Viimeinen puhallus

 

Uskon, että tekoälykuplan viimeinen puhallus on alkanut. Nasdaq on noussut viime päivinä rajusti. S&P 500:n CAPE on jälleen yli 40. Jokin aika sitten somessa huudeltiin tekoälykuplaa, mutta nyt sen suhteen on taas hyvin hiljaista. Siksi uskonkin, että meneillään on viimeinen suuri nousu ennen romahdusta. Toivottavasti puhallus jatkuu vielä pitkään (vuoden tai parikin), jotta ehdin kasvattamaan AVWS-positioni merkittäväksi. Nassen romahtaessa SCV saattaa mennä vaakalentoa tai jopa nousta. Kun muilla salkut romahtavat, minun salkkuni saattaa laskea paljon vähemmän. Tällöin otan jättiharppauksen kohti vapautta kun positioni suhteessa muihin sijoittajiin paranee merkittävästi. On mahtavaa saada nähdä, miten historia jälleen toistaa itseään. 

Miksi säädän?

Saatat ihmetellä, miksi Faija Akvilaisesta on tullut Faija Säätäjä. Tässä lyhyet perustelut.

Uskon, että tekoäly on niin massiivinen teknologinen murros, että se kuplauttaa ja romahduttaa osakemarkkinan. Ja koska tekoälykupla koskee etenkin globaalin osakemarkkinan suurimpia yhtiöitä, tulee se romahduttamaan myös mahtavan ACWIn. Sama toistui aikoinaan, kun Internet alkoi mullistamaan maailmaa sekä 1800- luvulla rautateiden yleistyessä. Suurilla teknologisilla murroksilla on taipumus kuplauttaa markkina. En usko, että nyt on toisin. SCV saattaa suojata salkkua AI-romahduksessa jossain määrin.

Varallisuuteni on sellaisella tasolla nykyään, että allokaatioiden muuttaminen ilman myymistä on melko hidasta puuhaa. Nyt on kuitenkin vielä mahdollisuus tehdä peliliikkeitä ennen kuin salkku on liian suuri tai ennen kuin kupla poksahtaa. Osan peliliikkeistä olen jo saanut maaliin asti, joten siinä mielessä pullat ovat jo osittain uunissa.

En ole enää nuori, mutta toisaalta hyvällä tuurilla saatan elää vielä kolmekin vuosikymmentä. Erittäin hyvällä tuurilla jopa neljä. On siis ehkä yhä aikaa tehdä muutoksia ja korkoa korolle -ilmiö ehtii vielä vaikuttamaan lopputulokseen paljon. 

SCV-painon lisääminen ei ole minulle ongelma, sillä ikiholdaaminen on minulle äärimmäisen helppoa. Ei siis tarvitse pelätä, että myöhemmin alkaisin purkamaan SCV-altistustani.

En tarvitse sijoituksiani elämiseen. Sijoitusten myyminen tuntuu sen verran ikävältä, että tuskin koskaan kovinkaan rankalla kädellä myyn omistuksiani. Voin siis suhtautua sijoittamiseen aika pitkälti vain mielenkiintoisena pelinä, jonka päämääränä on jättää lapselleni helvetin komea sijoitussalkku. 

Vapaata tahtoa ei ole. Todelliset syyt säätämiseeni saattavat lymytä tietoisuuden valokeilan ulkopuolella. Ei minulla välttämättä ikinä ole pääsyä sinne. Aivoni reagoivat ulkoisiin ärsykkeisiin täysin automaattisesti ilman kontrollia. ”Minua” ei ole. On vain kasa miljardeja aivosoluja, jotka elävät omaa elämäänsä. ”Minä” on vain illuusio ja tämä blogitekstikin on vain alkuräjähdyksessä alkunsa saaneen aineen/energian ketjureaktion yksi seuraus.  

Salkku herää talviunesta

Taidanpa jatkaa SCV:n sijoittamista vielä 1-2 vuoden ajan. AVWS:n paino alkaa olla 20 prosenttia, joten jatkossa voisin sijoittaa hieman myös DEGT:n (Global Targeted Value UCITS ETF Acc). Haluan salkulleni hyvän hajautuksen ennen kuin AI-kupla puhkeaa. Kiire saattaa tulla. 

Voisin sijoittaa tuon ajan esim:

AVWS 1/2

DEGT 1/2

Toivottavasti saisin 10-15K€ molempiin noista. Tämän jälkeen siirryn sijoittamaan XDWD + EXUS -komboon.

Faijan matka vapauteen käy ylituoton kautta.

SCV - Salkun tuottojen Pelastaja

”Alussa oli Sana… ja Sana tuli lihaksi.”

(Joh. 1:1,14)

Japanin osakemarkkinan kupla saavutti huippunsa vuoden 1989 lopussa ja romahdus alkoi heti vuoden 1990 alussa. Jos sijoitti kuplan huipulla kertasumman markkinoille, ei ole vielä tänäkään päivänä reaalisesti plussan puolella! Sen sijaan jos sijoitti Japanin pieniin arvoyhtiöihin (SCV), on saanut ihan hyviä reaalituottoja.

Jos sijoitti EUNL:n IT-kuplan huipulla elokuussa 2000, oli salkun annualisoitu tuotto kymmenen vuotta myöhemmin Reaalisesti -6,32%. Sadan tuhannen euron kertasijoituksesta oli tuolloin jäljellä enää reaalisesti noin 52 300€. Jos sen sijaan sijoitti elokuussa 2000 salkkuun, jossa oli 50% EUNL, 25% ZPRV ja 25% ZPRX, oli salkku kymmenen vuotta myöhemmin Reaalisesti 89 800€. Tällöin salkun annualisoitu tuotto oli reaalisesti -1,08%. Japanin tapaan SCV pelasti sijoittajan tuotot tuolloinkin.

Käytin lähteenä tätä: https://curvo.eu/backtest/en

SCV-indeksillä on melko usein tapana tuottaa markkinapainotettuja yleisindeksejä paremmin kuplan puhjetessa. Tämän takia SCV on hyvä keino saada lisähajautusta verrattuna ACWI IMI:n, jonka tuotto on kovin riippuvainen isoista (kasvu)yhtiöistä. 

Perheemme salkut ovat yhteisarvoltaan selvästi yli 400 000€. SCV-paino on lähellä nollaa. Tämän takia minun kannattaa jatkossa sijoittaa pelkästään SCV:n ehkäpä jopa koko loppuelämäni ajan, jotta saan painon edes 30 prosenttiin.

Samoista aiheista keskustelua tässä:

https://youtu.be/ZvO_TFAgMS0?si=wcDkKk3Bh5vwc2fZ

Tässä taas Aswath Damodaran puhuu tekoälykuplasta:

https://youtu.be/PI5ClUF9G6k?si=fUQPcd-1hE-tvjlT

Ja tässä Damodaranin luento samasta aiheesta:

https://youtu.be/hscEYvWELPk?si=6W2pP_4IBtCDAowl

En usko, että 100% osakesalkulla voi vältää isoja romahduksia, mutta uskon, että SCV:n avulla saan hajautettua salkkuani ACWI IMI:ä tasaisemmin. Markkinalla on välillä taipumus kuplautua erityisesti teknologisten vallankumousten yhteydessä. Tuolloin markkinan kuplautuminen on itse teknologian kehittämisen ja jalkauttamisen näkökulmasta hyödyllistä, sillä se ruokkii investointeja. Sijoittajalle tuollaiset kuplat ovat kuitenkin painajaismaisia, varsinkin jos sijoitussuunnitelmassa lukee, ettei ikinä saa myydä. Tämän takia toivon, että SCV-tiltin avulla salkkuni selviytyy tuollaisista kuplista yleismarkkinaa paremmin.

Sijoitan ylisukupolvisesti ja horisonttini on ikuisuus, joten SCV-tiltti on minulle helppo toteuttaa. 

Olen iloinen, että vihdoin olen ymmärtänyt, että ACWI IMI ei ole optimaalisin valinta. Se tarvitsee seurakseen SCV:n. Kauhun tasapaino universumissa säilyy.

Kommentoi viestikenttään jotain. Puhunko täällä kellarin seinille yksikseni? Ikuisuuden pimeään kuiluun tuijottaminen koettelee mielenterveyttäni.

Miksi AVWS?

 

Mikäli tekoäly ei olekaan kupla, 25-30 vuoden päästä kaikkien elintaso on paljon korkeampi kuin nykyään ja valtio jakaa isoa perustuloa kaikille kansalaisille työstatuksesta riippumatta. Silloin minunkaan perheellä ei ole mithään häthää. Jos taas tekoälykupla poksahtaakin, saan pienten arvoyhtiöiden avulla (AVWS) toivon mukaan selvää ylituottoa. Valmistaudun siis molempien skenaarioiden toteutumiseen.

Tämän takia ajattelin sijoittaa koko ensi vuoden ajan niin paljon AVWS:n kuin mahdollista. Hyvässä skenaariossa saan siihen sijoitettua jopa 90 000€. Vuodesta 2027 alkaen voisin sijoittaa kuukausisäästön avulla esimerkiksi 60% World ja 40% World ex-USA. AVWS sisältää noin 70% USA:a, joten siksi voisin vuodesta 2027 alkaen alipainottaa sitä uusien sijoitusten osalta.

Joka tapauksessa niin kauan kun S&P500:n CAPE huitelee 40 tienoilla, tulen alipainottamaan reilusti Sepen yhtiöitä. En halua, että salkkuni kohtalo on kuplautuneiden jenkkimegayhtiöiden varassa:

Hajautus on sijoittamisessa tärkeää. Akvi ei ole enää minulle tarpeeksi hajautettu. Tässä vielä AVWS:n style box:

Nurkkaan ajettu Faija haastaa Jumalat Olympos-vuoren huipulla

Tämä ei ole sijoitussuositus ja saatan olla kaiken suhteen täysin väärässä.

S&P500:n Shillerin p/e eli CAPE on tällä hetkellä 40,46. Se on toiseksi korkein lukema sitten IT-kuplan sekä toiseksi suurin luku koko Sepen mittaushistoriassa. En näe järkeväksi sijoittaa ropojani tekoälybuumin yhtiöihin näillä arvostustasoilla. Liian moni yhtiö hinnoitellaan tällä hetkellä niin kuin ne pärjäisivät tulevassa teknologisessa murroksessa loistavasti. Se tuskin on mahdollista. Enkä usko, että uusi teknologia täyttää lupaukset niin nopeasti kuin suurin osa luulee. Asioilla on tapana muuttua hitaasti, koska on kaikenlaisia kitkoja. Aionkin pelata tämän pelin kuten aikoinaan IT-kuplassa olisi kannattanut.

Yritän realisoida omaisuuttani mahdollisimman nopeasti. Rahoilla ostan pieniin arvoyhtiöihin sijoittavaa ETF:ää eli AVWS:ää. Siihen sijoitan ehkäpä noin 67%. Loput 33% sijoitan todennäköisesti joko USA:n ulkopuolelle IXUA:n tai EXUS:n tai isoihin arvoyhtiöihin IS3S:n. Todennäköisesti valitsen IXUA:n. Kuukausittaiset sijoitukset taidan ohjata etupäässä IS3S:n. 

Eli jatkossa ostan pieniä yhtiöitä, arvoyhtiöitä sekä USA:n ulkopuolisia yhtiöitä salkkuun. Kun Shillerin p/e laskee selvästi, palaan sijoittamaan etupäässä MSCI World -indeksin mukaisesti.

2000-luvun pörssiromahdusten reaaliset syvyydet

Usein olen kuullut sanottavan, että sekä IT-kupla että finanssikriisin aiheuttama romahdus olivat molemmat noin -50% syviä. Päätin selvittää, kuinka syviä nuo romahdukset olisivat olleet reaalisesti eli inflaatiokorjatusti. Käytin lähteenä tätä: https://curvo.eu/backtest/en

IT-kuplan huippu ajoittui suurimmassa osassa indeksejä lokakuulle 2000 ja pohja saavutettiin vasta maaliskuussa 2003. Finanssikriisin kupla alkoi puhjeta toukokuussa 2007 ja pohja saavutettiin helmikuussa 2009. Oletin jokaiselle ETF:lle kokonaiskuluiksi 0,5% sisältäen hallinnointikulun, kaupankäyntikulut ja osinkojen lähdeverot. Alla tulokset.

IT = IT-kupla

FK = finanssikriisi

SPYI (seuraa globaalia MSCI ACWI IMI -indeksiä):

IT = -56%   

FK = -52%       

EUNL (MSCI World eli kehittyneen maailman isot yhtiöt):

IT = -57%

FK = -52%

IS3N (kehittyvät markkinat):

IT = -55%

FK = -58

IUSN (kehittyneen maailman pienyhtiöt):

IT = data puutuu

FK = -56%

EUNK (Euroopan isot yhtiöt):

IT = -56%

FK = -57%

SXR8 (S&P 500):

IT = -56%

FK = -50%

Nasdaq:

IT = (muut lähteet) -77% nominaalisesti

FK = -46%

Nasdaqista sain tietoa vain muista lähteistä. Voi olla, että heittoa on hieman. En myöskään tiedä inflaatiokorjattua lukua.

ZPRV (USA:n pienet arvoyhtiöt):

IT = -41% (nousi ensin hyvin pitkään ennen laskua)

FK = -57%

ZPRX (Euroopan pienet arvoyhtiöt):

IT = -40%

FK = -66%

IS3S (kehittyneen maailman isot arvoyhtiöt):

IT = -44%

FK = -57%

SXR7 (EMU eli euroalue):

IT = -60%

FK = -58%

Amundi MSCI Nordic UCITS ETF EUR:

IT = -72%

FK = -62%

Kaikkein vähiten volatiili ETF oli SPYI, joka sijoittaa koko maailmanlaajuiseen osakemarkkinaan sisältäen sekä kehittyvien että kehittyneiden maiden isot, keskisuuret ja pienet yhtiöt. Lisäksi luulen, että eurooppalainen sijoittaja sai hieman nostetta sijoituksilleen dollarin vahvistumisesta suhteessa euroon, sillä ainakin finanssikriisin dollarimääräiset tappiot olivat euromääräisiä suuremmat: https://www.msci.com/documents/10199/178e6643-6ae6-47b9-82be-e1fc565ededb

Nasdaqin, Nordic-ETF:n ja SXR7:n (euroalue) romahduksien syvyydet hieman yllättivät. Kuinka paljon pitää sijoituksen jatkossa nousta, jotta ollaan noustu takaisin romahdusta edeltäneeseen hintatasoon? Katsotaan:

-20% romahdus vaatii 25% nousun sillä 0,8 x 1,25 = 1,0

-30% romahdus vaatii 43% nousun, sillä 0,7 x 1,43 = 1,0

-40% vaatii 67% nousun, sillä 0,6 x 1,67 = 1,0

-50% vaatii 100% nousun, sillä 0,5 x 2,0 = 1,0

-60% vaatii 150% nousun, sillä 0,4 x 2,5 = 1,0

-70% vaatii 234% nousun, sillä 0,3 x 3,34 = 1,0

-80% vaatii 400% nousun, sillä 0,2 x 5,0 = 1,0

-90% vaatii 900% nousun, sillä 0,1 x 10,0 = 1,0

Jos siis Nasdaq romahti -77%, vaadittiin 335% nousu, jotta oltiin noustu taas romahdusta edeltäneeseen hintatasoon. Itse taidan jatkossa pitäytyä vain isoissa indekseissä, sillä en välttämättä halua kokea esim -70% reaalista romahdusta. SPYI-ETF vaikuttaa tässäkin valossa omaan silmääni erittäin houkuttelevalta: https://www.ssga.com/es/en_gb/institutional/etfs/funds/spdr-msci-acwi-imi-ucits-etf-acc-spyi-gy

Vivuttamisen avulla parempaa ajallista hajautusta

Tätäkään kirjoitusta ei pidä ottaa sijoitusneuvona, vaan ainoastaan Faijan tavanomaisena hourailuna.

Olen nyt taas jonkin aikaa huolestuneena seurannut, miten S&P 500:n CAPE on noussut kuin yli-innokkaan teinin aamustondis. Kohta hätyytellään jo IT-kuplan lukemia.

Myös somekanavani ovat täynnä tekoälyhypeä. Uskon itsekin, että tekoäly tulee muuttamaan maailmaa vähintään yhtä paljon kuin Internet aikoinaan. Olen kuitenkin pessimistisempi sen suhteen, kuinka nopealla aikataululla muutos tulee tapahtumaan. Yleensä teknologisten vallankumousten yhteydessä tapahtuu osakemarkkinan kuplaantuminen sekä pörssiromahdus enkä usko, että tämäkään vallankumous tulee olemaan poikkeus. Tässä teoreettinen selitys ilmiölle:

https://youtu.be/UZnVt_CvL3k?si=LPWn1gEFltoPA-n4

Tulevan pörssiromahduksen odottelu ehti aiheuttamaan sen verran paljon ahdistusta, että hetken harkitsin jopa bondeihin sijoittamista. Asiaa Linnunradan reunalla meditoidessani tajusin kuitenkin istuvani sequence of returns -riskin päällä. Annahan kun selitän. Kuvitellaan, että sijoitat palkastasi osakemarkkinoille 30 vuoden ajan. Kumman skenaarion toivot toteutuvan:

A) Osakemarkkina tuottaa erinomaisesti ensimmäiset 15 vuotta, jonka jälkeen se tuottaa huonosti toiset 15 vuotta.

B) Osakemarkkina tuottaa huonosti ensimmäiset 15 vuotta, jonka jälkeen se tuottaa erinomaisesti seuraavat 15 vuotta.

Tietenkin toivot skenaarion B toteutuvan, sillä tuossa vaihtoehdossa sinulla on suurempi salkku 30 vuoden jälkeen. 

Sequence of returns riski koskee siis myös salkun kumulointivaihetta. Havahduinkin tänään siihen, että sijoitustavoitteideni saavuttamiseksi on erittäin tärkeää, että sijoitan rahani markkinoille mahdollisimman etupainotteisesti, jotta ehtisin hyötyä prosenttien lisäksi kunnolla myös euromääräisesti osakemarkkinan hyvistä nousuista. En siis jää odottelemaan ennustamaani pörssiromahdusta, vaan sijoitan rahani mahdollisimman nopeasti osakemarkkinoille, jotta salkkuni kasvu ei ole liian riippuvainen sijoitusurani viimeisistä vuosista. Saatan kyllä lähiajat tiltata uusia sijoituksiani hieman esimerkiksi Eurooppaan, kauas tulikuumasta jenkkimarkkinasta.

Nopeiten rahat saisi markkinoille velkavivun avulla. Menin kuitenkin aikoinaan hölmönä lyhentämään koko asuntolainani pois. Tämän takia harkitsen lähivuosina velkavivun ottamista tavalla taikka toisella niin, että se hyödyttää salkkuani.

Lifecycle investing:

https://youtu.be/gam4yEasppg?si=F5JP5Jhe1kZ2Z8CG