Toukokuu 2023

         

Enjoy life. There is plenty of time to be dead.”

 - Hans Christian Andersen

Toukokuun nettotulot: 2417€ (Note to Self: Älä koskaan äänestä Kokoomusta!)

Menot: 1300€

SÄÄSTÖÖN: 2417€ - 1300€ = 1117€

SÄÄSTÖPROSENTTI: 1117€ : 2417€ = 46%

Osakemarkkinoille: reilut 500€

Varat:

Käteinen: 6500€

Rahasto- ja ETF-sijoitusten arvo: 117 500€

Salkun koko 8,1 kertaa elämisen vuosikulut.

Asuntolaina on maksettu. Muutakaan lainaa ei ole. Asuntoa en edes laske varallisuudeksi. Asunnon voi juoda, muttei sitä voi syödä. Asunto on kuluerä. Vain likvidit varat tuovat elämään vapautta.  

Likvidit varat yhteensä: 124 000€

Mietteitä:

Nyt elän historiallisia aikoja. Lehti kääntyy ja yksi merkittävä aikakausi tulee päätökseen. Myös sijoittamisen saralla sieluni on saanut rauhan.

Faktorit, nuo helvetinkoneet

                                                 ”Father, I have sinned.”

Viime aikoina olen pohtinut, kannattaisiko minun alkaa sijoittamaan ETF:iin, jotka sijoittavat arvoyhtiöihin eli valueen. Tämä kirjoitus on muistutus ja selonteko itselleni, miksi en aio koskaan sijoittaa faktoreihin. 

Faktoreiden plussat

1. Mahdollisuus saada parempaa tuottoa kuin yleisindeksi

Faktorit ovat historiassa tuottaneet hieman paremmin kuin markkinapainoihin perustuvat indeksit. Saattaa olla, että myös tulevaisuudessa niiden avulla voi saada ylituottoa.

2. Salkun volatiliteetti voi pienentyä

Faktoreiden avulla salkun tuotto voi olla piirun verran tasaisempaa. Tämä kuitenkin edellyttää isoa faktoritilttiä.

Faktoreiden miinukset

1. Korkeammat kulut

Faktori-ETF:issä on vääjäämättä korkeammat kulut, koska ne treidaavat enemmän. Lisäksi arvoyhtiöt maksavat enemmän osinkoja, mikä lisää lähdeverojarrua. Ylituotto on epävarmaa, mutta lisäkulut ovat varmat. ”In mutual funds you don’t get what you pay for. You get what you don’t pay for.” - John Bogle

2. Faktoritiltin suuruus

Jos faktori-ETF antaa pitkällä aikavälillä vaikka 1,0 prosenttiyksikön ylituoton, ei se salkun tuottoja juurikaan paranna ellei faktoritiltin suuruus ole iso. Esimerkiksi 10% faktoritilltti parantaisi salkun tuottoa vain 0,1%.

3. Alituoton pituudet ja seguence of return risk

Yksittäinen faktori voi alituottaa vuosikymmenien ajan. Esimerkiksi valuella on historiassaan yli 30 vuoden pituinen alituoton aikakausi ja USA:n pienyhtiöillä jopa yli 50 vuoden! Kuinka pitkään faktori voi alituottaa? Kukaan ei tiedä. Olen liian vanha odottamaan vuosikymmeniä. Ja jos vaikka value hieman ylituottaisi seuraavat 10 vuotta, voisi se alituottaa taas tuon jälkeen vaikka 20 vuoden ajan. Tuolloin olen jo myynyt sijoituksia. Missä siis hyöty?

4. Houkutus ajoittaa ostoja

Jos lähtee sijoittamaan faktoreihin, on suuri houkutus lähteä ahnehtimaan ostoja silloin, kun kuvittelee hyödyn olevan suurentunut. Jos ostoja ei osaakaan ajoittaa oikein, johtaa tämä alituottoon. 

5. Houkutus ajoittaa myyntejä

Myös myydessä on houkutuksena alkaa strategisesti valitsemaan ja ajoittamaan, mitä ETF:iä milloinkin kannattaisi myydä. Mikäli myyntien ajoitus menee pieleen, johtaa sekin salkun alituottoon. ACWI-salkusta sen sijaan on helppoa myydä markkinapainojen mukaisesti. 

6.  Mahdollisuus, että faktori onkin vain datalouhinnan tulosta

Faktorit löydettiin tutkimalla osakemarkkinoiden historiallisia tuottoja. Voisivatko ne siis olla datalouhinnan tulosta eli puhdasta sattumaa? Merkittävimmillä faktoreilla on melko vankoilta tuntuvat teoreettiset selitykset. Esimerkiksi valuen ylituotto perustunee siihen, että arvoyhtiöt ovat kasvuyhtiöitä riskisempiä. Jos faktorin tuotot selittyvät lisäriskillä, tulisi markkinan palkita sijoittaja ylituotolla hyvin pitkällä aikavälillä. Loppukädessä faktorisijoittaminen vaatii kuitenkin melko lujaa uskoa:

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3622753

7. Faktori-ETF:ien valuviat

Vaikka faktori antaisikin ylituottoa, ei faktori-ETF välttämättä sitä anna, sillä kaikki faktori-ETF:t eivät ole rakenteeltaan ja toiminnaltaan laadukkaita. Lisäksi esimerkiksi arvofaktorilla on useita määritelmiä ja kukin value-ETF määrittelee sen hieman eri tavalla. Osaanko varmasti tunnistaa, mikä ETF on tarpeeksi laadukas? Multifactor-ETF:t taas vaikuttavat äärimmäisen monimutkaisilta (ja täten epäluotettavilta) härpäkkeiltä.

8. Ei kannata valita vain yhtä faktoria

Koska yksittäinen faktori voi alituottaa jumalattoman kauan, kannattaa sijoittaa useisiin faktoreihin. Itse en kuitenkaan enää halua lähteä tasapainoilemaan useiden eri ETF:ien välillä. Haluan pitää sijoittamisen yksinkertaisena ihan jo kaupankäyntikulujen rajaamisen takiakin.

9. Talouden fundamentit

Tietynlaisessa taloudellisessa ympäristössä toimii tietynlaiset sjoitusstrategiat. Esimerkiksi teknologisessa kehityksessä, inflaatiossa ja globalisaatiossa tapahtuvat muutokset saattavat vaikuttaa siihen, toimiiko arvo- vai kasvusijoittaminen paremmin. Muutoksia on perin vaikea ennustaa.

10. Tietoisuus ylituotosta hävittää ylituoton?

Nyt kun faktorit ovat yleisesti kaikkien tiedossa, antavatko ne enää ainakaan samassa määrin ylituottoa? Tuskin antavat. Mikäli markkina on tehokas, pienenee ylituotto vastaamaan kyseisen sijoituskohteen riskejä. Lisäksi faktorisijoittamisen muodikkuus voi pidentää alituottojen aikakausia merkittävästi. 

11. ”Alkoholismi” 

Ylituoton metsästys on addiktoivaa. Jos sille antaa pikkusormen, se voi viedä koko käden. Itse olen taipuvainen addiktoitumaan asioihin liian herkästi.

12. Neuroottisuus versus mielenrauha

Jos ei tyydy markkinapainoiseen salkkuun, voi jäädä ikuisesti metsästämään täydellistä sijoitusstrategiaa ja yhä parempia tuottoja. Mieli käy jatkuvasti ylikierroksilla, markkinaa tulee seurattua maanisesti päivittäin eikä koskaan ei ole tyytyväinen. Aina pitäisi olla tökkimässä salkkua ja osto-ohjelmaa ”parempaan” suuntaan. Voi jäädä limboon koko loppuelämän ajaksi.

13. Varmuus markkinatuoton saamisesta

Kun sijoittaa esim ACWI:n, saa globaalin markkinan tuoton (miinus kulut ja lähdeverot). Varmuus tuo mielenrauhaa, jota faktoreilla ei saa. Kun omistaa koko markkinan, on aina myös voittajien kyydissä.

14. Complexity versus simplicity

Ajattomat totuudet tuppaavat olemaan yksinkertaisia. Eivät helppoja, mutta yksinkertaisia. Yksinkertainen on kaunista ja siinä on helppo pitäytyä. 

”Complexity is a cost. Simplicity is an Alpha.” - Rick Ferri

15.  Ajankäyttö ja sijoitushistoria

Olen jo sijoittanut merkittävän määrän rahaa markkinoille. Vaikuttavan faktoritiltin saaminen säädyllisessä ajassa vaatisi liian radikaaleja toimia. Haluan käyttää loppuelämäni muuhun kuin sijoitustuottojen märehtimiseen. Aikoinaan sijoitin sekä kehittyviin markkinoihin (IS3N) että pienyhtiöihin (IUSN) koko loppuelämäni kattavat määrät rahaa siksi, että halusin yksinkertaistaa sijoittamistani niin, että voisin jatkossa sijoittaa pelkkään VGVF:n (tai vaihtoehtoisesti EUNL:n). Nyt olen vihdoin tuossa tilanteessa. Aionkin tulevat vuosikymmenet ottaa mahdollisimman rennosti ja laittaa kuukausittain rahaa vain VGVF:n markkinatilanteesta välittämättä. 

Valuuttariski, maakohtaiset allokaatiot, EM, pienyhtiöt, faktorit jne. Kaikki kivet on viimein käännetty. Olen vihdoin perillä.

Osakemarkkinoiden nousut ja romahdukset

 

”Do not pray for an easy life; pray for the strenght to endure a difficult one.”

- Bruce Lee

Itsehän en valaistuneena/karaistuneena sijoitus- ja bodymunkkina tarvitse minkäänlaista henkistä tukea holdatakseni sijoituksiani kuolemaani saakka. Olkoon tämä kirjoitus siis omistettu vaikka perikunnalle.

Pitkäjänteinen passiivinen indeksisijoittaminen on kuin katsoisi maalin kuivumista, mutta pörssiromahduksissa tämäkin elämäntyyli vaatii melko paljon stoalaista mielen tyyneyttä. Holdaaminen on kuitenkin helppoa kun ymmärtää, että pörssisijoitukset ovat konkreettisia omistuksia tuottoa takovista yhtiöistä, joiden reaalinen arvo kyllä pitkällä aikavälillä nousee. Kaikkein tärkeintä on pitää mieli tyynenä ja vain surffata pörssiromahdusten yli tekemättä mitään (lisää toki saa ja kannattaa ostaa). Monelle osakemarkkinoille sijoittaminen on stressaavaa, koska salkun arvo on reaaliaikaisesti seurattavissa, toisin kuin esimerkiksi asuntosijoittamisessa (vaikka samalla tavalla asuntojenkin hinnat joka hetki muuttuvat).

Alla katsaus pörssiromahduksiin ja pörssin tuottoihin. Koska Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksistä on helpoin löytää dataa, suurin osa käppyröistä kuvaa kyseistä indeksiä. S&P 500 -indeksi sisältää noin 500 suurinta USA:n pörssiyhtiötä.

Lähde: https://www.bespokepremium.com/think-big-blog/sp-500-drawdowns-by-year/

Yllä olevassa kuvaajassa on havainnollistettu kunkin kalenterivuoden aikana tapahtunutta suurinta markkinalaskua. Keskimäärin S&P 500 -indeksi on laskenut noin 16% kalenterivuoden aikana. Kaikkein suurin lasku on ollut noin 57% yhden kalenterivuoden sisällä.

Lähde: https://awealthofcommonsense.com/2020/11/the-biggest-stock-market-reversal-in-history/

Tämän kuvaajan punaiset pisteet kuvaavat myöskin kunkin kalenterivuoden suurinta laskua. Siniset pylväät kuvaavat sitä, paljonko indeksi tuotti kalenterivuoden aikana. Kuvaajasta näkee, että pörssi laskee kalenterivuoden aikana lähes aina ainakin -7% eikä yli -15% laskut todellakaan ole harvinaisia. Lisäksi kuvasta voi päätellä, että vaikka osakemarkkina olisi vuoden aikana laskenut esimerkiksi -15%, saattoi se silti antaa koko vuodelta positiivista tuottoa. Esimerkiksi vuoden 2020 COVID-19 -laskumarkkinassa moni indeksi romahti hetkellisesti noin -30%. Silti osakemarkkina oli vuoden 2020 lopulla selvästi korkeammalla kuin kyseisen vuoden alussa. Kovia romahduksia on lopulta aina seurannut kova nousu. Romahdus onkin parasta, mitä uutta rahaa pörssiin sijoittavalle voi tapahtua!

Lähde: https://www.rbcgam.com/en/ca/learn-plan/investment-basics/the-bulls-the-bears/detail

Tämä kuvaaja havainnollistaa menneiden pörssiromahdusten (kaikki yli -20% romahdukset) ja -nousujen ajallista kestoa, laskujen syvyyttä sekä nousujen prosentuaalista kokonaistuottoa. Kuvaajasta näkee hyvin, että usein romahdus on hyvin jyrkkä, mutta ajallisesti melko lyhyt. Varsinkin laskumarkkinan loppu on usein erityisen jyrkkää pudotusta ja silloin epätoivo sijoittajilla on kaikkein suurin. Nousut sen sijaan tuppaavat olemaan loivempia mutta pidempikestoisempia. Tuolle koko ajanjaksolle on mahtunut 10kpl yli 20% romahduksia, joten keskimäärin laskumarkkina (karhumarkkina) on toteutunut 6-7 vuoden välein. Karhumarkkinaksi lasketaan yli -20% pörssilasku.

Lähde: https://www.businessinsider.com/illustration-of-bull-and-bear-markets-2014-12?r=US&IR=T

Tästä näkee, että pörssin puolittuminenkaan ei ole äärimmäisen harvinaista. Myös tätä isompi romahdus on mahdollinen. Romahdusta seuraa kuitenkin aina uusi nousu (ellei ihmiskunta räjäytä itseään kivikaudelle, jolloin raha on pieni murhe).

Lähde: https://www.msci.com/documents/10199/2dc35216-2876-47b2-bf55-cd8706f53f2b

Tässä kuvaajassa on globaali indeksi eli ACWI IMI vihreällä, kehittynyt markkina eli World keltaisella ja Italian osakemarkkina sinisellä. Vaikka kyseisellä ajanjaksolla sekä ACWI että World tuottivat hyvin, ei Italian osakemarkkina tuottanut käytännössä mitään. Kuvastaa hyvin maantieteellisen hajautuksen tärkeyttä.

Lähde: https://investmentmoats.com/passive-investing-2/iwda-versus-vwra-significant-performance-differences/

Tämä kuvaaja kuvaa sitä, millaista vuosituottoa minäkin sijoitusajankohtana olisi saanut seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Esimerkiksi keväällä 1999 tehty sijoitus olisi antanut kymmenen vuoden ajalle -2% vuosituoton. Tämä tarkoittaa, että sijoitus olisi ollut kymmenen vuoden jälkeen yli -20% tappiolla. Sen sijaan kesällä 1990 tehty sijoitus olisi antanut huimat +12% annualisoidut vuosituotot seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Käppyröistä voi päätellä, että yleensä kertasijoituksen annualisoitu tuotto seuraavan 10v ajalle on 4-10%:n välillä. Tuota paremmat tai selvästi heikommat annualisoidut tuotot seuraavan 10v ajalle ovat lähinnä poikkeuksia. Vuosikymmeniä sijoituksia holdaavan tai vuosien saatossa uutta rahaa pörssiin tunkevan ei tarvitse stressata, milloin on hyvä tai huono aika sijoittaa. 

Lähde: https://www.thebalancemoney.com/rolling-index-returns-4061795

Tässä näkyy S&P 500 -indeksin historialliset tuotot eri holdausajoille. Esimerkiksi paras yhden vuoden tuotto oli yli +60% ja heikoin yli -40%. Annualisoitujen tuottojen vaihteluväli eli varianssi pienenee merkittävästi kun holdausaikaa pidennetään. Esimerkiksi 20 vuoden holdausajalle paras annualisoitu vuosituotto oli +18% kun taas huonoin oli +6,4% (inflaatiota ei ole huomioitu, joten reaalituottoerot ovat todennäköisesti olleet pienemmät).

Lähde:  http://www.bourbonfinancialmanagement.eu/blog/longer-you-invest-lower-risk-losing-money-1926

Summa summarum: mitä pidempi holdausaika, sitä todennäköisemmin sijoitukselle saa positiivista reaalituottoa. Kuvaaja perustuu S&P 500:n menneisiin tuottoihin (1926-2017).

Sijoittajana voit luottaa siihen, että markkina ylivertaisessa viisaudessaan osaa hinnoitella osakkeet oikein. Osakkeita ostetaan ja myydään globaalisti miljoonia kertoja päivittäin. Hinnat asettuvat aina sellaisiksi, että sijoittajat saavat tarvitsemansa tuotto-odotuksen vastineeksi ottamalleen riskille eli sijoitusten lyhyen aikavälin arvonvaihtelulle.

”Do not pray for an easy market; pray for the strenght and wisdom to endure a difficult one.”

- Faija