Mekanisoin sijoittamisen lopullisesti

Jotta sijoittaminen pysyy systemaattisena ja järkevänä, mekanisoin sijoittamisen. Ilman mekaanista suunnitelmaa, salkku altistuu alituotolle. Jatkossa sijoitan vuorokuukausin seuraaviin:

1. World SCV 50%

2. MSCI World 50%

Konkreettisemmin ilmaistuna sijoitan jatkossa vuorokuukausin:

1. AVWS 50%

2. XDWD 50%

Sijoitan siis melko tasaisesti isoihin ja pieniin yhtiöihin. Lisäksi painotan jonkin verran arvoyhtiöitä AVWS:n avulla. Koska sijoitan molempiin kohteisiin 50%, ei minun tarvitse arpoa, kumpi tuottaa jatkossa paremmin. Minun ei myöskään tarvitse erityisemmin stressata AI-kuplaa, koska tuosta menee melko pieni siivu yhtiöihin, jotka ovat erityisen alttiita tekoälyn kehittymiselle.

Salkkuni ei myöskään nojaa  pelkästään markkinafaktoriin, vaan saan uusien sijoitusten osalta merkittävästi altistusta myös muihin faktoreihin (pieni koko, arvo sekä profitability). 

Maantieteellisiin painotuksiin en ota kantaa (paitsi en sijoita kehittyville markkinoille suuremman nollautumis- ja konfiskaatioriskin takia), vaan luotan parviälyyn. 

Tämä on mielestäni kaikin puolin täydellinen sijoitussuunnitelma. Tällä on hyvä ratsastaa kohti ikuisuutta.  Horisontissa jo häämöttää Vapaus, Onni ja Hyvä Elämä.

AVWS:n siivillä vapauteen

 

”The worst thing I can be is the same as everybody else. I hate that.”

-Arnold

Salkkuni on jonkin verran yli 300 000€. Se on hyvä alku, mutta valitettavasti sillä ei Suomessa saa vapautta. Olen kuitenkin tuon avulla varmistanut lapselleni vapaamman elämän, mistä koen kiitollisuutta. Mutta entäpä nyt? Mikä motivoisi säästämään melko vaatimattomasta palkasta merkittävä osa kuukausittain osakemarkkinoille? Mistä saada voimia ylittämään kuiva ja paahteinen aavikko?

Voisin sijoittaa vielä lähes 20 vuotta esimerkiksi tonnin kuukaudessa (inflaatiokorjatusti) osakemarkkinoille ACWI:a mukaillen. Annualisoitu reaalituotto asettuisi todennäköisesti varmaan välille 2-4%, joten salkku olisi tuon jälkeen inflaatiokorjatusti 700 000 - 950 000€. Olisiko tuollainen salkku kuitenkaan kaiken vaivan arvoinen? Motivoisiko tuo niin paljon, että jaksaisin vuodesta toiseen painaa töitä entiseen malliin?

Toinen vaihtoehto olisi sijoittaa small cap valueen (SCV). Se on historiassa antanut pitkällä aikavälillä erinomaisia tuottoja. Monte Carlo -simulaation mukaan SCV:n annualisoitu reaalituotto asettuu 10:n ja 90:n persentiilien osalta 3,5%:n ja 15%:n välille. En aivan tuollaisiin tuottoihin luottaisi, mutta oletetaan, että reaalituotto asettuu todennäköisesti 1,5-8%:n välille. 

Salkustani SCV:n paino on noin 65 000€. Jos sijoittaisin SCV:n lähes 20v ajan tonnin kuussa inflaatiokorjatusti ja saisin 1,5-8%:n reaalituoton, olisi SCV-salkku lopussa 330 000 - 730 000€. Samalla ajanjaksolla akvia mukaileva salkkuni olisi kasvanut ehkäpä 350 000 - 500 000€ kokoiseksi. Koko salkkuni saattaisi siis olla tuolloin  680 000 - 1 230 000€. Minulla olisi siis melko hyvä todennäköisyys rikkoa reaalisesti miljoonan rajapyykki alle 20 vuodessa. Voisin joko lopettaa työt useita vuosia etuajassa tai sitten downshiftata radikaalisti, ja siltikin jäisi iso potti jälkipolville.

Aionkin näillä näkymin jatkossa sijoittaa koko työurani ajan SCV:n, tarkemmin sanottuna AVWS-ETF:n. Sen avulla voi elämässäni vihdoin koittaa vapaus, onni ja hyvän elämä. 

Arnoldin kuusi sääntöä menestykseen ovat seuraavat:

1. Trust yourself 

2. Break the rules

3. Don’t be afraid to fail

4. Ignore the naysayers 

5. Work like hell

6. Give something back

Arnold on viisas mies. Kaikki yllä olevat ohjeet sopivat myös SCV-sijoittamiseen ja akvilaisuudesta irtautumiseen. Viimeinen kohta liittyy esimerkiksi perintöön. 

Nyt kun tylsä ydinsalkku on rakennettu, lähden kasvattamaan unelmasalkkua. Ja kyllähän ihmisellä tulee olla unelmia, jotta jaksaa. Tuntuu mahtavalta ajatella, että työuraa on enää enintään 20 vuotta jäljellä. Sen jälkeen voin halutessasi sanoa hyvästit hektiselle elämälle, dekadentille maailmalle ja vetäytyä pois sivistyksen parista omaan universumiini. Voin viettää viimeiset elinvuodet rauhassa ja vailla maallisia murheita ennen kuin koittaa loppumattomat päivät kuolleena. 

Voin halutessasi myös viettää viimeiset terveet vuoteni kaukomaiden lämmössä reissaillen, bodailla ulkokuntosaleilla valtamerien rannoilla ja päihtyä iltaisin kuun valossa elämästä, eksistentiaalifilosofiasta ja viinistä.

Nostan katseeni ylös iltataivaalle, kuulen seireenien laulun ja levitän siipeni…

Miksi säädän?

Saatat ihmetellä, miksi Faija Akvilaisesta on tullut Faija Säätäjä. Tässä lyhyet perustelut.

Uskon, että tekoäly on niin massiivinen teknologinen murros, että se kuplauttaa ja romahduttaa osakemarkkinan. Ja koska tekoälykupla koskee etenkin globaalin osakemarkkinan suurimpia yhtiöitä, tulee se romahduttamaan myös mahtavan ACWIn. Sama toistui aikoinaan, kun Internet alkoi mullistamaan maailmaa sekä 1800- luvulla rautateiden yleistyessä. Suurilla teknologisilla murroksilla on taipumus kuplauttaa markkina. En usko, että nyt on toisin. SCV saattaa suojata salkkua AI-romahduksessa jossain määrin.

Varallisuuteni on sellaisella tasolla nykyään, että allokaatioiden muuttaminen ilman myymistä on melko hidasta puuhaa. Nyt on kuitenkin vielä mahdollisuus tehdä peliliikkeitä ennen kuin salkku on liian suuri tai ennen kuin kupla poksahtaa. Osan peliliikkeistä olen jo saanut maaliin asti, joten siinä mielessä pullat ovat jo osittain uunissa.

En ole enää nuori, mutta toisaalta hyvällä tuurilla saatan elää vielä kolmekin vuosikymmentä. Erittäin hyvällä tuurilla jopa neljä. On siis ehkä yhä aikaa tehdä muutoksia ja korkoa korolle -ilmiö ehtii vielä vaikuttamaan lopputulokseen paljon. 

SCV-painon lisääminen ei ole minulle ongelma, sillä ikiholdaaminen on minulle äärimmäisen helppoa. Ei siis tarvitse pelätä, että myöhemmin alkaisin purkamaan SCV-altistustani.

En tarvitse sijoituksiani elämiseen. Sijoitusten myyminen tuntuu sen verran ikävältä, että tuskin koskaan kovinkaan rankalla kädellä myyn omistuksiani. Voin siis suhtautua sijoittamiseen aika pitkälti vain mielenkiintoisena pelinä, jonka päämääränä on jättää lapselleni helvetin komea sijoitussalkku. 

Vapaata tahtoa ei ole. Todelliset syyt säätämiseeni saattavat lymytä tietoisuuden valokeilan ulkopuolella. Ei minulla välttämättä ikinä ole pääsyä sinne. Aivoni reagoivat ulkoisiin ärsykkeisiin täysin automaattisesti ilman kontrollia. ”Minua” ei ole. On vain kasa miljardeja aivosoluja, jotka elävät omaa elämäänsä. ”Minä” on vain illuusio ja tämä blogitekstikin on vain alkuräjähdyksessä alkunsa saaneen aineen/energian ketjureaktion yksi seuraus.  

Keksin sijoittamisen ja treenaamisen uudelleen

Memento Mori

Edellisessä blogikirjoituksessani mainitsemani USA:n lähdeverojen nosto ei ilmeisesti toteutunutkaan, vaan se ymmärtääkseni poistettiin One, Big, Beautiful Bill:stä. Väistin tällä kertaa luodin, mutta ehkä opin, etteivät Worldin +70%:n ja Akvin +60%:n USA-painot ole välttämättä itselleni optimaaliset. Yhdysvaltoihin taidan sijoittaa jatkossa ”vain” noin 50% rahoistani.

Nordnetista saa niin kätevästi lainaa, että on alkanut kiinnostamaan superluoton kultataso. Siksi aion tulevina vuosina sijoittaa uutta rahaa itselleni uusiin ETF:iin. Toivottavasti en tuota lainaa koskaan tarvitse, mutta on mielestäni hyvä olla optio tarvittaessa siihenkin. Kivijalkapankeista on vittumaista ottaa lainaa, koska homma on niin kallista, kankeaa, hidasta ja byrokraattista. 

Koitan hyödyntää Nordnetin kuukausisäästöohjelmaa niin paljon kuin mahdollista, jotta ostokulut pysyisivät maltillisina. Alla epämääräinen alustava brainstorming asiasta.

Isommat kertasijoitukset (mahdolliset perinnöt, lottovoitot ja satunnaisprostituutiot): 

SPYL 50% ja IXUA 50%. Nämä eivät löydy kuukausisäästöstä, joten siksi näihin vain isompia kertamällejä. USA:n osuus olisi hyvä pitää vain 50 prosentin tietämillä. SPYL:n juoksevat kulut ovat sairaan pienet: vain 0,03%. IXUA on vielä melko pieni, mutta todennäköisesti kasvaa kovaa tahtia miljardikerhoon, kiitos nerokkaan oranssin kairaajan.

Kuukausisäästö aka palkkaorjuuskituutus:

XDWD 70% ja EXUS 30% tai

MWRE 70% + EXUS 30% tai

SXR8 50% ja EXUS 50% tai 

VGVF 70% ja EXUS 30% tai

SPPW 70% + EXUS 30% tai 

XDWD/VGVF/SPPW 70% + EUNK 30%   

Näistä XDWD, (MWRE), EXUS, SXR8 ja EUNK löytyvät kuukausisäästöstä, joten niihin kannattaa panostaa. Suurinta himoa tunnen kuitenkin VGVF:ää kohtaan, joten todennäköisesti tulen välillä sitäkin ostamaan, vaikka ostokulut aika isot ovatkin. 

Jos joskus halajan vielä vähän lisää ”hajautusta” saatan valita vielä yhden tai muutaman ETF:n seuraavista:

SXR7 (EMU-maat) —> lisää euroaltistusta

IS3S  (World value 0,30%) kuukausisäästössä

IBCK (SP500 Minimum volatility 0,20%) kuukausisäästössä

IQQ0 (World minimum volatility 0,30%) kuukausisäästössä

EUN0 (Europe minimum volatility 0,25%) kuukausisäästössä

SXR1 (Pacific ex-Japan 0,20%) kuukausisäästössä

EUNN (Japani 0,12%) kuukausisäästössä

OMXH25 (ei mene lähdeveroja)

SPYI (kuukausisäästössä)

En ota sijoittamisesta liikaa stressiä. Saatan muutaman kuukauden ajan sijoittaa johonkin yllä mainitsemaani komboon ja sitten taas muutaman kuukauden ajan toiseen ETF-komboon. Ajatuksena on kuitenkin laittaa noin 50% USA:n ja loput ex-USA:n.

Nyt, kun olen ollut lomalla, ovat treenit sujuneet selvästi paremmin. Ikävästi työ syö harrastusta, vaikka harrastus on monin verroin tärkeämpi. Loman loputtua aion treenata minimaalisella volyymilla. Kun treeni on tehty, saatan tehdä vielä ekstrasarjoja päälle, jos huvittaa/jaksan. Tuolla tavalla treenit eivät aiheuta liikaa (etukäteen tai treenin aikana) stressiä, kun ei ole pakko tehdä kuin vähän sarjoja per treeni. Tällä psykologisella häkillä (hack) tulee lähes aina treenin loputtua vielä pumppailtua lisää, kun se ei ole treeniohjelman sanelema PAKKO. ”Vapaus” (EI vapaa tahto) tuo tässäkin asiassa onnea, virtaa ja iloa. Lisäksi aion töiden alettua tehdä lepopäivinäkin kotona 3 työsarjaa jotain lihasryhmää. Näin saan viikkokohtaisen volyymin pidettyä vaivatta tarpeeksi korkeana. Tuollainen 3 sarjaa on nopea ja helppo suorittaa eikä se vaadi paljoakaan jaksamista. 

Näiden muutoksien myötä olen koko loppuelämäni ajan henkisesti paratiisissa. Jokainen päivä nautiskelua. Vihdoin koittaa energinen, huoleton ja kevyt elämä.

”Let each thing you would do, say or intend be like that of a dying person.”

- Marcus Aurelius

Katsaus suureen kauniiseen salkkuun

Note to self:

USA:n osuus salkustani on nyt 53%. Trumpin The One Big Beautiful Bill sisältää osinkojen lähdeverojen nostamisen 20 prosenttiyksiköllä nykyisestä 30 prosentista 50 prosenttiin. Toivon mukaan Irlantiin rekisteröityjen ETF:ien osalta lähdevero nousisi kuitenkin ”vain” 35 prosenttiin (15% + 20% = 35%). Toivoa on myös siitä, ettei lakiehdotus mene ihan tuollaisenaan läpi. Näillä näkymin laki tulisi voimaan vuonna 2027.

Laskin, että salkkuni USA-altistus on nyt 53%. ACWI IMI:ssä USA:n paino on 63%, joten itselläni on hieman tuota alempi. Vastaavasti esimerkiksi MSCI World -indeksissä USA:n paino on noin 71,5%.

Taidan tähdätä siihen, että USA:n osuus olisi noin 50% salkustani. Jatkossa saatankin sijoittaa VGVF:n lisäksi myös esimerkiksi EUNK:n tai EXUS tai IXUA ETF:iin. Lisäksi yksi vaihtoehto olisi sijoittaa 50% SXR8 (S&P 500) ja 50% EXUS/IXUA (World ex-USA). SXR8 ja EXUS löytyvät Nordnetin kuukausisäästölistalta, joten ne valitsemalla saisin automatisoitua sijoittamisen ja saisin hieman alennettua ostokuluja.

Elämä on ”valintoja”

Alla olen hahmotellut erilaisia skenaarioita nettopalkan, kulutuksen, kituutuksen ja sijoitusten suhteen. Arvioin nettopalkan hieman alakanttiin, sillä ei tätä työtä kukaan täysijärkinen tee. Lisäksi hallituksen pitkän aikavälin tavoite on tuhota julkisen puolen työntekijöiden palkkojen ostovoima (vientivetoinen palkkamalli). Skenaario A on perusskenaario.

Skenaario A:

Nettopalkka: 2600€/kk

Juoksevat elämisen kulut: 1900€/kk

Turhaan huvitteluun kuten bodausleireihin: 200€/kk

Sijoituksiin: 500€/kk

Sijoituksissa 20 vuoden päästä 3,0% reaalituotolla: 465 000€

Skenaario B:

Muutoin samat speksit, mutta sijoitan vain 350€/kk ja tuhlaan turhuuksiin 350€/kk. Salkku olisi 20 vuoden päästä arviolta 416 000€ eli ”tappiota” lähes 50 000€ suhteessa skenaarioon A.

Skenaario C:

Jos laittaisin turhaan huvitteluun 0€/kk eli sijoittaisin 700€/kk, olisi salkku 20 vuoden päästä 531 000€. Eli kunnon pihistelyllä olisi salkku 66 000€ suurempi kuin skenaariossa A. Tämä tuskin kuitenkaan optimoisi onnellisuutta?

Skenaario D:

Lopetan sijoittamisen ja tuhlaan 700€/kk. Salkku on 20 vuoden päästä noin 300 000€ kokoinen.

”Valitsen” minkä polun tahansa, niin 20 vuoden päästä salkkuni lienee reaalisesti noin 300 000 - 500 000€ kokoinen. Mikä olisi mielestäsi paras valinta?  Miksi?

2000-luvun pörssiromahdusten reaaliset syvyydet

Usein olen kuullut sanottavan, että sekä IT-kupla että finanssikriisin aiheuttama romahdus olivat molemmat noin -50% syviä. Päätin selvittää, kuinka syviä nuo romahdukset olisivat olleet reaalisesti eli inflaatiokorjatusti. Käytin lähteenä tätä: https://curvo.eu/backtest/en

IT-kuplan huippu ajoittui suurimmassa osassa indeksejä lokakuulle 2000 ja pohja saavutettiin vasta maaliskuussa 2003. Finanssikriisin kupla alkoi puhjeta toukokuussa 2007 ja pohja saavutettiin helmikuussa 2009. Oletin jokaiselle ETF:lle kokonaiskuluiksi 0,5% sisältäen hallinnointikulun, kaupankäyntikulut ja osinkojen lähdeverot. Alla tulokset.

IT = IT-kupla

FK = finanssikriisi

SPYI (seuraa globaalia MSCI ACWI IMI -indeksiä):

IT = -56%   

FK = -52%       

EUNL (MSCI World eli kehittyneen maailman isot yhtiöt):

IT = -57%

FK = -52%

IS3N (kehittyvät markkinat):

IT = -55%

FK = -58

IUSN (kehittyneen maailman pienyhtiöt):

IT = data puutuu

FK = -56%

EUNK (Euroopan isot yhtiöt):

IT = -56%

FK = -57%

SXR8 (S&P 500):

IT = -56%

FK = -50%

Nasdaq:

IT = (muut lähteet) -77% nominaalisesti

FK = -46%

Nasdaqista sain tietoa vain muista lähteistä. Voi olla, että heittoa on hieman. En myöskään tiedä inflaatiokorjattua lukua.

ZPRV (USA:n pienet arvoyhtiöt):

IT = -41% (nousi ensin hyvin pitkään ennen laskua)

FK = -57%

ZPRX (Euroopan pienet arvoyhtiöt):

IT = -40%

FK = -66%

IS3S (kehittyneen maailman isot arvoyhtiöt):

IT = -44%

FK = -57%

SXR7 (EMU eli euroalue):

IT = -60%

FK = -58%

Amundi MSCI Nordic UCITS ETF EUR:

IT = -72%

FK = -62%

Kaikkein vähiten volatiili ETF oli SPYI, joka sijoittaa koko maailmanlaajuiseen osakemarkkinaan sisältäen sekä kehittyvien että kehittyneiden maiden isot, keskisuuret ja pienet yhtiöt. Lisäksi luulen, että eurooppalainen sijoittaja sai hieman nostetta sijoituksilleen dollarin vahvistumisesta suhteessa euroon, sillä ainakin finanssikriisin dollarimääräiset tappiot olivat euromääräisiä suuremmat: https://www.msci.com/documents/10199/178e6643-6ae6-47b9-82be-e1fc565ededb

Nasdaqin, Nordic-ETF:n ja SXR7:n (euroalue) romahduksien syvyydet hieman yllättivät. Kuinka paljon pitää sijoituksen jatkossa nousta, jotta ollaan noustu takaisin romahdusta edeltäneeseen hintatasoon? Katsotaan:

-20% romahdus vaatii 25% nousun sillä 0,8 x 1,25 = 1,0

-30% romahdus vaatii 43% nousun, sillä 0,7 x 1,43 = 1,0

-40% vaatii 67% nousun, sillä 0,6 x 1,67 = 1,0

-50% vaatii 100% nousun, sillä 0,5 x 2,0 = 1,0

-60% vaatii 150% nousun, sillä 0,4 x 2,5 = 1,0

-70% vaatii 234% nousun, sillä 0,3 x 3,34 = 1,0

-80% vaatii 400% nousun, sillä 0,2 x 5,0 = 1,0

-90% vaatii 900% nousun, sillä 0,1 x 10,0 = 1,0

Jos siis Nasdaq romahti -77%, vaadittiin 335% nousu, jotta oltiin noustu taas romahdusta edeltäneeseen hintatasoon. Itse taidan jatkossa pitäytyä vain isoissa indekseissä, sillä en välttämättä halua kokea esim -70% reaalista romahdusta. SPYI-ETF vaikuttaa tässäkin valossa omaan silmääni erittäin houkuttelevalta: https://www.ssga.com/es/en_gb/institutional/etfs/funds/spdr-msci-acwi-imi-ucits-etf-acc-spyi-gy

Markkina riepottelee sijoittajaa

Tässä kirjoituksessa havainnollistan sijoittamisen dynamiikkaa hyödyntäen historiallisia tuottoja. Dataa on vain noin 45 vuoden ajalta, mutta kyllä sekin jo riittää maistiaiseksi. Data on täältä: https://curvo.eu/backtest/en

Koska EUNL:n data ulottuu tammikuuhun 1979 saakka, päätin käyttää EUNL:ää, joka seuraa MSCI World -indeksiä eli se sijoittaa kehittyneiden markkinoiden isoihin yhtiöihin. Oletan kokonaiskuluiksi 0,6%, sillä EUNL:n kokonaiskulut ovat olleet tuota luokkaa viime vuosina sisältäen hallinnointikulun, kaupankäyntikulut sekä osinkojen lähdeverot. Oletukseni näyttää siis tältä:

Sijoitusten ajallisella painostuksella on suuri merkitys salkun kasvuun. Otetaan aikaväli tammikuu 1979 - tammikuu 2024. Tuona aikana EUNL:n reaalinen annualisoitu tuotto kulujen jälkeen oli 6,43% (käyttäen yllä kertomaani 0,6% kuluarviota). Jos sijoitti tuon 45 vuoden ajan 1000€/kk, salkku kasvoi lineaarisesti sekä logaritmisesti näin:

Huomaathan, miten salkku moninkertaistui ensimmäisinä vuosina (alempi kuva). Tämä johtui kuukausittaisista sijoituksista. Ensimmäisten vuosien markkinatuotoilla ei siis ole juuri mitään merkitystä salkun kasvua ajatellen, vaan kasvu on lähes kokonaan kuukausittain sijoitettavien summien varassa. Ajan myötä kuukausittaisen sijoituksen merkitys vähenee ja markkinatuotot alkavat näytellä isompaa osaa. Prosentuaalisilla markkinatuotoilla ei ole juuri mitään väliä niin kauan, kun markkinoilla on euromäääräisesti vaatimaton summa sijoitettuna. Prosentit alkavat purra vasta, kun salkku on iso. Kymmenen prosentin tuotto 10 000€ salkkuun on vain 1000€ mutta 100 000€ salkussa jo 10 000€. Tämän mekanismin takia palkastaan kuukausittain tasaisesti sijoittavien lopullinen salkun koko nojaa hyvin pitkälti sijoitusuran viimeisten vuosien pörssituottoihin. Toisin sanoen myö salkun kasvatusvaihe sisältää sequence of returns riskin. Salkun euromääräinen reagointi pörssituottoihin ylipainottuu siis viimeisiin vuosiin. Tätä riskiä voi pienentää sijoittamalla aggressiivisesti sijoitusuran alkupäässä. 

Yllä antamassani esimerkissä henkilö sijoitti 45 vuoden aikana 45 x 12 x 1000€ = 540 000€. Salkku kasvoi reaalisesti 1,467 miljoonaan euroon. Koska salkun kasvu nojasi sijoitusuran alkupäässä pitkälti vain kuukausittaisiin lisäsijoituksiin, jäi salkun annualisoitu tuotto koko sijoitetulle summalle reaalisesti vain 2,25 prosenttiin (vertaa sitä yllä mainitsemaani 6,43% pörssin antamaan reaalituottoon). Sama henkilö olisi siis saavuttanut tuon samaisen 1,467 miljoonan salkun 45 vuodessa sijoittamalla samaisen 540 000€ kerralla pörssiin tammikuussa 1979 ja hän olisi tarvinnut sille vain 2,25% annualisoidun reaalituoton tuon 6,43% sijaan. Vaihtoehtoisesti hän olisi voinut sijoittaa tammikuussa 1979 kertasijoituksena vain 90 000€ euroa ja kun hän olisi saanut 6,43% annualisoidun reaalituoton, olisi salkku ollut vuoden  2024 tammikuussa tuo samainen 1,467 miljoonaa euroa reaalisesti.

Jos henkilö olisikin tehnyt tammikuussa 1979 100 000€ kertasijoituksen eikä olisi tämän jälkeen enää sijoittanut euroakaan, olisi salkku kasvanut 45 vuodessa 1,632 miljoonaan euroon. Hän olisi siis lopussa ollut varakkaampi kuin 540 000€ kuukausipalkastaan tasaisesti sijoittanut henkilö. Tämä johtuu siitä, että tuo 100 000€ päätyi heti markkinoille kasvamaan 45 vuoden ajan reaalisesti 6,43% vuodessa (annualisoidusti). Salkun kasvu olisi näyttänyt tältä lineaarisesti ja logaritmisesti:

Suurin osa meistä joutuu kuitenkin sijoittamaan palkasta hitaasti rahaa markkinoille. Kuvitellaan, että henkilö olisi sijoittanut 10 vuoden ja 1 kuukauden ajan EUNL:n tasan 1000€/kk. Oletan, että henkilö aloittaa sijoittamaan tammikuussa ja lopettaa sijoittamisen 10v 1kk myöhemmin tammikuussa. Hän siis sijoittaa palkastaan markkinoille 121 000€. Hänen salkkunsa olisi eri kymmenen vuoden ajanjaksona kasvanut seuraavasti. (Alla olen listannut ensin ajanjakson, jolloin salkkua kasvatetaan, sitten salkun annualisoidun reaalituoton 0,6% kulun jälkeen ja lopuksi salkun lopullisen koon tuon ajanjakson päätteeksi. Pyöristin salkun loppusumman lähimpään tasatuhanteen.)

10v 1kk:

1979 - 1989 = 6,11% = 218 000€

1980 - 1990 = 4,47% = 187 000€

1981 - 1991 = 0,42% = 126 000€

1982 - 1992 = 1,08% = 135 000€

1983 - 1993 = 0,19% = 123 000€

1984 - 1994 = 2,88% = 160 000€

1985 - 1995 = 0,64% = 129 000€

1986 - 1996 = 1,94% = 146 000€

1987 - 1997 = 2,66% = 157 000€

1988 - 1998 = 4,70% = 191 000€

1989 - 1999 = 5,67% = 209 000€

1990 - 2000 = 8,14% = 263 000€

1991 - 2001 = 6,80% = 232 000€

1992 - 2002 = 3,79% = 175 000€

1993 - 2003 = -1,83% = 101 000€

1994 - 2004 = -0,55% = 115 000€

1995 - 2005 = -0,89% = 111 000€

1996 - 2006 = 0,42% = 126 000€

1997 - 2007 = 0,49% = 127 000€

1998 - 2008 = -1,74% = 102 000€

1999 - 2009 = -5,66% = 68 000€

2000 - 2010 = -3,01% = 89 000€

2001 - 2011 = -0,92% = 110 000€

2002 - 2012 = -0,89% = 111 000€

2003 - 2013 = 0,05% = 122 000€

2004 - 2014 = 1,04% = 134 000€

2005 - 2015 = 3,30% = 167 000€

2006 - 2016 = 2,59% = 156 000€

2007 - 2017 = 3,84% = 176 000€

2008 - 2018 = 4,42% = 186 000€

2009 - 2019 = 3,63% = 172 000€

2010 - 2020 = 4,35% = 185 000€

2011 - 2021 = 4,07% = 180 000€

2012 - 2022 = 4,84% = 193 000€

2013 - 2023 = 2,41% = 153 000€

2014 - 2024 = 2,52% = 155 000€

Tuossa siis sijoitettiin 121 000€ tasaisesti markkinoille. Heikoin tulos oli reaalisesti 68 000€. Paras tulos oli huimat 263 000€. Paras tulos oli siis lähes 3,9 kertainen heikoimpaan lopputulokseen nähden! Tuohon heikoimpaan ajanjaksoon sattui osumaan kaksi romahdusta (IT-kupla sekä finanssikriisi)! Paras tulos saatiin ajanjaksolla, jonka lopussa oli huima pörssinousu (ennen IT-kuplan poksahtamista).

Katsotaan seuraavaksi, miten salkku olisi kasvanut 20v 1kk aikana, jos olisi sijoitettu 1000€/kk eli yhteensä 241 000€.

20v 1kk:

1979 - 1999 = 4,48% = 577 000€

1980 - 2000 = 5,36% = 682 000€

1981 - 2001 = 4,62% = 593 000€

1982 - 2002 = 3,26% = 457 000€

1983 - 2003 = 0,51% = 267 000€

1984 - 2004 = 1,19% = 305 000€

1985 - 2005 = 1,03% = 296 000€

1986 - 2006 = 1,77% = 342 000€

1987 - 2007 = 1,76% = 341 000€

1988 - 2008 = 0,55% = 269 000€

1989 - 2009 = 1,36% = 315 000€

1990 - 2010 = -0,64% = 212 000€

1991 - 2011 = 0,00% = 241 000€

1992 - 2012 = -0,36% = 224 000€

1993 - 2013 = -0,11% = 236 000€

1994 - 2014 = 0,36% = 259 000€

1995 - 2015 = 1,39% = 317 000€

1996 - 2016 = 0,92% = 289 000€

1997 - 2017 = 1,44% = 320 000€

1998 - 2018 = 1,56% = 328 000€

1999 - 2019 = 1,36% = 315 000€

2000 - 2020 = 2,25% = 376 000€

2001 - 2021 = 2,49% = 393 000€

2002 - 2022 = 3,26% = 457 000€

2003 - 2023 = 2,39% = 386 000€

2004 - 2024 = 2,69% = 408 000€

Paras tulos oli 682 000€. Tuolloinkin salkku kasvoi viimeisinä vuosina paljon, koska IT-kuplaa rakennettiin. Heikoin tulos oli 212 000€. Tuossa henkilö siis sijoitti 20v aikana enemmän rahaa markkinoille kuin mitä salkun arvo lopussa oli. Tuon ajanjakson puolivälissä oli IT-kuplan romahdus sekä lopussa myös finanssikriisistä aiheutunut pörssiromahdus. Suurin salkku oli 3,2 kertaa niin suuri kuin pienin salkku (682 000€ versus 212 000€). Vaikka henkilö sijoitti jopa 20v ajan tasaisesti EUNL:n olivat erot lopputuloksissa isot. Näinkin pitkällä aikavälillä siis viimeisten vuosien kurssiliikkeet vaikuttavat yhä vahvasti lopputulokseen.

Entäpä jos olisi sijoittanut 30v 1kk ajan 1000€/kk EUNL:n? Tuolloin henkilö olisi sijoittanut 361 000€ tasaisesti markkinoille. Tässä tulokset:

30v 1kk:

1979 - 2009 = -0,03% = 358 000€

1980 - 2010 = 0,41% = 408 000€

1981 - 2011 = 0,69% = 444 000€

1982 - 2012 = 0,44% = 411 000€

1983 - 2013 = 0,60% = 431 000€

1984 - 2014 = 0,94% = 478 000€

1985 - 2015 = 1,64% = 587 000€

1986 - 2016 = 1,34% = 537 000€

1987 - 2017 = 1,63% = 585 000€

1988 - 2018 = 1,66% = 590 000€

1989 - 2019 = 1,49% = 562 000€

1990 - 2020 = 2,05% = 662 000€

1991 - 2021 = 2,06% = 665 000€

1992 - 2022 = 2,44% = 742 000€

1993 - 2023 = 1,80% = 615 000€

1994 - 2024 = 2,01% = 654 000€

Tällä aikavälillä heikoin tulos oli 358 000€. Henkilö sijoitti markkinoille 3000€ enemmän kuin mitä salkun arvo lopussa oli. Tuolla aikavälillä 1979 - 2009 sijoittaja koki kaksi isoa pörssiromahdusta sijoitusuransa loppusuoralla (alkaen vuonna 2000 ja 2008). Sijoitusuran alun noususta (vuoteen 2000 saakka) ei ollut euromääräisesti ihan hirveästi apua. Paras tulos saatiin aikavälillä 1992 - 2022 (742 000€). Tuolloin kaksi isoa pörssiromahdusta sattuivat onnekkaasti jo sijoitusuran alussa ja viimeiset 13 vuotta oli komeaa nousua. Ero suurimman ja pienimmän salkun välillä oli 2,07 kertainen. Vaikka ajanjakso oli melko pitkä, eli 30 vuotta, erot lopputuloksissa olivat mielestäni yhä melko isot. 

Katsotaan vielä 40v 1kk aikaväli. Henkilö sijoitti tasaisesti 481 000€. 

40v 1kk:

1979 - 2019 = 1,88% = 1 011 000€

1980 - 2020 = 2,14% = 1 119 000€

1981 - 2021 = 2,06% = 1 086 000€

1982 - 2022 = 2,36% = 1 219 000€

1983 - 2023 = 1,89% = 1 015 000€

1984 - 2024 = 2,08% = 1 094 000€

Tässä erilaisia 40 vuoden ajanjaksoja on vain 6kpl, joten erot lopputuloksissa ovat melko pienet. Näin pitkällä aikavälillä ensimmäisten kuuden vuoden pörssituotoilla ei ole siis lopputuloksen kannalta juurikaan väliä, koska ensimmäisten vuosien tuottoja dominoi pörssituottojen sijaan kuukausittain sijoitettavan summan suuruus (joka oli kaikissa näissä sama 1000€). Ja koska viimeiset 13 vuotta osakemarkkina on lähinnä vain noussut, ei eroa lopputuloksissa merkittävästi ole (aikavälin lopetusvuosi vaihteli vuosien 2019 ja 2024 välillä). Valitettavasti näin pienestä otannasta on siis vaikea vetää mitään suurempia johtopäätöksiä.

Entäpä jos kituuttaisi kunnolla ensimmäiset sijoitusvuodet ja lopettaisi uuden rahan sijoittamisen sitten, kun salkun koko olisi 150 000€ ja tämän jälkeen antaisi salkun kasvaa rauhassa vielä 20 vuoden ajan? Oma salkkuni on nyt hieman yli 150 000€, joten tämä kysymys kiinnostaa itseäni. Tätä strategiaa kutsutaan myös Coast Fire nimellä. 

Salkku alussa 150 000€ sijoitettuna EUNL:n. Salkun koko 20 vuoden päästä ilman ainuttakaan lisäsijoitusta matkan varrella (holdauksen aikaväli, salkun reaalituotto 0,6% kulun jälkeen sekä salkun loppusumma):

1979 - 1999 = 10,81% =  1,159 miljoonaa euroa

1980 - 2000 = 12,25% = 1,499 miljoonaa euroa

1981 - 2001 = 11,02% = 1,203 miljoonaa euroa

1982 - 2002 = 9,55% = 922 000€

1983 - 2003 = 6,22% = 499 000€

1984 - 2004 = 5,60% = 444 000€

1985 - 2005 = 4,79% = 381 000€

1986 - 2006 = 5,72% = 454 000€

1987 - 2007 = 4,92% = 391 000€

1988 - 2008 = 4,33% = 349 000€

1989 - 2009 = 0,71% = 173 000€

1990 - 2010 = 1,92% = 219 000€

1991 - 2011 = 4,18% = 339 000€

1992 - 2012 = 3,27% = 285 000€

1993 - 2013 = 3,80% = 315 000€

1994 - 2014 = 2,83% = 262 000€

1995 - 2015 = 4,96% = 393 000€

1996 - 2016 = 3,81% = 316 000€

1997 - 2017 = 3,85% = 318 000€

1998 - 2018 = 2,82% = 261 000€

1999 - 2019 = 1,98% = 222 000€

2000 - 2020 = 1,53% = 203 000€

2001 - 2021 = 1,94% = 220 000€

2002 - 2022 = 3,77% = 314 000€

2003 - 2023 = 5,53% = 438 000€

2004 - 2024 = 5,19% = 409 000€

Ero parhaan ja huonoimman lopputuloksen välillä oli 8,66 kertainen (1 499 000€ versus 173 000€)! Tuolle 1989 - 2009 aikavälille sijoittuu kaksi noin 50% romahdusta, joten se selittää erittäin heikon reaalituoton. 

Tasaisesti palkasta osakemarkkinoille säästämällä riskeeraa sen, että tuotot ovat hyvät sijoitusuran alkupäässä, jolloin niistä ei vielä juurikaan hyödy ja huonot sijoitusuran loppupäässä, jolloin ne rankaisevat sijoittajaa voimakkaasti. Rahat olisikin hyvä saada markkinoille hieman tasaisemmin, eli painottamalla rahan lappaamista osakemarkkinoille sijoitusuran alkupäässä. Kuten yllä huomaamme, myöskään Coast Fire ei välttämättä kasvata salkkua tehokkaasti 20 vuoden aikavälillä.

Mikä siis avuksi? Seuraava strategia voisi toimia paremmin: ensin kituutetaan ja kärsitään ankarasti ja lapataan rahaa mahdollisimman nopeasti markkinoille ja tämän jälkeen säästettävää kuukausisummaa aletaan pikkuhiljaa pienentämään. Rahan sijoittamista osakemarkkinoille ei kannata kuitenkaan täysin lopettaa, jotta vuosien 1989 - 2009 kaltainen toisinto ei täysin lopeta salkun kasvua. Myös maltillista velkavivun käyttöä voi harkita varsinkin sijoitusuran alkuvuosina, jos tietää, mitä tekee. Tätä en silti suosittele kenellekään. 

Sijoittamisessa vaaditaan stoalaista mielen tyyneyttä, valmiutta joustavuuteen sekä kykyä katsella elämää ylhäältä lintuperspektiivistä. Kukaan meistä ei ole voinut valita syntymävuottaan, joten sijoitustuottomme ovat valitettavasti pitkälti sattuman sanelemia. Jonkin verran sentään voimme lopputulokseen vaikuttaa älykkään sijoitusstrategian avulla.

Monologi

Shareville kuoli, jonka johdosta nettiriippuvuuteni on vähentynyt. Ehkäpä tästä johtuen mieleni on ollut levollisempi. Nyt kun ei jatkuvasti tarvitse vilkuilla sijoitussomea, on toisaalta hieman tyhjä mutta toisaalta myös helpottunut olo. Lisäksi blogin kirjoittaminen tuntuu nyt oudolta yksinpuhelulta. Saapahan nähdä, kuinka usein jaksan kirjoitella.

Salkku alkaa olla kymmenen vuoden elämisen kulujen kokoinen viime vuoden kulutasolla mitattuna. Olenkin viime aikoina mietiskellyt, että jos jäisin nyt esim muutaman vuoden sapattivapaalle, mitä tekisin päivät pitkät? Kaverini ovat kaikki joko töissä tai muutoin vain kiireisiä. Lisäksi vaimoni on työelämässä ja lapseni käy koulua. Jos leikkisin vapaaherraa, elämä pyörisi arkipäivisin lähinnä treenin ja netissä surffaamisen parissa. Enpä tiedä, olisiko se kovinkaan terveellistä elämää pitkällä aikavälillä.

Olen viime aikoina myös miettinyt menneisyyttäni ja tulevaisuuttani. Olen nyt 42-vuotias, joten erittäin suurella todennäköisyydellä elämäni on jo jälkimmäisellä puoliskolla. Tosin ensimmäisistä neljästä vuodesta en muista juuri mitään, joten ehkäpä voisi ajatella, että olen kokemuksellisesti vain 38-vuotias. Siltikin minun pitäisi elää 80-vuotiaaksi, jotta olisi älyllistä elämää vielä puolet jäljellä. Tähän saakka elämäni on ollut melko stressintäyteistä. Unelmani onkin, että jälkimmäisen puoliskon osaisin elää rennommalla elämänasenteella. 

Olen viime aikoina lukenut ja kuunnellut Jacob Lund Fiskerin ajatuksia. Samalla olen tajunnut, etten minä ole hullu, vaan maailma on. Valtaosa ihmisistä on mainonnan aivopesemiä. Millään muulla kuin aivopesulla ja tyhmyydellä ei voi selittää ihmisten kulutuspäätöksiä. Näihin aivopieruihin lukeutuvat uudet autot, omakotitalot, jatkuva remontoiminen tai sisustaminen, merkkivaatteisiin panostaminen jne. On vapauttavaa ymmärtää, että ihmisten minuun kohdistama paheksunta tai kummaksunta johtuukin vain minun ylivertaisesti wiisaudestani sekä heidän heikkoudestaan. Säälin näitä aivopestyjä velkaorjia ja konsumerismin ikuisia vankeja. Kuinka vapauttavaa onkaan, kun ei tarvitse materiaa! 

Säästötavoitteen suhteen tein pienen muutoksen. Tavoitteeni on säästää koko työurani ajan vähintään 10% nettotuloistani. Tuollainen reilun 10% säästöaste lienee sopiva kultainen keskitie, joka ei liiemmin masenna mutta ei myöskään tee maaniseksi. Jää myös rahaa tuhlattavaksi. Tuo yli 10% tarkoittaa nykytuloillani yli 250 euroa kuukaudessa. 18 vuoden päästä salkun luulisi olevan noin 350 000€ kokoinen ja 25 vuoden päästä noin 450 000€. Työntekoa en toivottavasti koskaan lopeta täysin niin kauan kun henki pihisee.

Downshiftaus ei kannata

 

”Winners are not people who never fail, but people who never quit.”

- Arnold Schwarzenegger

Tässä syyt, miksi minun kannattaa tehdä 100% työaikaa niin pitkään kuin suinkin mahdollista, ehkäpä jopa eläkeikään saakka.

1. Eläke kertyy täysimääräisenä kun tekee täyttä työaikaa. Eläke on myöskin melko varmaa ja vakaata tuloa, joten se ei ole riippuvainen markkinoiden liikkeistä. Ei tarvitse stressata pörssiromahduksista. Jos teen loppuun asti täyttä työaikaa, pärjään todennäköisesti pelkän eläkkeenikin varassa. Salkun tulot ovat sitten siihen ylimääräistä plussaa.

2. Minun ei tarvitse ehkäpä koskaan syödä salkustani juuri mitään, joten voin antaa aikanaan kunnolla perintöä eikä minun enää jatkossa tarvitse stressata yhtä paljon säästöprosenttia.

3. Minun ei tarvitse välittää valuuttakurssien liikkeistä, joten voin huoletta sijoittaa ACWI IMI:n.

4. Palkkani tulee ikälisien myötä todennäköisesti vielä hieman paranemaan. Ei kannata siis downshiftata. Kerään urani loppupuoliskolla kaikki jaossa olevat eurot omaan taskuuni ja salkkuuni.

5. Olen kilpailuhenkinen ihminen. Tuntuisi katkeralta itse tehdä töitä huonommalla kuukausipalkalla kuin muut kollegat. Jos he jaksavat, jaksan minäkin.

6. Työni merkitys tulee vuosi vuodelta lähestymään nollaa. Tämän takia voin tehdä työt vasurilla ja nostaa lähinnä vain palkkaa. Tälle on hieno nimikin: quiet quitting. Tekoäly ja robotisaatio tulevat antamaan ihmiskunnalle loputtoman hyvinvoinnin eikä ihmistä tarvita kohta enää mihinkään. Täten koulutustakaan ei enää tarvita. Voin siis ottaa hyvin chillisti töissä. Auringonlaskun ala.

7. Jos stressiä pukkaa, voin aina tehdä töitä lääkepäissäni tai kännissä. Stressi ja ahdistus on lääkintäkysymys. Oikeilla lääkkeillä työt sujuvat kuin tanssi.

8. Olen virassa ja minua on vaikea erottaa, joten ei minun kannata suosiolla heikentää palkkaani työaikaa lyhentämällä. Pitää vain ilmestyä aamulla ajoissa työpaikalle. Ainakin useimpina aamuina.

9. Loma ja vapaa-aika tuntuvat paremmilta kun välillä tekee paljon töitä. Tasainen elämä vasta tylsää on. Tylsistyn aina pitkillä lomilla. Tunteiden vuoristoradalla ainakin tuntee elävänsä. Pitää vain laskuissa yrittää välttää köysikiikku, jotta salkkuni korkoa korolle -ilmiö jatkuisi mahdollisimman pitkään.

10. Kun tienaan kunnolla, voin myös jonkin verran törsätä rahaa harrastuksiin, matkusteluun ja muuhun turhuuteen. 

Suomi-riippuvaisen palkkaorjan selviytymisstrategia

 

Julkisen puolen työntekijänä olen täysin riippuvainen Suomen taloudellisesta kehityksestä ja vientialojen menestyksestä. Mikäli Suomen talous ajautuu kriisiin, voidaan minunkin palkkaani leikata, kuten kävi reilu vuosikymmen sitten Kreikassa. Siellä julkisen puolen työntekijöiden palkkoja leikattiin kymmeniä prosentteja. Koska palkkatuloni ovat riippuvaiset Suomen osakemarkkinan (eli vientialojen) kehityksestä, en sijoita lainkaan Suomen osakemarkkinoille. Muutoinkin uskon, että julkisen puolen rahoitusta tullaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä karsimaan, mikä näkyy heikentyvinä resursseina, lisääntyvänä työpahoinvointina, stressinä ja vitutuksena. 

Mikäli tapahtuu sellainen ihme, että Suomen talous kuitenkin kehittyy hyvin, saan todennäköisesti melko hyvät palkankorotukset, jolloin esimerkiksi ulkomaanmatkat heikommin menestyneisiin maihin muuttuvat minulle edullisemmiksi. Strategiani on sijoittaa ACWI IMI:n, jotta saan hyvin menestyvien maiden (kuten USA:n) talouskehityksestä osani. Näin hedgaan Suomi-riskiä. Unohtaa ei myöskään voi Venäjän uhkaa itärajalla, ja sen mahdollisia vaikutuksia Suomen taloudelliseen kehitykseen.

ACWI IMI and chill!

 

Elämäni on vuoristorataa: välillä on hyvin levoton ja maaninen olo ja välillä taas helvetin väsynyt. Työ, treenit ja muut stressit pistävät kropan ja mielen ylikierroksille ja seuraavana päivänä saattaakin olla sitten  voimat ja energia täysin poissa. Kahvia juon töissä ja vapaa-ajallakin edelleen liikaa, jotta jaksaisin pysytellä riehuvan apinan päällä.

Tässä vielä hieman yksityiskohtaisempi kuvaus ongelmastani: arkena herään väsyneenä. Töissä työ vaikuttaa minuun siten, että kroppa ja mieleni menevät koville ylikierroksille. Jotta jaksaisin töissä, juon lisäksi kahvia buustaamaan jaksamistani. Töiden jälkeen ”maniavaihe” jatkuu, jonka johdosta olen ärtynyt (mutta väsynyt) ja seuraan/mietin pakonomaisesti sijoitusasioita. Illalla saattaa myös välillä olla vaikeuksia saada nopeasti unta. Aamulla herään väsyneenä uuteen työpäivään ja kierto alkaa taas alusta. Kun lauantai koittaa, olen helvetin väsynyt eikä oikein mitään jaksaisi tehdä. Haluaisin vain loikoilla ja lepäillä ja samalla tietysti myös lueskella sijoitusasioista. Salilla tulee kuitenkin viikonloppuisin molempina päivinä rutiininomaisesti käytyä, mikä osaltaan lisää rasitusta ja vaatii yhä enemmän lepoa. Uskon, että viikonloppuisin väsymys painaa erityisesti siksi, että silloin ei ole hektistä työtä, mikä pakottaisi kropan taas koville kierroksille. Jos olisin viikonloppuisinkin töissä, en tuntisi tuota väsymystä yhtä voimakkaasti ainakaan päivisin. Paskamaista on myös se, että tuo arkipäivien ”mania” on kaikesta huolimatta aika addiktoiva tila.

Myös pörssin ja sijoitusten miettiminen siis vaikuttaa osaltaan tuohon ahdistukseen ja ”maanis-depressiivisyyteen”. Toisaalta ”maniavaihe” on myös syynä pörssin seuraamiseen. Yritän jatkossa automatisoida sijoittamiseni mahdollisimman pitkälle ja unohtaa kaiken spekuloinnin. Jotta tähän pystyisin, pitää minun muistuttaa itseäni tavoitteestani: haluan saada globaalin markkinan eli ACWI IMI:n tuoton. ACWI IMI kattaa koko globaalin markkinan, joten se on itselleni ainut ja oikea vertailuindeksi!

Onneksi minulla on sekä pienyhtiöt (IUSN) että kehittyvät markkinat (IS3N) melko reilussa ylipainossa. En usko, että ne koskaan menevät alipainoon. Tämän takia voin loppuelämäni ajan sijoittaa palkastani kehittyneiden maiden isoihin yhtiöihin. Paras ETF tähän on mielestäni VGVF, jonka juoksevat kulut ovat vain 0,12%:

https://www.justetf.com/en/etf-profile.html?isin=IE00BK5BQV03

Jos jostain kumman syystä kehittyvät markkinat ja/tai pienyhtiöt joskus menevät alipainoon, saan helposti ne takaisin markkinapainoon sijoittamalla hetken ajan vähän reippaammin IUSN:n ja IS3N:n. Myös VGVF:lle löytyy ihan OK vaihtoehtoja, kuten SPPW tai EUNL. 

Sanon tästä lähin siis itselleni ”VGVF and Chill!”. Yritän irtautua spekulointiaddiktiostani ja korvata sitä mahdollisimman paljon muulla tekemisellä. Vähennän perseelläni istumista ja koitan keksiä jotain muutakin tekemistä kuin ruudun tuijottamisen. Teen vaikka ennemmin ulkoilulenkkejä, treenaan salilla, kuuntelen äänikirjoja ja vietän rauhallista aikaa perheeni ja kavereiden kanssa. Töissäkin yritän nähdä asiat lintuperspektiivistä ja ymmärtää, ettei loputon kiirehtiminen ole kestävä tapa elää. 

Alan myös vakavasti miettiä (ja ehkäpä hieman tehdä kokeilujakin), mitkä ovat sellaisia asioita, joihin olen valmis tulevaisuudessa tuhlaamaan enemmän rahaa eli mitkä asiat antavat eniten ”bang for the buck”. Terveellinen ja monipuolisempi ruokavalio saattaa ainakin olla tällainen asia. Samoin päihteisiin minun varmaan kannattaisi panostaa enemmän. 

Loppuelämäni askelmerkit

Kävelen pitkin merenrantaa varpaat osittain veteen uponneina. Etenen maan ja meren, elämän ja kuoleman, hetken ja ikuisuuden rajapinnassa. Suuntaan katseeni kauas horisonttiin. Näkyvyys on hyvä. Näen vihdoin vuosikymmenien päähän. Tältä siellä näyttää:

Salkun kasvatusvaihe

Seuraavat rapiat viisi vuotta yritän sijoittaa melko aggressiivisesti osakemarkkinoille. Uskon, että vuonna 2029 salkkuni ylittää vihdoin 200 000€ tavoiterajan. Vuonna 2029 lopetan salkun aggressiivisen kasvatuksen.

Hippeilyä

Kesäkuussa 2029 aloitan hippeilyvaiheen. Sijoitan osakemarkkinoille vain pieniä summia (esim 25-250€/kk), jotta saisin tunteen, että yhä teen salkunkin suhteen jotain tuottavaa toimintaa. Opettelen nauttimaan elämästä esimerkiksi matkustelun muodossa. Panostan lepoon ja palautumiseen. Töitäkin saatan hieman downshiftata, jos burnout vaivaa (100-75% työaika). Yritän kuitenkin tehdä täyttä työaikaa, jos vain mahdollista. Kun olen 60-vuotias, tytär on jo hyvin todennäköisesti muuttanut kotoa pois, joten juoksevissa kuluissa saattaa tapahtua laskua. En myy edelleenkään sijoituksiani.

Kuusikymppisenä väsymys painaa

Kun täytän 60 vuotta, saatan hyvinkin tehdä eläkeikään saakka enää 75% työaikaa, sillä ainakin nyt on vaikea kuvitella tilannetta, että noin iäkkäänä enää jaksaisin nykyistä rääkkiä töissä. Sijoitan yhä minimaalisia summia (esim 10-100€/kk) osakemarkkinoille enkä myy salkusta mitään. 

Eläkkeellä

Eläkkeelle siirtyessäni olen todennäköisesti jo vanha ja sairas. Mikäli työnteko kuitenkin yhä onnistuu, teen opettajan sijaisuuksia vuosittain keskimäärin esimerkiksi 250 tunnin verran. Eläkkeeni avulla pystyn toivon mukaan maksamaan arjen juoksevat kulut ja töiden avulla rahoitan elämisen huvit. Salkusta en edelleenkään myy mitään, ellei ole (lähestulkoon) pakko.

Ennakkoperintö

Kun olen ollut eläkkeellä jonkin aikaa, annan vaimoni kanssa asuntomme ennakkoperintönä tyttärellemme. Tytär vuokraa asunnon meille, joten hän saa tätä kautta mukavasti lisätuloja. Samaan aikaan annan ainakin osan salkustani ennakkoperintönä tyttärelleni. Viimeistään siinä vaiheessa kun terveys estää suuren osan elämän huveista (kuten matkustelun), annan lopunkin omaisuuteni tyttärelleni. 

Muutto vanhainkotiin

Koska omaa omaisuutta ei enää ole, on helppoa ja vaivatonta muuttaa vanhainkotiin. Ja koska omaisuutta ei ole, voi vanhainkoti ryöstää pelkästään eläkkeeni. Vanhainkodissa makaan viimeiset vuodet paskat housuissa suu auki kattoon tuijottaen. Hoitaja ihmettelee päivittäin hölmöä virnettä suupielessäni. Ei tiedä, että pelasin pelin helvetin viekkaasti. Siirryn ajasta ikuisuuteen hyvin todennäköisesti viimeistään 2060 eli 36 vuoden kuluttua.

Loppusanat

En usko, että koskaan kykenen myymään salkustani juuri mitään. Myöskin downshiftaus voi olla yllättävän vaikeaa egolleni. Sen sijaan uskon, että kykenen lopettamaan uuden rahan tunkemisen pörssiin lähes kokonaan. Parin sadan tuhannen euron kokoisen salkun turvin voin ilman suurempia omantunnontuskia kuluttaa lähes koko kuukausipalkkani sekä aikanaan eläkkeeni erilaisiin seikkailuihin, huvituksiin ja elämyksiin. Ja koska aion myös eläkkeellä ollessani tehdä hieman palkkatöitä, voin suhtautua säästämiseen ja sijoittamiseen vuoden 2029 jälkeen selvästi rennommin.

Pelkomme, unelmamme ja toiveemme ovat Pohjantähtiä, joiden avulla navigoimme elämän tyrskyissä. Kuin jalanjäljet merenrannan hiekkaan, piirtyvät elämämme maailmankaikkeuden kanvaasiin. Ikuisuuden pohjattomaan kuiluun tuijottaessa saa eletty elämä ja jäljellä olevat päivät uudenlaisen merkityksen. Lopun lähestyessä pohdimme, jääkö meistä tänne mitään jäljelle. Muistaako kukaan meitä? Olimmeko koskaan edes olemassa? Oliko elämällämme jokin tarkoitus?

Saapuu ilta. Kirjoitan puunoksan avulla rannan hiekkaan ”Faijakin kerran eli täällä!” Jalanjälkeni, kuin myös huudahdukseni, huuhtoutuvat pian nousuveden lämpimiin aaltoihin. Aaltoihin, jotka vielä miljardin vuoden ajan saavat elinvoimansa Auringosta ja Kuusta.

Tähtitaivas ylläni. Yksi toisensa jälkeen ne sammuvat. Jäljelle jää hiljainen pimeys.

Kara saifu do - Tyhjän lompakon tie

Olen viime kuukaudet sijoittanut EMU-alueelle sekä OMXH25:n. Tarkoitukseni on saada salkkuun sopiva määrä sijoituksia, joissa ei ole valuuttariskiä. En tätä siivua tarvitse ennen kuin alan myydä sijoituksiani. Toisaalta olen kärsimätön ja haluaisin tuon allokaatioon heti valmiiksi. Kiirehtimällä altistan salkkuni kuitenkin ACWI IMI:ä heikommalle tuotolle. Yritänkin nyt jatkossa pakottaa itseni sijoittamaan kuukausittain palkasta robottimaisesti SPYI-ETF:n eli ACWI IMI:n. Mikäli kuitenkin saan jostain ylimääräistä rahaa esimerkiksi lainaa ottamalla, omaisuutta myymällä tai perinnön kautta, sijoitan ne rahat SXR7:n ja Seligson OMXH25:n. 

Kun salkku aikanaan ylittää 200 000€ kriittisen rajan, puntaroin asiaa uudelleen. Seuraavan reilun viiden vuoden aikana uskon ja toivon kykeneväni sijoittamaan palkastani 35 000- 40 000€ uutta rahaa markkinoille.

SPYI (eli ACWI IMI) on tuottanut 1994-2024 välisenä aikana reaalisesti noin 5,40% vuodessa. Samalla aikavälillä IS3N (Emerging Markets IMI) on tuottanut vain noin 2,46% reaalisesti. Edes kolmessa vuosikymmenessä ei olisi lisäriskin haaliminen lyönyt leiville. Kaltaiseni köyhän ei kannata riskeerata tuottoja poikkeamalla ACWI-polulta.

Viisi vuotta vapauteen

Salkkuni on nyt noin 130-135k€. Arvioisin, että melko suurella todennäköisyydellä saavutan 200 000€ salkun noin viiden vuoden päästä. Tuon jälkeen voin käyttää palkkani miten huvittaa ja jopa lopettaa uuden rahan sijoittamisen markkinoille. Karhumarkkinoissa minun kyllä kannattaa edelleen sijoittaa uutta rahaa pörssiin. Myyntejä tuskin tulen juurikaan tekemään salkustani ennen virallista eläkeikää.

Tuon viiden vuoden jälkeen palkastani pitäisi jäädä nettona vähintään 500€/kk eli 6000€ vuodessa ylimääräiseen kulutukseen. Tuolla voin ostaa vaikka kuukauden pituisen ulkomaanmatkan joka talvi. Vaihtoehtoisesti voin Downshiftata hieman töissä. 

Täysi FIRE olisi niin suuren kärsimyksen takana, ettei palkkio riitä oikeuttamaan sitä, varsinkin kun ei ole takeita siitä, että edes elän sinne asti. Kaltaiselleni ahdistujalle ja dopamiinianeemikolle ei 100% eläköityminen myöskään oikein sovellu. Olemisen sietämätön keveys. Kultainen keskitie sopii minulle paremmin. 

Tuollainen 200 000€ salkku mahdollistaa työelämässä suuremmatkin peliliikkeet. Jos työ alkaa stressaamaan liikaa, voin jopa vaihtaa kokonaan alaa tai ainakin vaihtaa työnkuvaa. Vapaa-ajastani saan myös mielenkiintoisemman kun palkkatuloja on riittävästi. Ei tarvitse vain kökkiä kotona peläten, että vaivalla kerätyt finanssit sulavat. 

Virallisen eläkeiän kynnyksellä tuo 200 000€ salkku on todennäköisesti kasvanut reaalisesti yli 300 000€ suuruiseksi. Siitä on kiva ottaa vuosittain hieman täydennystä eläketuloihin. Eikä tässä vielä kaikki: todennäköisesti pystyn jättämään tyttärelleni noin neljännesmiljoonan kokoisen salkun. Tietoisuus siitä tuo jo nyt mukavasti onnea.

Tarkoitukseni on alkaa viiden vuoden kuluttua täysiveriseksi huolettomaksi hipiksi, joka vain nauttii hetkestä. Halailee puita, haistelee kukkia ja hymyilee hölmösti ventovieraille. Jo tämän viiden vuoden siirtymäkauden aikana yritän harrastaa meditointia ja kuunnella biisejä kuten:

California Dreamin’: https://youtu.be/KOok1WzZbOY?si=7vMXkGms9ie66cnd

San Francisco: https://youtu.be/PQHb4z0prjo?si=UDq5H71gbyXampIj

Harkitsen myös lääkeaineita, jotka vaimentavat vasemman aivopuoliskoni eli loogis-matemaattisesta ajattelusta vastaavia aivoalueita sekä laajentavat holistisesti tajuntaa. Sillä saralla minulla on vielä paljon opittavaa ja koettavaa. En malta odottaa. Onneksi viisi vuotta on melko lyhyt aika.

Suurinta vapautta on vapaus huolista. Kun elää onnellisesti hetkessä ei murehdi tulevaa eikä harmittele menneitä.

Leap of faith

Miksi ihmiset unelmoivat firestä? Uskoakseni siksi, koska he haluavat olla energisiä sekä vapaita yhteiskunnan asettamista kahleista. Yhteiskunta kuitenkin pakottaa ihmiset raatamaan vuosikymmenien ajan työelämässä imien samalla janoisen vampyyrin tavoin yksilön ajan sekä elinvoiman. Useimmiten uhria ei heti imetä täysin kuiviin, jotta siitä riittää ravintoa vuosikymmeniksi. Veri pyritäänkin imemään tasaisen tappavaa vauhtia ulos työn orjista. Osa selviää hengissä jopa eläkkeelle saakka. Kun eläkkeellä olisi vihdoin aikaa, ei ole välttämättä enää terveyttä tai energiaa jäljellä. Eikä aikaakaan enää tuolloin ole jäljellä useita vuosikymmeniä.

Firettäjien ongelma on, että he mittaavat edistymistään rahassa. Kun täyden Firen mahdollistava salkku on vihdoin saavutettu, on elämä jo pahasti ehtoopuolella. Oikea edistymisen mittari on aika sekä energia. Firettäjän tulisi rahan maksimoinnin sijaan yrittää maksimoida vapaa-aikansa sekä energiansa. Rikkain on se, jolla on eniten vapaa-aikaa ja joka kokee olevansa energisin.

Firetys on siis eräänlainen optimointipeli: miten minun tulisi elää, jotta loppuelämäni aikana voisin viettää mahdollisimman vähän aikaa töissä ja jotta minulla olisi mahdollisimman paljon energistä ja elinvoimaista vapaa-aikaa jäljellä?

En ole matemaatikko, mutta mutuna sanoisin, että oikea vastaus yllä olevaan kysymykseen on kutakuinkin seuraava:

Nuorena kannattaa tehdä paljon töitä ja säästää/sijoittaa hyvin aggressiivisesti. Kun salkku on kohtalaisen kokoinen, lopetetaan uuden rahan säästäminen/sijoittaminen ja aletaan downshiftaamaan töiden suhteen maksimaalisesti. Mitä nuorempana salkku saavuttaa tarvittavan rajapyykin, sitä parempi. 

Itse olen varmaankin jo ylittänyt tuon rajapyykin, vaikka salkku onkin vasta 125 000€ suuruinen. En kuitenkaan henkisesti kykene vielä höllentämään hirttosilmukkaa kaulani ympäriltä. Ajattelinkin, että vielä kuuden vuoden ajan jatkan kärsimyksen tiellä. Uhraan parhaimpia vuosiani. Jospa sen jälkeen salkkuni alkaisi lähennellä maagista 200 000€ rajaa, jolloin viimein voisin tehdä uskon hypyn tyhjän päälle.

Elämäni vaihtoehtoiset polut

^ Harvalukuiset ovat päivät Auringon alla. Nyt jo ruokkivat flooraa ja faunaa.

Polku 1

Teen 100% työaikaa ja säästän ahkerasti, kunnes salkku on 10 kertaa elämisen vuosilukujen kokoinen. Tämän jälkeen jatkan 100% työaikaa, mutta törsään palkasta käteen jäävän osan elämän huvituksiin. Annan salkun kasvaa koko lopputyöuran ajan.

Polku 2

Teen 100% työaikaa ja säästän ahkerasti, kunnes salkku on 10 kertaa elämisen vuosikulujen kokoinen. Tämän jälkeen teen eläkeikään saakka lyhyempää työaikaa.

Polku 3 

Teen 100% työaikaa ja sijoitan ahkerasti. Vapaaherraudun 7-8 vuotta ennen virallista eläkeikää. Salkun tulee olla niin iso, että kuoltuani jää vielä mukavasti perittävää.

Polku 4

Lopetan säästämisen ja aloitan töiden downshiftaamisen heti. 

Polku 5

Lopetan säästämisen heti, mutta jatkan 100% työaikaa. Tuhlaan palkkani joka kuukausi johonkin.

Polku 6

Irtisanoudun ja teen sijaisuuksia. Edellyttää melko isoa salkkua, sillä sijaisuuksia ei välttämättä ole kovinkaan hyvin tarjolla.

Kaikissa niissä tapauksissa, joissa downshiftaisin, palkkani laskisi ehkäpä jopa nettona enemmän kuin työmäärä. Tämä johtuu siitä, että palkkani määräytyy opetustuntien mukaan, mutta työ sisältää todella paljon muutakin kuin opetusta. Sen takia en pidä downshiftaamista ainakaan vielä ensisijaisena vaihtoehtona. Tuleva eläkekin pienenee, mitä aiemmin downshiftaisin.

Yritän löytää työstäni joka päivä hyviä puolia. Yksi hyvä puoli on, että työpäiviä on vuodessa vain noin 200, joten vapaapäiviä on 165 : 365 = 45%.

Yritän olla ajattelematta tulevaisuutta liiaksi. Koitan ensin kasvattaa salkun 10 kertaa vuosikulujen kokoiseksi ja vasta tämän jälkeen mietin jatkoa.

”Life is what happens while you are busy making other plans.”

- John Lennon

Strategiani minimitavoitteeni saavuttamiseksi

”Enjoy life. There is plenty of time to he dead.”

- Hans Christian Andersen

Tästä päivästä lähtien sijoitan vähintään 10% kuukausittaisista nettotuloistani osakemarkkinoille. Tavoitteeni on, että salkkuni on jopa 0% annualisoidun reaalituoton toteutuessa tavoittelemani kokoinen, kun olen 60-vuotias. Minimitavoitteeni on, että salkkuni on 10 kertaa elämisen kulujen kokoinen. Tuolla yli 10% säästöasteella sen takuulla saavutan, vaikka saisin 0% reaalituoton salkulleni.

Halutessasi voin toki sijoittaa enemmänkin. Sijoittaminen on kestävyyslaji, ja jotta sitä jaksaisin harrastaa vuosikymmenestä toiseen, pitää säästöasteen minimiraja asettaa sellaiselle tasolle, ettei jo puolimatkassa ajaudu burnoutiin. Rahaa olisi hyvä välillä jäädä myös huvituksiin.

Jos kuolenkin ennenaikaisesti, en omistanut koko elämääni maksimaaliselle kituuttamiselle.

- Faija 16.6.2023

Näin saavutat taloudellisen turvan seitsemässä vuodessa

Taloudellinen riippumattomuus on ikuisesti valtaosan ulottumattomissa, mutta taloudellinen turva ei. Se on itse asiassa melko helposti ja nopeasti saavutettavissa. Sen saavuttamiseen menee vain noin seitsemän vuotta. Tämän jälkeen loppuelämän voi ottaa paljon lunkimmin. 

Tie taloudelliseen turvaan on hyvin yksinkertainen. Ensin kannattanee opiskella itselleen ammatti tai tutkinto. Oletetaan, että tähän kuluu Sinulta elämäsi ensimmäiset 25 vuotta. Kun opintojen jälkeen siirryt työelämään, pidät kulutuksesi suunnilleen opiskelijabudjetin kokoluokassa. Täten 1000€/kk säästäminen palkasta (noin 35-50% nettopalkasta) on sinulle lastenleikkiä. Sijoitat nuo 1000€/kk osakemarkkinoille matalakuluiseen indeksiosuusrahastoon eli ETF:n (esim ACWI-indeksiin) seitsemän vuoden ajan. Oletetaan, että saat sijoituksille tuona aikana 4,0% annualisoidun reaalituoton. Salkkusi koko seitsemän vuoden jälkeen on noin 97 000€. Tällöin olet 32-vuotias. Tämän jälkeen lopetat uuden rahan sijoittaminen osakemarkkinoille.

Oletetaan optimistisesti, että pääset eläkkeelle 68-vuotiaana. Oletetaan myös, että sijoituksesi tuottaa kulujen jälkeen reaalisesti vaatimattomat 3,2% annualisoidusti. Kun pääset eläkkeelle, on sinulla inflaatiokorjatusti 300 000€ osakesalkku turvanasi. Siitä on sitten mukava nostaa esim 3-4% vuosittain. Jos saatkin erinomaisen 4,5% reaalituoton, on salkku inflaatiokorjatusti 473 000€ suuruinen 68-vuotiaana.

Yllä olevassa esimerkissä jouduit siis sijoittamaan melko aggressiivisesti vain seitsemän vuoden ajan. Tämän jälkeen lopetit sijoittamisen kokonaan ja annoit salkun kasvaa rauhassa. Tällöin kykenit kuluttamaan loppu-urasi ajan koko nettopalkkasi elämiseen. Nuo seitsemän vuotta myös opettivat sinut hyvin kulutietoiseksi, joten jatkossa sinun oli helppo rahoittaa elämäsi palkkatöillä. Todennäköisesti myös halutessasi kykenit downshiftaamaan töissä, vaihtamaan alaa/työpaikkaa, ottamaan hallittuja riskejä, tekemään melko usein pitkiä ulkomaanmatkoja sekä ottamaan ajoittain palkattomia vapaita. Sinun ei tarvinnut noiden seitsemän vuoden jälkeen enää miettiä lainkaan säästämistä. Muhkean salkkusi ansiosta kykenit elämään oman näköisesi elämän.

Miltä kuulostaisi tuollainen elämä? Hyppäätkö kyytiin?

Faktorit, nuo helvetinkoneet

                                                 ”Father, I have sinned.”

Viime aikoina olen pohtinut, kannattaisiko minun alkaa sijoittamaan ETF:iin, jotka sijoittavat arvoyhtiöihin eli valueen. Tämä kirjoitus on muistutus ja selonteko itselleni, miksi en aio koskaan sijoittaa faktoreihin. 

Faktoreiden plussat

1. Mahdollisuus saada parempaa tuottoa kuin yleisindeksi

Faktorit ovat historiassa tuottaneet hieman paremmin kuin markkinapainoihin perustuvat indeksit. Saattaa olla, että myös tulevaisuudessa niiden avulla voi saada ylituottoa.

2. Salkun volatiliteetti voi pienentyä

Faktoreiden avulla salkun tuotto voi olla piirun verran tasaisempaa. Tämä kuitenkin edellyttää isoa faktoritilttiä.

Faktoreiden miinukset

1. Korkeammat kulut

Faktori-ETF:issä on vääjäämättä korkeammat kulut, koska ne treidaavat enemmän. Lisäksi arvoyhtiöt maksavat enemmän osinkoja, mikä lisää lähdeverojarrua. Ylituotto on epävarmaa, mutta lisäkulut ovat varmat. ”In mutual funds you don’t get what you pay for. You get what you don’t pay for.” - John Bogle

2. Faktoritiltin suuruus

Jos faktori-ETF antaa pitkällä aikavälillä vaikka 1,0 prosenttiyksikön ylituoton, ei se salkun tuottoja juurikaan paranna ellei faktoritiltin suuruus ole iso. Esimerkiksi 10% faktoritilltti parantaisi salkun tuottoa vain 0,1%.

3. Alituoton pituudet ja seguence of return risk

Yksittäinen faktori voi alituottaa vuosikymmenien ajan. Esimerkiksi valuella on historiassaan yli 30 vuoden pituinen alituoton aikakausi ja USA:n pienyhtiöillä jopa yli 50 vuoden! Kuinka pitkään faktori voi alituottaa? Kukaan ei tiedä. Olen liian vanha odottamaan vuosikymmeniä. Ja jos vaikka value hieman ylituottaisi seuraavat 10 vuotta, voisi se alituottaa taas tuon jälkeen vaikka 20 vuoden ajan. Tuolloin olen jo myynyt sijoituksia. Missä siis hyöty?

4. Houkutus ajoittaa ostoja

Jos lähtee sijoittamaan faktoreihin, on suuri houkutus lähteä ahnehtimaan ostoja silloin, kun kuvittelee hyödyn olevan suurentunut. Jos ostoja ei osaakaan ajoittaa oikein, johtaa tämä alituottoon. 

5. Houkutus ajoittaa myyntejä

Myös myydessä on houkutuksena alkaa strategisesti valitsemaan ja ajoittamaan, mitä ETF:iä milloinkin kannattaisi myydä. Mikäli myyntien ajoitus menee pieleen, johtaa sekin salkun alituottoon. ACWI-salkusta sen sijaan on helppoa myydä markkinapainojen mukaisesti. 

6.  Mahdollisuus, että faktori onkin vain datalouhinnan tulosta

Faktorit löydettiin tutkimalla osakemarkkinoiden historiallisia tuottoja. Voisivatko ne siis olla datalouhinnan tulosta eli puhdasta sattumaa? Merkittävimmillä faktoreilla on melko vankoilta tuntuvat teoreettiset selitykset. Esimerkiksi valuen ylituotto perustunee siihen, että arvoyhtiöt ovat kasvuyhtiöitä riskisempiä. Jos faktorin tuotot selittyvät lisäriskillä, tulisi markkinan palkita sijoittaja ylituotolla hyvin pitkällä aikavälillä. Loppukädessä faktorisijoittaminen vaatii kuitenkin melko lujaa uskoa:

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3622753

7. Faktori-ETF:ien valuviat

Vaikka faktori antaisikin ylituottoa, ei faktori-ETF välttämättä sitä anna, sillä kaikki faktori-ETF:t eivät ole rakenteeltaan ja toiminnaltaan laadukkaita. Lisäksi esimerkiksi arvofaktorilla on useita määritelmiä ja kukin value-ETF määrittelee sen hieman eri tavalla. Osaanko varmasti tunnistaa, mikä ETF on tarpeeksi laadukas? Multifactor-ETF:t taas vaikuttavat äärimmäisen monimutkaisilta (ja täten epäluotettavilta) härpäkkeiltä.

8. Ei kannata valita vain yhtä faktoria

Koska yksittäinen faktori voi alituottaa jumalattoman kauan, kannattaa sijoittaa useisiin faktoreihin. Itse en kuitenkaan enää halua lähteä tasapainoilemaan useiden eri ETF:ien välillä. Haluan pitää sijoittamisen yksinkertaisena ihan jo kaupankäyntikulujen rajaamisen takiakin.

9. Talouden fundamentit

Tietynlaisessa taloudellisessa ympäristössä toimii tietynlaiset sjoitusstrategiat. Esimerkiksi teknologisessa kehityksessä, inflaatiossa ja globalisaatiossa tapahtuvat muutokset saattavat vaikuttaa siihen, toimiiko arvo- vai kasvusijoittaminen paremmin. Muutoksia on perin vaikea ennustaa.

10. Tietoisuus ylituotosta hävittää ylituoton?

Nyt kun faktorit ovat yleisesti kaikkien tiedossa, antavatko ne enää ainakaan samassa määrin ylituottoa? Tuskin antavat. Mikäli markkina on tehokas, pienenee ylituotto vastaamaan kyseisen sijoituskohteen riskejä. Lisäksi faktorisijoittamisen muodikkuus voi pidentää alituottojen aikakausia merkittävästi. 

11. ”Alkoholismi” 

Ylituoton metsästys on addiktoivaa. Jos sille antaa pikkusormen, se voi viedä koko käden. Itse olen taipuvainen addiktoitumaan asioihin liian herkästi.

12. Neuroottisuus versus mielenrauha

Jos ei tyydy markkinapainoiseen salkkuun, voi jäädä ikuisesti metsästämään täydellistä sijoitusstrategiaa ja yhä parempia tuottoja. Mieli käy jatkuvasti ylikierroksilla, markkinaa tulee seurattua maanisesti päivittäin eikä koskaan ei ole tyytyväinen. Aina pitäisi olla tökkimässä salkkua ja osto-ohjelmaa ”parempaan” suuntaan. Voi jäädä limboon koko loppuelämän ajaksi.

13. Varmuus markkinatuoton saamisesta

Kun sijoittaa esim ACWI:n, saa globaalin markkinan tuoton (miinus kulut ja lähdeverot). Varmuus tuo mielenrauhaa, jota faktoreilla ei saa. Kun omistaa koko markkinan, on aina myös voittajien kyydissä.

14. Complexity versus simplicity

Ajattomat totuudet tuppaavat olemaan yksinkertaisia. Eivät helppoja, mutta yksinkertaisia. Yksinkertainen on kaunista ja siinä on helppo pitäytyä. 

”Complexity is a cost. Simplicity is an Alpha.” - Rick Ferri

15.  Ajankäyttö ja sijoitushistoria

Olen jo sijoittanut merkittävän määrän rahaa markkinoille. Vaikuttavan faktoritiltin saaminen säädyllisessä ajassa vaatisi liian radikaaleja toimia. Haluan käyttää loppuelämäni muuhun kuin sijoitustuottojen märehtimiseen. Aikoinaan sijoitin sekä kehittyviin markkinoihin (IS3N) että pienyhtiöihin (IUSN) koko loppuelämäni kattavat määrät rahaa siksi, että halusin yksinkertaistaa sijoittamistani niin, että voisin jatkossa sijoittaa pelkkään VGVF:n (tai vaihtoehtoisesti EUNL:n). Nyt olen vihdoin tuossa tilanteessa. Aionkin tulevat vuosikymmenet ottaa mahdollisimman rennosti ja laittaa kuukausittain rahaa vain VGVF:n markkinatilanteesta välittämättä. 

Valuuttariski, maakohtaiset allokaatiot, EM, pienyhtiöt, faktorit jne. Kaikki kivet on viimein käännetty. Olen vihdoin perillä.