Mutsin fyrkat ja Faijan finanssit - Dynastian perustukset valettu?

 

Olen jo pidempään ajatellut, että haluan muuttaa oman perheeni osalta sukuni henkisen perinnön raha-asioissa. Koko urakkaa ei minun kuitenkaan tarvitse tehdä itse, sillä vetoapua saan onneksi myös vaimoltani. Kävin perheemme finanssit läpi ja tässä saldo.

Osakesijoitukset ja käteinen: 240k€

Eli jos lasken kaikki rahastosijoitukset ja käteisen yhteen, on likvidiä omaisuutta lähes neljännesmiljoona. Velkaa on hieman, mutta nykymaailman standardeihin ja rahastosijoituksiimme suhteutettuna sitä on melko mitätön määrä. Oletan, että saamme lähiaikoina kaiken tileillämme olevan käteisen sijoitettu markkinoille.  Tuolloin meillä olisi rahastosijoituksia noin 240 000€. Katsotaan, kuinka isoksi perheemme salkku kasvaa reaalisesti eli inflaatiokorjatusti erilaisilla annualisoiduilla reaalituotoilla 30v ja 40v aikahorisonteilla:

Reaalituotto         30v         40 v

1,0%                        323k€       357k€

1,5%                         375k€       435k€

2,0%                        434k€       529k€

2,5%                        503k€       644k€

3,0%                        582k€       782k€

3,5%                        763k€       950k€

4,0%                        778k€      1,15 M€

4,5%                        898k€      1,39M€

5,0%                       1,03M€     1,68M€

5,5%                       1,19M€      2,04M€

6,0%                       1,37M€      2,46M€

Hyvällä tuurilla sijoitukset kasvavat aikanaan miljoonaan euroon, vaikka emme enää tekisi lainkaan uusia sijoituksia. Dynastiaa tällä rahamäärällä on vaikea rakentaa, mutta ehkäpä sillä kuitenkin aika paljon vapautta saa hankittua. Ja jo nyt tuntuu hyvältä tietää, että lapsi tulee aikanaan hyvin todennäköisesti perimään mukavan summan rahaa. Toivottavasti hän oppii viisaaksi rahankäyttäjäksi. Ainakin yritän parhaani.

Varallisuuden suhteen olen vaimoni kanssa aika tasavertaisessa asemassa. Näen sen erittäin hyvänä asiana.  Meillä on omat salkut, pankkitilit ja omat rahamme. Kumpikin maksaa perheen yhteisiä menoja aikalailla yhtä paljon ja loput tulot voimme kumpikin käyttää juuri niin kuin haluamme. Tykkään tästä järjestelystä, sillä tällä tavoin osaan aika tarkasti arvioida tulevat menoni. Saan siitä siis hallinan tunnetta, vaikka se täyttä illuusiota onkin sattumien hallitsemassa maailmassa. Lisäksi, jos vaimoni välillä törsää palkkaansa ”turhuuksiin”, en juurikaan koe, että se olisi minulta pois. Jos rahamme olisivat yhteisiä, varmasti tulisi riitaa rahankäytöstä. Olen meistä selvästi kitsaampi ja kaikenlainen rahan kaltoinkohtelu tuntuu hyvin pahalta. 

Siitäkin olen hyvin iloinen, ettei vaimollani ole palavaa halua alkaa myydä rahastosijoituksiaan. Hän on mielestäni lähes täydellinen passiivinen indeksisijoittaja, paljon parempi kuin minä. Hän ei juuri koskaan kurkista salkkuunsa eikä häntä juuri lainkaan kiinnosta sijoitusasiat. Hän on toisaalta kuitenkin niin fiksu, että on sisäistänyt korkoa korolle -ilmiön ja jaksaa holdata kärsivällisesti sijoituksiaan. 

Koronaromahduksessakin vaimo toimi esimerkillisesti, eli ei tehnyt mitään. Toisaalta se ei ollut erityisen vaikeaa, sillä hän ei muistaakseni ollut edes tietoinen mistään isosta romahduksesta. Muistaakseni kyllä vinkkasin romahduksen pohjan tuntumassa, että olisi otollinen aika sijoittaa. Taisi hän jonkinlaisen ylimääräisen touhutonnin markkinoille silloin heittääkin.

Aikoinaan jouduin kyllä pitämään parikin messua ja saarnaa, jotta vaimo uskaltautui laittamaan rahojaan markkinoille. Tuon jälkeen ei ole enää tarvinnut erityisemmin saarnata. Aamen ja halleluja!

Lähitulevaisuuden taloustilanteeni

En ole varmaan aiemmin tästä maininnut, mutta olen tällä hetkellä taloudessani ainut, joka on työelämässä. Vaimoni palaa töihin kesän jälkeen syksyllä. Tuo tarkoittaa sitä, että minun osuuteni perheen kuluista tulee lähitulevaisuudessa pienenemään. Viime vuonna kulutin 1550€/kk, joten oletan että lähikuukausina tuo kulutus putoaa jonnekin 1250€ kieppeille. Kaikenlaisia ikäviä yllätyksiä voi kuitenkin tulla, joten arvioin kulutukseni asettuvan noin 1450 euroon. 

Nyt kun en tee enää ylitöitä, palkkani tulee olemaan arvioni mukaan nettona noin 2180€/kk. Tuo tarkoittaisi sitä, että säästöön/sijoitettavaksi jäisi:

2180€ - 1450€ = 730€

Säästöprosentti tulee siis olemaan arvioni mukaan:

780€ : 2180€ = 33%

Eli toisin sanoen vuodessa saan säästöön neljän kuukauden elämisen kuluja vastaavan summan. Todellisuus saattaa kuitenkin olla jotain aivan muuta, sillä olen viimeisen reilun vuoden aikana laittanut kaiken liikenevän rahan sijoituksiin. Pankkitilillä vallitseekin aikamoinen tyhjiö, joten mahdolliset isohkot ylimääräiset menot tulevat vaikuttamaan melko voimakkaasti kykyyni sijoittaa. Jos kulutukseni pysyisikin viime vuoden tasolla, pystyn sijoittamaan vähän yli 600€/kk. Kummelin sanoin: ”Ei työllä, ei taidolla, ei tuskalla, ei järjellä, vaan Tuurilla!”.

Vuoden 2020 tulot, menot ja säästöaste

Vuosi 2020 alkaa olla pulkassa ja talouden luvut ovat jo selvillä. Menen suoraan lukuihin. 

Vuoden bruttotulot: 43 410€

       Bruttotulot keskimäärin kuukaudessa: 43 410€ : 12kk = 3617€/kk

Vuoden nettotulot: 29 864€

        Nettotulot keskimäärin kuukaudessa: 29 864€ : 12kk = 2488€/kk

Vuoden kulut: 18 608€

        Kulut keskimäärin kuukaudessa: 18 608€ : 12kk = 1551€/kk

Vuodessa säästöön eli sijoitettavaksi jäi: 29 864€ - 18 608€ = 11 256€

Säästöaste koko vuodelta: 11 256€ : 29 864€ = 37,6%

Sijoitin ETF:n vuoden aikana yhteensä 33 390€ eli keskimäärin 2782€/kk

Mietteitä: Vuoden tulot olivat ihan mukavalla tasolla ja vaikka menot olivat tänä vuonna poikkeuksellisen suuret (1551€/kk), paikkasi tulopuoli tuota vajetta ihan tyydyttävästi. Säästöaste oli 37,6%, mikä on mielestäni hyvä tulos elämäntilanteeseeni nähden. 

Sijoitusrintamalla meni todella lujaa koko vuoden. Sijoitin keskimäärin 2782€ kuukaudessa! Nyt kun pankkitili on aikalailla tyhjä, en jatkossa tuollaisia summia kykene sijoittamaan. Tulevana vuonna pitää tyytyä arviolta noin 700-800€ suuruisiin kuukausittaisiin sijoituksiin. Harmi, sillä olihan tuo aikamoista sijoittamisen huumaa koko vuosi. Vuosi 2021 tulee siis olemaan vaatimattomampi sijoitusrintamalla, mutta toivon mukaan se tulee olemaan loistava vuosi sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti. Eli tämän vuoden vastakohta. Toivossa on hyvä elää.

Salkkuni kehitys koko sijoitusajalta - Kannattiko ajoittaminen?

Aloitin sijoittamisen maaliskuun alussa vuonna 2015. Tuosta on karkeasti aikaa 5 vuotta ja 10 kuukautta. Eli kohta tulee 6 vuotta sijoittamista täyteen. 

Kaivoin arkistoistani tietoja, minkä kokoinen salkkuni on ollut missäkin vaiheessa. Valitettavasti en kovinkaan usein ole laittanut tuota tietoa itselleni ylös, mutta nämä tiedot sain selville:

Salkun koko:

Maaliskuussa 2015 noin 100€

29.4.2017  4782€

30.12.2017  8069€

22.2.2018  8885€

31.12.2018  15 876€

30.12.2019  33 500€

30.6.2020  51 900€

Syyskuussa 2020  63 000€

27.12.2020  75 500€

Reilun kahden ensimmäisen sijoitusvuoden jälkeen salkun koko oli vain 4782€. Tämä tarkoittaa, että sijoitin alle 200€/kk ensimmäiset pari vuotta. Vuoden 2017 jälkimmäisen puoliskon sijoitin noin 400€/kk. Vuonna 2018 sijoitin arviolta noin 580€/kk. Vuonna 2019 sijoitin arvioni mukaan keskimäärin noin 1300€/kk. Vuodesta 2020 onkin sitten tarkempaa dataa. Koronavuonna 2020 sijoitin keskimäärin 2782€/kk.

Olen siis vuosi vuodelta sijoittanut yhä suurempia kuukausittaisia summia. Valtaosan sijoittamistani rahoista olen sijoittanut viimeisen 2v aikana. Varovainen sijoittaminen alkuvuosina ei tainnut olla kovinkaan fiksu strategia, sillä kurssit ovat nousseet melkoisesti vuoden 2015 alun jälkeen.

Tehdään ajatuskoe. Minkä vakiosumman olisin voinut sijoittaa viimeiset 6 vuotta EUNL:n, jotta salkkuni koko olisi sama kuin nyt eli 75 500€? Laskelmieni mukaan EUNL on tuottanut annualisoidusti noin 9% aikavälillä 1.3.2015-27.12.2020. En ole sijoittanut aivan 6v vielä, mutta pyöristetään sijoitusaika kuuteen vuoteen. Tuottolaskurilla laskemalla saadaan, että olisi pitänyt sijoittaa noin 800€/kk, jotta salkkuni olisi nykyisen kokoinen. 

Koronadippi ja sen aggressiivinen hyödyntäminen pelasti aika hyvin tuottoja, mutta arvioni mukaan silti hävisin tuotoissa useita tuhansia euroja (noin 5000€?) siihen nähden, että olisin sijoittanut aina kuukausittain tasasumman lähes kuuden vuoden ajan ja yhteensä sen verran, mitä olen tänä lähes kuuden vuoden aikana markkinoille sijoittanut. On siis menty tuurilla, ei taidolla. Korona oli musta joutsen, joka sattumalta pelasti isohkon osan menetetyistä tuotoista. Alkuvuosien kokemuksista opin sen, etten enää aio yrittää ajoittaa markkinoita. Ei ole kiva tunne, kun markkinat sen kuin nousevat ja nousevat samaan aikaan kun tilillä on iso tukku rahaa odottamassa parempaa ostohetkeä, jota ei välttämättä ikinä kuitenkaan tule.

Kirjoitin itselleni ylös 11.5.2018, että tavoitteeni on saada 70 000€ salkku kasaan 11.11.2024 mennessä. Tuo tavoite täyttyi jo marraskuun alussa 2020 eli neljä vuotta etuajassa. Tuohon nähden pitää olla enemmän kuin tyytyväinen siihen, missä pisteessä jo olen.

Ostin lisää vapautta loppuelämäni ajaksi - Paljonko voisin downshiftata?

 

Tämän vuoden heinäkuussa laskin 4%-sääntöä noudattaen, paljonko voisin pitää ylimääräisiä vuosittain toistuvia lomia koko loppuelämäni ajan ilman, että olisi kovinkaan suuri todennäköisyys sille, että pääoma sulaisi kokonaan nolliin. Vastaus oli 47 vapaapäivää per vuosi. Lasketaan sama lasku uudelleen ja tehdään lisäksi vähän muitankin taloudellisen vapauden laskelmia.

Salkun koko on nyt 75 500e. Salkusta voisin vuosittain nostaa 4%:n mukaisesti:

75 500€ x 0,04 = 3020€. 

Kuukaudessa kuluni ovat tällä hetkellä noin 1500€ eli vuodessa 18000€. Päivässä kulutan 18 000€ : 365vrk = 49,32€. Lasketaan, paljonko ylimääräistä lomaa voisin pitää vuosittain:

3020€ : 49,32€ = 61,2 päivää. Eli karkeasti laskettuna (jos ei huomioida sijoitusten myynneistä koituvia veroja) voisin pitää noin 2kk ylimääräisiä lomia koko loppuelämäni ajan joka vuosi. Heinäkuun jälkeen olen ostanut 2 viikkoa ylimääräisiä lomia loppuelämäni ajaksi (61vrk - 47vrk = 14vrk). Ei hassummin mielestäni. 

Kuinka radikaalisti voisin downshiftata?

Jos voisin nykysalkkuni turvin lomailla 2kk edestä vuosittain, pitäisi kalenterivuoden loput 10kk kattaa töitä tekemällä. Koska melko iso osa nettotuloista jää säästöön, ei minun kuitenkaan tarvitsisi tehdä töitä koko 10 kuukautta. Kymmenessä kuukaudessa kulutan 1500€/kk  x 10kk = 15 000€. Katsotaan, voisinko tehdä kolmipäiväistä työviikkoa ja silti saada kuluni katettua. 

Peruspalkkani on ilman minkäänlaisia ylimääräisiä töitä bruttona noin 3120€/kk (lomarahoja en laskenut mukaan). Jos tekisin kolmipäiväistä työviikkoa eli 60% työaikaa, saisin bruttona kuukaudessa:

0,6 x 3120€ = 1872€. Jos tekisin tuolla palkalla vuosittain 10kk ajan töitä, vuosituloni olisivat 18 720€. Veroprosentti olisi tuolloin vain 5. Muita veroluonteisia (eläkevakuutusmaksu + työttömyysvakuutusmaksu) maksuja palkasta peritään noin 8,4%. Yhteensä siis peritään 5% + 8,4% = 13,4%. Pyöristetään tämä luku 14 prosenttiin. Käteen bruttopalkasta jää siis 86%. Paljonko jää siis palkasta euromääräisesti käteen:

1872€ x 0,86 = 1609€.

Koska kuluni ovat noin 1500€/kk, voisin tehdä kolmipäiväistä työviikkoa 10kk vuodesta ja lisäksi pitää loput 2kk lomaa. Säästöön jäisi palkasta vielä 100€/kk x 10kk = 1000€ vuodessa. En kuitenkaan huomioinut aiemmin tekstissäni voitolla olevien sijoitusten myynnistä koituvia veroja. Tämä ylimääräinen 1000€ paikkaa tuon veron ruhtinaallisesti. 

Voisin siis jo nyt downshiftata niin, että tekisin ympäri vuoden kolmipäiväistä työviikkoa ja pitää 2kk verran vielä vuosittain lomaakin.

Toinen vaihtoehto

Vaihtoehtoisesti voisin tehdä ympäri vuoden kolmipäiväistä työviikkoa ja antaa salkun kasvaa itsekseen. Mikäli saisin 4% vuosittaisen reaalituoton sijoituksilleni, olisi salkku 25 vuoden päästä 201 000€. Olisin tuolloin 62-vuotias. Voisin tuolloin jäädä ennenaikaiselle eläkkeelle (jos olisin valmis syömään salkun pääomaa), vaikka eläkeikä olisi nostettu 70 vuoteeen. 

Näin sijoitin vuonna 2020

 

Tänä vuonna järki vihdoin voitti tunteet ja alkukantaiset pelot ja vaistot sijoittamisessani. 

Vuosi 2020 oli käänteentekevä vuosi sijoitusurallani. Vastaavaa ei todennäköisesti koskaan enää tule.

Sijoitin osakemarkkinoille enemmän, kuin olisin vuonna 2019 uskaltanut edes toivoa. Kävin tänään läpi, mitä tulikaan osteltua ja kuinka paljon. Summissa ja sijoituskohteissa oli itsellenikin yllätyksiä. Menen suoraan lukuihin.

Salkun kasvutahti

Vuoden 2020 ensimmäisenä päivänä sijoitusteni arvo oli noin 33 500€. Nyt alle vuosi myöhemmin sijoitusten arvo on noin 75 000€. Alle vuodessa lisäystä tuli siis noin 41 500€ eli salkku 2,23 kertaistui. Salkku siis kasvoi keskimäärin 3458€/kk.

Vuonna 2020 sijoitin osakemarkkinoille hulppeat 34 290€. Lisäksi myin 900€ edestä Seligsonin Suomi-rahastoa. Eli nettona sijoitin 33 390€, mikä tekee keskimäärin 2782€/kk. Tuo on noin 44,5% koko nykyisestä sijoitusvarallisuudestani. Pörssi antoi vuoden aikana laskelmieni mukaan tuottoja noin 8100€ verran sillä 41 500€ - 33 390€ = 8110€.

Mihin sijoitin?

Aloitin sijoittamaan IUSN:ään tämän vuoden helmikuun lopussa. Sijoitinkin yhteensä noin 15 350€ iusn:n eli globaaliin small cap -indeksiin. Sijoitin tuohon ETF:n koronadipin aikana ja jälkeen, joten sain siitä hyvät tuotot. IUSN on tuottanut salkussani +35% eli sen arvo on 20 700€ tällä hetkellä.

Loput rahat sijoitin lähinnä EUNL:n (noin 7900€), IS3N:n (noin 6150€) ja SXR8:n (3760€) ja EUNK:n (noin 800e).

Yllätyksekseni huomasin, että sijoitin alkuvuodesta vielä pieniä summia myös Nordnetin Indeksirahasto Suomeen ja Indeksirahasto Ruotsiin. Huhtikuun lopulla kuitenkin lopetin niihin sijoittamisen. Tuolloin vihdoin päätin alkaa sijoittamaan puhtaammin markkinanäkemystä ottamatta.

Koronadippi tarjosi yllättäen mahdollisuuden hieman korjata edeltäneiden vuosien yltiövarovaista pienillä summilla sijoittamista ja siitä johtuneita tuottojen menetyksiä. Valitettavasti silti taisin hävitä reilusti tuotoissa. Kannattavinta olisi ollut sijoittaa alkuvuosista lähtien niin paljon kuin olisi pystynyt. Korona pelasti sattumalta osan missaamistani tuotoista. Niin raakaa kuin se onkin, parhaat tuotot on tosiaan vanhan sananlaskun mukaisesti saatavilla, kun veri virtaa kaduilla. Jatkossa en yritä ajoittaa markkinaa, vaan siirrän heti kaikki rahat markkinoille.

Ennustus salkkuni kehityksestä ja FIREN tasojen saavuttamisen nopeudesta

 

Edellisessä blogipostauksessani kirjoitin säästöasteesta ja siitä, kuinka nopeasti eri säästöasteilla saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden (FIREn). Täydellinen 100% taloudellinen riippumattomuus on itselläni melko kaukana. Päätin tehdä valistuneen arvion siitä, kauanko minulla kestää saavuttaa eri tasoiset taloudellisen vapauden asteet.

Konservatiiviset oletukset ennustuksen lähtökohdaksi

Kirjoitushetkellä globaalin osakemarkkinan (world ac) arvostustaso Capella mitattuna on noin 23. Omat sijoitukseni olen hieman tiltannut kohti edullisempia indeksejä (Eurooppa, kehittyvät markkinat ja small capit), joten arvioin, että oman salkkuni Cape on noin 21. Moni povaa poikkeuksellisen huonoja tuottoja tälle alkaneelle vuosikymmenelle, mutta arvioin oman salkkuni vuosittaisen keskimääräisen reaalituoton suoraan Capea käyttämällä:

100 : 21 = 4,76%

Eli reaalituotto inflaation päälle on salkulleni arvioni mukaan 4,76%. Tuosta kun otetaan pois lähdeverot ja rahastojen/etf:ien juoksevat kulut saadaan reaaliseksi vuosittaiseksi tuottoarvioksi noin 4%. Eli arvioin saavani tuon 4% tuoton mahdollisen inflaation päälle. Lisäksi oletan, että pörssi tuottaa tasaisesti joka vuosi tuon samaisen 4 prosentin verran. Todellisuudessa pörssin tuotot yksittäisinä vuosina hakeutuvat monesti ääripäihin, jolloin yksittäisen vuoden tuotto saattaa olla vaikka +23% tai -25%. Käytän lineaarista tuottoa, sillä en voi tietää etukäteen pörssin tuottoja. Sen sijaan pitkällä aikavälillä osakemarkkinat tuottavat keskimäärin melko suurella todennäköisyydellä suunnilleen kuten historiassakin.

Koska käytän laskuissani inflaation päälle tulevaa reaalituottoa, voi salkun euromääräistä ostovoimaa kunakin vuonna verrata suoraan tämän hetken rahan arvoon. Eli jos arvioin salkkuni arvon olevan vaikka 10v päästä 200 000e, on tuon salkun ostovoima vuosikymmenen päästä sama kuin tämän hetken 200 000e salkullakin.

Tämän hetken elämisen kulut ovat minulla noin 1400e/kk eli 16 800e vuodessa. Oletan, että nuo kulut pysyvät täsmälleen samoina jatkossakin. Kuluistakin olen poistanut inflaation vaikutuksen. Tuolla kulutuksella tarvitsisin 420 000e salkun, jotta olisin täysin taloudellisesti riippumaton.

Oletan lisäksi, että salkkuani kasvattaessani sijoitan joka kuukausi 500e osakemarkkinoille. Uskon kykeneväni sijoittamaan enemmänkin, mutta käytän tässä varoiksi maltillista summaa, sillä en halua ainakaan liioitella kykyäni sijoittaa tulevaisuudessa. Lisäksi tuollaisen summan sijoittaminen ei vaadi kovin suuria uhrauksia taikka motivaatiota.

En ota huomioon rahastojen myynneistä koituvia veroja. Hankintameno-olettamaa tarvittaessa käyttämällä saan pidettyä verot maksimissaan 18 prosentissa koko myyntisummasta. Tuota myyntien verotuksen huomiotta jättämistä kompensoi se, että uskon kykeneväni sijoittamaan jatkossakin enemmän kuin 500e/kk.

Alla tarkastelen, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden täydestä taloudellisesta riippumattomuudesta tulen arviolta saavuttamaan sijoitusurani edetessä minäkin vuonna. Lisäksi arvioin, paljonko minun pitäisi tienata töillä, jos alkaisin kyseisenä vuonna syömään salkustani vuosittain 4%.

Nykytilanne eli vuosi 0

Tällä hetkellä salkun koko on noin 68 000e. Neljä prosenttia salkusta vuosittain nostamalla voisin rahoittaa elämääni 2700e edestä. Tuolla kattaisin vähän alle kaksi kuukautta elämisen kuluista sillä:

2700e : 1400e/kk = 1,9kk

Töitä pitäisi tehdä salkun tuottojen lisäksi nettona 14 100e verran eli 1175e/kk. Olen siis saavuttanut noin 16% täydestä taloudellisesta riippumattomuudesta sillä 2700e : 16800e = 0,16

Vuosi 3

Kolme vuoden kuluttua olen 40-vuotias. Salkun koko on 95 600e. Neljä prosenttia vastaa 3820 euroa. Töillä pitäisi elämää rahoittaa 13 000e verran eli alle 1100e/kk. Olen saavuttanut noin 23% täydestä taloudellisesta riippumattomuudesta. 

Vuosi 6

Vuonna 2026 olen 43-vuotias. Salkun koko on 126 700e. Neljä prosenttia vastaa 5060 euroa. Töillä pitäisi tienata nettona vuodessa 11740e eli noin 1000e/kk. Olen saavuttanut täydestä taloudellisesta riippumattomuudesta 30%. 

Vuosi 10

Vuonna 2030 olen 47-vuotias ja salkkuni koko on 174 000e. Neljä prosenttia vastaa 6960 euroa. Töitä pitäisi tehdä nettona 9840e vuodessa eli 820e/kk. Olen saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden 41 prosenttisesti.

Vuosi 13

Olen 50-vuotias ja vuosi on 2033. Salkun koko on 215 000e. Tästä 4% on 8600e. Minun tarvitsisi tienata töiden teolla nettona vain 8200 vuodessa eli 684e/kk. Olen saavuttanut taloudellisesta riippumattomuudesta 51%.

Vuosi 18

Eletään vuotta 2038 ja olen 55-vuotias. Salkun koko on 295 000e ja 4% siitä on 11 800e. Töitä pitäisi tehdä nettona vuodessa 5000e edestä. Olen 70 prosenttisesti taloudellisesti riippumaton.

Vuosi 25

On vuosi 2045 ja olen 62-vuotias. Salkun koko 436 000e. Koska taloudellisen riippumattomuuden raja on 420 000e, olen 100% taloudellisesti riippumaton.

Kannattaako odottaa täyttä FIREä vai downshiftata jo paljon aiemmin?

Kuten arviosta huomataan, olen arviolta jo 62-vuotias saavuttaessani täyden taloudellisen riippumattomuuden. Mielestäni minun ei ole mitään järkeä odottaa tuonne asti, vaan esimerkiksi 50-vuotiaana voisi jo alkaa elelemään osittain salkun turvin. Alle 9000e nettotulot vuodessa kuulostavat helpolta hankkia. Veroprosenttikin on tuossa niin pieni, että 10 000e bruttotulot vuodessa tuon mahdollistaisivat. Tienaan tuon verran nykyisillä töilläni ja 100% työajalla jo noin kolmessa kuukaudessa. Tai sitten voisi tuossa kohtaa lopettaa uuden rahan sijoittamisen osakemarkkinoille, tehdä töitä sen verran kuin tarvitsee (1400e/kk x 12kk = 16 800e) ja antaa salkun kasvaa. Tuollaisen noin 17 000e (1400e/kk) vuosittaisen nettotulon saa myöskin hankittua aika helposti, ehkäpä vain noin 7kk vuodessa töitä tekemällä.

En ole vielä päättänyt, mikä on tarkalleen tavoitteeni. Saattaa kuitenkin olla, että jo vaikka 13 vuoden päästä olen saavuttanut tavoitteeni ja vähennän mahdollisuuksien mukaan työntekoa. Tai sitten olen siihen mennessä keksinyt aivan toisenlaisen tavoitteen. Voisinhan jo vaikka ensi viikolla päättää, että alan elelemään osittain salkullani ja loput noin 1200e/kk nettona hankkisin töitä tekemällä. Tuohon riittäisi helposti vaikka kolmen päivän työviikko. Kun pitää kulut pieninä, on mahdollista downshiftata jo pienelläkin salkulla.

Aika näyttää, kuinka metsään arvioni salkkuni tulevasta kehityksestä menikään.

Lisäostoksilla

 

En usko ajoittamiseen, joten pähkäilin tänään, että ihan hyvin voisin vielä tehdä hieman lisäostoja. Ostinkin noin 2000 eurolla lisää eunl:ää eli iShares CORE MSCI World UCITS etf:ää. Tällä tavoin sain maakohtaista allokaatiota ripauksen lähemmäs tavoitettani. Tuo EUNL on tällä hetkellä noin 11% alle all time high -tason, joten hinta on omaan makuuni melko sopiva kun huomioi Koronan sekä alhaiset korot. Toki Cape on tuossa jossain 20 kieppeillä, joten mitään kovin meheviä tuottoja tuskin on luvassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mutta saattaa olla ettei tuo Cape ihan heti ole tuosta laskemassa. EUNL sijoittaa globaalisti kehittyneille markkinoille ja siellä isoihin yrityksiin.

Neljän prosentin peukalosäännön mukaan ostin tänään 80e edestä vuosittaisia lisätuloja sillä 2000e x 0,04 = 80e. Kulutukseeni suhteutettuna tuo tarkoittaa sitä, että voisin tästä eteenpäin pitää noin 2 vapaapäivää enemmän vuodessa.

Tilillä pitäisi olla ennen palkkapäivää rapiat 6000e. Salkku heiluu jossain 58 000e molemmin puolin. Tässä linkki kyseisen eunl-etf:n tietoihin: 

https://www.blackrock.com/fi/yksityinen-sijoittaja/tuotteet/251882/ishares-msci-world-ucits-etf-acc-fund

Sijoitussuunnitelmani

Tämä on vanha sijoitussuunnitelmani. Tässä on uusin sijoitussuunnitelmani:

https://faijanfinanssit.blogspot.com/2022/02/paivitys-sijoitussuunnitelmaan.html

Mielestäni jokaisella sijoittajalla olisi fiksua olla kirjoitettu sijoitussuunnitelma, jotta    markkinaturbulenssissa osaisi toimia oikein. Koronadippi maalis-huhtikuussa sai esimerkiksi monet sijoittajat panikoimaan ja myymään kaikki pörssiomistuksensa. Esimerkiksi varakas tubettaja ”Beat The Bush” myi kaikki osakkeensa toukokuussa ja on sen jälkeen kärsinyt FOMOsta (fear of missing out) ja odottelee yhä uutta romahdusta: https://m.youtube.com/watch?v=pnBQnYcIrMA  

Minulla on jo pari vuotta ollut kirjoitettu sijoitussuunnitelma, mutta alla on päivitetty versio. Tänäkin kesänä olen hieman ottanut sijoituksillani näkemystä, mutta nyt ajattelin yksinkertaistaa suunnitelmaani entisestään.

Sijoitussuunnitelmani ei ole sijoitusneuvo kenellekään muulle kuin itselleni.

SIJOITUSSUUNNITELMANI  

  

Sijoitusten allokaatio:

Sijoitan ainoastaan ETF:iin. Sijoitan globaalisti hajauttaen eri maiden pörsseihin niiden markkinapainojen mukaisesti. Yhtiöiden markkinapainot ovat tällä hetkellä kutakuinkin seuraavat:

Kehittyneet maat:

     Kehittyneet maat, suuryhtiöt 75%

     Kehittyneet maat, pienyhtiöt 12%

Kehittyvä maailma 13%

Jotta saan kyseisen markkinapainon sijoituksilleni, sijoitan seuraaviin ETF:iin alla olevalla allokaatiolla:

EUNL 75%

IS3N 13%

IUSN 12%

Tarkistan markkinoiden allokaation vähintään 6kk välein, jolloin säädän oman ostoallokaationi vastaamaan osakemarkkinoiden allokaatiota.

Paljonko sijoitan?

Sijoitan vuositasolla nettopalkastani vähintään 20%. Pyrin sijoittamaan joka kuukausi. Sijoitan 1000e/kk niin pitkään, että tilillä on enää 3000e. Tämän jälkeen lasken sijoitettavaa summaa, jotta tilillä on jatkossakin tuo 3000e.

Milloin saan myydä omistuksiani?

Päätökset myynneistä teen elämäntilanteeni mukaan. Pörssikurssien liikkeet eivät saa vaikuttaa lainkaan myynti- tai ostopäätöksiini. Eli pörssin arvostuskertoimet tai romahdukset/nousut eivät saa vaikuttaa myynteihin ja ostoihin. 

Noudatan tätä sijoitussuunnitelmaa ainakin vuoteen 2023 saakka. Sijoitusuran edetessä saatan muuttaa suunnitelmaani niin, että myyntejä on myöhemmin helpompi tehdä pienemmällä veroprosentilla. Tällöin saatan ostaa joko eri ETF:iä tai samoja ETF:iä toiseen sijoitussalkkuun.

Miksi ETF:iä?

Sijoitan vain ETF:iin, sillä ne voin maksua vastaan siirtää pankista toiseen. Pankin omia indeksirahastoja ei voi siirtää. Lisäksi ETF:t ovat kuluiltaan lähes aina edullisemmat. 

Miksi vähintään 20% nettopalkasta sijoituksiin?  

Tuon verran uskon kykeneväni sijoittamaan pitkällä tähtäimellä melko helposti, vaikka kulut nousisivat ja vaikka sijoittamiseen ei kauheaasti motiaaviota löytyisikään. Aivan lähivuodet uskon kykeneväni sijoittamaan 30-40% nettopalkasta.

Miksi en ota markkinanäkemystä?

Tärkeintä on saada hyvät/erinomaiset tuotot suhteessa muihin sijoittajiin (ryhmänä). Tähän tavoitteeseen pääsen tehokkaasti siten, etten ota markkinanäkemystä. Itse markkinan tuottoihin en voi vaikuttaa. Markkinoiden käyttäytymistä ei voi mitenkään luotettavasti ennustaa, joten en halua riskeerata tuottoja ottamalla näkemystä. Näin sijoittamalla saan globaalin osakemarkkinan tuoton (miinus kulut ja verot).

Käytin alla olevaa sivustoa eri markkinoiden painojen pähkäilyssä:

https://www.starcapital.de/en/research/stock-market-valuation/

Paljonko tuntipalkastasi jää oikeasti käteen?

Jos tavoitteena on saada rahaa säästöön/sijoituksiin, on tärkeä tietää, paljonko tienaa ja kuluttaa. Moni ajattelee, että koska tuntipalkka on vaikka 20e, niin 20e ostos vaatii noin tunnin verran työtä rahoittaakseen tuon ostoksen. Totuus on kuitenkin ihan toinen. Alla lasken suuntaa antavan arvion siitä, mitä bruttona noin 3200e kuukaudessa tienaava oikeasti tienaa käteen tunnissa.

Jos tienaa bruttona 3200e kuussa, tienaa noin 800e viikossa. Jos tekee viikossa noin 40 tuntia töitä, tienaa tunnissa bruttona:   

800e : 40h = 20e/h 

Lasketaan paljonko jää verojen jälkeen tuntipalkasta käteen arviolta. Oletan, että henkilö ei ole kirkollisverovelvollinen:

Veroprosentti on noin 19,5%

Eläkevakuutusmaksu + työttömyysvakuutusmaksu = 8,4%

Yhteensä verot ja maksut ovat pyöristetysti noin 28%  

 

Jos tuntipalkka on bruttona 20e, käteen tuosta jää 20e x 0,72 = 14,40e. Tällöin henkilö tienaa nettona käteen noin 2300e/kk ja 576e viikossa.

Työhön ei kuitenkaan useimmilla mene vain 40h viikossa, sillä aikaa kuluu myös työmatkoihin, töihin lähtöön valmistautumiseen (naisilla esimerkiksi meikkaamiseen aamuisin), töistä palautumiseen mentaalisesti ja fyysisesti työpäivän jälkeen ja työasioiden tahattomaan miettimiseen vapaa-ajallakin. Näiden tekijöiden vaikutuksesta viikkotyöaika voi hyvinkin olla keskimäärin noin 50h. Tällöin lähempänä totuutta oleva nettotuntipalkka on 576e : 50h = 11,52e/h. 

Työssä käynti aiheuttaa myös lisäkuluja, sillä töihin pitää useimmiten mennä autolla ja useisiin töihin pitää pukeutua siististi. Mikäli nämä lisäkulut olisivat arviolta noin 240e/kk putoaa nettotuntipalkka tasan 10e hujakoille. Tällöin nettotuntipalkka olisi tasan puolet bruttotuntipalkasta. Jos lisäkulut olisivatkin vain noin 80e/kk (moni omistaisi auton vaikkei töissä kävisikään) putoaa nettotuntipalkka 11 euroon. Oletetaan, että työn kulut ovat vain 80e, jolloin nettotuntipalkka on tasan 11e/h. Tällöin nettotuntipalkka on 55% bruttotuntipalkasta.

Itse ajattelen monesti, että todellinen palkkani työn teosta on se osuus, jonka saan säästettyä kaikkien elämän pakollisten kulujen jälkeen (Suomessahan on tukijärjestelmät niillekin, joita ei työn teko huvita). Jos arvioidaan pakollisiksi minimikuluiksi 1000e/kk (esim. ruoka, asuminen, vaatteet, kodinkoneet ja perushygienia) voidaan tuo vähentää työn nettopalkasta. 

1000e/kk tekee noin 250e viikossa. Jos työhön kuluu kokonaisuudessaan arvioimani 50h, alentaa tuo nettotuntipalkkaa:

250e : 50h = 5e/h

Eli nettotuntipalkka on tämän jälkeen 11e/h - 5e/h = 6e/h. Tämä nettotuntipalkka on tasan 30% alkuperäisestä 20 euron bruttotuntipalkasta. 

 

Summa summarum: jos päätät vaikka käydä ravintolassa syömässä 24e edestä, pitää sinun tehdä töitä tuon lisäkulun eteen 24e : 6e/h = 4h. Nyt voit kysyä itseltäsi, kuinka usein sinun on järkevää käydä syömässä ravintolassa, jos tavoitteenasi on säästää ja sijoittaa merkittäviä summia kuukaudessa. Vastaus on tietysti riippuvainen siitä, mitä kukin arvostaa. Itse en kovinkaan usein käy ulkona syömässä, sillä useimmiten otan ennemmin 4h lisää vapaa-aikaa kuin teen 4h töitä voidakseni kustantaa yhden ravintolaillallisen. Samaa pohdintaa voi tietysti käydä kaikkien kulutustottumusten suhteen, mitkä eivät ole pakollisia kuluja. Kun käytät rahasi lähinnä vain niihin asioihin, jotka oikeasti tuovat elämääsi paljon hyvinvointia ja onnea, voit silti saada rahaa hyvin säästöön, vaikka  todellinen nettotuntipalkkasi olisikin vain tuo 6e/h.

Tekemäni laskelma soveltuu parhaiten lapsettomille. Mitä enemmän on perhettä elätettävänä, sen karuimmiksi yllä olevat luvut muodostuvat. Perheellisten pitää olla tietoisempia siitä, mihin palkkansa kuluttaa, jos tavoitteena on säästää ja sijoittaa tyydyttäviä summia.

Ostin ylimääräiset kesälomat loppuelämäni ajaksi

Firettäjät tietävät, että pääomasta voi syödä 4% vuodessa vuosikymmenien ajan ilman, että on kovinkaan suuri todennäköisyys sille, että pääoma sulaisi kokonaan nolliin missään vaiheessa. Ainakin näin on ollut kun katsotaan taaksepäin historiaan ja tutkitaan, mitä Yhdysvaltojen S&P 500 on tuottanut (katso linkki laskuriin).

Laskin tuon neljän prosentin nyrkkisäännön mukaisesti, paljonko olen sijoituksillani ostanut ylimääräisiä vuosittaisia vapaapäiviä itselleni koko loppuelämäni ajaksi. Eli montako ylimääräistä vapaapäivää olen teoriassa ostanut itselleni joka vuodelle koko loppuelämäni ajaksi.

Tämän laskeminen on hyvin yksinkertaista. Salkkuni koko on nyt noin 54 000e. Lasketaan, paljonko 4% on tästä summasta:

54 000e : 25 = 2160e (tai 54 000e x 0,04 = 2160e)

Eli 2160e voin tuhlata vuosittain. Lasketaan montako vapaapäivää tämä vastaa:

Vuosittainen kulutukseni tällä hetkellä on 1400e/kk x 12kk = 16 800e

Päivässä kulutan keskimäärin: 16 800e : 365 = 46e 

Montako päivää olen jo ostanut:

2160e : 46e/vrk= 47 vrk

Eli periaatteessa voisin tästä lähtien ottaa 47 ylimääräistä vapaapäivää vuodessa joka ikinen vuosi ilman, että kovinkaan suurella todennäköisyydellä rahat loppuisivat koskaan kesken.

Historia ei ole tae tulevaisuudesta ja varsinkaan nykyisten nollakorkojen vallitessa en välttämättä usko tuon 4%:n olevan riittävän alhainen luku. Mutta uskoisin, että vähintään yhden kuukauden voisin ainakin pitää ylimääräistä lomaa koko loppuelämäni ajan ilman, että rahat loppuisivat missään vaiheessa. Toisaalta ylimääräiset lomat laskevat vuosittaista bruttopalkaa, mikä taas alentaa veroprosenttia. Eli palkasta jäisi prosentuaalisesti enemmän käteen.

Tällä hetkellä sijoitan vuodessa 800e/kk x 12kk = 9600e. Neljä prosenttia tuosta summasta on 384e. Eli joka vuosi ostan lisää vapaapäiviä:

384e : 46e/vrk = 8,35 vrk.

Eli vuosittain ostan itselleni yli 8 uutta vapaapäivää. Lisäksi salkkuni kasvaa pikkuhiljaa korkoa korolle, joka ”ostaa” vielä lisää vapaapäiviä. 

Taloudellinen riippumattomuus on vielä kaukana, mutta jonkin verran minulla on jo mahdollista ottaa halutessani palkattomia lomia. Näin kun asiaa miettii niin tuntuu, että töitä ei aivan hirveästi viitsi enää stressata.

”Salainen” minimitavoitteeni sijoittamisessa

Blogini alkupään postauksessa, mietin sijoitustavoitettani. Mitään selkeää tavoitetta en ole lyönyt lukkoon, mutta yksi ”salainen”tavoite minulla on ollut koko ajan takaraivossani. Tämä voisi olla niin sanotusti minimitavoitteeni, mikäli en matkan varrella mitään muuta tavoitetta keksi tai ellen jostain syystä päätä kesken kaiken tehdä elämässäni muutoksia, jotka tekevät tavoitteesta mahdottoman. Tietysti tavoite myös sisältää olettaman, että töitä riittää ja ylipäätään terveys sallii työnteon pitkälle tulevaisuuteen. 

Tämä minimitavoitteeni on saavuttaa nykyrahassa mitattuna (eli inflaatiokorjatusti) 200 000e salkku. Uskon, että aivan realistinen minimisäästöaste tästä hamaan tulevaisuuteen on 20% nettopalkastani. Tämä tekisi nykypalkassa mitattuna noin 430e kuukaudessa. Ainakin seuraavat 1-2 vuotta pitäisi olla mahdollista sijoittaa 800e/kk, joten tuo laskee hieman loppuajan kuukausittaista minimisäästösummaa.

Esimerkiksi Seligsonin tuottolaskurilla (Linkki laskuriin) on mukava laskea erilaisia salkun tuottoja tuota kuukausisäästösummaa käyttäen. Katsotaan, paljonko reaalituottoa vaaditaan, jotta saavuttaisin tavoitteeni 23 vuodessa, jolloin olen 60-vuotias.

Nykyinen salkkuni on noin 52 000e. Tuo 200 000e salkku saavutetaan 23 vuoden aikana, mikäli annualisoitu reaalituotto on kaikkien sijoittamiseen liityvien kulujen jälkeen 1,1% vuodessa. Hyvinkin vaatimaton tuotto-odotus siis riittää tuon tavoitteen saavuttamiseen.

Kolmen prosentin reaalituotolla salkku olisi 23v kuluttua jo 272 000e. Mikäli osakkeet tuottavat reaalisesti historiallisen keskiarvonsa verran eli 5%, voidaan arvioida, että kulujen jälkeen (lähdeverot ja hallinnointikulut) tuo tuotto olisi noin 4,2%. Tuolla tuottoprosentilla salkku olisi 23v kuluttua 332 000e. 

Tuo 200 000e salkku olisi kevyesti 10x vuosikulutukseni verran. Nykyisillä vuosimenoillani se vastaisi noin 11,7v kulujani. 272 000e salkku vastaisi 16 vuoden kuluja ja 332 000e salkku 19,5v kuluja. 

Neljän prosentin säännöllä 200 000e salkusta voisin nostaa 8 000e vuodessa, 272 000e salkusta 10 880e ja 332 000e salkusta 13 280e. 

Aika näyttää haluanko jatkaa pääoman kartuttamista vielä 23v ajan, mutta ainakin tuo 200 000e salkun saavuttaminen pitäisi olla enemmän kuin realistinen tavoite.

Tuplaostot maanantaina

Maanantaina ostan poikkeuksellisesti tuplasummalla kuukausisäästöllä ETF:iä. Ostan 1600 eurolla seuraavan allokaation mukaisesti:

EUNK (Eurooppa, TER 0,12%) 50% 

EUNL (kehittynyt maailma) 21%

IS3N 25% (kehittyvä maailma) 25%

IUSN (kehittyneen maailman pienyhtiöt) 4%

Miksi ostan tuplasummalla juuri nyt?

1. Tilillä on yhä sen verran paljon ylimääräistä rahaa, että mielelläni pääsen siitä ”eroon”.

Lisäostoksen jälkeen tilillä on arviolta noin 8500e ennen seuraavaa palkkapäivää. Tuo on mielestäni sopiva käteisen määrä tässä elämäntilanteessa.

2. Kertasijoitus on todennäköisesti kannattavampi strategia kuin tasainen kuukausisijoittaminen.

Kuuntelin todella laadukasta Rational reminder -podcastia (linkki jaksoon). Siinä käsiteltiin isomman kertasumman sijoittamista vs ajallinen hajauttaminen. Ajallisen hajauttamisen hinnaksi tuli keskimäärin 0,38% vuodessa kymmenen vuoden aikaskaalalla. Eli tuotot olivat annualisoidusti keskimäärin 0,38% huonommat vuosikymmenen aikana, kuin jos olisi sijoittanut summan kerralla. Kaksi kolmasosaa tapauksista parempi tuotto saatiin sijoittamalla koko potti kerralla. Ajalliseksi hajauttamiseksi valikoitiin tuossa simulaatiossa 12kk ajanjakso. Sijoitukset ”tehtiin” tasasummin kerran kuukaudessa. Tutkimukseen valikoitiin Kanadan, USA:n, Japanin, Australian, Iso-Britannian ja Saksan pörssit. Simulaatio käsitteli vuoden 1970-2020 välisiä pörssien tuottoja. Ajallisella hajauttamisella ei saatu kovin merkittäviä hyötyjä edes niiden kertasummasijoitusten kohdalla, jolloin kertasijoitus oli tehty todella epäedullisena hetkenä. 

3. Eurooppa ja kehittyvät markkinat ovat vielä melko kohtuullisesti hinnoitellut markkinat.

EUNK maksoi vuoden 2015 maaliskuussa lähes yhtä paljon kuin tällä hetkellä. Samoin vuoden 2017 toukokuussa EUNK maksoi yhtä paljon kuin nytkin. EUNK on noin 15% alempana kuin sen all time high -lukema ja sen p/e on myös melko kohtuullinen. Euroopan osakemarkkinat ovat siis jo pitkään menneet sivusuunnassa, joten vuosikymmenien perspektiivillä nyt on luultavasti ihan kohtuullinen hetki sijoittaa Eurooppaan. Sama tilanne on kehittyvien markkinoiden (IS3N) kohdalla. IS3N oli melko lähellä nykyhintoja jo vuoden 2015 huhtikuussa. Lisäksi minua on jo pitkään harmittanut, etten sijoittanut jo vuosia sitten isompia summia osakemarkkinoille. Nyt nämä kaksi ETF:ää tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa jo viitisen vuotta sitten nähtyihin hintoihin (esimerkiksi USA ei tarjoa).

4. Korona

Saattaa hyvinkin olla, että korona aiheuttaa vielä suurenkin pörssiromahduksen. En kuitenkaan osaa sanoa, mikä on tämän todennäköisyys. Uskon kuitenkin, että monessa maassa ei kovinkaan helposti enää mennä keväällä nähtyihin lock downeihin. Rajut sulkutoimet ovat myrkkyä taloudelle, joten niitä todennäköisesti vältellään mahdollisimman pitkään. Toinen asia on ihmisten ostoskäyttäytyminen. Moni ei koronan takia välttämättä pitkään aikaan ole valmis syömään ravintoloissa, matkustamaan jne. Sijoitan kuitenkin vuosikymmenien aikajänteellä, enkä usko, että koronan taloudelliset vaikutukset ulottuvat kovinkaan monen vuoden päähän. 

5. Keskuspankit vs korona

Koronaa suurempana uhkana tuleville tuotoille näen keskuspankit. Keskuspankit tekevät kaikkensa, jotta osakemarkkinat eivät romahda nyt koronan vaikutuksesta. Myös koronan jälkeen keskuspankit jatkavat todennäköisesti korkojen pitämistä nollan tuntumassa ja ”rahan printtausta”. Tämä aiheuttaa uhan osakemarkkinoiden tulevien vuosien tuotoille. Osakemarkkina saattaa kuplaantua (arvostuskertoimet nousevat), jolloin tulevat tuotot odotusarvoisesti heikkenevät. Sijoittamalla nyt varmistan, että saan tämän hetken sijoituksille edes jossain määrin kohtuullisen tuoton pitkässä juoksussa. Kyse on siis jonkin sortin FOMO-ilmiöstä omalla kohdallani. 

Ensi kuusta lähtien tarkoituksena ei olisi enää muutella kuukausittaista sijoitettavaa summaa, vaan aion pitää sen 800e tuntumassa, Toki, mikäli markkinat tarjoavat mahtavia ostopaikkoja pörssien romahduksien muodossa, saatan hyvinkin nostaa hetkellisesti sijoitettavaa summaa jonkin verran. Tilillä pidän kuitenkin mielelläni kohtuullisen puskurin kaikissa tilanteissa ja velalla en ala sijoittamaan. En myöskään jatkossa aio näin vahvasti tiltata kuukausiostojani mihinkään tiettyyn markkinaan. Eri maiden/maanosien painotukset ovat tällä hetkellä mielestäni melko sopivat salkussani.

Tärkeimmät taloudelliset ohjeet tyttärelleni

Seuraavat ohjeet olen kirjoittanut tyttärelleni. Nämä eivät siis ole neuvoja tai sijoitusvinkkejä blogini lukijoille.

1. Pidä kirjaa kuukausittaisista menoistasi ja tuloistasi

Kirjaa menosi ja tulosi tarkasti ylös joka kuukausi, mielellään konkreettisesti vihkoon.  

2. Pidä pankkitilillä aina hätäkassa, joka vastaa 2-4kk kulujasi 

Kun sinulla on tilillä hätäkassa, eivät elämän yllättävät takapakit kaada talouttasi ja vie yöuniasi. Mitä epävarmemmalla alalla olet töissä, sitä suuremman hätäkassan tarvitset. Muista, että mitä vähemmällä tulet toimeen, sitä pienemmän hätäkassan tarvitset euromääräisesti.

3. Sijoita joka kuukausi osakemarkkinoille nettopalkastasi vähintään 20%

Osakemarkkinat ovat pitkällä tähtäimellä tuottaneet muita sijoituskohteita paremmin. Sijoita palkastasi osakemarkkinoille heti palkkapäivänäsi niin varmistat, että saat tavoitesumman joka kuu sijoitettua. Sijoita globaalisti hajauttaen isoimpiin indekseihin ETF:ien kautta, sillä niissä on pienimmät kulut. Kulut pitämällä minimissä varmistat paremmat tuotot. Älä välitä pörssien liikkeistä vaan sijoita joka kuukausi. Pörssiromahdus on suuri lahja. Silloin saat ostettua enemmän osuuksia halvemmalla hinnalla. Paras aika sijoitta on silloin kun sijoitusalan ammattilaiset, media ja kansalaiset puhuvat, että on maailman huonoin aika sijoittaa.

Jos et pysty sijoittamaan 20 prosenttia nettopalkastasi osakemarkkinoille, todennäköisesti ongelma ei ole palkkasi pienuudessa vaan kulutuksesi suuruudessa.

4. Kaikkia asioita ei pidä mitata rahassa, mutta kaikilla asioilla on vaikutusta talouteesi

Kaikilla valinnoilla on vaikutusta talouteesi. Tärkeintä on, että tiedostat millaiset nuo vaikutukset ovat, jotta voit tehdä informoidun päätöksen.

5. Säästetty euro vastaa kahta tienattua euroa

Keskituloisen on helpompi vähentää kulutustaan 100e verran, kuin tienata tuon verran lisää. Syynä on marginaaliveroprosentti. Jotta tienaat käteen 100e lisää, pitää sinun tehdä bruttona 200e edestä ylitöitä.

6. Opiskele korkoa korolle -efekti ja ymmärrä sen voima pitkäaikaisessa sijoittamisessa

Melko pienilläkin kuukausittaisilla sijoitussummilla tulet hyvin varakkaaksi, mikäli vain jaksat odottaa tarpeeksi kauan (kymmeniä vuosia). Korkoa korolle -efektin ansiosta saat euromääräisesti huimat tuotot sijoitusurasi loppupäässä. Tämän takia on tärkeää sijoittaa mahdollisimman nuoresta pitäen.

7. Ymmärrä inflaation vaikutus elämääsi

Rahan arvo eli ostovoima laskee vuosi vuodelta. Tämän takia et voi vaurastua makuuttamalla rahaa pankkitilillä. Pankkitilillä rahasi hupenee kiihtyvällä nopeudella (käänteinen korkoa korolle -efekti). Myös lainojen korot köyhdyttävät samalla korkoa korolle -efektillä.

8. Suurimmat kuluerät hallitsemalla pystyt säästämään paljon rahaa

Yleensä elämän suurimmat juoksevat kuluerät ovat asuminen, liikkuminen ja elintarvikkeet. Jos pidät nämä kulusi kurissa, saat säästettyä ja sijoitettua isoja summia joka kuukausi.

9. Autoilun köyhdytysvaikutus on musertava

Auton ostoa kannattaa välttää viimeiseen asti. Älä osta koskaan uutta autoa, sillä auton arvosta tippuu suuri osa muutamana ensimmäisenä vuotena. Autoiluun liittyy myös paljon kaikenlaisia sivukuluja, jotka köyhdyttävät erittäin tehokkaasti. Vaihtoehtoiskustannus on myös dramaattinen. 

10. Kaikkea ei tarvitse omistaa

Omistaminen on yliarvostettua. Myös esimerkiksi vuokraaminen on välillä hyvä idea. 

11. Things you own end up owning you?

Ole tarkkana, mitä ostat. Esimerkiksi oman asunnon osto syrjäiseltä paikkakunnalta saattaa olla paha virhe. Jos esimerkiksi joudut työttömäksi, on sinun vaikea muuttaa työn perässä, jos et saa asuntoa myytyä. Mitä enemmän materiaa omistat, sitä vaikeampi sinun on halutessasi muuttaa elämäsi suuntaa. Materia on kuin ylipaino, joka hidastaa menoa ja josta on työlästä hankkiutua eroon.

12. Onni tulee elämässä muusta kuin materiasta

Ihmislaji on ainakin 250 000 vuotta vanha, joten ilon ja onnen lähteet ovat hyvin yksinkertaiset. Onni ja hyvä elämä koostuu hyvistä ihmissuhteista, (monelle omasta perheestä), uuden oppimisesta, asioihin uppoutumisesta, itsensä haastamisesta sekä altruistisista teoista. Vastoinkäymiset monesti tekevät meistä kiitollisempia ja materian haaliminen helposti tyytymättömiä. 

13. Valitse ammattisi tarkasti

Vietät töissä suuren osan ajastasi. Hieno titteli tai hyvä palkka ei itsessään saa sinua jaksamaan työssäsi vuosikymmeniä. Toisaalta kutsumuksestakaan ei kannata tehdä töitä, jos palkka on liian huono. 

14. Aika on ainut hyödyke, mitä ei voi hankkia lisää

Muista, ettet elä ikuisesti. Liikaa ei kannata asioita murehtia. Murehdi niitä asioita, joihin voit itse vaikuttaa. Yleensä ikävät asiat toteutuessaankaan eivät tunnu niin ikäviltä, kuin voisi luulla niitä etukäteen murehtiessaan. Mitä vähemmän kulutat, sitä vähemmän aikaa sinun tarvitsee viettää töissä. 

15. Tutustu Pareto-periaatteeseen (80/20-sääntöön) ja hyödynnä sitä arjessasi

Kaikkea ei kannata tehdä täydellisesti. Hyvin vähällä panostuksella saat suurimman osan maksimihyödystä. Esimerkki opiskelusta: lukemalla hyvin 20% tenttialueen tärkeimmistä asioista saatat saada hyvän arvosanan. 

16. Myy sijoituksiasi vain ennalta laatimiesi kriteerien mukaan

Sijoituspäätöksiä ei pidä tehdä tunteiden sanelemana. Päätä etukäteen, millaisista syistä myyt omistuksiasi. Pörssikurssien liikkeitä ei pidä ottaa myyntisignaalina. 

17. Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena

Säästät mukavasti rahaa kun ostat osan tavaroista käytettyinä. Esimerkiksi pienelle lapselle kaikkia vaatteita ei ole järkevää ostaa uutena.

18. Maksa käyttötarkoituksesta, älä imagosta

Osta sellainen tuote, joka ajaa käyttötarkoituksensa. Et tarvitse hienointa mallia, jos edullisemmassa mallissa on riittävän hyvät ominaisuudet.

19. Ota lainaa lähtökohtaisesti ainoastaan asuntoa varten

Auto köyhdyttää ja autolaina köyhdyttää entistä nopeammin. Sijoituslaina lisää sijoittamisen riskejä, joten sen käyttöä en suosittele.

20. Raha on rajallinen resurssi, joten maksimoi sen onnellisuusvaikutus

Rahalla saa hankittua vapautta, kokemuksia, mukavuutta ja elämän iloja. Ole siis tarkkana mihin rahasi kulutat, jotta voit maksimoida rahan hyödyn. Turhat ostokset ovat suoraan pois näistä iloista. Muista, että sijoittamalla voit maksimoida koko elämäsi aikana käyttämäsi rahan määrän. Onnea tuo myös perinnön antaminen mahdolliselle/mahdollisille jälkipolville. Kannattaa antaa osa perinnöstä jo eläessäsi.

21. Ole kiitollinen siitä, mitä sinulla jo on

Helpoin ja nopein tapa tulla onnelliseksi on muistaa tuntea kiitollisuutta siitä, mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi ja mitä sinulla jo on.

22. Älä anna hedonistisen adaptaation pilata elämääsi

Tavaroita ostamalla saat hetkellisen euforian tunteen. Tämä tunne ei kestä kauaa. Syy johtuu hedonistisesta adaptaatiosta. Saavutetut asiat muuttuvat hyvin nopeasti vähimmäisehdoiksi, joita ilman emme voisi muka olla tyytyväisiä elämäämme. Tämän takia joudut koko ajan ostamaan lisää, jotta voisit hetken tuntea tyytyväisyyttä, kunnes rima taas nousee. Jos havittelet onnea tavaran avulla, on sinulla syvällisempiä ongelmia elämässäsi.

23. Ymmärrä vaihtoehtoiskustannus

Heräteostos, jonka hinta on 100e ei oikeasti kustanna sinulle 100e, vaan paljon paljon enemmän. Jos et olisi ostanut ostosta vaan sijoittanut tuon rahan osakemarkkinoille, sen arvo olisi myöhemmin paljon enemmän kuin 100e. Tätä kutsutaan vaihtoehtoiskustannukseksi. Mitä nuorempi olet, sen suurempi on ostoksen vaihtoehtoiskustannus. 

24. Löydä syysi kärsiä

Onnen perässä juokseminen harvoin johtaa pysyvään onneen. Elämässä on aina kärsimystä ja se on aivan normaalia. Tärkeintä on löytää syy, jonka edestä olet valmis kärsimään. Kun läydät tuon syyn, kärsimys muuttuu siedettäväksi ja saat syvemmän tarkoituksen elämällesi. Usein tuo syy ei löydy oman navan ympäriltä.

25. Elämä on tanssi, ei matka

Sateenkaaren päässä ei ole aarretta. Lapsesta asti vanhemmat, koulu, media ja työelämä antavat lupauksia tulevaisuudessa odottavasta määränpäästä tai onnesta. Viimeisintään eläkkeellä pääsee nauttimaan tuosta kauan kaipaamasta vapaudesta ja onnesta. Valitettavasti tämä on valetta. Elämä ei ole matka. Sillä ei ole määränpäätä. Parempi analogia elämälle on tanssi. Tanssin tarkoituksena ei ole päästä maaliin, tanssin loppuun. Tanssin tarkoitus on itse tanssi. Elämän tarkoitus on itse elämä. Tässä ja nyt.