa sitä, että voisin tästä eteenpäin pitää noin 2 vapaapäivää enemmän vuodessa.

Tilillä pitäisi olla ennen palkkapäivää rapiat 6000e. Salkku heiluu jossain 58 000e molemmin puolin. Tässä linkki kyseisen eunl-etf:n tietoihin: 

https://www.blackrock.com/fi/yksityinen-sijoittaja/tuotteet/251882/ishares-msci-world-ucits-etf-acc-fund

sunnuntai 2. elokuuta 2020

Sijoitussuunnitelmani



Tämä on vanha sijoitussuunnitelmani. Tässä on uusin sijoitussuunnitelmani:

Mielestäni jokaisella sijoittajalla olisi fiksua olla kirjoitettu sijoitussuunnitelma, jotta    markkinaturbulenssissa osaisi toimia oikein. Koronadippi maalis-huhtikuussa sai esimerkiksi monet sijoittajat panikoimaan ja myymään kaikki pörssiomistuksensa. Esimerkiksi varakas tubettaja ”Beat The Bush” myi kaikki osakkeensa toukokuussa ja on sen jälkeen kärsinyt FOMOsta (fear of missing out) ja odottelee yhä uutta romahdusta: https://m.youtube.com/watch?v=pnBQnYcIrMA  

Minulla on jo pari vuotta ollut kirjoitettu sijoitussuunnitelma, mutta alla on päivitetty versio. Tänäkin kesänä olen hieman ottanut sijoituksillani näkemystä, mutta nyt ajattelin yksinkertaistaa suunnitelmaani entisestään.

Sijoitussuunnitelmani ei ole sijoitusneuvo kenellekään muulle kuin itselleni.

SIJOITUSSUUNNITELMANI  
  
Sijoitusten allokaatio:
Sijoitan ainoastaan ETF:iin. Sijoitan globaalisti hajauttaen eri maiden pörsseihin niiden markkinapainojen mukaisesti. Yhtiöiden markkinapainot ovat tällä hetkellä kutakuinkin seuraavat:

Kehittyneet maat:
     Kehittyneet maat, suuryhtiöt 75%
     Kehittyneet maat, pienyhtiöt 12%
Kehittyvä maailma 13%

Jotta saan kyseisen markkinapainon sijoituksilleni, sijoitan seuraaviin ETF:iin alla olevalla allokaatiolla:
EUNL 75%
IS3N 13%
IUSN 12%
Tarkistan markkinoiden allokaation vähintään 6kk välein, jolloin säädän oman ostoallokaationi vastaamaan osakemarkkinoiden allokaatiota.

Paljonko sijoitan?
Sijoitan vuositasolla nettopalkastani vähintään 20%. Pyrin sijoittamaan joka kuukausi. Sijoitan 1000e/kk niin pitkään, että tilillä on enää 3000e. Tämän jälkeen lasken sijoitettavaa summaa, jotta tilillä on jatkossakin tuo 3000e.

Milloin saan myydä omistuksiani?
Päätökset myynneistä teen elämäntilanteeni mukaan. Pörssikurssien liikkeet eivät saa vaikuttaa lainkaan myynti- tai ostopäätöksiini. Eli pörssin arvostuskertoimet tai romahdukset/nousut eivät saa vaikuttaa myynteihin ja ostoihin. 

Noudatan tätä sijoitussuunnitelmaa ainakin vuoteen 2023 saakka. Sijoitusuran edetessä saatan muuttaa suunnitelmaani niin, että myyntejä on myöhemmin helpompi tehdä pienemmällä veroprosentilla. Tällöin saatan ostaa joko eri ETF:iä tai samoja ETF:iä toiseen sijoitussalkkuun.

Miksi ETF:iä?
Sijoitan vain ETF:iin, sillä ne voin maksua vastaan siirtää pankista toiseen. Pankin omia indeksirahastoja ei voi siirtää. Lisäksi ETF:t ovat kuluiltaan lähes aina edullisemmat. 

Miksi vähintään 20% nettopalkasta sijoituksiin?  
Tuon verran uskon kykeneväni sijoittamaan pitkällä tähtäimellä melko helposti, vaikka kulut nousisivat ja vaikka sijoittamiseen ei kauheaasti motiaaviota löytyisikään. Aivan lähivuodet uskon kykeneväni sijoittamaan 30-40% nettopalkasta.

Miksi en ota markkinanäkemystä?
Tärkeintä on saada hyvät/erinomaiset tuotot suhteessa muihin sijoittajiin (ryhmänä). Tähän tavoitteeseen pääsen tehokkaasti siten, etten ota markkinanäkemystä. Itse markkinan tuottoihin en voi vaikuttaa. Markkinoiden käyttäytymistä ei voi mitenkään luotettavasti ennustaa, joten en halua riskeerata tuottoja ottamalla näkemystä. Näin sijoittamalla saan globaalin osakemarkkinan tuoton (miinus kulut ja verot).

Käytin alla olevaa sivustoa eri markkinoiden painojen pähkäilyssä:

keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Käteinen on kohta roskaa?



Katsoin tänään Inderesin uusimman Youtube-videon, joka käsitteli inflaatiota. Inflaatiohan on madellut alhaisissa lukemissa jo todella pitkään. Keskuspankkien ”rahan printtaus” ja Koronan aiheuttama valtioiden velkaelvytys sekä kansalaisten tukeminen suoraan erilaisilla tuilla saattaa kuitenkin jatkossa pistää inflaation laukalle. 

Muun muassa Ray Dalio on jo jonkin aikaa puhunut siitä, että länsimaat ovat ylivelkaantuneita ja pitkän velkasyklin loppusuoralla. Historiassa tämän tasoiset velkatasot on lopulta hoidettu usein niin, että inflaation on annettu juosta samaan aikaan kun korot on pidetty alhaalla. Näkisin, että tällainen skenaario on tällä vuosikymmenellä aivan mahdollinen. 

Moni sijoittaja ei tällä hetkellä sijoita perustellen tätä sillä, että pörssien arvostuskertoimet ovat niin korkealla. Riskinä tällaisessa ajattelussa on se, että korot saattavat pysyä vielä pitkään matalalla ja inflaatio saattaa nousta paljon korkeammaksi, kuin mitä se on ollut jo vuosikausia. Jotenkinhan näin suurista velkatasoista on päästävä eroon. Keskuspankit ovat jo käyttäneet perinteisemmät keinonsa, joten nyt saattaisi olla vuorossa tämä viimeinen keino, jossa rahaa ohjataan lisää reaalitalouteen samalla kun korot pidetään inflaation alapuolella. Tässä maailmassa maksumiehiä olisivat ne, jotka pitävät rahansa pankkitileilla ja hyötyjät niitä, joilla on paljon velkaa. Osakemarkkinoille sijoittava todennäköisesti saa turvattua sijoitustensa ostovoiman, sillä yritykset kykenevät melko tehokkaasti siirtämään inflaation tuotteidensa hintoihin. Sitähän inflaatio on, tuotteiden hintojen nousua ja täten valuutan arvon alenemista. 

Kukaan ei tiedä, mikä tulevina vuosina on edessä, mutta mielestäni fiksu sijoittaja pohtii vakavasti myös tämän skenaarion toteutumisen todennäköisyyttä. 

Alla vielä pari linkkiä käppyröihin, joista näkee, milloin historiassa inflaatio on laukannut korkotasoja selvästi ylempänä:

https://goldswitzerland.com/inflation-interest-rates-1900-2011/

perjantai 10. heinäkuuta 2020

Ostin ylimääräiset kesälomat loppuelämäni ajaksi



Firettäjät tietävät, että pääomasta voi syödä 4% vuodessa vuosikymmenien ajan ilman, että on kovinkaan suuri todennäköisyys sille, että pääoma sulaisi kokonaan nolliin missään vaiheessa. Ainakin näin on ollut kun katsotaan taaksepäin historiaan ja tutkitaan, mitä Yhdysvaltojen S&P 500 on tuottanut (katso linkki laskuriin).

Laskin tuon neljän prosentin nyrkkisäännön mukaisesti, paljonko olen sijoituksillani ostanut ylimääräisiä vuosittaisia vapaapäiviä itselleni koko loppuelämäni ajaksi. Eli montako ylimääräistä vapaapäivää olen teoriassa ostanut itselleni joka vuodelle koko loppuelämäni ajaksi.

Tämän laskeminen on hyvin yksinkertaista. Salkkuni koko on nyt noin 54 000e. Lasketaan, paljonko 4% on tästä summasta:
54 000e : 25 = 2160e (tai 54 000e x 0,04 = 2160e)

Eli 2160e voin tuhlata vuosittain. Lasketaan montako vapaapäivää tämä vastaa:

Vuosittainen kulutukseni tällä hetkellä on 1400e/kk x 12kk = 16 800e

Päivässä kulutan keskimäärin: 16 800e : 365 = 46e 

Montako päivää olen jo ostanut:
2160e : 46e/vrk= 47 vrk

Eli periaatteessa voisin tästä lähtien ottaa 47 ylimääräistä vapaapäivää vuodessa joka ikinen vuosi ilman, että kovinkaan suurella todennäköisyydellä rahat loppuisivat koskaan kesken.

Historia ei ole tae tulevaisuudesta ja varsinkaan nykyisten nollakorkojen vallitessa en välttämättä usko tuon 4%:n olevan riittävän alhainen luku. Mutta uskoisin, että vähintään yhden kuukauden voisin ainakin pitää ylimääräistä lomaa koko loppuelämäni ajan ilman, että rahat loppuisivat missään vaiheessa. Toisaalta ylimääräiset lomat laskevat vuosittaista bruttopalkaa, mikä taas alentaa veroprosenttia. Eli palkasta jäisi prosentuaalisesti enemmän käteen.

Tällä hetkellä sijoitan vuodessa 800e/kk x 12kk = 9600e. Neljä prosenttia tuosta summasta on 384e. Eli joka vuosi ostan lisää vapaapäiviä:
384e : 46e/vrk = 8,35 vrk.
Eli vuosittain ostan itselleni yli 8 uutta vapaapäivää. Lisäksi salkkuni kasvaa pikkuhiljaa korkoa korolle, joka ”ostaa” vielä lisää vapaapäiviä. 

Taloudellinen riippumattomuus on vielä kaukana, mutta jonkin verran minulla on jo mahdollista ottaa halutessani palkattomia lomia. Näin kun asiaa miettii niin tuntuu, että töitä ei aivan hirveästi viitsi enää stressata.


sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

”Salainen” minimitavoitteeni sijoittamisessa



Blogini alkupään postauksessa, mietin sijoitustavoitettani. Mitään selkeää tavoitetta en ole lyönyt lukkoon, mutta yksi ”salainen”tavoite minulla on ollut koko ajan takaraivossani. Tämä voisi olla niin sanotusti minimitavoitteeni, mikäli en matkan varrella mitään muuta tavoitetta keksi tai ellen jostain syystä päätä kesken kaiken tehdä elämässäni muutoksia, jotka tekevät tavoitteesta mahdottoman. Tietysti tavoite myös sisältää olettaman, että töitä riittää ja ylipäätään terveys sallii työnteon pitkälle tulevaisuuteen. 

Tämä minimitavoitteeni on saavuttaa nykyrahassa mitattuna (eli inflaatiokorjatusti) 200 000e salkku. Uskon, että aivan realistinen minimisäästöaste tästä hamaan tulevaisuuteen on 20% nettopalkastani. Tämä tekisi nykypalkassa mitattuna noin 430e kuukaudessa. Ainakin seuraavat 1-2 vuotta pitäisi olla mahdollista sijoittaa 800e/kk, joten tuo laskee hieman loppuajan kuukausittaista minimisäästösummaa.

Esimerkiksi Seligsonin tuottolaskurilla (Linkki laskuriin) on mukava laskea erilaisia salkun tuottoja tuota kuukausisäästösummaa käyttäen. Katsotaan, paljonko reaalituottoa vaaditaan, jotta saavuttaisin tavoitteeni 23 vuodessa, jolloin olen 60-vuotias.

Nykyinen salkkuni on noin 52 000e. Tuo 200 000e salkku saavutetaan 23 vuoden aikana, mikäli annualisoitu reaalituotto on kaikkien sijoittamiseen liityvien kulujen jälkeen 1,1% vuodessa. Hyvinkin vaatimaton tuotto-odotus siis riittää tuon tavoitteen saavuttamiseen.

Kolmen prosentin reaalituotolla salkku olisi 23v kuluttua jo 272 000e. Mikäli osakkeet tuottavat reaalisesti historiallisen keskiarvonsa verran eli 5%, voidaan arvioida, että kulujen jälkeen (lähdeverot ja hallinnointikulut) tuo tuotto olisi noin 4,2%. Tuolla tuottoprosentilla salkku olisi 23v kuluttua 332 000e. 

Tuo 200 000e salkku olisi kevyesti 10x vuosikulutukseni verran. Nykyisillä vuosimenoillani se vastaisi noin 11,7v kulujani. 272 000e salkku vastaisi 16 vuoden kuluja ja 332 000e salkku 19,5v kuluja. 

Neljän prosentin säännöllä 200 000e salkusta voisin nostaa 8 000e vuodessa, 272 000e salkusta 10 880e ja 332 000e salkusta 13 280e. 

Aika näyttää haluanko jatkaa pääoman kartuttamista vielä 23v ajan, mutta ainakin tuo 200 000e salkun saavuttaminen pitäisi olla enemmän kuin realistinen tavoite.



lauantai 4. heinäkuuta 2020

Tuplaostot maanantaina


Maanantaina ostan poikkeuksellisesti tuplasummalla kuukausisäästöllä ETF:iä. Ostan 1600 eurolla seuraavan allokaation mukaisesti:
EUNK (Eurooppa, TER 0,12%) 50% 
EUNL (kehittynyt maailma) 21%
IS3N 25% (kehittyvä maailma) 25%
IUSN (kehittyneen maailman pienyhtiöt) 4%

Miksi ostan tuplasummalla juuri nyt?

1. Tilillä on yhä sen verran paljon ylimääräistä rahaa, että mielelläni pääsen siitä ”eroon”.
Lisäostoksen jälkeen tilillä on arviolta noin 8500e ennen seuraavaa palkkapäivää. Tuo on mielestäni sopiva käteisen määrä tässä elämäntilanteessa.

2. Kertasijoitus on todennäköisesti kannattavampi strategia kuin tasainen kuukausisijoittaminen.
Kuuntelin todella laadukasta Rational reminder -podcastia (linkki jaksoon). Siinä käsiteltiin isomman kertasumman sijoittamista vs ajallinen hajauttaminen. Ajallisen hajauttamisen hinnaksi tuli keskimäärin 0,38% vuodessa kymmenen vuoden aikaskaalalla. Eli tuotot olivat annualisoidusti keskimäärin 0,38% huonommat vuosikymmenen aikana, kuin jos olisi sijoittanut summan kerralla. Kaksi kolmasosaa tapauksista parempi tuotto saatiin sijoittamalla koko potti kerralla. Ajalliseksi hajauttamiseksi valikoitiin tuossa simulaatiossa 12kk ajanjakso. Sijoitukset ”tehtiin” tasasummin kerran kuukaudessa. Tutkimukseen valikoitiin Kanadan, USA:n, Japanin, Australian, Iso-Britannian ja Saksan pörssit. Simulaatio käsitteli vuoden 1970-2020 välisiä pörssien tuottoja. Ajallisella hajauttamisella ei saatu kovin merkittäviä hyötyjä edes niiden kertasummasijoitusten kohdalla, jolloin kertasijoitus oli tehty todella epäedullisena hetkenä. 

3. Eurooppa ja kehittyvät markkinat ovat vielä melko kohtuullisesti hinnoitellut markkinat.
EUNK maksoi vuoden 2015 maaliskuussa lähes yhtä paljon kuin tällä hetkellä. Samoin vuoden 2017 toukokuussa EUNK maksoi yhtä paljon kuin nytkin. EUNK on noin 15% alempana kuin sen all time high -lukema ja sen p/e on myös melko kohtuullinen. Euroopan osakemarkkinat ovat siis jo pitkään menneet sivusuunnassa, joten vuosikymmenien perspektiivillä nyt on luultavasti ihan kohtuullinen hetki sijoittaa Eurooppaan. Sama tilanne on kehittyvien markkinoiden (IS3N) kohdalla. IS3N oli melko lähellä nykyhintoja jo vuoden 2015 huhtikuussa. Lisäksi minua on jo pitkään harmittanut, etten sijoittanut jo vuosia sitten isompia summia osakemarkkinoille. Nyt nämä kaksi ETF:ää tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa jo viitisen vuotta sitten nähtyihin hintoihin (esimerkiksi USA ei tarjoa).

4. Korona
Saattaa hyvinkin olla, että korona aiheuttaa vielä suurenkin pörssiromahduksen. En kuitenkaan osaa sanoa, mikä on tämän todennäköisyys. Uskon kuitenkin, että monessa maassa ei kovinkaan helposti enää mennä keväällä nähtyihin lock downeihin. Rajut sulkutoimet ovat myrkkyä taloudelle, joten niitä todennäköisesti vältellään mahdollisimman pitkään. Toinen asia on ihmisten ostoskäyttäytyminen. Moni ei koronan takia välttämättä pitkään aikaan ole valmis syömään ravintoloissa, matkustamaan jne. Sijoitan kuitenkin vuosikymmenien aikajänteellä, enkä usko, että koronan taloudelliset vaikutukset ulottuvat kovinkaan monen vuoden päähän. 

5. Keskuspankit vs korona
Koronaa suurempana uhkana tuleville tuotoille näen keskuspankit. Keskuspankit tekevät kaikkensa, jotta osakemarkkinat eivät romahda nyt koronan vaikutuksesta. Myös koronan jälkeen keskuspankit jatkavat todennäköisesti korkojen pitämistä nollan tuntumassa ja ”rahan printtausta”. Tämä aiheuttaa uhan osakemarkkinoiden tulevien vuosien tuotoille. Osakemarkkina saattaa kuplaantua (arvostuskertoimet nousevat), jolloin tulevat tuotot odotusarvoisesti heikkenevät. Sijoittamalla nyt varmistan, että saan tämän hetken sijoituksille edes jossain määrin kohtuullisen tuoton pitkässä juoksussa. Kyse on siis jonkin sortin FOMO-ilmiöstä omalla kohdallani. 

Ensi kuusta lähtien tarkoituksena ei olisi enää muutella kuukausittaista sijoitettavaa summaa, vaan aion pitää sen 800e tuntumassa, Toki, mikäli markkinat tarjoavat mahtavia ostopaikkoja pörssien romahduksien muodossa, saatan hyvinkin nostaa hetkellisesti sijoitettavaa summaa jonkin verran. Tilillä pidän kuitenkin mielelläni kohtuullisen puskurin kaikissa tilanteissa ja velalla en ala sijoittamaan. En myöskään jatkossa aio näin vahvasti tiltata kuukausiostojani mihinkään tiettyyn markkinaan. Eri maiden/maanosien painotukset ovat tällä hetkellä mielestäni melko sopivat salkussani.


sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Kriittinen katsaus omistuksiini


Tein tänään inventaarion rahasto- ja ETF-omistuksistani. Alla on tiedot siitä, mikä on noiden sijoitusteni maakohtainen allokaatio (luvut ovat suuntaa-antavasti seuraavat):

USA 40%
Eurooppa 21% (josta Suomen osuus 5%).   
Kehittyvät markkinat 21%
Muut maat 18%

Lisäksi noihin sisältyy small cap -ETF:t, joiden osuus on yhteensä 24%.

Onko allokaatio toivottava?

Olen melko tyytyväinen nykyiseen maakohtaiseen allokaatiooni. Erityisesti USA:n osuuden haluan pitää kutakuinkin tuossa 40 prosentin hujakoilla. Syynä tälle on se, että USA on arvostuskertoimeltaan historiallisen tyyris ja sillä on takanaan vuosikymmenen pituinen ylituoton aikakausi. Esimerkiksi tässä artikkelissa povataan USA:n häviävän tuotoissa seuraavan 10 vuoden aikana globaalisti hajautetulle salkulle, jossa ei ole Yhdysvaltoja: Linkki artikkeliin

Lähtökohtaisesti en myöskään pidä ajatuksesta, että minulla olisi paljoa yli 40% sijoituksistani minkään yksittäisen maan osakemarkkinoilla. USA:n osuus EUNL:ssä ja IUSN:ssä on niin suuri, että jos sijoitan jatkossa näihin suhteessa 65% ja 15% (ja 20% kehittyville markkinoille), menee kuukausisijoituksestani aikalailla tasan 50% Yhdysvaltoihin. Tämän takia päätin hieman muuttaa suunnitelmaani. Ensin kuitenkin pieni katsaus siihen, kuinka hyvin USA:n osakemarkkinat ovat tuottaneet Euroopan osakemarkkinoihin verrattuna viimeisen 10, 20 ja 30 vuoden aikana.

USA versus Eurooppa

Luvuissa ei tietääkseni ole huomioitu osinkoja, mutta ne eivät hirveästi vaikuta loppupäätelmiin.

Katsotaan, mitä USA:n S&P 500 ja Stoxx Europe 600 ovat tuottaneet 30 vuoden aikana keskimäärin vuosittain 1.6.1990-26.6.2020 välillä:

USA:n S&P 500 nousi pisteluvusta 358,77 pistelukuun 3009,05. Vuosittainen tuotto oli siis 7,33%.
Stoxx Europe 600 -indeksi nousi pisteluvusta 109,79 pistelukuun 358,32. Vuosittainen tuotto oli 4,02%.

Tehdään vastaava vertailu aikavälille 1.6.2000-26.6.2020:
USA:n S&P 500 oli aluksi 1454,37 ja nyt 3009,05 eli vuosituotto oli 3,7%.
Stoxx Europe 600 -indeksi oli aluksi 383,11 ja nyt 358,32 eli vuosituotto oli -0,3%

Tehdään vielä vertailu ajanjaksolle 1.6.2010-26.6.2020:
USA:n S&P 500 oli aluksi 1077,11 ja nyt 3009,05 eli vuosituotto on 10,8%.
Stoxx Euro 600 oli aluksi 247,64 ja nyt 358,32 eli vuosituotto on 3,75%.

Vaikka ilmeisesti näissä luvuissa ei ole osinkoja huomioitu, nähdään niistä, että USA on tuottanut varsinkin viimeisen 10v aikana huimasti enemmän kuin Eurooppa.

Vertaillaan Seligsonin rahastojen tuottoja 

Seligsonin rahastoissa on osingot huomioitu. Seligsonin Eurooppa-rahasto on tuottanut keskimäärin vain 1,06% vuodessa vuosien 2000-2020 välillä. USA:n rahastoa heillä ei ollut vielä vuonna 2000.

Seligsonin Eurooppa-rahasto tuotti viimeisen 10v aikana keskimäärin 6,86% kun taas heidän Pohjois-Amerikka -rahastonsa tuotti vastaavana aikana 11,61%. Eroa vuosituotoissa on 4,75%-yksikköä.

Summa summarum

Noista ylläolevista luvuista nähdään, että Eurooppa on tuottanut jo 30v ajan melko huonosti. Erityisen huonosti se on tuottanut aikavälillä 2000-2020. Tämä selittyy paljolti IT-kuplan ja finanssikriisin puhkeamisina, mutta siltikin USA:n verrattuna tuotto on ollut huonoa.

Tämän lisäksi kehittyvät markkinat ovat tuottaneet viimeisen 10v aikana erityisen huonosti (vain 2,47% annualisoidusti/vuodessa keskimäärin).

Lisäksi Euroopan ja kehittyvien markkinoiden arvostuskertoimet ovat selvästi alhaisemmat USA:n S&P 500 -indeksiin nähden. Uskon, että nämä pitkän ajan tuottoerot USA:n ja Euroopan/kehittyvien markkinoiden välillä tulevat tällä vuosikymmenellä jälleen kaventumaan ainakin jonkin verran. Näin on historiassa ennenkin tapahtunut.

Tämän takia tulen jatkossa ostamaan EUNL:n, IS3N:n ja IUSN:n lisäksi myös pienen siivun EUNK-ETF:ää (sisältää tällä hetkellä 443 eurooppalaista yritystä). Tuota ETF:ää minulla jo onkin salkussa jonkin verran, mutta se on ollut jo jonkin aikaa tauolla. 

Tarkoituksena on siis pitää tuo USA:n osuus tuossa 40% tuntumassa. En voi olla varma tuottaako Eurooppa USA:a paremmin jatkossakaan, mutta nyt sille on mielestäni korkeammat todennäköisyydet. Lisäksi tuon EUNK:n juoksevat kulut ovat vain 0,12% eli 0,08% EUNL:ää edullisempi, mikä on pieni lisäbonus. Lisäksi kaikkien osinkojen lähdeveroja ei tuossa EUNK:ssa tarvinne maksaa, mutta tästä en ole aivan varma. Pitää selvittää sen verotus vielä. Mikäli lähdeveroja ei tarvitse maksaa saa siitä taas hieman kuluetua EUNL:n verrattuna. 


keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Edessä joko iso pörssiromahdus tai pitkä kehnojen tuottojen aikakausi?



Warren Fyffet kysyi Sharevillen keskustelussa (katso linkki), miksi minun markkinanäkemykseni on melko pessimistinen. Samalla oli puhetta inflaation merkityksestä. Aluksi olin vastaamassa suoraan tuonne Sharevilleen, mutta vastauksesta tuli sen verran pitkä, että postaan sen suoraan tänne:

Ymmärtääkseni inflaatiosta ei osakemarkkinoiden tuotto-odotuksia arvioitaessa tarvitse juurikaan välittää. Syy on se, että yritykset kykenevät yleensä tehokkaasti siirtämään inflaation tuotteidensa hintoihin, jolloin yritysten tulokset kasvavat nimellisesti.  

Olen eniten huolissani korkotasoista. Tässä kuva (katso linkki) Yhdysvaltojen korkotasosta alkaen vuodesta 1790. Yhdysvaltojen S&P 500 tuotti vuosittain inflaatiokorjatusti keskimäärin vaivaiset 2,86% vuosien 1956-1978 välillä. Tuo huonojen tuottojen aikakausi kesti 23 vuotta. Tuolle ajanjaksolle ajoittuu myös korkotasojen nousu lähes nollasta noin 15 prosenttiin.  

Tuon ajanjakson jälkeen korkotasot ovat vain laskeneet ja nyt ne ovat jo nollassa. Vuosien 1979-2019 välisenä aikakautena S&P 500 tuotti vuosittain inflaatiokorjatusti keskimäärin huimat 8,42%! Tämä huikea tuottokausi johtuu todennäköisesti siitä, että korot laskivat tuona aikana lähes yhtäjaksoisesti. 

Koska korkotasot ovat jo nollassa, on ainut suunta niillä pitkässä juoksussa ylöspäin. Veikkaan, että edessä on siis toisinto tuosta vuosien 1956-1978 aikakauden kehnosta tuotosta. Tuotto ei välttämättä ole yhtä huono kuin tuolloin, mutta todennäköisesti tuo edellisessä postauksessa mainitsemani 5% tuotto-odotus ei ole liian pessimistinen. 

Yllä olen käsitellyt USA:n osakemarkkinoiden historiaa ja korkotasoja. Kaikki merkittävät maat ovat kuitenkin samassa tilanteessa: korkotasot ovat kaikkialla poikkeuksellisen matalat ja osakemarkkinoiden hintataso on korkea. Toki osakkeiden arvostuskertoimet saattavat vielä jonkin aikaa nousta, mutta tämän vaikutuksesta tuotto-odotus senkuin heikkenee. Tämä arvostuskertoimien nousu on mielestäni jopa todennäköinen skenaario.

Toki osakemarkkinoiden tuotto-odotus voi parantua nopeastikin, jos tulee massiivinen pörssiromahdus sitä ennen. Veikkaan kuitenkin, että keskuspankit tekevät kaikkensa, jotta näin ei tapahdu. Tällöin pörssit eivät ehkä romahda, mutta seurauksena on pitkä huonojen tuottojen aikakausi. 

Strategianani on tästä huolimatta sijoittaa hajautetusti/globaalisti eri indekseihin. Saan tällöin sen tuoton, mitä maailman pörssit antavat. Omissa laskelmissani olen varautunut huonoihin (mutta positiivisiin) reaalituottoihin seuraavina vuosina/vuosikymmeninä. Voin yllättyä vain positiivisesti.

Täältä voit tarkistaa nuo historialliset S&P 500 -indeksin tuotot: Linkki.

tiistai 23. kesäkuuta 2020

Sinusta ei tule ”oikeaa” miljonääriä pikkusummia sijoittamalla!





Luin mielenkiintoisen blogipostauksen Rahabalanssi-blogista. Kirjoituksessa käsiteltiin, millä summilla ja millä aikavälillä sinusta voi tulla miljonääri pörssiin sijoittamalla. En ota tällä kirjoituksellani kantaa suoranaisesti tuohon blogipostaukseen, vaan haluan kertoa oman näkemykseni, missä asioissa yleisesti mennään metsään tämäntyyppisissä kirjoituksissa.  

Nämä neljä asiaa pitäisi aina huomioida tulevia tuottoja arvioitaessa:

1. Tuottoprosentit ja kaikki summat pitäisi aina ilmoittaa inflaatiokorjattuina reaalituottoina.
Mikäli inflaatiota ei huomioida laskelmissa, saadaan aivan liian optimistisia tuottolukuja. Miljoona euroa ei esimerkiksi 50 vuoden päästä todennäköisesti ole kovinkaan iso summa, sillä rahan arvo laskee noin pitkällä aikavälillä todella paljon.   

2. Pörssien tuotto-odotusta ei kannata laskea sen perusteella, mitä osakkeet ovat tuottaneet 15 viimeisen vuoden aikana.
Pörssien tuotoissa on isoja eroja eri aikakausina. Tämän takia omissa tuotto-odotuksissa kannattaa käyttää mahdollisimman realistisia lukemia. Realistisimmat lukeman saadaan, kun selvitetään, mitä osakemarkkinat ovat globaalisti keskimäärin tuottaneet todella pitkällä aikavälillä. Tästä linkistä voit nähdä, että osakkeet ovat globaalisti tuottaneet keskimäärin 5% vuodessa reaalisesti eli inflaatiokorjatusti pitkällä aikavälillä.

3. Yksittäisten maiden pörssien tuotot sisältävät enemmän riskiä. Tuotto-odotukset kannattaa laskea maantieteellisesti hajautetulle salkulle. Ellei sitten nimen omaan aio ottaa isompaa maantieteellistä riskiä.
Miksi valitsisit vain yhden maan pörssin tuotto-odotusta laskiessasi? Kyseinen maa saattaa vuosikymmenien aikana ajautua vaikka minkäläisiin vaikeuksiin (sodat, heikko syntyvyys, syvät pitkät lamat, heikentynyt tuottavuus, poliittiset riskit, väestön huono ikäjakauma jne.). Otat ison riskin sijoittaessasi vain yhden maan pörssiin.

4. Tuottolaskelmissa ei yleensä puhuta mitään sijoittamisen kuluista.
Kaikessa sijoittamisessa on kulunsa. Näitä ovat esimerkiksi yksittäisissä osakkeissa osinkoverotus (ellei sijoita osakesäästötilin sisällä, jonne tosin saa sijoittaa maksimissaan 50 000e) sekä rahastoissa/ETF:ssä lähdeverot ja hallinnointikulut. Lisäksi voitollisia sijoituksia myydessä joutuu maksamaan yleensä myös veroja. 
 
Eli mielestäni tuottolaskelmat kannattaa tehdä tuon 5% mukaan miinustettuna kuluilla. Jos arvioidaan keskimääräisiksi kuluiksi vaikka 0,5% vuodessa niin silloin tuottoprosentti olisi keksimäärin 4,5% vuodessa. 

Olen kuitenkin tässä kirjoituksessa hieman yltiöoptimistinen ja lasken vuosituotot käyttäen tuota 5% lukua. 

Millä kuukausittaisella summalla sinusta voi tulla 50 vuodessa miljonääri?

Tämän laskurin (katso linkki) avulla voit laskea, mitä osakket tuottavat käyttäen eri prosentteja. Tuon laskurin mukaan sinun täytyisi sijoittaa 400e/kk joka kuukausi 50 vuoden ajan, jotta sinusta tulisi miljonääri (5% vuosittaisella reaalituotolla). Tuo miljoona euroa on inflaatiokorjattu summa. Eli jos miljoonalla saa nykyään miljoona purkkia tonnikalaa niin 50 vuoden päästä saisit sijoitusurasi päätteeksi ostettua miljoona purkillista tonnikalaa. Tosin tässä laskussa en huomioinut pääomatulojen verotusta, joka söisi tuosta summasta omistuksia myydessä aika ison siivun.

Entä paljonko pitäisi sijoittaa, jos haluaisi olla miljonääri 30 vuoden jälkeen?

Laitetaan taas tuo 5% tuotto-odotus laskuriin ja asetetaan sijoitusajaksi 30 vuotta. Saadaan tulokseksi, että sinun pitäisi sijoittaa lähes 1300e/kk kolmenkymmenen vuoden ajan, jotta salkkusi arvo olisi lopussa miljoona euroa.

Paljonko arvioin oman salkkuni tuotoiksi?   

Oma salkkuni on nyt noin 50 000e. Kuvitellaan, että sijoittaisin vielä seuraavat 30 vuotta osakemarkkinoille ja keskimäärin 500e/kk. Viiden prosentin keskimääräistä tuottoa käyttämällä salkkuni koko 30 vuoden kuluttua olisi noin 615 000e. Mikäli käytän 4% tuotto-odotusta (tämä on mielestäni realistisempi kun huomioi erilaiset kulut ja verot sekä nykyisen korkotason) salkun koko on 30 vuoden kuluttua 499 000e.

Mitä haluan sanoa?

En halua olla ilonpilaaja, mutta mielestäni ihmiset käyttävät yleensä liian optimistisia lukuja tuotto-odotuksia laskiessaan. Saavutat tavoitteesi varmemmin, kun käytät sellaisia tuottoprosentteja, joita pörssit ovat historiassa pitkällä ajanjaksolla keskimäärin antaneet. 

Mitä pienempää prosenttia käytät tuotto-odotuksissasi, sitä isompia kuukausisummia sinun on säästettävä ja sijoitettava. Edelleenkään elämässä mitään arvokasta ei saa todella helposti ellei sitten ole syntynyt ”kultalusikka suussa” ja vanhemmat ole esimerkiksi sijoittaneet lapselleen kunnon alkupottia jo varhaisessa vaiheessa. Eli mikäli lähdet sijoittamaan tyhjästä, on sinun tehtävä asian eteen töitä.

Nämä realiteetit tiedostamalla jaksat todennäköisesti sijoittaa pidempään. Yltiöoptimismia seuraa monesti luovuttaminen, kun todellisuus vuosien saatossa lyö kasvoille.

Edit. Burton Malkiel sanoo uunituoreessa haastattelussa, että mikäli korot pysyvät alhaisina vielä pitkään, 
osakkeista on odotettavissa jatkossa pienempiä tuottoja, kuin mitä historiallisesti niistä on keskimäärin saanut. Malkiel puhuu samassa yhteydessä 5% tuotosta, josta ei minun ymmärrykseni mukaan ole vielä edes poistettu inflaatiota. Jos inflaatio arvioidaan 2% suuruiseksi, niin jatkossa osakkeet tuottaisivat keskimäärin 3% vuodessa niin kauan, kunnes korkotasot nousevat. Toisaalta korkojen nousu todennäköisesti ainakin joksikin aikaa romahduttaisi osakemarkkinoiden arvostustasot. Malkielin haastatteluun pääset tästä linkistä. 

Parhaat sijoitusmotot, osa 1




1. ”If you don’t find a way to make money while you sleep, you will work until you die.” 
- Warren Buffett  

Tämän moton merkitys on melko itsestäänselvä. Valitettavasti harva suomalainen vieläkään kuitenkaan tätä asiaa sisäistää. Sijoittamisen ideana on omistaa bisneksiä, jotka tuottavat lisäarvoa, jolloin varallisuutesi kasvaa. Jo Kalevalassa haikailtiin tämän tyyppisen sammon perään. Nykyään osia tuosta runsaudensarvesta voi omistaa kuka vain, jolla on edes hieman ylimääräistä rahaa.

2. ”I made my first investment at the age of 11. I was wasting my time up until then.”
- Warren Buffett 

Tämä tokaisu kuulostaa ensikuulemalta todella huvittavalta, mutta se sisältää sijoittamisen kannalta hyvin tärkeän elementin. Korkoa korolle -ilmiön takia aika on sijoittamisessa tärkeimpiä ellei tärkein elementti. Mitä pidemmän aikaa rahasi ovat sijoitettuina, sitä suuremmiksi ne ajan myötä ehtivät kasvaa. Itse valitettavasti ”hukkasin” elämästäni lähes 32 vuotta ennen kuin tein ensimmäisen rahastosijoituksen. Ehkä siinä yksi syy, miksei kukaan tunne minua, mutta Warren Buffettin tietävät kaikki. 

3. ”Do not save what is left after spending, but spend what is left after saving”.
- Warren Buffett

Moni tekee sen virheen, että sijoittavat sen verran, mitä ennen palkkapäivää sattuu olemaan tilillä. Monesti ei tilillä ole siinä vaiheessa enää juurikaan sijoitettavaa, koska rahat ovat huvenneet milloin mihinkin heräteostoksiin jne. Kun siirrät heti palkkapäivänäsi ennalta päättämäsi osan sijoituksiisi, voit loppuosan käyttää mihin haluat. Näin saat sijoitettua sen verran, mikä on tavoitteenasi.  

4. ”There seems to be some perverse human characteristic that likes to make easy things difficult”.
- Warren Buffett

5. ”Don’t do something. Just stand there”.
- John Bogle

Tavalliselle yksityissijoittajalle tylsä indeksisijoittaminen on hyvin suurella todennäköisyydellä kaikkein tuottavin tapa sijoittaa. Samalla se on vähiten aikaa vievä. Monen on vaikea hyväksyä sitä, että sijoittamisessa tekemällä vähemmän saa enemmän, koska muilla elämän osa-alueilla asia menee yleensä juuri päinvastoin. Suurin osa saa parempaa tuottoa sijoituksilleen, jos käyttää sijoitusten hoitamiseen pari tuntia vuodessa (passiivisten indeksisijoitusten avulla) kuin jos käyttää sijoitusten pohtimiseen 8h päivässä.
 
5. ”Buy right and hold tight”.
- John Bogle

6. ”Timing the market is a fools game, whereas time in the market is your greatest natural advantage”.
- Nick Murray

Kun sijoitat rahasi viisaasti, ei sinun tarvitse joka päivä seurata markkinoita ja stressata omistamiesi firmojen tuloskuntoa ja kilpailuympäristöä. Myöskin markkinoiden liikkeiden ennustaminen ja sijoitusten ajoittaminen on todella vaikeaa. Tärkeää on omistaa sijoituksia mahdollisimman pitkään, jotta korkoa korolle -ilmiöllä on aikaa tehdä tehtävänsä. 

sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Näin sijoitin pörssiromahduksessa




Pörssien arvostustasot ovat olleet vuosikausia ärsyttävän korkealla. Tosin tämän ymmärtää, kun ottaa huomioon vallitsevan korkotason. Ensimmäiset vuodet sijoitusurallani sijoitin aivan liian pienillä kuukausisäästösummilla indekseihin. Tämän takia tilille oli päässyt kertymään melko paljon rahaa ja kuumeisesti odottelin jonkinlaista pörssilaskua. Odottelu tuntui kestävän ikuisuuden ja kurssit nousivat koko ajan huimaa tahtia. 

Vuoden 2018 joulukuun 20% ”romahduksessa” sain sentään hieman sijoitettua ylimääräistä, mutta summa jäi harmittavan pieneksi ylivarovaisuudesta johtuen. Kurssilasku oli myös todella nopea, joten en ehtinyt kunnolla mukaan.  

Kun korona lähti leviämään Kiinasta, en ikinä olisi uskonut, kuinka dramaattisia lockdowneja maailmalla ja meillä Suomessa aletaan tehdä. En myöskään uskonut, että pörssit laskisivat ihan niin paljoa kuin ne lopulta laskivat. Huomasin kuitenkin paikkani tulleen sijoittaa vihdoin kunnolla pörssiin. 

Näin sijoitin tämän vuoden pörssiromahduksessa:

Alla on ensin päivämäärät milloin tein ylimääräisen oston, sijoituskohteen tickernimi, kertasumman määrä sekä tieto siitä, paljonko kyseinen ETF oli tuolloin laskenut kurssihuipustaan. Eli nämä ylimääräiset ostot tein romahduksessa:

27.2. IUSN (maailman pienyhtiöt), 1520e, -12%
28.2. SXR8 (USA:n S&P 500 indeksi), 1305e, -16,4%
9.3. EUNL (kehittyneen maailman suuryhtiöt), 1030e, -21% 
11.3. IUSN, 1002e, -25,3%
12.3. IUSN, 1010e, -33%
(päivämäärä puuttuu), IUSN, 1005e, -31%
16.3. IUSN, 1005e, -35%
19.3. IUSN, 1006e, -40%
24.3. IUSN, 1007e, -35%
1.4. IUSN, 1004e, -32%
12.6. IUSN, 1900e, -17,5%

Yhteensä siis tein ylimääräisiä ostoja 11 884e. 
Näiden lisäksi ostin kuukausisäästöllä joka kuukausi EUNL ja IS3N (kehittyvät markkinat) ETF:iä noin 700e/kk.


Kuten ostoista huomaa, olisi kannattanut sijoittaa koko potti 19.3. Tiesin kuitenkin jo etukäteen, että en kykene ajoittamaan markkinaa. Tein siis etukäteen tietyt prosentuaaliset tavoitehinnat ja kun ne toteutuivat, päätin ostaa ennalta päättämälläni summalla. Mielestäni tällainen kylmähermoinen ja ennalta määritetty strategia toimii parhaiten romahduksissa. Tällä tavoin saa pidettyä tunteet kurissa. 

Vuonna 2018 joulukuussa opin, että pohjilta voidaan nousta todella nopeasti. Siksi seurasin tällä kertaa päivittäin tiiviistii markkinoiden liikkeitä. Tämä oli hyvä ratkaisu, sillä useana päivänä markkinat liikkuivat noin  10% suuntaansa.

Miksi IUSN?

Mutta miksi valitsin painottaa romahduksessa IUSN:ää (maailman pienyhtiöitä)? Syitä oli muutama. Ensinnäkin en ollut tuota ennen ostanut IUSN:ää, sillä sitä ei ollut Nordnetin kuukausisäästölistalla vielä tuolloin (nykyään on). Olin kuitenkin jo etukäteen ajatellut, että romahduksessa viimeistään haluan sitä ostaa, jotta saan salkkuuni mukaan myös maailman pienyhtiöt. Nyt omistan niitä enemmän kuin mitä strategiani (katso linkki) on. Tämän takia aion jatkossa ostaa IUSN:ää kuukausisäästöllä selkeästi vähemmän, jotta tavoiteallokaatio tulevaisuudessa asettuu oikeaksi.

Toinen syy painottaa tuota IUSN:ää oli se, että siinä päivittäiset kurssiliikkeet olivat suuremmat kuin esim EUNL:ssä. Lisäksi IUSN oli muutamana aiempana vuotena tuottanut esimerkiksi EUNL:ää huonommin ja sen p/e (hinta suhteessa tulokseen) oli pienempi. 

Jälkifiilikset ostoista?

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen kurssiromahduksen aikaisiin ostoihini. Käteispositioni on tällä hetkellä lähes 10 000e, joten vielä on hieman paukkuja jäljellä, jos tullaan vielä kunnolla alas. Mielelläni kuitenkin pidän tililläni vähintään 5000e puskurin. Mutta mitä kovempi kurssiromahdus tulee (jos tulee), sitä pienemmällä käteispuskurilla olen valmis elämään. 

En usko ajoittamiseen, mutta emotionaalisista syistä en ole vielä valmis tekemään ylimääräisiä ostoja näillä hinnoin. Eli tällä hetkellä normaalit 700e kuukausiostokset rullaavat ja se saa riittää. 

Mikä on markkinanäkemykseni nyt?

Markkinanäkemykseni on, että kurssit saattavat hyvinkin vielä nousta paljonkin ja seuraavaa kurssiromahdusta voidaan joutua odottamaan vielä pitkäänkin. Suurimmat syyt tähän ovat nollakorkomaailma ja keskuspankkien aivan käsittämätön pörssikurssien tukeminen. Keskuspankit ovat jo kymmenen vuoden ajan tukeneet kursseja, mikä on ollut eduksi niille, joilla on jo ollut hyvin rahaa pörssissä. Sen sijaan nuoret sijoittajat saavat kärsiä näistä tukitoimista. Nuorille olisi eduksi, jos kurssit romahtaisivat kunnolla, sillä sitten nuoretkin saisivat ostettua osakkeita, joiden tuleva tuotto-odotus olisi hyvä. Nyt saatetaan joutua tyytymään masentaviin tuotto-odotuksiin seuraavat vuodet tai jopa vuosikymmenet.

Vaikka minulla markkinanäkemys onkin, saattaa se olla aivan väärä. Onneksi minun ei tarvitse välittää siitä, sillä automatisoitu kuukausittainen indeksisijoittaminen antaa minulle joka tapauksessa markkinoiden keskimääräisen tuoton (miinus kulut). Nukun siis yöni rauhassa.


perjantai 19. kesäkuuta 2020

Mikä on tavoitteeni sijoittamisessa?


Täältä voit käydä lukemassa sijoitusstrategiastani ja sijoitusfilosofiastani: Linkki.

On juhannusyö ja kello näyttää puolta yhtä. Perheeni on jo nukkumassa ja itse istun asuntoni parvekkeella nauttien kesäyön lämmöstä. Olen yöihminen ja tykkään pohdiskella asioita öisin. Öisin tuntuu, että aika on pysähtynyt ja ymmärrän elämää paremmin. Nytkin huomaan pohdiskelevani elämääni, sijoittamista ja tavoitteitani. Päätän selventää ajatukseni ”paperille”. Charlie Mungerin sanoin: ”what you shout out, you pound in!”. Pitää siis olla nyt tarkkana, mitä ”huudan” ulos.  

Tämä on ehkäpä tärkein kysymys, jota jokaisen sijoittajan olisi hyvä perusteellisesti pohtia: miksi sijoitan?Perheenjäseneni ja ystäväni tietävät, että sijoitan. Kaikille en ole kuitenkaan kertonut, mitä tarkalleen ottaen tavoittelen sijoittamisellani. Syyt tähän ovat moninaiset, yhden ollessa se, että raha on Suomessa yhä hieman tabu aihe.  

Olen jo blogissani maininnut, että tavoittelen taloudellista riippumattomuutta. Termi ”taloudellinen riippumattomuus” kuulostaa hienolta ja varmasti monen korvaan täydeltä utopialta. Käytän kuitenkin tuota termiä, koska se on nykyään monelle tuttu ja se suuntaa antavasti kertoo, mistä on kyse. Mutta anna kun selitän tarkemmin, mitä se merkitsee minulle.

Olen luonteeltani ihminen, jota ei hirveästi kiinnosta ulkokohtaiset statussymbolit, kuten hienot autot, merkkikellot tai iso uusi omakotitalo. Arvoasteikossani ovat korkealla terveys, perhe/läheiset ihmissuhteet ja harrastukset. Onnekseni teen myöskin työtä, jonka koen aidosti arvokkaaksi yhteiskunnalle, vaikka rahallinen korvaus ei päätä huimaa. Näiden lisäksi arvostan valinnanvapautta elämässäni todella korkealle.  En tiedä syytä tälle. Olen luonteeltani ehkä keskivertoa stressiherkempi, joten sillä saattaa olla vaikutusta asiaan.  

Myös lapsuuden kokemukseni rahasta ja työstä varmasti hieman vaikuttavat asiaan. Ajattelin jo lapsena, että aikuisten elämä vaikuttaa stressaavalta ja ns. oravanpyörältä eli loputtomalta kilpajuoksulta aikaa vastaan ilman vapautta tehdä radikaaleja muutoksia omaan elämään. Jostakin syystä olen aina ollut myöskin säästeliäs. Kuluttaminen on vain aina tuntunut hieman pahalta, kun taas säästäminen on ollut koukuttavaa. Tästä toimintatavasta joudun opettelemaan itseni vielä jossain vaiheessa ulos.

Olen samaa mieltä Pete Adeneyn kanssa työstä: ”work is better when you don’t need the money”. Vaikka oma työni onkin merkityksellistä, on se liian usein hyvin stressaavaa ja voimia verottavaa. Monesti työpäivän jälkeen olen niin väsynyt, että loppupäivä menee palautumiseen ja harrastuksiinkaan ei välttämättä aina jaksa lähteä. Ajatus siitä, että yhtä kovaa tahtia pitäisi jaksaa seuraavat kolmekymmentä vuotta, tuntuu ahdistavalta. Meillä kaikilla on vain yksi ainutkertainen elämä, joten olisi mahtavaa elää se niin, ettei kuoleman lähestyessä tuntuisi siltä, että olisi pitänyt elää toisin.  

Haluaisin siis elää elämäni niin, että minulla olisi vapauksia tehdä muutoksia elämääni ilman, että ne kaatuvat rahan puutteeseen. Haluan, että elämäni pienet ja suuret valinnat ovat mahdollisimman vähän riippuvaisia taloudellisesta tilanteestani (täten termi ”taloudellinen riippumattomuus”). On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että aivan kuten lapsikaan ei yhdessä yössä muutu aikuiseksi, ei myöskään voida sanoa, milloin henkilö muuttuu taloudellisesti riippuvasta riippumattomaksi. Kyse on pikkuhiljaa tapahtuvasta muutoksesta. Esimerkiksi oma 52 000e sijoitussalkkuni ja 10 000e käteispositioni antaa jo melko paljon liikkumavaraa. Esimerkiksi 5% keskimääräinen inflaatiokorjattu vuosituotto tarkoittaa 2500e vuosituottoa. Tämän hetken kuukausittaisilla kuluillani voisin elää sillä lähes 2 kuukautta. Voisin siis jatkossa vuosittain pitää 1-2kk ylimääräistä lomaa ilman, että pääomani pitkässä juoksussa välttämättä (juurikaan) vähenisi.
 
Olen siis jo nyt tyytyväinen tilanteeseeni ja minulla on siitä kiitollinen olo. Tiedän, että olen maailman mittakaavassa todella onnekas ja tuuria on ollut paljon matkassa, että olen päässyt tähän tilanteeseen.

Omalta osaltani sijoittamisessa on siis kyse vapauden tunteesta. Mikäli en ole tyytyväinen elämääni, voin tulevaisuudessa vuosi vuodelta yhä vähemmän syyttää asiasta muita (taloudellista tilannettani, pomoani, huonoa palkkaa, yhteiskuntaa, poliitikkoja jne) vaan syyllinen löytyy yhä useammin peilistä. Kun sinulla on rahaa, olet myös kykenevämpi muuttamaan elämäsi suuntaa. Uskon myös, että ihminen on onnellisempi, jos ajattelee, että onnellisuus on itsestä kiinni. Pitää ottaa itse vastuu elämästään.

Koska taloudellinen riippumattomuus on jatkumo, en osaa sanoa, mikä rahasumma on kohdallani ”tarpeeksi”. Sijoitukseni antavat tulevaisuudessa mahdollisuuden esimerkiksi tehdä lyhyempää työpäivää, ottaa palkattomia lomia, vaihtaa alaa taikka työpaikkaa, opiskella uusi ammatti, matkustella useammin tai jättäytyä ”omalle eläkkeelle” varsinaista eläkeikää aiemmin. 

Olen akateemisesti kouluttautunut duunariperheen lapsi. Lapsuudessani minulle ei kerrottu sijoittamisesta ja rivien välistä sain sellaisen kuvan asiasta, että siinä todennäköisesti häviää kaikki rahansa. Olen onnellinen, että voin kasvattaa tyttäreni ymmärtämään raha-asioita paremmin. Voin muuttaa ”sukuni henkistä perintöä” ja tarjota tyttärelleni maailmankatsomuksen, jossa hän on ”kuskin paikalla” ja maailma mahdollisuuksia täynnä. 

Ymmärsin ottaa sijoittamisesta selvää vasta oltuani opintojeni jälkeen jo jonkin aikaa työelämässä. Itse asiassa taisin sattumalta lukea erään keskusteluforumin viestiketjua sijoittamisesta ja vähitellen aloin ymmärtämään asioita. Varsinaisen sijoittamisen aloitin hieman yli 5v sitten. Merkittävää rahallista avustusta en myöskään ole saanut vanhemmiltani tai sukulaisiltani. Olen nyt 37-vuotias, joten moni saattaisi ajatella, ettei näin vanhana voi 40 000e bruttotuloilla saavuttaa taloudellista riippumattomuutta.  

Otetaan hypoteettinen tilanne. Jos minulla on nykyrahan arvossa mitattuna 200 000e sijoitussalkku 23v kuluttua, jolloin olen 60v, niin voinko esimerkiksi jättäytyä töistä pois ja elellä rahoillani kunnes pääsen eläkkeelle 67-vuotiaana? Entä jos eläkeikää nostetaan 70-vuoteen? Olen vakuuttunut, että molemmissa tapauksissa 200 000e salkku riittää vuosikymmenen ajan elämiskuluihini. Tuo 200 000e salkku pitäisi olla helppo saavuttaa, mikäli ei tule kovin suuria ikäviä yllätyksiä matkan varrella vastaan. Eri asia on, haluanko lopettaa työt kokonaan. Pidän työstäni, varsinkin jos saan tehdä sitä määrällisesti sen verran, että aikaa ja energiaa riittää paljon muihinkin itselleni tärkeisiin asioihin. Omalla alallani on helppo tehdä keikkatöitä, joten tämä on yksi vaihtoehto tulevaisuudessa. Myös lyhennetyt työpäivät vakinaisessa työsuhteessa onnistunevat.  

En myöskään usko, että kykenisin täysin ”eläköitymään”. Mielelläni teen edes hieman töitä. Vaimoni sanoo usein, että minulla menee helposti asiat ”överiksi”. Se on totta. Aina pitää olla joku projekti meneillään ja tykkään vetää täysillä. En kuitenkaan pidä siitä, että on useita projekteja päällä samaan aikaan vaan mielelläni keskittyisin yhteen asiaan kunnolla. Elämä on mukavampaa kun uppoutuu asioihin kokonaan ja välillä hakee rajojaan. Huomaan, että eri aikakausina tämä ”överiksi” vetämisen kohde on vaihdellut. Usein se on ollut jokin liikuntaharrastus, välillä sijoittamisen opiskelu, työ taikka opinnot. Vaimoni on pariinkin otteeseen puolitosissaan todennut, että ”onkohan sussa vähän aspergerin syndroomaan viittaavia piirteitä”. Enpä tiedä, tykkään vain kun voin rauhassa oppia uutta, kehittyä ja hakea rajojani aina yhdessä asiassa kerrallaan. En siis usko, että aivan heti olen täysin laakereilleni heittäytymässä. 

Saattaahan käydä niinkin, että jo vaikka 10v päästä olen kyllästynyt odottelemaan ja vähennän työn tekoa tavalla taikka toisella. Mitään en ole lyönyt vielä lukkoon, sillä aina voi elämästä oppia jotain uutta ja vaihtaa suuntaa. Vanilla Sky -leffan kohtauksia ulkomuistista lainatakseni: 
”Every passing minute is another chance to turn it all around...”
”...What is any life, if not the pursuit of a dream... Roam free, David! Most of us live our whole lives without any real adventure to call our own”.
 
Mitä mieltä sinä olet? Miksi sinä sijoitat ja mikä on sinun unelmasi? Mielelläni otan vastaan kommentteja teiltä lukijoilta. 



tiistai 16. kesäkuuta 2020

Kuinka paljon osakkeet tuottavat?


Usein kuulee sanottavan, että osakkeet tuottavat 7-9% vuodessa ja myös kymmenen prosentin tuotoista monesti puhutaan. Mutta harvemmin noissa yhteyksissä esimerkiksi mainitaan saako tuon tuoton ennen vai jälkeen inflaation. Usein myös mainoksissa käytettävissä tuottoprosenteissa tuotot on otettu USA:n osakemarkkinoilta, joka on viimeisen sadan vuoden aikana tuottanut todella hyvin. Mutta millaista tuottoa indeksisijoittaja voi odottaa tästä eteenpäin globaaleilta osakemarkkinoilta inflaation jälkeen?

Alla on kaavio siitä, mitä eri maiden osakemarkkinat ovat keskimäärin vuosittain tuottaneet inflaation jälkeen vuosien 1900-2016 välisenä aikana. Tulokset perustuvat seuraavaan tutkimukseen: Dimson, Elroy, Paul Marsh and Mike Staunton (2016), ”Long-Term Asset Returns”. 
Alkuperäinen kuva löytyy täältä:










Tutkimuksessa tutkittiin 21 maan tuottohistorioita 116 vuoden ajalta. Lisäksi laskettiin erikseen tuotot Euroopan (Eur), maailman ilman Yhdysvaltoja (WxU) sekä koko maailman (Wld) markkinoiden osalta. Siniset pylväät kuvaavat osakemarkkinoiden ja keltaiset pylväät korkomarkkinoiden tuottoja. Tuohon ajanjaksoon mahtuu muun muassa espanjantauti, vuoden 1929 pörssiromahdus, molemmat maailmansodat, kylmä sota, IT-kuplan puhkeaminen sekä finanssikriisi. Silti kaikkien maiden osakemarkkinoiden keskimääräinen vuosittainen tuotto oli positiivisen. Parhaiten tuottivat Etelä-Afrikan, Australian ja USA:n osakemarkkinat ja heikoiten Itävalta ja Italia. 

Keskimäärin maailman (Wld) osakemarkkinoiden vuosittainen tuotto oli 5% ja korkomarkkinoiden tuotto 1,8%. Osakkeiden riskipreemio oli siis 5% - 1,8% = 3,2%. Eli osakkeet tuottivat vuosittain keskimäärin 3,2% korkoja paremmin. Tämä on loogista sillä osakkeissa on suurempi lyhyen ajan arvonvaihtelu kuin koroissa, joten tuottovaadekin asettuu korkeammalle.

Mielenkiintoinen kysymys on, että mitä tapahtuu jatkossa osakemarkkinoiden tuotoille nykyisessä korkomarkkinatilanteessa. Korot ovat olleet monta vuotta nollissa ja tällä hetkellä näyttää siltä, ettei korkomarkkinoilta saa juuri mitään tuottoja vuosikausiin. Koska osakkeiden riskipreemio on historiallisesti ollut 3,2%, niin tarkoittaako tämä sitä että lähivuosina tai jopa vuosikymmeninä osakkeiden tuotto-odotus on tuon 3,2% luokkaa?

Itse olen asennoitunut siihen, että tulevien vuosien osakemarkkinoiden tuotot tulevat olemaan historiaan verrattuna keskimääräistä huonommat. Mutta kun sijoitan kustannustehokkaisiin globaalisti hajautettuihin indeksiosuusrahastoihin eli ETF:n, tiedän että saan suunnilleen sen tuoton, mitä maailman osakemarkkinat keskimäärin tuottavat. Niin kauan kuin globaali talous kasvaa, on maailman osakemarkkinoilta odotettavissa positiivista tuottoa pitkällä aikavälillä. 

Kaaviosta huomaa myös sen, että osakemarkkinoiden tuotoissa on melko suuria maakohtaisia eroja. USA on tuottanut tuona aikana keskimäärin 6,4% vuodessa eli 1,4% enemmän kuin koko maailma keskimäärin. Tuo USA:n ylivoima ei kuitenkaan välttämättä jatku enää tulevaisuudessa. Tuota USA:n osakemarkkinoiden tuottohistoriaa käyttävät kuitenkin mainosmiehet usein harhaanjohtavasti niin, että se yleistetään koskemaan kaikkien osakemarkkinoiden tuotto-odotusta. 

Mikäli haluat nähdä, mitä USA:n S&P 500 -indeksi on tuottanut eri aikakausina (alkaen vuodesta 1871) alla olevasta linkistä löytyy siihen hyvä laskuri (kannattaa täpätä kohtaa ”adjust for inflation” niin laskuri näyttää inflaatiokorjatut vuosituotot valitsemallesi ajanjaksolle):


Summa summarum: globaalisti osakemarkkinat ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä noin 5% vuodessa. Aika näyttää päästäänkö samoihin tuottoihin tulevina vuosikymmeninä.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2020

Blogin avaus

Vuonna 2019 kohtalo pisti toden teolla miettimään omaa kuolevaisuuttani. Terveydentilan nopea heikentyminen pakotti pohtimaan elämää monelta eri kantilta. Mikä on elämässä tärkeää? Mitä haluan loppuelämältäni? Tuliko elämä elettyä niin, että voin olla siihen tyytyväinen? 

Nyt, kun terveydentilani on vihdoin parempi, heräsi ajatus blogin kirjoittamisesta. Olen viime vuodet intohimoisesti ottanut selvää sijoittamisesta ja kaikista taloudelliseen riippumattomuuteen liittyvistä asioista. Suurin syy tämän blogin kirjoittamiseen on, että haluan jättää tyttärelleni hyviä neuvoja, miten hoitaa talousasiat, mikäli minä en olisi syystä taikka toisesta tulevaisuudessa niistä kertomassa. Nyt hän on vielä niin pieni, ettei talousasioista vielä mitään ymmärrä. Lisäksi haluan tämän blogin muodossa antaa muutoinkin tyttärelleni hyvät eväät parempaan elämään. 

Ajatuksenani on myös, että tämän blogin avulla dokumentoin matkaani kohti taloudellista riippumattomuutta. Matkan varrella sattuu paljon yllättäviä asioita, joten haluan käyttää tätä blogia alustana, jossa voin pohtia erilaisia taloudellisia päätöksiä ja palata niihin, jos jokin päätös myöhemmin jää vaivaamaan. Tarkoituksena olisi myös päiväkirjanomaisesti selkeyttää omaa sijoitus- ja elämänfilosofiaani.

Tätä kirjoittaessani takanani on reilun viiden vuoden mittainen sijoitustaipale. Indeksirahastoissa ja ETF:ssä minulla on tällä hetkellä noin 51 000e, josta suurin osa Nordnetissa. Jatkossa aion sijoittaa lähinnä vain Nordnetin kautta. Ensimmäiset vuodet sijoitin melko maltillisesti, sillä ajattelin, että pörssiromahdus on aivan nurkan takana. Odotin romahdusta kuin kuuta nousevaa, vaikka tiesinkin, että markkinoita on lähes mahdoton ajoittaa. Nyt vuosien 2019-2020 aikana olen uskaltanut sijoittaa isommilla kuukausittaisilla summilla ja koronan aiheuttaman kurssiromahduksen sain melko hyvin hyödynnettyä tekemällä tiuhaan tahtiin lisäostoksia. Tilillä on vielä 10 000e. Mikäli kurssit vielä kunnolla laskevat, saatan sijoittaa osan noista rahoista pörssiin. Muutoin sijoitan kuukausittain palkastani Nordnetin kuukausisäästöohjelmalla noin 700e/kk ETF:n.

Jatkossa ajatuksena on sijoittaa seuraaviin ETF:n näillä painotuksin:
EUNL (kehittynyt maailma isot yhtiöt) 65%
IS3N (kehittyvä maailma) 20%
IUSN (maailman pienyhtiöt) 15%

Tavoitteena on taloudellinen riippumattomuus joskus tulevaisuudessa. Eläkeikään on vielä matkaa kolmisenkymmentä vuotta, enkä halua jättää tulevaisuuttani Suomen hataran eläkejärjestelmän varaan. Parempi siis ottaa kohtalo omiin käsiin. En kuitenkaan usko, että taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen tekisi minusta paljoa onnellisempaa ihmistä. Parasta siis nauttia matkasta ja samalla elää täysipainoista elämää.


Blogitekstisuositus

Tärkeimmät asiat sijoittamisessa(ni) - Vanhat kirjoitukseni yksissä kansissa

  Kokosin tähän blogikirjoitukseen tärkeimmät blogikirjoitukseni. Ne sisältävät mielestäni tärkeimmät asiat, joita sijoittajan tulisi tietää...

Suosituimmat tekstit