Auto-, asunto- ja päihdefaktori

Kaikilla valinnoilla elämässä on hintalappunsa. Ellei rahallinen niin muunlainen. Alla esimerkkejä valinnoista, joiden hintalappu saattaa yllättää.

Oletan 40 vuoden mittaisen työuran ja 3,5% reaalituoton salkulle.

Auton vaihtaminen uuteen muutaman vuoden välein tulee hyvin kalliiksi ihan jo arvonaleneman kautta. Jos arvioi, että arvo alenee 200€/kk enemmän kuin mitä parin tonnin romun kulut ovat, tekee se ison loven salkkuun. Esimerkiksi 40v työuran aikana tulee tuhlattua 96 000€ enemmän. Jos salkulle saisi 3,5% reaalituoton, odottaisi romuilla ajavaa 40 vuoden jälkeen 206 000€ suurempi salkku.

Suomalaiset rakastavat omakotitaloja. Jos arvioi, että omakotitaloasuminen tulee kuukaudessa edes 150€ kalliimmaksi kuin hieman vaatimattomampi kerrostaloasuminen, tekee se 72 000€ neljässä vuosikymmenessä. Kerrostaloasujalla on 40 vuoden jälkeen 155 000€ isompi salkku.

Tupakka-askin hinta on nykyään noin 10€. Jos ihminen tupakoi ja käyttää rahaa päihteisiin yhteensä 250€/kk 40 vuoden ajan, tekee se 120 000€. Jos ei kuluta rahaa tupakkaan/päihteisiin, on salkku 40v jälkeen 258 000€ isompi.

Jos yksilö siis välttää auto-, asunto- ja päihdesynnit, on hän 40 vuoden työuran jälkeen yli 600 000€ rikkaampi. Syntiset maksavat synneistään ison hinnan.

Monologi

Shareville kuoli, jonka johdosta nettiriippuvuuteni on vähentynyt. Ehkäpä tästä johtuen mieleni on ollut levollisempi. Nyt kun ei jatkuvasti tarvitse vilkuilla sijoitussomea, on toisaalta hieman tyhjä mutta toisaalta myös helpottunut olo. Lisäksi blogin kirjoittaminen tuntuu nyt oudolta yksinpuhelulta. Saapahan nähdä, kuinka usein jaksan kirjoitella.

Salkku alkaa olla kymmenen vuoden elämisen kulujen kokoinen viime vuoden kulutasolla mitattuna. Olenkin viime aikoina mietiskellyt, että jos jäisin nyt esim muutaman vuoden sapattivapaalle, mitä tekisin päivät pitkät? Kaverini ovat kaikki joko töissä tai muutoin vain kiireisiä. Lisäksi vaimoni on työelämässä ja lapseni käy koulua. Jos leikkisin vapaaherraa, elämä pyörisi arkipäivisin lähinnä treenin ja netissä surffaamisen parissa. Enpä tiedä, olisiko se kovinkaan terveellistä elämää pitkällä aikavälillä.

Olen viime aikoina myös miettinyt menneisyyttäni ja tulevaisuuttani. Olen nyt 42-vuotias, joten erittäin suurella todennäköisyydellä elämäni on jo jälkimmäisellä puoliskolla. Tosin ensimmäisistä neljästä vuodesta en muista juuri mitään, joten ehkäpä voisi ajatella, että olen kokemuksellisesti vain 38-vuotias. Siltikin minun pitäisi elää 80-vuotiaaksi, jotta olisi älyllistä elämää vielä puolet jäljellä. Tähän saakka elämäni on ollut melko stressintäyteistä. Unelmani onkin, että jälkimmäisen puoliskon osaisin elää rennommalla elämänasenteella. 

Olen viime aikoina lukenut ja kuunnellut Jacob Lund Fiskerin ajatuksia. Samalla olen tajunnut, etten minä ole hullu, vaan maailma on. Valtaosa ihmisistä on mainonnan aivopesemiä. Millään muulla kuin aivopesulla ja tyhmyydellä ei voi selittää ihmisten kulutuspäätöksiä. Näihin aivopieruihin lukeutuvat uudet autot, omakotitalot, jatkuva remontoiminen tai sisustaminen, merkkivaatteisiin panostaminen jne. On vapauttavaa ymmärtää, että ihmisten minuun kohdistama paheksunta tai kummaksunta johtuukin vain minun ylivertaisesti wiisaudestani sekä heidän heikkoudestaan. Säälin näitä aivopestyjä velkaorjia ja konsumerismin ikuisia vankeja. Kuinka vapauttavaa onkaan, kun ei tarvitse materiaa! 

Säästötavoitteen suhteen tein pienen muutoksen. Tavoitteeni on säästää koko työurani ajan vähintään 10% nettotuloistani. Tuollainen reilun 10% säästöaste lienee sopiva kultainen keskitie, joka ei liiemmin masenna mutta ei myöskään tee maaniseksi. Jää myös rahaa tuhlattavaksi. Tuo yli 10% tarkoittaa nykytuloillani yli 250 euroa kuukaudessa. 18 vuoden päästä salkun luulisi olevan noin 350 000€ kokoinen ja 25 vuoden päästä noin 450 000€. Työntekoa en toivottavasti koskaan lopeta täysin niin kauan kun henki pihisee.

Hyvän elämän madonluvut

Tämä kirjoitus on tyttärelleni.

Elämisen kulut voidaan jakaa kahteen kategoriaan: 

1. Pakolliset kulut

2. Valinnaiset kulut

Pakollisiin kuluihin kuuluvat kaikki sellaiset kulut, jotka sinun on maksettava voidaksesi elää yksinkertaista perusarkea. Näihin kuuluvat lainanlyhennykset, vakuutusmaksut, yhtiövastike, sähkölasku, vesilasku, bensa, autoilu/auton vaihtaminen, muu pakollinen liikkuminen, vaatteet, ruoka, puhelin, remonttiaskut jne.

Valinnaisiin kuluihin kuuluvat rahastosijoitukset, alkoholi/juhlinta, matkustelu, kylpylälomat, ravintolassa syöminen, suoratoistopalvelut, kirjojen ostaminen, harrastukset, elokuvissa käynti jne.

Jotta voisit elää hyvää elämää, tulisi henkilökohtaisessa taloudessasi olla paljon liikkumavaraa. Täten pakollisten kulujen osuuden tulisi olla melko rajattu. Tässä hyvä nyrkkisääntö siihen, paljonko vuosittaisista nettotuloistasi tulisi kulua pakollisiin ja valinnaisiin kuluihin:

 

1. Pakolliset kulut = enintään 60% nettotuloista

2. Valinnaiset kulut = vähintään 40% nettotuloista

Jos saat vuodessa nettotuloja keskimäärin 2500€/kk, voit laittaa pakollisiin kuluihin 1500€/kk (sisältäen lainanlyhennykset) ja valinnaisiin kuluihin 1000€/kk.

Kun sinulla jää 40% nettopalkasta valinnaisiin kuluihin, voit siitä sijoittaa esimerkiksi  puolet osakemarkkinoille ja puolet törsätä huvituksiin, matkoihin jne. Kun pakolliset kulut ovat kurissa, voit samaan aikaan nauttia nykyhetkestä sekä myös rakentaa sijoitussalkkuasi eli tulevaisuuttasi. Ja jos/kun kohtaat elämässäsi ikäviä yllätyksiä, on sinulla taloudessasi riittävästi liikkumavaraa.

Isolla osalla ihmisistä elämän kurjuus, tylsyys ja stressi johtuvat siitä, että he ovat rakentaneet elämänsä sellaiseksi, että pakolliset kulut syövät vuosittain lähes kaikki nettotulot. Toimi sinä strategisemmin.